Loppuraportti Pohjanmaan osahanke

(1)

Pohjanmaan osahanke

Loppuraportti

Irene Bäckman, Carina Nåhls, Marjaana Peltola, Päivi Ristimäki & Jaana Viinamäki

(2013)

(2)

Sisältö

1. Pohjanmaan SOS -osahanke ... 3

1.1. Osahankkeen organisoituminen, henkilöstö ja talous ... 3

1.2 Sisäinen ja ulkoinen viestintä... 5

1.3 Pohjanmaan osahankkeen toimintaympäristö ja lähtökohdat ... 7

1.4 Osahankkeen tavoitteet ja keinot ... 11

2. Osallisuuden edistäminen ... 13

2.1 Kokemusasiantuntijakoulutus ja -toiminta ... 14

2.2 Osallisuuden edistäminen asiakasnäkökulmasta - Osallisuusseminaarit ... 15

2.3 Osallisuuden edistäminen pilottiasiakaskokeilun avulla ... 16

2.4 Malli asiakaslähtöisestä aikuissosiaalityöstä ... 20

2.5 Lomakkeiden kehitystyö ... 22

3. Aktivoivan ja kuntouttavan asiakastyön käytäntöjä ... 24

3.1 Ryhmämuotoinen sosiaalityö aktivoivana ja kuntouttavana työmenetelmänä ... 24

3.2 Toimijalähtöinen kehittäminen ja moniammatilliset tapaamiset ... 27

4. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen ... 30

5. Aikuissosiaalityön kehittäminen tietopohjaisesti ... 34

5.1 Kehittämisen tuki ... 34

5.2 Sosiaalityön asiakaskohtaiset luokitukset Vaasassa ... 35

5.3 Muu tietopohjainen kehittäminen Vaasassa ... 37

5.4 Kyselyiden tuottama tieto ... 37

5.5 Käytäntötutkimus: Uusi aikuissosiaalityö? ... 39

5.6 Asiakas ja työprosessien mallintaminen ... 39

6. Pohdinta ja johtopäätökset ... 42

7. Lähteet... 46

8. Liitteet ... 47

Kannet: Marjaana Peltola

(3)

1. Pohjanmaan SOS -osahanke

Kehittämishanke SOS -hanke, Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin, toteutettiin Pohjanmaan maakunnassa 2011 - 2013. SOS -hanke kuuluu osaksi kansallista KASTE -ohjelmaa, jonka rahoittajana toimii sosiaali- ja terveysministeriö. SOS -kehittämishanke toimii Väli-Suomen alueella, johon lukeutuvat Pohjanmaan lisäksi Eteläpohjanmaa, Päijät-Häme ja Tampereen alue.

SOS -hankkeen tavoite on lisätä aikuissosiaalityön asiakkaiden hyvinvointia lisäämällä heidän osallisuuttaan aktivoivan ja kuntouttavan aikuissosiaalityön keinoin. Tavoitteena on luoda alueiden toimijoiden kesken uusia yhteistyörakenteita ja oikea-aikaisia palveluprosesseja. (SOS -hanke¹)

1.1. Osahankkeen organisoituminen, henkilöstö ja talous

Pohjanmaan kehittämishankkeen hankekokonaisuuteen kuuluvat seuraavat kunnat ja seudut: K5 eli Kristiinankaupunki, Kaskinen, Korsnäs, Närpiö ja Maalahti, K4 eli Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy, K2 eli Mustasaari ja Vöyri sekä Vaasan kaupunki omana kokonaisuutenaan.

Maantieteellisesti ja toimintakulttuurisesti alue on laaja. Alue kattaa sekä maaseutumaista että kaupunkiasustusta, jonka vuoksi tavat hallinnoida ja toteuttaa aikuissosiaalityötä vaihtelevat hankealueittain suuresti.

1 SOS -hanke. http://www.sos-hanke.fi/ (Luettu 21.10.2013)

(4)

Valtakunnallisesti verrattuna Pohjanmaan työttömyystilannetta voinee pitää kohtuullisena: maakunnassa on maan alhaisin työttömien työnhakijoiden määrä 9,4 % (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 – 2013²). Kuntien sosiaalitoimessa alueen hyvinvointihaasteet liittyvät taloudellisen toimeentulon ongelmiin, nuorten alle 25 -vuotiaiden elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Pohjanmaan osahankkeessa on sosiaalisia ongelmia lähestytty laaja-alaisesti.

Kehittämistyössä on huomioitu kunnan, asiakkaan sekä työntekijän näkökulma.

Pohjanmaan osahanke käynnistyi kokouksella 16.8.2011. Tuolloin määriteltiin projektin osahankkeiden painopistealueet ja ryhdyttiin rekrytoimaan hankehenkilökuntaa. Rekrytoinnin haasteiden vuoksi varsinainen hanketyö käynnistyi täydessä laajuudessaan alkukeväästä 2012. Laaditusta hankesuunnitelmasta työstettiin Suunta-työkalun avulla neljä (4) toimintalinjaa. Suunta-työkalu hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa elokuussa 2012. Näin varsinaista kehittämistyöaikaa jäi runsas vuosi, mutta toisaalta alustavia toimenpiteitä oli jo tehty kevään 2012 aikana, joten hyväksynnän jälkeen toiminta käynnistyi ripeästi.

Pohjanmaan kehittämishankkeen ohjausryhmän kokoonpanon lähtökohtana oli toimijalähtöisyys.

Kehittämisalueiden sosiaalitoimen edustajien lisäksi siihen kuului terveystoimen, korkeakoulujen, osaamiskeskuksen, työvoimapalveluiden, seurakunnan ja järjestöjen edustajia. Hankealueen ohjausryhmän erikoisuutena ja vahvuutena olivat kolme asiakasedustajaa. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin neljä kertaa vuodessa, (Ks. ohjausryhmän kokoukset Liite 1). Ohjausryhmän ohella hankealueella on toiminut tietotuotantotyöryhmä, työmenetelmätyöryhmä sekä Pietarsaaressa, alueellinen ryhmä, joka koostui K4 - kehittämisalueen yhteistyökumppaneista (Ks. Liite 2).

Pohjanmaan osahankkeessa hankekoordinaattorina toimi Päivi Ristimäki ja hänen rinnallaan työskenteli neljä projektityöntekijää. Vaasassa projektityöntekijänä toimi Jaana Viinamäki. Hän hoiti oman toimensa ohella myös hankekoordinaattorina ennen Ristimäen aloittamista ja hänen sairausloman ajan. K4 - kehittämisalueen toiminnasta vastasi Monica Nyfors ja hänen jäätyä perhevapaalle Marjaana Peltola.

Nyfors ja Viinamäki aloittivat työnsä 1.2.2012. K2 -kehittämisalueen projektityöntekijänä oli Sofia Lindfors.

Lindforsin jäätyä perhevapaalle syksyllä 2012 hänen työtään jatkoi Carina Nåhls 5.11.2013 alkaen. K5 - kehittämisalueen projektityöntekijänä toimi Sonja Nyback ja Nybackan siirryttyä toisiin tehtäviin, Irene Bäckman. (Ks. Henkilökunnan kokoonpano Liite 3.) Vaikka henkilökunnan vaihtuvuus on ollut suurta, niin henkilökuntatiimi toimi dynaamisesti ja luovasti. Vahvuutena oli hyvä sosiaalialan koulutus ja tuntemus, kaksikielisyys ja laaja ikäjakauma. Työn laatua vahvisti kehittämisen tuki, joka toteutui Jyväskylän Yliopiston KYC:sta hankitusta sosiaalityön kehittämisen asiantuntija Katri Viitasalon avulla (ks. Luku 5.1).

Pohjanmaan osahankeen kokonaistalousarvio oli 606 963€. Budjetista oli käytetty 9.10.2013 mennessä 85,2

%. Talousarvion käytöstä on esitetty erillinen taulukko. Kehittämisalueet K5 ja K4 laskuttivat kulunsa Tampereen kaupungin ohjeen mukaisesti Vaasan kaupungilta. Taloudenseuranta oli esillä jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa. Hankkeen laskut, laskujen tarkastus ja hyväksyntä toimi Vaasan kaupungin ohjesääntöjen mukaisesti ja kirjanpitoraportit säilytettiin Vaasan kaupungin arkistossa. (Ks. Talous-taulukko Liite 4.)

2 Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. SOTKAnet 2005-2013. http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu (Luettu 31.7.2013)

(5)

1.2 Sisäinen ja ulkoinen viestintä

Pohjanmaan osahankkeessa haluttiin lisätä aikuissosiaalityön tunnettavuutta. Tiedottaminen toteutettiin perinteisen lehti-ilmoittelun, sähköisen- ja kotisivuviestinnän, keskustelu- ja tiedotustilaisuuksien sekä henkilökohtaisen yhteydenpidon kautta. Hankkeen ajankohtaisista tapahtumista tiedoitettiin ulkoisesti hankkeen www-sivuilla (www-soshanke/Pohjanmaa/ajankohtaista). Lisäksi sisäinen tiedotus hoidettiin sähköpostitse, sisäisenpostin välityksellä ja viemällä ilmoituksia yhteisiin tiloihin sekä henkilökohtaisesti.

Seminaareista ja SOS -klubeista ilmoitettiin erillisillä kutsuilla, joissa esiteltiin päivän luennoitsija ja teema.

Työntekijä- että asiakaskyselyistä järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin kyselyiden tuloksia ja keskusteltiin niistä. Lehdistötiedotteita annettiin mm. seminaarijärjestelyjen yhteydessä, kuten työvoiman palvelukeskus Triangelin kanssa yhteistyössä järjestetyn Nuori ja uusi alku -seminaarin (12.10.12) yhteydessä. SOS -hanke sai seminaarin pääpuhujaksi työvoimaministeri Lauri Ihalaisen. Keväällä 2013 järjestettiin kansainvälisenä sosiaalityönpäivänä erillinen tiedotustilaisuus koko Vaasan sosiaalikeskuksen henkilökunnalle. Hankkeen edistymistä, kuten tilannekartoitus- ja asiakassuunnitelmalomakkeiden kehitysvaiheista, tiedotettiin hankkeen www-sivujen avulla osoitteessa www- soshanke/Pohjanmaa/materiaalipankki.

SOS -hankeen järjestämät ”Asiakasosallisuus ja uusi työmenetelmä aikuissosiaalityössä” - keskustelutilaisuudet olivat tärkeässä osassa kehittämis- ja aikuissosiaalityön tunnettavaksi tekemistä.

Tilaisuudet järjestettiin Vaasassa 22.5.2013, Pietarsaaressa 7.8.2013 ja Korsnäsissä 1.10.2013. Tilaisuudessa kokemusasiantuntija kertoi oman tarinansa. Samalla esiteltiin kokemusasiantuntijakoulutusta ja kokemusasiantuntija kertoi kokemusasiantuntijana toimimisesta. Tilaisuuksiin kutsuttiin paikalle laaja kirjo aiheesta kiinnostuneita; työyhteisön edustajia, kokemusasiantuntijoita, luottamushenkilöitä, päättäjiä ja yhteistyökumppaneita. Tilaisuuksien avulla levitettiin tietoa hankkeesta, kokemusasiantuntija toiminnasta ja työmenetelmistä. Kokemusasiantuntijatoiminnasta saatiin artikkelit myös paikallisiin sanomalehtiin (Taulukko 1.).

Taulukko 1: Lehtijutut ja tiedotteet

LEHTIJUTUT ja TIEDOTTEET

Foorumi Aihe

Pohjalainen ja Vasabladet 12.10.2012

Lehdistötiedote SOS -hankkeesta Triangeli 10 -vuotta yhteistyöseminaarin yhteydessä.

Pohjalainen 14.10.2012

”Kallen tarina” - Pohjalaisen päätoimittajan Kalle Heiskasen artikkeli.

(Heiskanen toimi Triangeli 10 -vuotta seminaarin juontajana.)

(6)

SOS -hankkeen tiedotteet: Sähköinen lehtinen jaettu sähköpostilistojen kautta alueittain sosiaalihuollon henkilöstölle. Pohjanmaan osahankkeella on ollut artikkeli jokaisessa julkaisussa.

Tiedotteet löytyvät osoitteesta. http://www.sos-hanke.fi/5

Österbottens Tidningen 1.6.2013

Lehtijuttu ruotsinkielisestä kokemusasiantuntijakoulutuksesta: De vill ta vara på erfarenhet

Pietarsaaren Sanomat 5.6.2013 Lehtijuttu ruotsinkielisestä kokemusasiantuntijakoulutuksesta: Kokemus auttaa selviämään – Sosiaali- ja terveysviraston tueksi koulutetaan sairauden tai muun ongelman itse kokeneita henkilöitä

Pietarsaaren Sanomat 11.8.2013

Lehtijuttu SOS –hankkeesta ja kokemusasiantuntijuudesta: Sosiaalityön uusi suunta – Aikuissosiaalityön kehittäminen keskittyy asiakkaan kokemukseen

Pohjalainen 5.6.2013 Lehdistötiedote Kokemusasiantuntijakoulutuksesta ja valmistumisesta.

”Elämä oli päivästä toiseen pelkkää selviytymistä” – artikkeli kokemusasiantuntijuudesta.

Pohjalainen 6.6.2013

Opas ja tiedotusmateriaali

Pohjanmaan SOS -hankkeessa tuotettiin sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen tueksi tiedotusmateriaalia.

Esitteitä ja muuta tiedotusmateriaalia jaettiin paitsi sosiaalikeskuksiin ja yhteistyökumppaneille myös messuilla, kokouksissa ja lehdistölle.

Pohjanmaan kehittämishankkeessa laadittiin seuraavat kaksikieliset esitteet ja julisteet koskien aikuissosiaalityötä:

Suunta -työkalun tarkoitus oli selkeyttää ja viitoittaa aikuissosiaalityön kehittämisen alueita. Suunta-työkalu painettiin julisteen muotoon ja jaettiin kaikkiin hankekuntiin. Useimmissa kunnissa se oli kokous- tai/ja kahvihuoneen seinällä. Juliste toimi sisäisen tiedottamisen välineenä.

”Suunnitelmallista sosiaalityötä aikuisten parissa” -esite päivitettiin elokuussa 2013 nimelle

”Suunnitelmallista, asiakaslähtöistä aikuissosiaalityötä” (Liite 6). Esitteessä kuvattiin tiivistetysti asiakaslähtöisen aikuissosiaalityön prosessia. Esitteen tarkoitus oli esitellä asiakasosallisuutta edistäviä työkaluja ja menetelmiä sekä edistää asiakasprosessien suunnitelmallisuutta. ”Suunnitelmallista asiakaslähtöistä aikuissosiaalityötä” -esitteestä ja aikuissosiaalityön prosessista löytyy kuvaus myös Innokylästä (https://www.innokyla.fi/web/malli461628).

”Pilottikokeilu” -esite tehtiin kuvaamaan Pohjanmaan SOS -hankkeen pilottikokeilun tavoitteita, vaiheita ja kokeilussa käytettäviä menetelmiä. Esitteen avulla sosiaalityöntekijät informoivat asiakkaita pilottikokeilusta heitä rekrytoidessaan ja siitä tiedottaessaan (Liite 6).

(7)

”Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi” -esite syntyi ryhmämuotoisen sosiaalityön esittelyn tueksi ja juurruttamisen välineeksi (Liite 6). Esite sisältää kuvauksen K4 -alueen ryhmämuotoisen sosiaalityön ryhmistä ja käytännön ohjeita ryhmämuotoisen sosiaalityön käytännön toteutukseen.

”Seurauspedagogiikka” -esite (Liite 6). tehtiin vahvistamaan tietoisuutta työvälineestä ja se on tiivis kuvaus menetelmän taustasta, lähtökohdista ja soveltamisesta käytännön asiakastyöhön. Seurauspedagogiikassa käytetyt lokikirjat löytyvät liitteestä 6.

”Aikuissosiaalityö sinua varten” -juliste ja -esite (Liite 6). Vastaanottotilan julisteen tarkoitus oli informoida asiakkaita tilannekartoituslomakkeen laajasta työskentelykokonaisuudesta. Työntekijä voi halutessaan, laittaa julisteen myös työhuoneensa seinälle. Esiteversiossa on tila, jonne työntekijä voi kirjoittaa yhteystietonsa. Esitteen avulla voi myös merkitä alueet, jotka kartoituksessa on läpikäyty. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös odotushuoneen lomake, jonka tavoite on orientoida asiakasta miettimään mistä hän haluaa käyntinsä aikana sosiaalityöntekijän kanssa keskustella.

Raportit ”Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi – Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä” ja ”Kohti itsenäistä aikuisuutta – Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten parissa”

(Liite 6), laadittiin K4 -kehittämisalueen kehitystyön saattamiseksi hyväksi käytännöksi ja rohkaisuksi siihen, että myös muut kunnat ryhtyisivät sitä kokeilemaan. Ryhmämuotoinen työtapa osoittautui varsin tehokkaaksi menetelmäksi toteuttaa tavoitteellista ja suunnitelmallista sosiaalityötä. Hanke toivoo, että raportista olisi hyötyä tulevien ryhmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Hyvän käytännön kuvaus ja raportit ovat löydettävissä Innokylästä (https://www.innokyla.fi/web/malli362451).

Hankkeen yhteydessä laadittiin opas ”Palvelut pähkinänkuoressa” (Liite 6), joka on ohjausryhmän asiakasedustajan opintoihin liittyvä lopputyö. Opas esittelee asiakkaille alueen palveluja. Opasta jaettiin Vaasan sosiaalivirastoon sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden käyttöön ja se annetaan esimerkiksi A -neuvolan tukiasunnon saannin yhteydessä asiakkaalle. Opas toteutettiin osin hankkeessa, koska sen hyödyttävän asiakkaita ja työntekijöitä aikuissosiaalityössä. Oppaan sisältöä saivat kommentoida asiakasedustajat ja niiden pohjalta siihen tehtiin joitakin muutoksia. Koska työskentely käynnistyi asiakasedustajan idean pohjalta ja sen sisältöä kommentoivat asiakasedustajat, tuli siitä hyvin asiakaslähtöinen. Opas käännettiin myös ruotsiksi. Ohjausryhmässä syntyi myös muilta kehittämisalueilta toive vastaavan oppaan saamiseksi. Valitettavasti tässä asiassa ei hankkeen puitteissa onnistuttu.

1.3 Pohjanmaan osahankkeen toimintaympäristö ja lähtökohdat

Aikuissosiaalityön tila Pohjanmaan hankealueella oli kehittämistyön kannalta haastava. Alueella toteutettavat hallinnolliset ratkaisut vaihtelivat, kuten myös palveluiden sisällöt ja toiminnan organisointi.

Vaasa on organisoinut toimintansa erottamalla toisistaan etuuskäsittelyn, sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön.

Useimmissa alueen kunnissa kuitenkin tehdään yhdennettyä sosiaalityötä. Tällöin sosiaalityöntekijän toimenkuvaan saattaa kuulua aikuissosiaalityön lisäksi lastensuojelutyö ja/tai vammaispalvelu ja/tai vanhuspalvelu. Alueen kuntien käyttämät tietojärjestelmät vaihtelevat. Osa kunnista käyttää Abilita - tietojenkäsittely järjestelmää. Uusikaarlepyyssä on käytössään Effica ja Kristiinankaupungissa ja Kaskisissa käytetään Pro Consonaa.

(8)

Yhtenä keskeisenä puutteena aikuissosiaalityön käytännössä alueella pidettiin sitä, että aikuissosiaalityön asiakkaille ei laadittu asiakassuunnitelmia, vaikka laki niiden laatimiseen ohjaakin. Myös sosiaalityön metodien hyödyntäminen alueen työntekijöiden työssä, näytti hankkeessa syksyllä 2012 laaditun selvityksen (Toikko, 2013³) mukaan vähäiseltä.

K2 -kehittämisalue

Mustasaaren kunta ja Vöyrin kunta muodostavat yhdessä kehittämisalueen K2. Kunnat ovat vuodesta 2009 tehneet yhteistyötä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen puitteissa, mutta sosiaalityö ei kuulu yhteistyön piiriin. Mustasaaren kunnan 31.12.2012 (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 – 2013⁴) asukasmäärä oli 19 012 henkilöä ja Vöyrin kunnan 6680 henkilöä. Molemmat kunnat ovat kaksikielisiä.

Mustasaaressa ruotsinkielisten kuntalaisten osuus oli 69,4 % 31.12.2012 ja 82,5 % Vöyrin kunnassa (em.).

Ikärakenteen suurimman ikäryhmän Mustasaaressa muodostivat 30–39-vuotiaat ja Vöyrillä 50-59-vuotiaat (em.) 31.12.2012. Kuntien työttömyysluvut olivat verrattain alhaisia, Mustasaaressa 3,5 % ja Vöyrillä 3,3 %, mutta nuorten keskuudessa työttömyysluvut olivat suuremmat, 5,8 % ja 5 %. K2-alueella ongelmana näyttäytyi aikuissosiaalityön määritelmän puute. Tämän seurauksena aikuissosiaalityöstä oli tullut harmaa vyöhyke sekä sosiaalityöntekijöille että asiakkaille.

Mustasaaressa aikuissosiaalityötä ja muuta sosiaalityötä, perheneuvola mukaan lukien, johtaa perhe - ja yksilöhuollon päällikkö. Perhe- ja yksilöhuollon osastolla on esimies, kaksi psykologia, joilla on perheterapeutin koulutus, kaksi sosiaalityöntekijää, joista toinen on myös perheterapeutti, sekä viisi ammatillisen kelpoisuuden omaavaa sosiaalityöntekijää, jotka maantieteellisen jaon pohjalta työskentelevät aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja toimeentulotukiasioiden parissa. Määrätyt sosiaalityöntekijät hoitavat sen lisäksi myös vammaispalveluja, isyysasioita sekä elatusapu-, huoltajuus- ja tapaamisasioita. Vuonna 2012 Mustasaaressa myönnettiin toimeentulotukea 214 taloudelle.

Vöyrin kunnan sosiaalitoimiston henkilöstöön kuuluu peruspalvelujohtaja (virka julistettiin haettavaksi hankkeen loppuvaiheessa), kaksi sosiaalityötekijää sekä kanslisti. Toisella sosiaalityöntekijöistä oli vaadittava kelpoisuus. Peruspalvelujohtaja hoiti esimiestehtävien ohella isyysasioita sekä elatusapu-, huoltajuus- ja tapaamisasioita sekä yhdessä toisen sosiaalityöntekijän kanssa toimeentulotukiasioita.

Sosiaalityöntekijöiden työtehtäviin kuuluivat sosiaalityö, lastensuojelu ja vammaispalvelut. Vuonna 2012 toimeentulotukea peruspalvelujohtajan mukaan myönnettiin 231 taloudelle.

3Toikko, Timo (2013) Aikuissosiaalityön tila – SOS –hankkeen työntekijäkyselyiden tulokset. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

(9)

K4 -kehittämisalueella kaikissa kunnissa on omat sosiaalitoimistonsa, mutta alueen sosiaalityön toimintalinjat ovat yhtenäiset. Sosiaalihuollon johtaja toimii Pietarsaaressa. Alueella kaikki aikuissosiaalityön virat ovat olleet lähes täytettyinä. Kaikki viranhaltijat eivät täytä kelpoisuusvaatimuksia.

K4 -kehittämisalueen väkiluku vuoden 2012 aluejaolla Tilastokeskuksen mukaan oli 43 057.

Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus oli 2011 Luodossa ollut 48 kpl, Uudessakaarlepyyssä 87 kpl, Pietarsaaressa 561 kpl ja Pedersöressä 77 kpl (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 – 2013⁵). Työttömyysprosentti työvoiman osuudesta oli vuonna 2012 Luodossa 3,5 %, Pietarsaaressa 8,8 %, Pedersören kunnassa 3,2 % ja Uudessakaarlepyyssä 3,7 % (em.)

Hankkeen alkuvaiheessa hanketyöntekijä tapasi sosiaalityöntekijöitä osaksi ryhmässä ja osaksi muutamaa sosiaalityöntekijää henkilökohtaisesti. Pietarsaaressa tehtävä sosiaalityö erosi pienten kuntien Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnissa tehtävästä sosiaalityöstä. Pienissä kunnissa sosiaalityöntekijät hoitavat myös lastensuojeluasioita, jonka vuoksi aikuissosiaalityötä hoidetaan vain osan työajasta.

Pietarsaaressa oli sitä vastoin erillinen aikuissosiaalityön yksikkö, jossa työ on jaettu sosiaalityöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden kesken. Kunnilla oli yhteiset hakulomakkeet ja yhteiset suuntaviivat

Keskusteluissa kävi ilmi, että sosiaalityöntekijät eivät käyttäneet mitään erityistä työmenetelmää.

Aikuissosiaalityön painopisteenä oli hyvin pitkälle toimeentulotuen hakeminen ja toimeentulotukilaskelmien laatiminen. Sosiaalityöntekijät toivoivat oppivansa lisää aikuissosiaalityön työmenetelmistä ja saavansa myös enemmän aikaa aikuissosiaalityölle pelkän toimeentulotuen laskennan lisäksi. Sosiaalitoimiston yhteistyötahojen kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että he toivovat lisää yhteistyötä sosiaalitoimiston kanssa esimerkiksi moniammatillisten kokousten tai yhteisten keskustelujen muodossa.

Eniten he toivoivat yhteistyötä nuoria koskevissa asioissa, koska nuorten ongelmien koettiin

”pahentuneen”. Erityistä pohdiskelua vaativia ryhmiä olivat maahanmuuttajat ja nuoret.

Esiin tulleet tarpeet olivat lyhyesti seuraavat:

- yhteisten työmenetelmien ja suhtautumistapojen kehittämisen tarve - asiakassuunnitelmien käyttöönotto (ei lainkaan käytössä)

- sosiaaliset selvitykset työmenetelmänä.

Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä on seutu, josta käytetään myös lyhennettä K5. Se perustettiin vuonna 2008, tehtävänään on mm. Kaskisten, Korsnäsin, Maalahden, Närpiön ja Kristiinankaupungin sosiaali- ja perusterveydenhuollon järjestäminen vastauksena vaatimukseen lisätä kuntien välistä yhteistyötä. Saaristosta, maaseudusta ja pienistä kaupunkikeskustoista muodostuva alue on

(10)

maantieteellisesti laaja, jolla ei ole suoranaista keskuspaikkaa. Yhteistoiminta-alueella asuu n. 26 000 asukasta. Käytännössä kuntayhtymän tehtävänä ei ole järjestää sosiaalihuoltoa, ainoastaan siihen liittyviä tehtäviä kuten hallinnoida kehittämistoimintaa. Kaikki viisi jäsenkuntaa ovat edelleen itsenäisiä ja hoitavat sosiaalitoimistojensa toimintaa esim. toimeentulotuen maksamisen itsenäisesti. K5-alueen kunnat ja kaupungit ovat kooltaan pieniä (asukasluku vaihtelee 1412:sta (Kaskinen) 9 411:een (Närpiö) ja ruotsi on enemmistökieli kolmessa kunnassa viidestä.

Vuonna 2011 työttömyysprosentti oli suurin Kaskisissa, 15,3 %, ja pienin Närpiössä, 3,3 % väestöstä, työttömyysprosentin ollessa 4,1 - 6,3 % muissa kunnissa (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 – 2013⁶). Useat kunnat ovat 80-luvulta alkaen ottaneet vastaan pakolaisia, mikä loi perustan monikulttuuriselle yhteisölle. Kunnissa oli myös muuta maahanmuuttoa, ja erityisesti Närpiö on saanut huomiota onnistuneesta kotiuttamisesta. Ulkomaalaisten kansalaisten osuus väestöstä vuonna 2012 oli 9,5

% Korsnäsissä ja 8,7 % Närpiössä, mikä on suuri verrattuna koko Pohjanmaahan, jossa ulkomaalaisten kansalaisten osuus väestöstä on 4,4 % (em.). K5 kuntien toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä oli vuonna 2011 seuraava: Kristiinankaupunki 151 kpl, Kaskinen 35 kpl, Maalahti 106 kpl, Korsnäs 43 kpl ja Närpiö 190 kpl (em.). Vuodelta 2012 ei toimeentulotukea saaneista talouksista ollut vielä tietoa.

Kuntien sosiaalitoimistot ovat suhteellisen pieniä kuten kunnatkin. Kaskisissa ja Korsnäsissä, sosiaalitoimistossa työskentelee yksi ainoa sosiaalityöntekijä. Kunnat tekevät joiltakin osin yhteistyötä (sosiaalityöhön liittyen). Sosiaalityöntekijät hoitavat usein montaa tehtäväaluetta (esim. lastensuojelu, vammaisasiat, maahanmuuttaja-asiat) aikuissosiaalityön lisäksi. Kaikki virat/tehtävät ovat täytettyinä, mutta noin puolella kaikista sosiaalityöntekijöistä ei ole tehtävään vaadittavaa kelpoisuutta. K5:n alueella ei ole etuuskäsittelijöitä, vaan sosiaalityöntekijät laativat toimeentulotukilaskelman. Aikuissosiaalityön painopisteenä on perinteisesti ollut toimeentulotukilaskelmien laatiminen ja siihen liittyvä keskustelu.

Hankeen alkukartoitusvaiheessa esiin tulleet tarpeet olivat tiivistettynä seuraavat:

- että kehittäminen jäisi pysyväksi osaksi toimintaa, ei vain hankkeeseen - alueellisesti yhtenäinen toimeentulotukihakemuslomake verkkopalveluna - kehittää työttömien kuntoutustoimintaa, mm. luentopäivän muodossa.

Vaasan kehittämisalue

Hankeen alkaessa Vaasan työttömyysprosentti oli 10,2 % ja asukasluku Vaasan –Laihia –Vähäkyrö yhteistoiminta-alueella 71 709 henkilöä (v. 2009/hankesuunnitelma). Vuoden 2011 toimintakertomuksen

(11)

(THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 – 2013⁷) mukaan vaasalaisista talouksista sai, päämiehen mukaan, 3840 kpl toimeentulotukea. Heistä yhden hengen kotitalouksia oli 69,8 %, yksinhuoltajia 13,2 %, lapsiperheitä 11,1 % ja parit ilman lapsia 5,9 %. Asiakkaista yli 40 % oli alle 30 -vuotiaita. Toimeentulotuen vuosittaiset nettomenot olivat 8,2 miljoonaa eli 138 €/asukas.

Hankkeen alkaessa Vaasassa kaupungin aikuissosiaalityön sisällöllinen kehittäminen näytti jääneen organisaatiomuutosten jalkoihin, koska sosiaalityöntekijä pula paheni. Sosiaalityöntekijät kokivat, että pelkkä toimeentulotukityö ei vastaa koulutusta. Oli vaarana, että sosiaalityöntekijät vaihtavat työtehtäviin, jossa voi tehdä enemmän varsinaista sosiaalityötä. Organisaatiota oli muutettu siten, että lastensuojelu oli eriytetty aikuissosiaalityöstä, oli luovuttu aluetoimistoista ja perustettu erillinen toimeentulotukiyksikkö.

Aikuissosiaalityö oli organisoitu kahden yksikön avulla: Toimeentulotukiyksikkö keskittyy toimeentulotukiasioiden käsittelyyn ja siellä työskentelevät johtava sosiaalityöntekijä ja yksi sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaajat ja etuuskäsittelijät. Aikuissosiaalityön yksikössä johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaalityöntekijät keskittyvät pääasiassa sosiaalityöhön. Kahden erillisen yksikön avulla on pyritty vastaamaan toimeentulotyöskentelyä määrittäviin käsittelyaikoihin sekä yhdenmukaistamaan työkäytäntöjä ja varmistamaan asiakkaiden yhdenmukaista kohtelua.

Vaasan kaupungin aikuissosiaalityössä on vuosien 2011 - 2013 aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia henkilökuntatilanteessa. Hankkeen alkaessa työntekijätilanne oli vaikea, sillä aikuissosiaalityön kymmenestä virasta oli kahdeksan täyttämättä. Tuolloin aikuissosiaalityön muiden ammattiryhmien, sosiaaliohjaajien ja etuuskäsittelijöiden, toimet olivat lähes täytettyinä. Hankeen aikana vaihtuivat sekä aikuissosiaalityön johtaja että kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijöiden virkoja on vuosien aikana saatu täytettyä. Vähäkyrö liittyminen vuoden 2013 alussa Vaasaan toi mukanaan uusia haasteita. Vallinneen työntekijäpulan vuoksi on palveluiden saatavuus ollut heikkoa, eli aikuissosiaalityön asiakkaiden on ollut hankalaa päästä tapaamaan sosiaalityöntekijää.

1.4 Osahankkeen tavoitteet ja keinot

Sosiaalipalvelujen ohjaus ja kehittäminen näyttää nykyisellään suuntaavan hallinnon tarpeisiin ja unohtavan asiakkaiden ja työprosessin näkökulman. Myös aikuissosiaalityö tunnetaan työorientaatioltaan byrokraattisena ja palvelujärjestelmäkeskisenä. Pohjanmaan kehittämishankkeessa normatiivisuudelle ja byrokraattisuudelle haluttiin etsiä vaihtoehtoja. Tarpeellisena nähtiin, että aikuissosiaalityötä kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa, tarkastellaan uudelleen totuttuja työtapoja ja työprosesseja, sekä kehitetään tietotuotantoa työmenetelmien tueksi vahvistaen työntekijöiden asiantuntijuutta. Hankkeen keskeinen tavoite oli löytää keinoja työorientaation muutokseen ja muutoksen mahdollistamiseen asiakasosallisuuden, asiakaslähtöisyyden, työmenetelmien kehittymisen ja aikuissosiaalityön mallintamisen avulla. Suunta -

(12)

työkalun avulla tavoitteet ja keinot tiivistyivät Taulukon 2. mukaisesti.

Taulukko 2. Suuntatyökalun tavoitteet ja keinot

Toimintalinja 1. Osallisuuden edistäminen asiakasnäkökulmasta

Keinona toteuttaa asiakkaan osallisuutta aikuissosiaalityössä ja organisaatiossa sekä tehdä yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa osallisuusnäkökulmasta.

Toimintalinja 2. Kehitetään aktivoivan ja kuntouttavan asiakastyön käytäntöjä

Keinoksi valittiin vuoropuhelun lisääminen sosiaalitoimistojen ja yhteistyökumppaneiden välillä mukaan lukien kunnan eri toimialat ja työntekijät. Palveluja tehotettaisiin hyödyntämällä

asiantuntijaverkostoa ja asiakkaan omaa verkostoa. Asiakkuuden profilointi ja palveluprosessin työstäminen sen mukaisesti.

Toimintalinja 3. Henkilöstön osaamisen, ja johtamisen kehittäminen suhteessa toimintaympäristön muutoksiin

Keinoksi valittiin ammatti- ja tehtävärakenteen selkiinnyttäminen pilottihankkeiden osalta. Kehittävän työotteen tuominen osaksi aikuissosiaalityötä työmenetelmä- ja tietotuotantotyöryhmien avulla.

Herättää kiinnostusta kuntien aikuissosiaalityön ja korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön.

Toimintalinja 4. Aikuissosiaalityön kehittäminen tietopohjaisesti

Keinona nostaa esiin asiakkuuksista asiakastietojärjestelmässä jo olemassa oleva tieto. Hankkia, tuoda esiin ja tulkita, asiakkailla, työntekijöillä ja johdolla jo olemassa olevaa tietoa. Kehittää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Kehittämisajattelun tärkein lähtökohta oli ottaa asiakkaat ja kehittämisalueen sosiaalityöntekijät heti alusta mukaan kehittämistoimintaan subjekteina ja sisällöntuottajina. Hankkeen aikana yhtenä tärkeänä tukipilarina oli Sosiaalihuoltolakiesitys, josta Väli-Suomen hanketyöntekijät saivat hyvän esityskokonaisuuden Jyväskylän hankepäivillä.

(13)

2. Osallisuuden edistäminen

SOS- hankkeen keskeisenä tavoitteena ja toimintaa ohjaavana ajatuksena oli osallisuuden edistäminen ja asiakaslähtöisyys. Hankkeessa etsittiin erilaisia keinoja toteuttaa asiakaan osallisuutta aikuissosiaalityön kehittämisessä. Asiakkaan osallisuutta palveluiden kehittämiseen haluttiin vahvistaa ja lisätä keinoja osallistua kehittämiseen. Tämän ohella kehitettiin työntekijöille työmenetelmiä, jotka edesauttavat osallisuusnäkökulman esiintuloa asiakastyössä.

Timo Toikko ⁸ näkee, että palvelun käyttäjien osallistuminen on nousemassa erääksi keskeiseksi palvelujärjestelmän kehittämisen osaksi. Pohjanmaalla osallisuuden esille tulosta kertoo myös se, että Vaasassa aiheesta on tehty valtuustoaloite ”Kokemusosaajat mukaan palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen” alkuvuodesta 2013. Asiakkailla on erittäin arvokasta kokemusperäistä tietoa palveluista ja lomakkeista, joten mm. asiakasfokusryhmät ovat antaneet kanavan asiakkaiden äänen esiin tulemiseen.

Asiakkaat ja työntekijät suhtautuivat myönteisesti kehittämistyön tekemiseen yhdessä ja näkevät sentyyppisen työskentelyn jatkumisen tärkeänä.

Palvelujen käyttäjien näkemyksiä tulee hyödyntää palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. SOS -hankkeen tämä toteutettiin siten, että ohjausryhmätyöskentelyyn pyydettiin mukaan asiakasedustajat. Ohjausryhmään saatiin edustajat kolmesta hankealueen kunnasta eri yhteistoiminta- alueilta.

Jarno Högfors, ohjausryhmän asiakasedustaja ja kokemusasiantuntija, kirjoitti SOS -hankkeen tiedotteeseen työskentelystään ohjausryhmän jäsenenä seuraavasti;

”Näen, että olen saanut olla päättäjien kanssa yhdessä vaikuttamassa asioihin eli sosiaalipalveluiden kehittämistyöhön. Koen, että olen ollut täysvaltainen ohjausryhmän jäsen ja tekemiäni ehdotuksia on kuunneltu. Esimerkiksi kokemusasiantuntija -koulutus käynnistyi Vaasassa tekemäni aloitteen pohjalta.

Ohjausryhmän jäsenet ovat olleet kiinnostuneita minun näkökulmasta asioihin.

Ohjausryhmätyöskentely sopii mielestäni hyvin kokemusasiantuntijan tehtäviin.”

Ohjausryhmän asiakasedustajat toivat näkemyksiään sosiaalipalveluista esille eri foorumeissa mm.

Työvoimanpalvelukeskus Triangelin ja SOS -hankkeen yhteisessä seminaarissa lokakuussa 2012 ja Aikuissosiaalityön päivillä Tampereella tammikuussa 2013. Palveluiden käyttäjien puheenvuorot toivat esiin sosiaalityöstä eri näkökulmaa. Asiakasedustajien mukaan onnistumisten ja elämänmuutos kokemusten ja näkemysten esiintuominen on tärkeää, ettei vaan puhuttaisi epäonnistumisista tai menneisyyden menetetyistä mahdollisuuksista. Työntekijä voi väsyä työhönsä ja asiakas turhautua omaan elämäänsä.

Tärkeää on toivon tuominen esiin työstä.

8 Toikko, Timo. Asiakkaiden osallistaminen kehittämistyöhön -esite. Sosiaali- ja terveysministeriö, ESR & Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

(14)

2.1 Kokemusasiantuntijakoulutus ja -toiminta

Kokemusasiantuntijaksi kehittyminen edellyttää oman kokemuksen karttumista ja kokemustiedon laajentumista kohti yleisempää näkemystä asiakkaiden kokemuksista. Tähän tarkoitukseen on luotu erilaisia kokemusasiantuntijan koulutuksia. Vaasan kehittämisalue järjesti kokemusasiantuntijakoulutuksen keväällä 2013. Koulutuksen toteuttajana oli Tampereen aikuiskoulutuskeskus. Idea koulutuksen järjestämisestä tuli SOS -hankkeen ohjausryhmän asiakasedustajalta. Nähtiin, että koulutettujen, sosiaalialan kokemusasiantuntijoiden avulla voidaan kehittää, suunnitella ja arvioida palveluja paremmin.

Kokemusasiantuntijakoulutus edistää asiakkaiden osallisuutta aikuissosiaalityön kehittämisessä ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Vaasan kokemusasiantuntija -koulutuksen alkamisesta ilmoitettiin lehdissä, sosiaalityöntekijöiden ja - ohjaajien kautta sekä laitettiin ilmoituksia sosiaalikeskuksen odotustiloihin. Tämän lisäksi hyödynnettiin jo toimivia asiakasryhmiä sekä ohjausryhmän asiakasedustajaa, joka laittoi koulutuksesta ilmoituksen Facebookiin. Ohjausryhmän asiakasedustaja osoittautui erittäin tärkeäksi informaation jakajaksi muille asiakkaille.

Kaikki koulutukseen ilmoittautuneet haastateltiin ja heistä kaksitoista opiskelijaa valittiin koulutukseen.

Kaksi haastatelluista ei henkilökohtaisista syistä johtuen voinut aloittaa koulutusta. Koulutus toteutettiin ajalla 8.4.2013 -5.6.2013. Koulutuksesta valmistui kahdeksan henkilöä kokemusasiantuntijaksi erilaisilla kokemustaustoilla. Kaksi koulutettavaa sai osallistumistodistuksen. Koulutuksessa mukana olleet kokivat sen tukeneen myös heidän omaa toipumistaan ja kuntoutumistaan. Kaksi vaasalaista kokemusasiantuntijaopiskelijaa osallistui Kokemustiedon seminaari ja messutapahtumaan Tampereella 23.5.2013.

Haastattelulomakkeessa kysyttiin asiakkaiden kokemuksia sosiaalipalveluista ja sitä, miten sosiaalipalveluja pitäisi heidän mielestään kehittää. Vastauksista koottujen tietojen pohjalta näyttäisi myös syntyvän ideoita palvelujen kehittämiseen. Vaasan aikuissosiaalityön johtavan sosiaalityöntekijän kanssa on suunnitelmissa järjestää vielä syksyllä yhteistapaaminen, missä keskitytään palveluprosessiin ja kehittämisehdotuksiin ja niiden mahdolliseen käyttöönottoon.

Sosiaalialan kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuneet sosiaalityön asiakkaat reflektoivat koulutuksessa mm. oman elämäntarinan kerrontaa, omaa kokemusta asiakkuudesta asiantuntijuuden perustana sekä kokemusasiantuntijuus. Koulutukseen sisältyi erilaisia esiintymistaidon harjoituksia sekä perustiedot ryhmädynamiikasta. Koulutuksessa käytiin myös kokemusasiantuntijana toimimiseen liittyviä asioita. Osallistuneiden kokemusten perusteella koulutus tarjosi paljon. Vertaistuki oli vahva teema jokaisella koulutuspäivillä. Koulutuksessa mukana olleet kokivat sen tukeneen myös heidän omaa toipumistaan ja kuntoutumistaan. Toisten kokemuksista sai paljon vertaistuellisessa mielessä. Oma menneisyys ei ole enää häpeä, vaan siitä rakentuu voimavara itselle ja mahdollisesti myös toisille ihmisille.

Omat kokemukset voivat olla yhteiskunnallisestikin merkittäviä. Kokemusasiantuntijat ovat tärkeitä tiedon tuottajia asiakkaan arjesta työntekijöille ja päättäjille. Kokemusasiantuntijuuden avulla asiakkaiden arvokas ääni tulee selkeämmin esille. Koulutuksen avulla omista kokemuksista tehtiin asiantuntijuutta.

Kokemusasiantuntija koulutuksen järjestäjän kanssa sovittiin kaksi juurruttamisiltapäivää koulutetuille kokemusasiantuntijoille. Samalla heille mahdollistettiin työnohjauksellista tukea.

(15)

Timo Toikko⁹ on todennut, että on olennaista, että näkemystä ja kokemusta omaavat motivoituneet asiakkaat saavat tilaa osallistua palveluiden kehittämiseen yhdessä ammattilaisten kanssa. Hänen näkemyksen mukaan kokemusasiantuntijoiden koulutus voi olla keino luoda järjestelmä, jonka puitteissa toimintaa on helpompi koordinoida ja kehittää. Se on usein myös merkki organisaation sitoutuneisuudesta.

Koulutus järjestettiin tiukalla aikataululla. Tämän vuoksi työntekijöiden informointi asiasta jäi melko vähäiseksi. Mikäli uusia kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestetään, tulee rekrytointiin kiinnittää enemmän huomiota. Jatkon kannalta on tärkeää huolehtia koulutettujen kokemusasiantuntijoiden koordinoimisesta ja heidän asiantuntemuksen käyttämisestä, mikä edellyttää myös käytäntöön liittyvien asioiden huolehtimista.

Syksyllä 2013 K4 -kehittämisalueella alkoi ruotsinkielinen lukukauden kestävä kokemusasiantuntijakoulutus.

SOS -hanke oli mukana rekrytoimassa koulutukseen osallistujia Välittäjä 2013 -hankkeen ja ruotsinkielisen työväenopiston kanssa. Koulutukseen osallistui aikuissosiaalityön asiakkaita.

2.2 Osallisuuden edistäminen asiakasnäkökulmasta - Osallisuusseminaarit

Alueen hankkeilla - Maahanmuuttajasta kansalaiseksi, Solid Voice, PerheKaste sekä Pohjanmaan SOS hankkeella - oli osallisuus teemana ja tiedottamisen näkökulmana hankesuunnitelmissaan. Tavoitteena oli omalta osaltamme vastata kysymykseen ”Miten sosiaalityöntekijöiden osaaminen voidaan paremmin ottaa käyttöön osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä tai ulkopuolisuuden murtamisessa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmissa ja strategioissa”. (Hannu-Jama, 2012 ¹⁰). Hankkeet päättivät tehdä yhteistyötä hyödyntäen alueen Pohjoismaista osaamista ja yhteistyöverkostoja.Keväällä järjestettiin yhteinen seminaari, jonka järjestämisestä päävastuussa oli Solid Voice -hanke. Ensimmäisessä seminaarissa (9.5.2013) teemana oli Kuntalaisten osallisuus ja asiakaslähtöisyys - tavoitteista teoiksi. Miten hyödyntää kansalaisten ja asiakkaiden osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa.

Toisessa seminaariosiossa teemana oli Osallisuus ja asiakaslähtöisyys – tavoitteista teoiksi. Päävastuun seminaarin järjestelyistä kantoi SOS -Pohjanmaan osahanke. Toinen seminaari järjestettiin 11.9.2013, osana Pohjanmaan SOS -Tour seminaaria. Mukana järjestäjänä oli myös Perhekaste sekä Välittäjä hankkeesta NettiKlaara osio. Pohjoismaisen näkökulman toi norjalaisen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn keskittyneen NY Giv -hankkeen toiminnan esittely hyvänä käytäntönä. Mukana oli laaja toimijakirjo, joten osallisuuskokonaisuus koottiin ikäkehityskaarinäkökulmasta. Seminaariin osallistui 125 henkilöä.

Lokakuun osion teemana oli Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia Pohjanmaalle – alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet, 23 - 24.10.2013. Pohjoismaiset puhujat tulivat Ruotsista ja pohdittiin mm. onko osallisuus ja asiakaslähtöisyys arvo ja onko se vain muotitermi.

9 Toikko, Timo. Asiakkaiden osallistaminen kehittämistyöhön -esite. Sosiaali- ja terveysministeriö, ESR & Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

10 Hannu-Jama Marjo.(2012). Kansalais- ja asiakaslähtöinen sosiaali- ja hyvinvointialan tietotuotanto Pohjoismaissa – politiikka ja käytäntöjä kartoittava selvitys. SONetBotnia

(16)

2.3 Osallisuuden edistäminen pilottiasiakaskokeilun avulla

Alueellisen pilottiasiakaskokeilun (tässä kohdin Suunta -työkalussa puhutaan palveluohjauskokeilusta) avulla tavoite oli kehittää asiakaskohtaista työskentelyä prosessityöskentelyyn nojautuen. Alueellisena tavoite oli saada kokeiluun mukaan noin 40 pitkään sosiaalitoimen asiakkaina olleita henkilöitä. Kokeilun päättyessä mukana oli ollut 31 asiakasta koko prosessin ajan (Vaasa 9, K5 -alue 7, K4 – alue 13 ja Mustasaari 2). Kokeilu toteutettiin pääasiassa ajalla 12/2012 – 07/2013.

Jokainen kehittämisalue päätti itsenäisesti omista tarpeistaan ja alkuperäisestä hankesuunnitelmaa viitekehyksenä käyttäen pilottiasiakkaistaan. Kohderyhminä olivat nuoret koulupudokkaat (Vaasa), maahanmuuttajat (K4), nuoret aikuiset (K2 Mustasaari), pitkäaikaistyöttömät aikuiset (K2 Vöyri) ja väliinputoajat (K5). Pilottikokeilujen asiakaslähtöinen tavoite oli lisätä asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan, sekä saada esille asiakkaan omat resurssit ja voimavarat. Tavoitteena aikuissosiaalityön näkökulmasta oli vahvistaa case work -työskentelyorientaation avulla sosiaalityöntekijöiden työprosesseja tukevia työmenetelmiä ja tuoda uusia työmenetelmiä. Tavoitteena oli myös lisätä aikuissosiaalityön tekijöiden osaamista prosessiajattelussa sekä muutoksen mahdollistamisajattelussa.

Hanke lupasi järjestää sosiaalityöntekijöiden toivomaa ammatillisuutta vahvistavaa työmenetelmäkoulutusta koskien valittuja asiakkaita tai asiakasryhmiä. Henkilökunta valitsi seuraavia koulutuksia: ADHD -koulutus, seurauspedagogiikka, motivoiva haastattelu, toivon työvälineet, kuvastin.

Kokeilu arvioitiin kokeilujakson päätyttyä haastattelujen avulla. K5- alueella ja Vaasassa tehtiin asiakashaastattelut pilottiasiakkaille. Haastatteluilla selvitettiin asiakkaiden kokemuksia tilannearviolomakkeesta. Haastattelut liittyvät yliopistossa tehtäviin opinnäytetyöhön ja tutkimuskurssiin.

Haastattelut toteutettiin K5 -kehittämisalueella touko- kesäkuussa ja Vaasassa elo-syyskuun 2013 aikana.

Käytäntötutkimusraportti valmistui hankkeen lopussa (liite 5) ja opinnäytetyö valmistunee vuodenvaihteessa 2013.

Tavoitteena oli löytää jokaisen kunnan alueelta asiakkaat, joiden kanssa tehtiin sopimus hankkeen pilottiasiakkaiksi ryhtymisestä. Pilottikokeiluasiakkuus soi asiakkaille tiiviimmän yhteistyön pilottivastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Pilottiasiakkuudesta tarjottiin palkkiona ilmainen harrastus. Tapaamisten aikana asiakkaan elämäntilanne kartoitettiin ja laadittiin asiakassuunnitelma. Tavoitteena oli mahdollistaa muutosta asiakkaan elämään, mikäli asiakas itse oli siihen motivoitunut. Kunnat mahdollistivat kokeilun antamalla sosiaalityöntekijälle oikeuden käyttää tavallista enemmän työaikaa pilottiasiakkaiden kanssa työskentelyyn. Vaikka Pohjanmaan kehittämishankealueen kuntien sosiaalitoimet, etenkin Vaasassa, olivat hankkeen alkuvaiheessa ylikuormitettuja, kuntatoimijat lähtivät innostuneesti toteuttamaan pilottiasiakaskokeilua. Hanke kartoitti toimijamatriisin avulla pilottiasiakkaiden yhteistyöverkostot kokeilun aikana.

(17)

Kuvio 1. Kehitystyökuvio pilottiasiakkuusprosessia varten.

Hankkeen alkuvaiheessa sovittiin K2-kuntien kanssa yhteiseen pilottihankkeeseen osallistumisesta.

Pilotointijaksoksi määrättiin 10/2012-06/2013. Mustasaaressa kohderyhmänä olivat alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset ja valintakriteereinä sosiaalinen perintö, päihteiden väärinkäyttö, Aspergerin syndrooma, ADHD tai psyykkiset ongelmat. Vöyrillä kohderyhmänä olivat aikuissosiaalityön asiakkaat ja valintakriteereinä sosiaalinen perintö, maahanmuuttajatausta sekä pitkä asiakassuhde. Tavoite oli, että pilottikokeiluun osallistuu Mustasaaresta 6 asiakasta ja Vöyriltä 4 asiakasta. Kunnan valitsemat pilottivastaavat sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaat, joiden suostumusta kysyttiin ja tekivät case-kuvauksen jokaisesta pilottiasiakkaasta. Hanketyöntekijöiden pilottikokeilun valmistelut venyivät ajallisesti mm.

henkilökuntavaihdoksen myötä. Pilottiasiakkaiden lopullisen valinnan ajankohtana Mustasaaren asiakastilanne oli muuttunut, jonka vuoksi pilottiasiakkaiden valintakriteerit poistettiin. Työtilanne Vöyrillä oli samana ajankohtana niin kuormittava, että kunnan sosiaalityöntekijät päättivät vetäytyä pilottihankkeesta.

Pilottikokeilujen pääasiallisena tavoite oli kehittää asiakaslähtöinen työtapa ja lisätä asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan. Tarkoitus oli myös saada esille asiakkaan omat resurssit ja löytää sosiaalityöntekijän työprosesseja tukevia työmenetelmiä. Pilottikokeilu perustui sosiaalityöntekijän, asiakkaan ja hanketyöntekijän yhteistyöhön. Pilottikokeilun työprosessi rakentui eri vaiheisiin jaettuun malliin, joka perustui kaikille asianosaisille sosiaalityöntekijöille jaettuun pilottikansioon (Taulukko 3).

Sosiaalityöntekijä tiedotti pilottikokeilun sisällöistä ja tavoitteista asiakkaille, joita oli kysytty mukaan hankkeeseen. Pilottiasiakkaat saivat kannustimena osallistumisestaan esimerkiksi taloudellisen tuen vapaavalintaiseen harrastukseen.

Hankkeeseen osallistuvien asiakkaiden kanssa laadittiin kirjalliset sopimukset. Asetettua kuuden pilottiasiakkaan tavoitetta ei saavutettu Mustasaaressa. Pilottikokeiluun päätti osallistua vain kaksi

(18)

asiakasta. Konkreettinen työ pilottiasiakkaiden parissa alkoi tammikuussa 2013 ja asiakkailta saatu palaute oli myönteistä. Pilottimallin kaikkia vaiheita ei kuitenkaan saatu valmiiksi pilotin määräaikana osaksi myöhästyneestä aikataulusta johtuen, mutta myös siksi, että pilottiin osallistuminen sai asiakkaissa aikaan myönteisiä, mutta aikaa vaativia prosesseja. Pilottiasiakkaisiin liittyvä työ jatkui SOS -hankkeen loppuun saakka. Pilottivastaavat sosiaalityöntekijät ja hanketyöntekijät kehittivät asiakkaiden palautteen pohjalta pilottikansion materiaalia. Pilottikokeilun aikana sosiaalityöntekijät osallistuivat seurauspedagogiikka- koulutukseen. Koska menetelmä oli uusi suomalaisessa aikuissosiaalityössä, sosiaalityöntekijät päättivät ottaa menetelmän käyttöön pilottiasiakkaiden parissa tehtävässä työssä. Pilottikokeilua arvioitiin SOS - hankkeen loppuvaiheessa.

K4-kehittämisalueella tilannearviolomake (nyk. tilannekartoituslomake) ja asiakassuunnitelma otettiin käyttöön pilottiasiakkaiden osalta. Tilannekartoituslomake otettiin alueella käyttöön kaikille aikuissosiaalityön asiakkaille. Yhtenäinen käytäntö yhtenäisti asiakastyötä ja sosiaaliset tuen tarpeet pystytään määrittämään paremmin. Sosiaalityöntekijät kokivat tilannekartoituksen ja asiakassuunnitelman hyödyllisenä asiakaslähtöisyyden vuoksi. Lomakkeet auttoivat sekä asiakasta että työntekijää hahmottamaan ja ymmärtämään elämäntilannetta sekä asiakkaan tavoitteita elämässään. Työvälineinä lomakkeet vahvistivat aikuissosiaalityön prosessin tavoitteellisuutta ja selkeyttä. Toimijamatriisi otettiin käyttöön pilottiasiakkaiden osalta. Toimijamatriisin avulla pyrittiin edistämään yhteistyöverkoston toimimista sosiaalityön kentällä. Toimijamatriisin palauttivat työvoiman palvelukeskus Intro, TE -toimisto, etsivä nuorisotyö, erikoissairaanhoito ja diakonia.

Pilottikokeilu oli hyvin onnistunut K5-kuntayhtymässä. Seitsemän sosiaalityöntekijää osallistui pilottikokeilukokouksiin ja seitsemän asiakasta osallistui kokeiluun. Asiakkaiden kanssa tehtiin erillinen kirjallinen sopimus kokeiluun osallistumisesta. Tarkoituksena oli, että asiakkaat edustaisivat syrjäytymisvaarassa olevien pitkäaikaisasiakkaiden ryhmää. Pilottikokeilun tavoite oli mm. lisätä asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan sekä nostaa esille ja kokeilla uusia työmenetelmiä. Tarkoituksena oli, että sosiaalityöntekijät kävisivät yhdessä asiakkaiden kanssa läpi hankkeen sisällön ja tavoitteet ja solmisivat asiakkaan kanssa sopimuksen kokeiluun osallistumisesta, mikä merkitsi esim. kyselyyn ja haastatteluun osallistumista. He kokeilivat myös tilannearviolomakkeen (nyk. tilannekartoituslomake) laadintaa SOS -hankkeen puitteissa käyttöön otetun uuden lomakkeen mukaisesti asiakkaan elämäntilanteen ja tarpeiden kartoittamiseksi. Sen jälkeen he kokeilivat yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelman laatimista (nyk. asiakassuunnitelma), jolloin suunnitelmasta tuli käydä ilmi tulevaisuuden tavoitteet ja jossa selvitettiin asiakkaan tuen tarve muutosprosessissa suhteessa tavoitteisiin.

Hanketyöntekijä antoi sosiaalityöntekijöille materiaalin ja keräsi kopiot valmiiksi täytetyistä lomakkeista ja suunnitelmista. Pilottikokeilu päätettiin heinäkuussa 2013. Pilottiasiakaskokeilu päättyi pilottiasiakkaiden haastatteluihin, joissa tutkittiin heidän kokemuksiaan aikuissosiaalityöstä, tilannearviolomakkeesta ja asiakassuunnitelmasta sekä heidän kehitysehdotuksiaan. Tämän jälkeen järjestettiin kohderyhmätapaamisia, joissa sosiaalityöntekijä ja hanketyöntekijä keskustelivat kehitysteemoista pilottiasiakkaiden kanssa (yksi toukokuussa ja toinen syyskuussa 2013). Haastattelututkimuksesta ja ryhmätapaamisista saadut tiedot välitettiin henkilökunnalle kokouksissa järjestettyjen esitysten ja keskustelun muodossa.

(19)

Taulukko 3. Pilottikansion sisältö K2-, K4- ja K5- alueilla.

Vaasassa pilottiasiakkaiksi valittiin nuoret 16–25 -vuotiaat koulupudokkaat. Pilottiasiakaskokeilun yhtenä tavoitteena oli peilata, miten aikuissosiaalityön työprosessi tukee asiakkaan muutosprosessia. Samalla haluttiin saada aktivoivia ja kuntouttavia työmenetelmiä nuoren aikuisten parissa tehtävän asiakastyön käyttöön. Pilottiasiakkuuden avulla haluttiin lisätä asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissa, saada esille asiakkaan omat resurssit ja lisätä asiakasprosessin läpinäkyvyyttä.

Tämä työskentely on tarkoittanut sosiaalityön asiakasprosessin avaamista ja kuvaamista. Asiakastasolla tarkastellen kehitettiin asiakaskohtaisen sosiaalityön prosessia, joka käynnistyi asiakkaan kanssa yhdessä tehdystä tilannearviosta, (nyk. tilannekartoitus) case-kuvauksesta sekä sen pohjalta tehdystä suunnitelmasta ja arvioinnista. Asiakkaiden alkuhaastattelua varten otettiin käyttöön tilannearviolomake, jonka työntekijä täytti asiakkaan kanssa. Samalla se antoi työntekijälle mahdollisuuden tarkastella ja arvioida yksilötasolla asiakastyönprosessia.

(20)

Vaasassa pilottiasiakastyöskentely käynnistettiin infotapaamisilla työntekijöille elokuussa 2012. Tavoite oli, että jokainen työntekijä valitsisi asiakkaistaan yhden asiakkaan pilottikokeiluun. Asiakkaan löytäminen pilottikokeiluun tuotti hankaluutta. Sosiaalityöntekijätilanne Vaasan aikuissosiaalityön palvelualueella oli todella heikko hankkeen alkuvaiheessa. Uudet työntekijät eivät tunteneet asiakkaitaan vielä siinä vaiheessa riittävän hyvin, tämä vaikeutti sopivien pilottiasiakkaiden löytämistä. Myös sosiaaliohjaajien työkäytännöt ja kuormittava työtilanne asettivat rajoituksia asiakasprosessille. Asiakas ei saapunutkaan työntekijän tapaamiseen ja asiaa ei päästy viemään eteenpäin asiakkaan kanssa. Tietojärjestelmästä ei pystytty hakemaan erillisellä haulla perheessä asuvia alle 18 -vuotiaita, joten alle 18-vuotiaiden asiakkaiden ryhmää oli vaikea tavoittaa. Parhaiten tavoitettiin 23- 25 -ikävuoden tuntumassa olevat asiakkaat. Uusien pilottiasiakkaiden ”etsiminen” lopetettiin maaliskuussa 2013, koska työskentelyaikaa olisi ollut jäljellä enää puoli vuotta.

Pilottiasiakkaaksi suostuvien kanssa tehtiin asiasta kirjallinen suostumus. Vaasassa pilottiasiakkaita saatiin mukaan yhteensä yhdeksän henkilöä. Viiden kohdalla työntekijä täytti tilannearviolomakkeen, muiden osalta tehtiin case -kuvaukset. Vaasassa asiakkaiden osallistuminen palkittiin pienellä rahallisella kannustimella, esimerkiksi tukena harrastusmenoihin. Tilannearviolomake oli jo sosiaaliohjaajien käytössä Vaasassa, joten sillä ei ollut niin suurta uutuusarvoa työntekijöille kuin muissa hankekunnissa.

Asiakassuunnitelman laatiminen kuului sosiaalityöntekijän työprosessiin. Pilottiasiakkaiden kanssa ei asiakassuunnitelmien tekovaiheeseen päästy nykyisen aikataulun puitteissa.

Pilottityöskentelyä kokonaisuutena on syytä arvioida. Pilottiasiakkuuden idea ei ollut täysin selvillä hankkeen sisälläkään siitä työntekijöitä informoitaessa. Keskusteltiin mm. miksi käyttää aikaa tilannearviolomakkeen päivittämiseen, sellainenhan oli jo Vaasassa käytössä. Vastaus löytyi lomakkeen asiakaslähtöisyyden puutteesta. Työntekijöiden saama informaatio jäi puutteelliseksi. Työskentelyn käynnistämisvaihe olisi vaatinut vielä tiiviimpää yhteistyötä työntekijöiden kanssa.

Sosiaalityön opiskelija suoritti harjoittelujaksoa SOS -hankkeessa aikana, jolloin työskentely pilottiasiakkaiden osalta käynnistettiin. Hän teki pro gradun tutkimussuunnitelman ”Aikuissosiaalityön asiakkaiden tilannearviot dokumentoituna ja kerrottuna – Asiakkaiden kokemuksia ja mielipiteitä”. Vaasan pilottiasiakashaastattelut suoritettiin elo-syyskuussa 2013 pro gradu -työn yhteydessä.

2.4 Malli asiakaslähtöisestä aikuissosiaalityöstä

Pilottiasiakaskokeilun myötä ajatus prosessinomaista asiakkuudesta johdatti kehittämistyön tarkastelemaan aikuissosiaalityötä prosessina. Idea aikuissosiaalityön prosessista herätti hankkeessa lukuisia pohdintoja siitä, miten työskentelyä voidaan esittää prosessinomaisena esityksenä ja miten tätä prosessia on mahdollista asiakkaan näkökulmasta vahvistaen tukea (Kuvio 2.). Kehittämistyön ja keskustelujen tuloksena aikuissosiaalityöhön laadittiin työkalu, jolle oli prosessin aikana haastavaa löytää sopiva nimi. Pilottikansio, tai aikuissosiaalityöntekijän ”keittokirja”, jolla nimellä kokonaisuutta keväällä 2013 kutsuttiin, sisälsi prosessikuvauksen ja erilaisia lomakkeita ja niiden käyttöohjeita työntekijää varten. Tällaisia ovat esimerkiksi tilannekartoituslomake, muutosvaihemalli ja asiakassuunnitelmalomake. Kokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden päivittää myös pitkäaikaisen asiakkaan ja työntekijän välistä keskustelua.

Monipuolisuudessaan ”keittokirja”, joka lopulta nimettiin, ”Malli asiakaslähtöisestä aikuissosiaalityöstä”,

(21)

antaa hyvät lähtökohdat toimia aikuissosiaalityössä. Kehitettyjen materiaalien eri versiot olivat koko prosessin ajan saatavilla SOS -hankkeen verkkosivuilla Pohjanmaan osahankkeen materiaaleissa (http://www.sos-hanke.fi/22). Työntekijöillä ja suurella yleisöllä oli mahdollisuus kommentoida materiaalia ja kehitysehdotuksia saatiin.

Hankkeen lopussa kaikki materiaali koottiin muistitikulle otsikolla POHJANMAAN SOS-HANKE – TYÖVÄLINEITÄ ASIAKASLÄHTÖISEEN AIKUISSOSIAALITYÖHÖN (Liite 6). Muistitikku sisälsi 30 joko hankkeessa kehitettyä tai hankkeessa päivitettyä tuotosta. Muistitikut annettiin henkilökohtaisesti alueen työntekijöiden käyttöön. Tällä ”työkalupakilla” pyrittiin vastaamaan alueellisesti yhtenäisen dokumentaation haasteeseen, yhtenäistämään työkäytäntöjä ja juurruttaa hankkeen tuotoksia käytännön työhön. Lomakkeet olivat tikulla sekä PDF- että Word -muodossa, jolloin niitä on mahdollisuus muokata tarpeen mukaan. Tavoitteena oli materiaalin juurrutus.

Sosiaalityöntekijät kokivat, että koottu materiaali ja kattava tilannekartoituslomake helpottavat keskustelua sekä asiakkaan haastattelua. Työntekijöiltä saadun palautteen mukaan asiakaskeskusteluissa oli noussut esiin asioita, joita asiakas ei ollut aiemmin kertonut, vaikka hän oli tuttu useamman vuoden takaa.

Tilannekartoituslomakkeen koettiin hyvänä työkaluna sekä pitkään asiakkaina olleiden henkilöiden tietojen päivittämiseen että uusien asiakkaiden tilanteen kartoittamiseen. Lomakkeen kokonaisvaltainen läpikäynti vie aikaa, mutta se tuottaa paljon tietoa ja helpottaa asiakkaan elämän kokonaistilanteen hahmottamista.

Tulevaisuuden haasteeksi jäivät riskiarviokartoituksen tekemisen työkalu sekä keskustelut siitä, miten löytää

”siltoja” tilannekartoituksesta asiakassuunnitelman tekemiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Kuvio 2. Malli asiakaslähtöisestä aikuissosiaalityöstä

(22)

2.5 Lomakkeiden kehitystyö

Hankkeessa kehitettiin lomakkeita aikuissosiaalityöntekijän työvälineiksi asiakkaan osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmista. Näistä lähtökohdista tarkasteltiin tilannekartoituslomaketta ja asiakassuunnitelmaa. Prosessiluonteinen, asiakaslähtöinen, osallistava sosiaalityö edellyttää käyttäjäystävällisiä ja tarkoituksenmukaisia työvälineitä. Ajatuksena oli kehittää osahankkeen pilottiasiakasryhmissä käytettyä asiakassuunnitelmaa, ja suhteuttaa se uudistuvaan sosiaalihuollon lainsäädäntöön (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012). Toiseksi haluttiin yhtenäistää aikuissosiaalityön dokumentointia kehittämisalueella. Koska asiakassuunnitelman laadinnan tulee perustua asiakkaan tarpeiden ja toivomusten perusteelliseen kartoitukseen (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012), kehitettiin työvälineet; tilannekartoituslomake ja asiakassuunnitelma. Pilottiasiakasryhmissä käytetty tilannearviolomake oli laajemman tilannekartoituslomakkeen laadinnan perustana. Suunnitelmallisen asiakasyhteistyön kehittäminen perustuu asiakaskohtaista prosessilähtöistä työtapaa korostavaan tapauskohtaiseen sosiaalityöhön (Niemelä, 2012¹¹).

Tilannekartoituslomakkeen ja asiakassuunnitelmalomakkeen laatimistyö aloitettiin tammikuussa 2013.

Kehittämishankkeen kuntien pilottiasiakkaat ja pilottivastaavat sosiaalityöntekijät testasivat ja kommentoivat lomakkeita. Palautetta ja muutosehdotuksia kerättiin pilotointiin osallistuneiden lisäksi myös muilta aikuissosiaalityön asiakkailta ja sosiaalityöntekijöiltä (Taulukko 4.). Esimiehet jättivät myös kommenttinsa ja lomakkeita käsiteltiin kehittämishankkeen yhteistyöfoorumina toimivassa työmenetelmäryhmässä sekä osahankkeen ohjausryhmässä. Työmenetelmätyöryhmä antoi huomattavan panoksen asiakassuunnitelman viimeisimpään versioon elokuun 2013 kokouksessa. (Ks. Liite 7 ja Liite 8).

K2 K4 K5 Vaasa

asiakkaat 3 5 7 1

sosiaalityöntekijät 7 10 9 10

sosiaaliohjaajat ** 4,5 ** 7

esimiehet 1 2 2 2

yhteistyötahot 1 1 - 1

** K2:llä ja K5:lla ei ole sosiaaliohjaajia.

Taulukko 4. Tilannekartoitus- ja asiakassuunnitelmalomaketta kommentoineet.

Vaasan aikuissosiaalityön palvelualueella haluttiin päivittää käytössä olevaa kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmaa. Järjestettiin kokemusasiantuntijoiden ja työntekijöiden kanssa tapaaminen, jossa he yhdessä kävivät läpi käytössä olevaa lomaketta. Lomakkeeseen tehtiin korjaus- ja muutosehdotuksia.

11Niemelä, P. (2012). Tapauskohtaisuus sosiaalityössä ”Case Study – Case Work – Case Evaluation” – prosessimalli sosiaalityön ja sen käytännön opetuksen jäsentäjänä.

(23)

Muutosehdotusten pohjalta laadittiin uusi versio lomakkeesta. Muokattu lomake toimitettiin vielä kokemusasiantuntijoille nähtäväksi. Näin heille haluttiin esitellä yhteisen työskentelyn lopputulos.

(24)

3. Aktivoivan ja kuntouttavan asiakastyön käytäntöjä

Aktivoivan ja kuntouttavan asiakastyön käytäntöjä kehitettiin ja vahvistettiin pilotoimalla ja juurruttamalla työmenetelmiä, kuten ryhmämuotoista sosiaalityötä ja seurauspedagogiikkaa. Pilottikokeilujen yhteydessä hanketyöntekijät pyrkivät selkeyttämään aikuissosiaalityön yhteistyöverkostoa keräämällä vastuualueidensa eri toimijoilta toimijamatriiseja. Toimijalähtöisen kehittämisen tarpeeseen vastattiin vahvistamalla yhteistyöverkoston toimintaa esimerkiksi verkostotapaamisilla.

3.1 Ryhmämuotoinen sosiaalityö aktivoivana ja kuntouttavana työmenetelmänä

Ryhmämuotoista sosiaalityötä toteutettiin Pohjanmaan SOS -hankkeen ja K4 kehittämisalueen sosiaalitoimen yhteistyönä. Ryhmämuotoisella sosiaalityöllä pyrittiin vastaamaan byrokratiakeskeisen asiakastyön purkutarpeeseen.

Ryhmämuotoista sosiaalityötä järjestettiin kahdelle erityyppiselle aikuissosiaalihuollon asiakasryhmälle (Liite 9 ja 10). Ryhmätapaamiset olivat parin tunnin mittaisia ja niitä oli molemmissa ryhmissä neljä parin viikon välein. Tapaamiset järjestettiin nuorison suosimassa kahvilassa. Pilottiryhmät olivat seuraavat:

 nuoret maahanmuuttajat, jotka tarvitsivat tukea suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen

 ruotsinkieliset nuoret, joilla ei vielä ollut ammatillista koulutusta.

Maahanmuuttajaryhmässä osallistujia oli yhteensä kahdeksan. Sosiaalityöntekijä kysyi asiakastapaamisten yhteydessä asiakkaiden halukkuutta osallistua ryhmämuotoisen sosiaalityön pilottiin. Sosiaalityöntekijä kertoi mitä pilottiasiakkuus merkitsee ja asiakkaat saivat itselleen tiedotteet ja esitteet aiheesta. Nuorten ryhmässä sosiaalityöntekijä rekrytoi asiakkaita samoin. Nuorten ryhmässä osallistujia oli viisi. Molemmat ryhmät olivat sekaryhmiä.

Vertaistukea ja vuorovaikutusta Ryhmämuotoisen sosiaalityön hyvänä puolena on verkostoitumisen ja vertaistuen mahdollisuus. Havaittiin, että vertaisryhmässä oli hyvä ja rento tunnelma, jossa asiakkaat saattoivat käyttää ääntään niin halutessaan. Ryhmä motivoi siten muutokseen ja asenteet varsinkin maahanmuuttajaryhmän keskuudessa olivat myönteiset. Epävirastomainen työtapa tarjosi mahdollisuuden irtaantua ongelmakeskeisestä puheesta, joka perinteiselle sosiaalityölle on varsin tyypillistä. Nuorten ryhmää vetänyt sosiaalityöntekijä kuvasi vertaisryhmätyöskentelyn aiheuttaneen ”positiivisen kierteen”

nuorten keskuudessa. Kun joku kertoi rohkeasti haaveistaan ja toiveistaan elämässä, uskaltautuivat muutkin tekemään niin. Ryhmässä vallitsevasta solidaarisuudesta ja lämminhenkisyydestä kertoi varsin hyvin se, että harrastuksen läsnäolollaan ansainnut nuori halusi lahjoittaa harrastuksensa ryhmätoverilleen, jonka koki tarvitsevan sitä enemmän.

Ihmiseksi tuleminen vaatii arvostusta ja kanssaihmisiä Ryhmämuotoisen sosiaalityön keskeisimpiä periaatteita ovat toisten kunnioitus, arvostava kohtaaminen ja ihmisen voimavarojen tukeminen sekä esiintuominen. Ryhmämuotoisessa sosiaalityössä nämä periaatteet toteutuivat siten, että kaikille nuorille

(25)

tarjottiin itseilmaisun tiloja. Vuoropuhelun sekä kannustamisen avulla toimijuutta pyrittiin vahvistamaan (empower). Ryhmässä ja toisten ihmisten kanssa toimiminen on ihmiselle luontaista ja elintärkeää.

Ihmiseksi tullaan toisten kanssa. Itsetuntemus ei siis kasva sosiaalisessa tyhjiössä (Jauhiainen & Eskola, 1994¹²). Ryhmämuotoisen sosiaalityön voidaan todeta olevan varsinaista sosiaalityötä. Kun elämisen reunaehto eli yhteiskunta, rakentuu sosiaalisista suhteista ja instituutioista, niin miksi sosiaalityötä tehtäisiin ainoastaan yksilöihin kohdistuvana työnä.

Tavoitteellista ja tarvelähtöistä sosiaalityötä ryhmässä - Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty Ryhmämuotoista sosiaalityötä suunniteltaessa fokusryhmän valintaan ja tuen tarpeiden kartoittamiseen paneuduttiin huolella. Ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet oli tarpeen tehdä selväksi ja määrittää asiakasryhmän tarpeiden pohjalta. Ryhmä voi olla sukupuolierityinen tai sekaryhmä tarpeista riippuen.

Esimerkiksi naisen elämään liittyvistä asioista voi olla helpompi keskustella naisryhmässä ja toisin päin. K4 - kehittämisalueen pilottiryhmien sosiaaliset tarpeet liittyivät kulttuuriin sekä koulu- ja työelämään integroitumiseen. Tärkein tavoite oli avata nuorille muita mahdollisuuksia, kuin sosiaalihuollon asiakkuus.

Asiakasosallisuutta yleisesti lisää, jos asiakkaat ovat osana ryhmätoiminnan suunnittelua. Tämä edistää myös sitoutumista motivoitumista ryhmään osallistumiseen. Pilottiryhmissä tämä toteutettiin siten, että sosiaalityöntekijä tiedusteli asiakkaiden kiinnostuksenkohteita ennen aktiivista ryhmätyövaihetta.

Kahdenkeskisillä tapaamisilla asiakas ja sosiaalityöntekijä täyttivät sekä tilannearviolomakkeen että palvelusuunnitelman, jotka suuntasivat asiakastyötä.

Ryhmämuotoisen sosiaalityön aktiivinen työvaihe - Vaikea valita, jos ei tiedä mistä valita

Ryhmämuotoisen sosiaalityön piloteissa infopaketit koettiin hyödyllisinä. Tapaamisiin kutsuttiin asiantuntijoita työelämään ja koulutukseen hakeutumiseen sekä elämänhallintaan liittyen. Vierailijoita oli TE -toimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta, työvoimapankista, etsivästä nuorisotyöstä ja ammattikoulusta. Asiantuntijoiden kanssa oli tapaamisilla mahdollisuus keskustella. Asiallisen tiedon tarjoaminen esitteiden muodossa esimerkiksi mielenterveydestä ja palveluista sekä koulutuksista oli tarpeen. Asiakkaille jaettiin alussa kansiot, joihin he saivat koota tapaamisilta kertyvät esitteet, materiaalit ja halutessaan omat tilannearviolomakkeensa sekä asiakassuunnitelmansa. Näin on mahdollisuus palata asioihin myöhemmin, jos aika ei ollut siihen vielä kypsä.

Osallistavat menetelmät Menetelminä ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamiskerroilla oli tiedon tarjoamisen lisäksi esimerkiksi valokuvatyöskentely/kollaasi, kirjoittaminen (”oman tulevaisuuden muistelu”), työhaastatteluharjoitukset roolileikkinä ja keskustelut teemaan liittyen. Yhteinen iltapala/aamiainen kuuluivat tapaamisiin. Maahanmuuttajataustaisten osalta selkokielisyys huomioitiin jaettavan materiaalin sekä ansioluettelonkirjoitusharjoituksen osalta. Vaikka sosiaalityö ei ole terapiaa, voi asiakastyö silti olla terapeuttista ja tarjota asiakkaalle oivalluksia itsestään ja elämästään. Luovat menetelmät ovat perusteltuja, sillä olemme erilaisia; joku ilmaisee itseään kirjallisesti, toinen piirtämällä ja kolmas puhuen. Toisaalta kuva voi usein puhutella ihmistä enemmän kuin sanat. Luovien menetelmien avulla voidaan löytää yksilön voimavaroja ja vahvistaa minäkuvaa. Kuvien käyttö maahanmuuttajaryhmän kohdalla oli erityisen hyvä ratkaisu, sillä kieli saattaa muodostua rajoitteeksi, kun oma äidinkieli ei ole valtaväestön kieli. Asiakaspalautteiden perusteella toiminnalliset tehtävät olivat mielekkäimpiä ja asiakkaat kokivat niiden kautta osallisuutta. Palautetta asiakkailla oli mahdollisuus antaa suullisesti ja viimeisellä tapaamiskerralla sitä pyydettiin kirjallisesti. Toiminnan ja vuorovaikutuksen kautta ihminen ilmaisee itseään ja tulee osalliseksi.

12 Jauhiainen, Riitta & Eskola, Marjatta (1994) Ryhmäilmiö. WSOY, Juva.