Elinkeino-, liikenne- ja
Lausunto UUDELY/1/07.04/2014j%. ympäristäkeskus
7.9 .20 15
Gasum Oy PL 21
02151 Espoo
Viite
Arviointiselostus saapunut 30.4.2015
LAUSUNTO YMPÄRISTÖVMKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, BALTICCONNECTOR, MAAKAASUPUTKI SUOMEN JA VIRON VÄLILLÄ
1. HANKETIEDOT JA YyA -MENETTELY
Gasum Oy on 27.1.2014 saattanut vireille Suomen ja Viron välisen Bal ticconnector-maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointi menellelyn toimittamalla Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristö- keskukseen (ELY-keskus) hanketta koskevan ympäristövaikutusten ar viointiohjelman. Uudenmaan ELY-keskus antoi arviointiohjelmasta lau sunnon 7.5.2014. Arviointiselostus toimitettiin Uudenmaan ELY keskukseen 30.4.201 5.
Arviointiselostus
Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esite tään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio nii den ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava voi hakea tarvittavia lupia hankkeen toteuttamiselle.
Hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen
Hankkeesta vastaava Suomessa on Gasum Oy, jossa hankkeen yh teyshenkilönä on Eero Isoranta. Arviointiselostuksen on laatinut konsult titoimeksiantona Pöyry Finland Oy, jossa yhteyshenkilönä on Terhi
Rauhamäki.
Uudenmaan ELY-keskus toimii arviointimenettelyssä ympäristövaikutus ten arviointimenettelystä annetun lain mukaisena yhteysviranomaisena.
Yhteyshenkilönä arviointimenellelyssä toimii Leena Eerola (Laki elinkei no-, liikenne-ja ympäristökeskuksista 3
§,
1 mom. 10 kohta sekä asetus elinkeino- liikenne-ja ympäristökeskuksista 2§
1 mom. 3 kohta ja 3§
1mom. 1 kohta).
Lasku hankkeesta vastaavalle 16 000€. Maksuperusteet ovat lausunnon liitteenä.
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 Opastinsilta 12 B 5 krs, PL 36
www.ely-keskus.fl/uusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki
Hanketausta ja hankkeen kuvaus
Gasum Oy ja virolainen AS EG Vorguteenus suunnittelevat yhdessä merenalaisen maakaasuputken rakentamista Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin. Tavoitteena on yhdistää Suomen ja Viron kaasunjakeluver kostot ja parantaa kaasun alueellista saatavuutta sekä toimitusvarmuut ta Suomessa ja Baltian maissa. Balticconnector mahdollistaa maakaa sun kaksisuuntaisen virtauksen Suomen ja Viron välillä ja tarjoaa sa malla mahdollisuuden hyödyntää maanalaisia maakaasun varastointilai toksia Latviassa. Balticconnector-maakaasuputki yhdistetään olemassa olevaan kaasuverkostoon Suomessa ja Virossa sekä suunniteltuun LNG-terminaaliin Inkoossa.
Balticconnector-maakaasuputkihanke on luokiteltu Euroopan laajuisia energiaverkostoja (TEN-E) koskevissa suuntavNvoissa ensisijaiseksi hankkeeksi, ja sille on myönnetty EU:n rahoitustukea. Balticconnector on sisällytetty EU:n niin sanotulle PCI listalle (Projects of Common In terest), joka tarkoittaa, että hankkeella katsotaan olevan useampia jä senmaita hyödyttäviä vaikutuksia.
Hankkeen ympähstövaikutusten arviointi on toteutettu Suomen ja Viron lainsäädäntöjen mukaisesti ja hankkeesta on laadittu erilliset arviointi selostukset Suomessa ja Virossa. Arviointiselostukset ovat olleet nähtä villä samanaikaisesti molemmissa maissa.
Merenalainen kaasuputki on pituudeltaan noin 81 kilometriä ja halkai sijaltaan 508 millimetriä. Putken siirtokapasiteetti on noin 7,2 miljoonaa m3maakaasua/vrk. Putken käyttöiäksi arvioidaan 50 vuotta.
Putkilinja rakennetaan yksittäisistä yhteenhitsattavista 12,2 metrin pitui sista hiiliteräsputkista. Kaasuputki asennetaan joko ankkuroidun tai dy naamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen avulla. Asennus meren- pohjaan ja putken suojaus edellyttävät ruoppausta, aurausta tai vesi suihkuaurausta, räjäytyksiä, täyttöjä ja kiviaineksen kasaamista.
Hankkeen vaihtoehdot Suomessa:
Vaihtoehto VE FIN 1: Balticconnector-maakaasuputki rakennetaan Suomenlahden poikki Suomen Inkoosta Viron Paldiskhn, Stora Fagerön pohjoispuolelta kulkevaa reittiä pitkin.
Vaihtoehto VE FIN 2: Balticconnector-maakaasuputki rakennetaan Suomenlahden poikki Suomen Inkoosta Viron PaldiskHn, Stora Fagerön eteläpuolelta kulkevaa reittiä pitkin.
Arvioinnissa on lisäksi tarkasteltu kahta vaihtoehtoista rantautumiskoh taa ja niiden mukaisia maakaasuputken linjauksia Inkoossa:
Rantautumiskohta RK 1: Balticconnector-maakaasuputken rantautu miskohta Fjusön niemen pohjoispuolella Bastubackavikenin alueella.
Rantautumiskohta RK 2: Balticconnector-maakaasuputken rantautu miskohta Fjusön niemessä.
UUDELY/1/07.04/2014 3/22
Virassa:
Vaihtoehto VE EST 1: Balticconnector-maakaasuputki rakennetaan Suomenlahden poikki Suomen Inkoosta Viron PaldiskNn, rantautumis kohta Kersalussa Virassa.
Vaihtoehto VE EST 2: Balticconnector-maakaasuputki rakennetaan Suomenlahden poikki Suomen Inkoosta Viron Paldiskfln, rantautumis kohta Pakrineemessa Virossa.
Nollavaihtoehtona arvioidaan tilannetta, jossa Balticconnector maakaasuputkihanketta ei toteuteta.
Selostuksessa on esitetty myös aiemmin selvitettyjä Balticconnector maakaasuputkihankkeen vaihtoehtoisia linjauksia. Suomessa on tarkas teltu vaihtoehtoisia rantautumispaikkoja Inkoon Kopparnäsissä, Espoon Suomenojalla, Helsingin Vuosaaressa ja Porvoon Kilpilahdessa. Viros sa on tarkasteltu rantautumispaikkoja Muugassa ja Paldiskissa. Vaihto ehtotarkastelussa arvioitiin rantautumispaikan suhdetta maakaasuverk koon, maa- ja vesialueiden käytön aiheuttamia mahdollisia rajoitteita sekä reitin pituutta. Arviointiselostuksen mukaan YVA-menettelyyn valit tu Inkoo — Paldiski -vaihtoehto on meriosuudeltaan lyhin ja muuhun olemassa olevaan ja suunniteltuun maa- ja vesialueiden käyttöön par haiten sovitettavissa.
Hankkeen YyA -menettelyn tarve
Hankkeen WA-menettelyn tarve määräytyy WA-lain (468/1994 muu toksineen) 4 a §:n ja 4
§
2 momentin perusteella. 4 a §:n mukaan YVA lakia sovelletaan Suomen talousvyöhykkeellä. 4§
2 momentissa sääde tään arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa.Hanke ei sisälly YVA-asetuksen 6 §:n hankeluetteloon, jonka kohdan 8 b mukaan kaasuputket, joiden halkaisija on yli DN 800 millimetriä ja pi tuus yli 40 kilometriä edellyttävät YVA-menettelyä. YVA-lain 4
§
2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa hankeluettelon hankkeiden lisäksi myös hankkeeseen, joka todennäköi sesti aiheuttaa luettelon hankkeiden vaikutuksHn rinnastettavia laadul taan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
Ympäristöministeriön 17.2.2006 antaman päätöksen YM1/5521 /2006 mukaan Balticconnector -maakaasuputkihankkeeseen sovelletaan ym päristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksen perusteluissa katso taan, että hankkeen ympäristövaikutukset kohdistuvat erityisesti Suo men ja Viron rannikkovyöhykkeille, joissa putken sijoittaminen edellyttää putkiväylällä merenpohjan ruoppauksia ja täyttöjä. Halkaisijaltaan noin DN 500 millimetrin ja pituudeltaan noin 80 kilometrin kaasuputken ym päristövaikutukset ovat todennäköisesti vastaavanlaiset kuin YVA asetuksen 6 §:n hankeluettelossa rajana olevan halkaisijaltaan 800 mil limetrin ja pituudeltaan 40 kilometrin putken (kohta 8 b). Hanke on myös Suomen ja Viron välisen YVA-sopimuksen liitteessä 1 olevan hankeluet telon kohdan 8 mukainen hanke (Suuriläpimittaiset öljy- ja kaasuputket.
Vedenalaiset putket Itämerellä).
Uudenmaan ELY-keskus toteaa lisäksi, että WA-menettelyllä ediste tään ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätään kansalaisten tiedon- saantia ja osallistumismahdollisuuksia.
Asiaan liittyvät muut hankkeet, suunnitelmat ja toiminnat
Gasum Oy:llä on Inkooseen suunnitellun LNG-terminaalin WA menettely vireillä. Hankkeeseen liittyy maakaasuputki Inkoo — Siuntio.
Balticconnector-maakaasuputki risteää säännöllisesti liikennöityjen lai vaväylien kanssa lähes koko putkilinjan pituudelta.
Suomenlahdella kulkee useita tietoiHkennekaapeleita, jotka risteävät Balticconnector-maakaasuputken kanssa.
Nord Stream maakaasuputket 1 ja 2 sekä Nord Stream laajennushank keen suunnitellut kaksi uutta putkilinjausta hsteävät Balticconnector -maakaasuputkihankkeen kanssa.
lnkoon-Raasepohn tuulipuistohankella on suunniteltu Balticconnector -maakaasuputken länsipuolelle.
Kaasuputkihankkeen vaikutusalueella on useita muita toimintoja ja hankkeita, jotka eivät suoraan liity Balticconnector-hankkeeseen, mutta niiden yhteisvaikutukset on otettu huomioon tässä WA-menettelyssä.
Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin
Balticconnector-maakaasuputken rakentaminen Suomen aluevesillä ja Suomen talousvyöhykkeellä edellyttää Etelä-Suomen aluehallintoviras ton myöntämää vesilain mukaista lupaa putkilinjan rakentamista, käyt töä ja ylläpitoa varten.
Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain mukaista valtioneuvoston suostumusta tarvitaan ympäristötutkimusten tekemiseen ja putkireitin käyttöoikeuteen.
Rajat ylittävän maakaasun sHrtoputken rakentaminen edellyttää maa kaasumarkkinalain mukaista hankelupaa työ- ja elinkeinoministeriöltä.
Maakaasuputken turvallinen rakentaminen ja maakaasun säilyttäminen edellyttää lisäksi rakentamislupaa TUKESiIta.
Matalapaineisen maakaasuputken rakentaminen tarvitsee maankäyttö ja rakennuslain mukaisen luvan paikalliselta rakennusvalvontaviran omaiselta. Merenalaisen osuuden käyttöoikeus myönnetään vesilupa käsittelyn yhteydessä.
Toiminnan suoittamisessa on otettava huomioon oikeusvaikutteisissa kaavoissa osoitettu alueen käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaava- määräykset. Inkoon Joddbölen asemakaavaa saattaa olla tarpeen muuttaa.
UUDELY/1/07.0412014 5/22
Kompressoriasema vaatii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen raken nusluvan paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta. Kompressori asema saattaa rakennusluvan lisäksi tarvita ympäristöluvan.
Suunnittelun tarkentuessa hankkeesta vastaavan tulee olla yhteydessä Lhkennevirastoon ja noudattaa LHkenneviraston antamia ohjeita yksi tyiskohtaisempien väyläalueiden, merenkulun turvalaitteiden sekä mui den merilNkenteen alueiden yhteensovittamisessa.
Hankkeen suunnittelussa on oltava yhteydessä puolustusvoimNn. Eri tyistä huomiota tulee kiinnittää puolustusvoimien nykyishn ja mahdolli sesti suunnitteilla oleviin kaapeleihin. Merivoimien esikunta on esittänyt hankkeen osalta huomioita ja rajoituksia, jotka liittyvät muun muassa sotilasväylän käyttöön, toimintaan suoja-alueella ja vanhojen miinojen raivaamiseen talousvyöhykkeellä.
Mikäli hankealueelta havaitaan merkkejä mahdollisista muinaismuisto lain (295/1963) mukaisista muinaismuistoista, tulee asiasta olla yhtey dessä Museovirastoon.
Hanketta koskevan päätöksenteon yhteydessä tulee ottaa huomioon la ki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtio neuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä (980/2011) sekä näiden mukaiset ympäristötavoitteet, suunnitelmat ja toimenpideohjelmat.
Balticconnector-maakaasuputkihanke sisältyy EU-maiden rajat ylittävhn tärkeisiin energiainfrastruktuurihankkeisiin (PCI-hankkeet), joiden raken tamista pyritään edistämään EU:n infrastruktuuriasetuksella. Suomessa Energiaviraston tehtävänä on sujuvoittaa PCI-hankkeiden ympäristöar viointi- ja lupamenettelyitä koordinoimalla prosessien kokonaisuutta.
PCI-hankkeissa päätöksentekovastuu säilyy kuitenkin kansallisten sek torilakien mukaisilla viranomaisilla.
Tarve PCI-hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin on ennen Valtio neuvoston käsittelyä, jossa on tarkoitus loppuvuodesta 2015 hyväksyä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016 - 2021 sekä Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpi deohjel ma.
IMPERIA-hanke
Balticconnector-hanke on toiminut minipilottikohteena EU-rahotteisessa IMPERIA-hankkeessa. Arviointiselostuksessa on sovellettu IMPERIA hankkeessa kehitettyjä työkaluja ja käytäntöjä. Arviointikehikon avulla on arvioitu erikseen vaikutuskohteen herkkyys ja hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruus ja näiden perusteella vaikutuksen merkittävyys.
Kohteen herkkyyden ja muutoksen suuruuden arviointi on tehty osateki jöitä, esimerkiksi suuruuden kohdalla vaikutuksen voimakkuutta, laajuut ta ja kestoa, tarkastelemalla. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi tulokset on koottu yhteenvetotaulukoihin kunkin vaikutuksen kohdalla.
2. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN
Arviointiselostuksen vireilläolosta on ilmoitettu Kirkkonummen Sanomat ja Västra Nyland -lehdissä.
Arviointiselostus on kuulutettu ja ollut nähtävillä 11.5.2015 — 7.7.2015 seuraavissa paikoissa:
Inkoon kirjasto, Rantatie 2, 10210 Inkoo
Inkoon kunnan yhteispalvelupiste, Rantatie 2, 10210 Inkoo Siuntion kunnankirjasto, Asematie 2, 02580 Siuntio
Raaseporin kaupungin virastotalon vastaanotto, Ystadinkatu 3, 10600 Tammisaari
1 nternetissä: www.ymparisto.fi/balticconnectorYVA.
Viranomaistapaaminen järjestettiin 16.1.2015 Uudenmaan ELY keskuksessa.
Arviointiselostuksesta järjestettiin yleisötilaisuus keskiviikkona 27.5.2015 klo 18.00-20.15 Wilhelmsdalissa, Ola Westmanin puistotie 1, 10210 Inkoo.
Hankkeelle on perustettu hankevastaavan toimesta YVA-menellelyn ajaksi asiantuntijoista ja sidosryhmien edustajista koostuva seuranta- ryhmä.
Hankkeeseen sovelletaan YK:n Euroopan talouskomission yleissopi musta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista eli niin sanottua Espoon sopimusta (SopS 67/1997). Sopimuksen perusteella suomalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä myös hankkeen Viros ta Suomeen kohdistuvista ympäristövaikutuksista. Muut Itämeren alu een kansalaiset, yhteisöt ja viranomaiset ovat voineet vastaavasti esit tää mielipiteitä YVA-selostuksesta niiltä osin, kun hankkeen Suomen osan vaikutukset ulottuvat muihin maihin.
Hanketta suunnitellaan sekä Suomessa että Virossa ja vaikutukset koh distuvat kummankin valtion alueelle. Siksi hankkeeseen sovelletaan myös Espoon sopimusta tarkentavaa Suomen ja Viron kahdenvälistä sopimusta valtioiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista (SopS 51/2002). Hankkeelle on perustettu Suomen ja Viron välinen ad hoc - yhteistyöryhmä.
Ympäristöministeriö varasi Viron ja Venäjän valtioille mahdollisuuden lausua ympäristävaikutusten arviointiselostuksesta.
3. YHTEENVETO ESITEWISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ
Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt arviointiselostuksesta lausunnot Inkoon kunnalta, Siuntion kunnalta, Raaseporin kaupungilta, Etelä- Suomen aluehallintovirastolta, Uudenmaan Ihtolta, Museovirastolta, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolta, Eteläkärjen ympäristöterveydel tä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Työ- ja elinkeinoministeriöltä, Energiavirastolta, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESiIta, LUken
UUDELY/1/0704/2014 7/22
teen turvallisuusvirasto Trafilta, Metsähallitukselta, LNkennevirastolta, Pääesikunnalta, Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä, Luonnonvarakes kukselta, Suomen ympäristökeskukselta, Fortum Oyj:ltä, Caruna Oy:ltä, Fingrid Oyj:Itä, Rudus Oy:ltä, Huoltovarmuuskeskukselta, Inkoo Ship ping Oy Ab:ltä, Venehotelli Inkoolta ja Inkoon kalastusalueelta.
Arviointiselostuksesta toimitettiin yhteysviranomaiselle 17 lausuntoa ja viisi mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.ymparisto.fifbalticoonnectorYVA.
Seuraavassa on esitetty yhteenveto lausuntojen ja mielipiteiden pääsi säflöstä.
Yhteenveto lausunnoista Yleistä
Arviointia pidettiin pääosin hyvin ja osittain erinomaisesti laadittuna ja melko kattavana. Merkittävimmät ympäristövaikutukset on tunnistettu ja arvioitu ja lausunnoissa esitetyt täydennystarpeet monelta osin otettu huomioon.
Katsottiin, että selostus on laadittu siten, että se antaa mahdollisuuden arvioitavien vaihtoehtojen keskinäiseen vertailuun ja johtopäätösten te koon arviointiselostukselta edellytettävällä tavalla. Eräässä lausunnossa todettiin, että arvioinnin taustaselvitykset ovat osin puutteelliset. Katsot tiin, että menetelmävaihtoehtojen vaikutuksia ei ole arvioitu rHttävällä tarkkuudella. Osaa kartoista pidettiin liian yleispHrteisinä, esimerkiksi merenpohjan maalajikartan olisi pitänyt olla tarkempi, koska maalajeilla on suurin vaikutus meriluontotyyppien esiintymiseen, niiden luontoar voihin ja luonnon tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Nämä ovat yhtey dessä ympäristön kestokykyyn ja palautumiskykyyn, sekä suhtautuvat eri tavoin ympäristöön vaikuttavhn toimenpiteisiin.
Tuettiin selostuksessa esitettyä näkemystä hankkeen suuresta yhteis kunnallisesta merkityksestä valtioiden väliselle energiahuollolle ja huol tovarmuudelle. Balticconnector takaisi Itämeren alueella yhtenäisem män ja monipuolisemman maakaasuverkoston ja turvaisi maakaasun toimitusvarmuutta. Samalla hanke lisäisi Suomen energiaturvallisuutta sekä edesauttaisi Suomen liittymistä kaasun sisämarkkinoihin EU:ssa.
Korostettiin erityisesti Balticconnector -putkihankkeen ja mahdollisen LNG -terminaalin toteutuessa avautuvia mahdollisuuksia kilpailun ja hankinnan monimuotoisuuden lisäämiseksi Suomen maakaasumarkki noilla.
Hankekuvaus ia vaihtoehdot
KatsottBn, että rakentamisesta aiheutuvan suuremman khntoainespitoi suuden vuoksi haitalliset vaikutukset vedenlaatuun, vesiluonnolle, ka lastolle ja linnustolle ovat suuremmat vaihtoehdossa VE FIN 1 kuin vaihtoehdossa VE FIN 2. Reittivaihtoehto VE FIN 1 on myös luonnonti laisempi ja alttHmpi muutoksille. VE FIN 1 ohittaisi myös lähempänä Stora Fagerön arvokkaan harjusaaren ja sen läheiset meriajokasnhtyt.
Rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset vedenlaatuun ovat suu-
remmat rantautumiskohdassa RK 1 kuin RK 2. TodettNn, että VE FIN 2 ja RK 2 vaihtoehdot soveltuvat toteutettaviksi paremmin kuin VE FIN 1 ja RK 1 vaihtoehdot.
Vesisuihkuaurausta pidettiin ruoppausta huomattavasti haitallisempana koska se aiheuttaa suuremman samentumisen. Selostuksessa ei ole kerrottu missä suihkuaurausta toteutetaan ja missä määrin.
Selostuksessa on esitetty aiemmin tutkittuja vaihtoehtoisia reittejä. ln koosta lähtevä linja on lyhyin ja siksi taloudellisesti ja ympäristöllisesti järkevin vaihtoehto. Todettiin kuitenkin, että vaihtoehtoista reittiä ei ole esitetty ulkosaariston alueella. Putkilinja ylittänee Hästön saaren riutta alueen, jonka osalta selostus ja taustaselvilys ovat puutteelliset. Inkoon ulkosaariston riutta-luontotyypit ovat hyvinkin edustavia ja puutteellisten tietojen perusteella on vaikeata ottaa lopullisesti kantaa reitin valintaan.
Vaikutukset merialueeseen ia luontoon
Erityisen hyvänä pidettHn sitä, että vesipuitedirektiivi ja meristrategiadi rektBvi oli nostettu esille ja hankkeen vaikutusta direktNvien tavoitteisiin ja kuvaajOn oli arvioitu.
TodettNn, että rakennusvaiheessa esiintyy lyhytaikaisia kielteisiä vaiku tuksia, mutta itse käyttö on ongelmatonta. Toisaalta katsottiin kuitenkin, että alueilla, joilla merentila on välttävä tai huono tai luontotyy piUkasvillisuus eivät ole edustavia, rakentamisaikaisilla toimenpiteillä voi olla suuri vaikutus ekologiseen tasapainoon ja luontotyyppien palautu miskykyyn. Tilan heikentäminen edelleen voi siksi vaikuttaa kielteisesti direktiivien ympäristötavoitteiden saavuttamiseen.
Putki tulee sijoittaa merenpohjaan siten, että se ei muuta veden luontai sia virtausoloja eikä estä pohjakalojen luontaista migraatiota.
Vaikutukset litoraalissa on kuvattu yksipuolisesti ja puutteellisesti. To dettiin, että makrolevä- ja sinisimpukkayhteisöihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset on mainittu pintapuolisesti. Kalojen lisääntymisalueiden osalta selvityksessä ei ole mainittu VELMU-ohjelmassa tehtyjä lisään tymiskartoituksia.
Karttamuodossa esitetty toiminnan vaikutus jää vähäiseksi ja siksi vai kutusalue eri lajeille ja eri luontotyypeille jää epäselväksi. Esitettyjä sa mennusmalleja pidettiin erinomaisina.
Analyysitulosten raportoinnissa katsottiin olevan puutteita muun muassa sedimenttien osalta.
TodettNn, että suurimmat havaitut allimäärät ovat selostuksessa esitetty jä suuremmat. Allien määrät eivät kuitenkaan ole suuria verrattuna tär keimpiin levähdysalueisBn. Rajaamalla linnustolle häiriötä aiheuttavien rakennustöiden suorittamista 1.4-31.7. välisen ajan ulkopuolelle voi daan alleille aiheutuva häiriö pääosin välttää.
Tehtyä Natura-arviointia pidettiin rNttävänä sen toteamiseksi, että In koon saariston Natura 2000 -alueeseen ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia.
UUDELY/1/07.04I2014 9122
Melu
Selostuksessa pitäisi olla tarkempaa tietoa rakentamisen aiheuttamasta vedenalaisen paineen ja melun vaikutuksesta merinisäkkäisHn. Pitäisi olla tieto siitä miten haitallisia vaikutuksia voitaisiin lieventää ja miten lievennystoimenpiteet vähentäisivät ääni- ja painevaikutuksia.
Selostusta pidettiin puutteellisena vedenalaisen melun haittavaikutusten arvioinnin osalta. Inkoon ulkosaaristo on yksi Suomen merkittävimmistä hyljekeskittymisalueista. Selostuksessa olisi pitänyt tuoda esille missä eliöstölle turvalliset melurajat ovat suhteessa suunniteltuun linjaan ja optimoida reitti siten, ettei rantamatalikon ulkopuolella tarvita merenpoh jan raskaita muokkaustoimenpiteitä. Riittävillä toimilla ja oikealla suun nittelulla voidaan välttää hylkeiden pysyvät kuulovauriot. Räjäytystöiden suunnittelussa tulisi arvioida vaarallisen alueen suuruus räjäytyslatauk sien ja olosuhteiden mukaan. TodettHn, että melun vaikutukset kohdis tuvat lintujen ja merinisäkkäiden lisäksi myös kaloihin ja pohjaeläimNn.
Kompressoriaseman käytönaikaisten meluvaikutusten osalta tulisi las kennan lisäksi tehdä myös mittauksia ennen käyttöä ja sen aikana.
Maankäyttö
Arviointiselostukseen on täydennetty maakuntakaava- ja yleiskaavati lanteen kuvausta tarkemmin sekä todettu kaavojen lainvoimaisuuden ti lanne. TäsmennettNn, että hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan eikä myöskään vireillä olevan Uudenmaan 4. vaihe maakuntakaavan kanssa. Vireillä olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa esitetään kumottavaksi Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa yhteys tarvenuolella osoitettu Balticconnector-hanke ja se korvataan maakaa sun runkoputken ohjeellisilla linjauksilla merialueella.
Molemmat YVA:ssa tutkitut hankkeen linjausvaihtoehdot (VE 1 ja VE 2) sekä rantautumisvaihtoehdot (RK 1 ja RK 2) ovat voimassaolevien maakuntakaavojen sekä vireillä olevan Uudenmaan 4. vaihemaakunta kaavan luonnoksen mukaisia.
Liikenne
Suunnitteluvaiheen edetessä ja putkilinjauksen tarkentuessa hankkees ta vastaavan tulee olla yhteydessä LHkennevirastoon yksityiskohtai sempien väyläalueiden, merenkulun turvalaitteiden sekä muiden menIN kenteen alueiden yhteensovittamisessa. Putkilinjauksen kulkiessa väy läalueiden alitse sekä merenkulun kelluvien turvalaitteiden läheisyydes sä, putkien suojaamiseen ja sijoitteluun tulee kiinnittää erityishuomiota.
Väyläalueilla suoritettavat ylläpito- ja huoltotoimenpiteet tulee olla jat kossakin mahdollisia ilman putken vaurioitumisriskiä. Väyläalueella ja niiden välittömässä läheisyydessä kivipeitolla tai muulla materiaalilla putkea peitettäessä tulee huomioida riittävä asennussyvyys, josta on sovittava erikseen Liikenneviraston kanssa.
Lhkennevirasto on antanut WA-ohjelmavaiheen lausunnossa väylien yksityiskohtaiset tiedot sekä ohjeistuksen putken rakentamisesta ja lin jauksesta väyläalueille. Putken asennussyvyyksistä väyläalueilla on so vittava erikseen LNkenneviraston kanssa.
Turvallisuus ja riskit
Riskianalyysissä ei ole otettu huomioon kaasuvuotoa talviaikana tilan teessa, jossa meri on jäässä, eikä kaasu voi haihtua pinnalta, vaan levi ää mahdollisesti kauemmas ja tunkeutuu väylälle, avantoihin ja rantojen tuntumaan.
Esitettiin, että myös kalojen kutuaika on otettava huomioon räjäytyksiä ja rakennustöitä tehtäessä.
Arkeologinen kulttuuriperintö, kulttuuriympäristö ja maisema
Todettiin, että mittavalla vesirakennushankkeella voi olla haitallisia vai kutuksia vedenalaiseen kulttuuriperintöän ja korostettiin lisäselvitysten tarvetta. Selostuksen ympäristön nykytilan kuvauksessa on asiallisesti esitetty hankealueen ja sen ympäristön tunnetut vedenalaiset muinais jäännökset sekä 2014 aloitettu arkeologinen vedenalaisinventointi. Li säksi on tuotu esiin tähänastisen tiedon puutteet ja se, että selvitys on toistaiseksi vielä keskeneräinen.
Puutteena vedenalaisen kulttuuriperinnän suojelun osalta pidettiin sitä, että ankkuroivan putkenlaskualuksen käyttäalue ei käy esille selostuk sesta. Isojen ankkureiden siirtely meren pohjassa 1000-2000 metrin etäisyydellä laskualuksesta voi vahingoittaa vedenalaisia muinaisjään nöksiä. Jos ankkuroivaa alusta käytetään esimerkiksi VE 2 reitin lähei syydessä olevan muinaisjäännösrekisterin hylkykohteen 1426 ympäris tössä, voi kohteen turvaaminen olla vaikeaa.
Mikäli muinaisjäännös tulee vahingoittumaan tai tuhoutumaan raken nushankkeen yhteydessä, kohde tulee muinaismuistolain mukaan tutkia rflttävällä tavalla hankkeen kustantamana. Myönteisenä pidettiin sitä, et tä arvioinnissa on tuotu esiin kulttuuriperintöön liittyvien lisäselvitysten tekeminen suunnittelun edetessä yhteistyössä Museoviraston kanssa ja että alustavien tietojen perusteella vaihtoehtojen läheisyydessä on lisä- selvitystä vaativia kohteita. Pidettiin hyvin tärkeänä sitä, että putkilin jauksen ja työmenetelmien tarkennuttua suunnitellaan Museoviraston kanssa yhteistyössä tarvittavien lisäselvitysten laatu ja laajuus. Koros tettiin sitä, että vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvät lisäselvitykset on syytä tehdä meriarkeologisille kenttätöille suotuisana vuodenaikana ja riittävän hyvissä ajoin, jotta on tarpeeksi aikaa suunnitella selvitysten tulosten huomioiminen hankkeessa.
Tehdyn arkeologisen inventoinnin perusteella hankkeella ei ole vaiku tuksia maassa oleviin muinaisjäännöksiin.
Vaikutusten arviointi on Inkoon rakennetun kulttuuriympäristön ja mai seman näkökulmasta pääosin riittävä ja vaikutukset maanpäälliseen kulttuuriperintöön ovat rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta rakennustöiden päätyttyä ja puuston palauduttua todennäköisesti melko vähäiset. Maalle asennettavan putken osalta louhimisen aiheut tamaa voimakasta maastonmuokkausta tulee välttää. HuomautettNn, et tä lähiympäristöä kuvaavaan maiseman ja kulttuuriympäristön arvokoh dekarttaan olisi hyvä lisätä Kyrkfjärdenin huvila-alue. Rantautumisra kenteiden ulkoasun kuvaus olisi myös havainnollinen lisä selostukseen.
UUDELY/1/07.04/2014 11/22
Vaikutukset tieteelliseen perintöön
Selostuksessa on vaikutuksia tieteelliseen perintöön käsitelty pintapuo lisesti. Pitkäaikaisseurannan kasvillisuuslinjoja ja niihin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia ei ole mainittu lainkaan.
Vaikutukset ihmisten elinoloihin
TodettNn, että ihmisiin kohdistuvat sekä välittömät että välilliset vaiku tukset on arvioitu selostuksessa. Rakennusvaiheessa esiintyy lyhytai kaisia kielteisiä vaikutuksia, mutta sen jälkeen hanke ei aiheuta haittoja.
YVAssa on otettu huomioon myös Inkoon kunnan yleinen uimaranta.
Terveyshaittojen minimoimiseksi sisäsaaristossa suoritettavat melua tai muuta terveyshaittaa aiheuttavat ja uimaveden laatuun vaikuttavat ra kennustyöt on ajoitettava kesän vilkkaimpien lomakuukausien ulkopuo lelle.
Vaikutusten ehkäiseminen ia lieventäminen
Sisäsaaristossa suoritettavat räjäytykset ja rakennustyöt on ajoitettava siten, että kesän vilkkaimpia lomakuukausia väItetään.
Saastuneen koeponnistus- ja puhdistuspuhallusveden käsittely on suunniteltu siten, että vesi laimennetaan nNn, että vaikutukset vastaan ottavaan vesistöön jäävät vähäisiksi. EsitettNn, että jää epäselväksi kummassa päässä putkea tämä tehdään. Laimennusta pidettiin epätyy dyttävänä ratkaisuna, mutta todettNn, että laimennus on tehokkaampaa Paldiskin avoimilla vesillä.
Selostuksessa ei esitetä millä toimenpiteillä samentumista estetään.
Yhteisvaikutukset
Balticconnector-hankkeen ja muiden tiedossa olevien hankkeiden yh teisvaikutuksia on tarkasteltu, mutta katsottNn, että yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävällä tarkkuudella.
Selostuksessa esitetään eri projekteja, mutta määrällistä arviota yhteis vaikutuksista ei esitetä ja kerrannaisvaikutusten analyysi jää hyvin puut teelliseksi.
Suunniteltu sähköaseman ja kompressoriaseman alustava maakaape lointilinjaus menee Rudus Oy:n nykyisen kiviainesten otto- ja jalostus alueen läpi. KatsottHn, että alueelle suunniteltavan mahdollisen maa- kaapelin tarkempi linjaus tulee suunnitella yhteistyössä Rudus Oy:n kanssa siten, ettei siitä aiheudu Rudus Oy:n toiminnalle haittaa. Baltic connector-hankkeen jatkosuunnittelussa tulee muutenkin riittävästi ottaa huomioon Rudus Oy:n nykyinen ja suunniteltu toiminta Inkoossa. Koros tettiin, että vireillä olevat Gasum Oy:n ja Rudus Oy:n hankkeet edellyt tävät tiivistä yhteistyötä, jotta molempien yhtiöiden hankkeet voidaan suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
Maakaasuputkireitin itäpuolella, noin 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Fingrid Oyj:n Estlink 1 tasasähköyhteyden merikaapeli. Tämän hetkisen tiedon perusteella hankkeella ei ole vaikutusta Estlink 1 merikaapeliin.
Suunnittelualueen läpi kulkee Suomen Turvallisuusverkko Oy:n omis tama kuitukaapeli, jossa on muun muassa kaupallisen merenkulun val vontaan liittyviä tietolhkenneyhteyksiä. Todettfln, että kaapelille on löy dettävä uusi reitti.
Muita kommentteja
Seuranta olisi erittäin tärkeää, jotta saataisiin uutta käyttökelpoista tie toa myös muihin vastaavanlaisNn tilanteisfln. Toteutusvaiheen seuran nasta tulisi olla keinot esitetty.
Rantautumispaikan, putken ja sen ympäristön suunnittelussa ja raken tamisessa tulee olla tiiviissä yhteydessä puolustusvoimOn. Erityistä huomiota tulee kiinnittää puolustusvoimien nykyisfln ja mahdollisesti suunnitteilla oleviin kaapeleihin. Kaivuu-, ruoppaus- ja muista vesira kennustoimenpiteistä tulee pyytää erikseen Puolustusvoimien lausunto.
Reitti pitää linjata siten, että se ei häiritse Puolustusvoimien toimintaa.
Kaapeliylitykset on toteutettava siten, että kaapelivaippojen suora kos ketus estetään ja merenpohjassa jo olevat kaapelit eivät vaurioidu. Li säksi Merivoimien esikunta on esittänyt hankkeen osalta huomioita ja rajoituksia, jotka liittyvät muun muassa sotilasväylän käyttöön, toimin taan suoja-alueella ja vanhojen mhnojen raivaamiseen talousvyöhyk keellä.
Kansainvälinen menettely
Viron ympäristöministeriö ja Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministe riö ovat ilmoittaneet halunsa osallistua Espoon sopimuksen mukaisesti Balticconnector-hankkeen arviointimenettelyyn. Hanke kuuluu myös Suomen ja Viron välisen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn sopimuksen phriin. Espoon sopimus sekä Suomen ja Viron välinen sopimus säätelevät valtioiden rajat ylittävien ympäristö- vaikutusten arviointia.
Viron ympäristöministeriö ja Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministe riö saivat Suomen ympäristöministeriön 11.5.2015 lähettämien lausun topyyntöjen yhteydessä koko hankkeen vaikutusarvioinnista tehdyn laa jennetun thvistelmän (Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten ar viointiasiakirja 66 s + lhtteet). TNvistelmä on saatavilla suomeksi, ruot siksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi.
Viron ympäristöministeriö esitti lausunnossaan muun muassa, että me renhoitosuunnitelmassa määritellyt meriympäristön hyvän tilan kuvaajat on puutteellisesti arvioitu Viron osalta. TNvistelmässä ja Viron arviointi selostuksessa on erilaista tietoa muun muassa hankkeen vaikutuksista Natura-luontotyyppeihin ja hankevaihtoehtojen vertailusta. Thvistelmäs sä on myös virheellisesti esitetty, että LNG-terminaalin rakentaminen PaldiskNn ei edellytä ruoppaamista. Hankkeen yhteisvaikutuksista, lie ventämistoimenpiteiden kohdentamisesta ja sedimentUen varastoinnista kaivattNn lisätietoja.
UUDELY/1/07.04/2014 13/22
Viron ympäristöministeriö pyysi ottamaan huomioon edellä mainitut kommentit raporttia korjatessa.
Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriö totesi lausunnossaan, että kaikkiaan Balticconnectorin YVA-asiakirja vastaa valtioiden rajat ylittä vien ympäristövaikutusten arviointia koskevassa yleissopimuksessa esi tettyjä vaatimuksia. YVA-asiakirjaa on kuitenkin tarpeen työstää edel leen seuraavien huomautusten mukaisesti.
Toiminnan harjoittajan tulee ottaa huomioon kaasuputkireitin risteämi nen Nord Stream -kaasuputken ja käytöstä poistettujen kaapeleiden kanssa. Kaasuputki risteää myös vilkkaiden laivaliikennereittien kanssa ja rakennustyöt saattavat tuottaa merkittävää häiriötä laivaliikenteelle.
Oljy- ja muiden mahdollisten onnettomuustilanteiden todennäköisyyttä ja torjuntakeinoja ei ole esitetty. Hankkeesta ei myöskään ole laadittu suunnitelmaa Suomenlahden rajat ylittävän seurannan toteuttamiseksi eikä vesialueen suojelemista koskevaa toimenpideohjelmaa. Lisäksi kiinnitettiin huomiota muun muassa ympäristöselvitysten riittävyyteen, pohjasedimenttien ja kiviaineksen koostumukseen, rakentamisen vaiku tuksiin Suomenlahden veden laatuun, kasvihuonekaasupäästöihin sekä saasteiden kulkeutumiseen virtausten mukana.
Kansainväliset lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.ymparisto.fi/balticconnectorwA.
Yhteenveto mielipiteistä Yleistä
Kaasuputkihanketta pidettiin periaatteessa hyvänä hankkeena.
Katsottiin, että YVA, hankekokonaisuus ja seurantasuunnitelma ovat vastaavaa Nord Streamia suppeammat. Esimerkiksi merenpohjan muokkauksen yksityiskohdat jäävät yhä paljolti lupavaiheen varaan.
Niistä olisi pitänyt esittää selkeä kartta, ei vain luetteloa tarvittavien töiden määrien arviosta.
Hankekuvaus ia vaihtoehdot
Selvitettyjen linjausten lisäksi tulisi vielä selvittää, olisiko mahdollista löytää reitti, joka säästäisi luontoa ja uhanalaisia lajeja räjäytyksiltä pa remmin.
Maakaasuputken rakentamisessa tulisi hyödyntää jo olemassa olevia käyttöön otettuja alueita, ja siten säästää ympäristöä.
Kalliokiviainesten ottopaikat ovat yhä selvittämättä vaikka se on tärkeä asia Länsi-Uudenmaan kallioluonnon kannalta.
Reittivaihtoehtojen esittelyssä tapahtui edistystä Suomen rantautumiskohtien osalta, mutta ei merellä. Esimerkiksi Inkoon saariston Natura-rajauksen ohitus jäi selvittämättä.
Todetthn, että laivaväylää seuraava reittivaihtoehto VE FIN 2 on parempi kuin VE FIN 1, koska vaikutukset merenpohjaan sekä veden samentumisen lisääntymiseen jäävät vähäisemmiksi. Vaihtoehto RK 2 aiheuttaa vaihtoehtoa RK 1 vähemmän haittoja niin vakituisille asukkaille kuin kesämökkiläisille. Myös meriluonnolle aiheutuvat haitat jäävät vaihtoehdossa RK 2 vähäisemmiksi.
Eräs mielipiteen esittäjä katsoi, että vaihtoehto VE FIN 1 on parempi kuin VE FIN 2, sillä vaihtoehto VE FIN 2 aiheuttaa mataloitumista ja epäterveellisten aineiden vapautumista merenpohjasta. Veteen vapautuu myrkkyjä kun merenpohjaa lähdetään muokkaamaan useita kymmeniä vuosia vilkkaassa käytössä olevan laivareitin alla ja satamien ympäristössä. Esitettyjen rantautumiskohtien RK 1 ja RK 2 lisäksi olisi tullut esittää vielä kolmas vaihtoehto Joddbölestä, sillä edellä mainituista molemmat uhkaavat luonnontilaisena säilyneen Fjusön historiallisesti kallisarvoista maisemaa.
Vaikutukset merialueeseen ia luontoon
Inkoon saariston Natura-rajauksen sisällä on vesialueita, jotka eivät vielä kuulu Natura-alueiden verkostoon. Niidenkin vedenalaiset Natura luontotyypit olisi pitänyt ehdottomasti selvittää siksikin, että reittiä voitaisiin tarvittaessa optimoida siten, että niillä ei taMttaisi räjäytyksiä, louhintoja yms. Lisäksi Natura-alueen vesilinnuista ei selviä laskettHnko niitä myös myöhäissyksyllä ja talvella, jolloin alleja ja haahkoja levähtää ja ruokailee sinisimpukkakentillä. Alueen vesilintukysymys on tärkeä
myös töiden ajoituksen kannalta.
Putken rakennustyöt ulkosaaristossa saattavat häiritä läpikulkevien muuttolintujen lentoreittiä sekä maa- ja vesilintujen pesintää, ellei rakennustöitä toteuteta lintujen muutto- ja pesimäaikojen ulkopuolella.
Todettiin, että väli-ja sisäsaaristossa rakennustöiden aiheuttamat häiriöt karkollavat kaloja ja lintuja väliaikaisesti vedenalaisten äänien sekä veden samentumisen lisääntymisen seurauksena.
Oxhagenin metsäalue tulee turvata sijoittamalla voimajohto läjitysalueen puolelle. Myös Fjusön lisäselvityksessä löytyneet Svartbäckin lammen direkthvilajit tulee turvata tarkemmassa suunnittelussa.
YVA-selostuksesta ei käy ilmi, miten paljon hankkeen vaatiman kiviai neksen louhintatyöt lisäävät luontoarvojen katoamista Joddbölessä.
Putken maihinnousupaikassa tulee minimoida kalojen kutualueille ai heutuvat haitat ja ajoitettava rakennustyöt siten, että ei estetä vaelluska lojen Ihkkumista. Katsottiin, että tulee selvittää tarkemmin hankkeen vai kutukset uhanalaisNn taimenkantoihin.
Melu
Hankkeen lupavaiheessa on määrättävä muun muassa melun torjun nasta ja esimerkiksi varmistettava, että hylkeitä ei ole kohteella ennen räjäytyksiä.
UUDELY/1/07.04/2014 15/22
Turvallisuus ja riskit
Hankkeessa käytettävien kemikaalien myrkyllisyydestä, käsittelystä ja hävittämisestä tulee laatia tarkempi kuvaus. Kemiallisia riskejä tulee hal lita muun muassa säätämällä putken huuhteluvesien ohjaamisesta, jos siinä käytetään biosidejä.
Vaikutukset ihmisten elinoloihin
Kompressoriasema pitäisi sijoittaa asutukselle aiheutuvan pitkäkestoi sen melun vähentämiseksi Joddböleen. Toivotthn, että hankkeessa käy tettäisiin sähkäkäyttöistä kompressoriasemaa, jotta vältyttäisiin savu kaasupäästöiltä.
Yhteisvaikutukset
Eri hankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävällä tasolla, ne on vain todettu luettelemalla muita samanaikaisia hankkeita alueella.
Keskeinen yhteisvaikutuskysymys on LNG-terminaalin rakennuspaikka, joka vaikuttaa ratkaisevasti Fjusön niemen eri toimintojen sijoitteluun ja aikataulutukseen.
Huomautettiin, että kaikkia hankealueella jo toteutettuja hankkeita sekä suunnitteilla olevia hankkeita tulisi tarkastella niiden vaikutusten osalta kokonaisuutena.
Muita kommentteja
Kiitettiin hankkeesta vastaavaa hyvästä yhteistyöstä asukkaiden kanssa.
EsitettHn, että hankkeen jatkotyössä ja seurantaohjelmassa tulee hyödyntää Nord Stream -hankkeen oppeja ja kokemuksia.
4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Balticconnector-hankkeen arviointiselostus täyttää arviointimenet telylle YVA-asetuksen 10 §:ssä mainitut arviointiselostuksen sisäl tövaatimukset. Arviointiselostus on asianmukaisesti käsitelty YVA lainsäädännön vaatimalla tavalla ja siinä on otettu suunnifteluvai heeseen nähden riittävästi huomioon yhteysviranomaisen arvioin tiohjelmasta 7.5.2014 antamassa lausunnossa esittämät täyden nystarpeet.
Yhteysviranomainen on lausunnossaan ottanut huomioon jäljempänä ilmenevällä tavalla arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja mielipi teet. Yhteysviranomainen katsoo, että seuraavat seikat tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa ja lupamenettelyissä.
Hankkeen kuvaus
Arviointiselostus on selkeä, havainnollinen ja huolellisesti laadittu. Han ke tulee täsmentymään jatkosuunnittelun edetessä ja lisäselvitysten valmistuttua. Hanke on kuitenkin kuvattu YVA-vaihe huomioon ottaen
rhttävällä tarkkuudella ja vaikutusten tunnistaminen, selvittäminen ja vaihtoehtojen vertailu on ollut mahdollista.
Vaihtoehtojen käsittely
Arviointiselostuksessa on esitetty riittävästi erilaisia vaihtoehtoja jatko- suunnittelun pohjaksi. Aiemmin selvitetyt reittivaihtoehdot on esitetty ja niiden karsinta on perusteltu.
YVA-ohjelmassa esitettyä putkireittiä on suunnittelun edetessä tarken nettu aiemmin tutkitun tutkimuskäytävän sisällä muun muassa meren pohjan muokkaustoimenpiteiden vähentämiseksi. Lisäksi vaikutusarvi ointHn otettiin selostusvaiheessa uutena rantautumiskohtana asema kaavan mukainen pohjoinen vaihtoehto RK 1.
Selostuksessa vaihtoehdot on esitetty suunnittelutaso huomioon ottaen selkeästi ja havainnollisesti.
Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi
Hankkeen vaikutukset on tunnistettu hyvin ja vaikutusten rajaukset ovat asianmukaisia. Selostuksessa arviointi on kohdistettu hankkeen kannal ta keskeisiin vaikutuksBn ja arvioidut asiat on tuotu pääosin selkeästi esille. Vaikutusten merkittävyyfiä on arvioitu vaikutusten suuruuden ja vaikutuskohteen herkkyyden perusteella. Haitallisille vaikutuksille on esitetty lieventämiskeinoja.
Hankkeen keskeisimmät haitalliset vaikutukset kohdistuvat merenpoh jaan, vedenlaatuun ja luontoon. Merkittävimmät haitalliset vaikutukset
aiheutuvat maakaasuputken rakentamisen aikana.
Vaikutukset Suomenlahteen
Vesistövaikutuksia on arvioitu asianmukaisesti sekä avomerellä että rannikkovesissä. Arvioinnin pohjana on käytetty hanketta varten tehtyä kNntoaineen leviämismallilaskentaa sekä Nord Stream -kaasuputkihank keen ja muiden hankkeiden tarkkailutuloksia. Epätarkkuutta arviointiin aiheutuu muun muassa siitä, että työmenetelmät eivät vielä ole kaikilta osin selvillä. Lupahakemusta varten arviointia on tarpeen tarkentaa se kä alueellisesti että vaikutusten voimakkuuden suhteen, kun tiedot eri alueilla käytettävistä työmenetelmistä ovat täsmentyneet. Sedimenttien haitallisten aineiden arviointia tulee täydentää myös sedimenttien ruop paus- ja läjitysohjeen (Ympäristöministeriö 2015, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015) kriteereillä, jotka muun muassa organotinayhdisteiden osalta ovat huomattavasti tiukemmat kuin maaperän pilaantumisen ar vioinnissa käytettävät kriteerit.
Koska Suomenlahti on herkkä ja luonnonoloiltaan ainutlaatuinen ja kär sii liiallisesta kuormituksesta, haitallisia vaikutuksia aiheuttavat hankkeet tulee toteuttaa siten, että niillä on mahdollisimman vähän haitallisia ym päristövaikutuksia. Maakaasuputken rakennustöiden osalta on tärkeätä, että putkireitti ja työmenetelmät optimoidaan siten, että merenpohjaan kohdistuvat muokkaus- ja raivaustoimenpiteet ovat mahdollisimman vä häisiä, ja dynaamisesti asemoituvaa laskualusta käytetään aina kun se on mahdollista.
UUDELY/1/07.04/2014 17/22
Vaikutukset vesien-ja merenhoidon ympäristötavoitteisiin
Arviointiselostuksessa on tarkasteltu kootusti vaikutuksia vesien- ja me renhoidon ympäristötavoitteisNn ja lisäksi kutakin vesien tilaa koskevaa aihetta erikseen tarkemmin. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointi- selostus antaa riittävät tiedot hankkeen vaikutuksista vesien- ja meren- hoidon ympäristötavoitteisNn päätöksentekoa varten. Hankkeen merkit tävimmät haitallisiksi tunnistetut vaikutukset ovat työnaikaisia, lähinnä paikallisia ja ajalliselta kestoltaan rajoitettuja. Siten niiden ei katsota vai kuttavan merkittävästi vesienhoidon osalta hankkeen vaikutusalueen rannikkovesimuodostumien tai merenhoidon osalta Itämeren tai sen osa-alueen, Suomenlahden ympäristötavoitteiden toteutumiseen.
Luontovaikutukset
Arviointiselostusta laadittaessa on otettu huomioon alueella aiemmin tehdyt luontoselvitykset ja Fjusön alueella on tehty muun muassa viita sammakko- ja pesimälinnustoselvitykset. Myös Inkoon saaristossa on tehty linnustoselvityksiä ja hylkeiden määristä hankkeen vaikutusalueel la on esitetty ajantasaista tietoa. Lisäksi hankkeen vaikutusalueen Natu ra 2000 -alueilla on tehty Natura-tarvearviointi. Yhteysviranomainen to teaa, että hankkeen luontovaikutuksia on selvitetty ja arvioitu riittävästi.
Erillistä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia ei ole tar peen tehdä.
Yhteysviranomainen korostaa, että rakentamisen aikana merinisäkkäil le, kaloille ja linnuille aiheutuvien haitallisten melu-, paineaalto- ja sa mentumisvaikutusten mahdollisimman tehokkaaseen lieventämiseen tu lee kiinnittää erityistä huomiota. Lieventämistoimenpiteitä ovat muun muassa putkireitin optimointi, huolellinen suunnittelu ja rakentamisen ajoitus, riittävät turvaetäisyydet räjäytysten ympärillä sekä hylkeiden ja kalojen karkottaminen ennen räjäytyksiä. Suunnittelun edetessä lupa- vaiheeseen lieventämistoimenpiteitä on tarkennettava.
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Yhteysviranomainen katsoo, että kalaston ja kalastuksen nykytilaa on selostettu asiantuntevasti. Myös kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja eri vaihtoehdoissa on tarkasteltu rNffävästi.
Melu-ja tärinävaikutukset
Arviointiselostuksessa on riittävästi selvitetty melua ja tärinää. Melun kannalta oleellisempaa on rakentamisen kuin käytön aikainen melu.
Rakentamisaikainen melu voi maanpinnalla olla ajoittain häiritsevää, mutta häiriöaika jää lyhyeksi työn edetessä. Eniten häiriötä ihmisille syntyy rantautumiskohdan ympäristössä. Tehtyjen selvitysten mukaan melutasot jäävät rakennustöidenkin osalta pääosin ohjearvojen alapuo lelle. Yhteysviranomainen katsoo, että vaikka laskennat osoittavatkin, että melutasot eivät ylittyisi merkittävästi tai pitkäaikaisesti rakentamisen aikana, tulee rakentamisessa pyrkiä estämään melun leviämistä työ- maan ympäristöön noudattamalla laitteiden valinnassa ja meluntorjun nassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteita.
Merenpinnan alle rakentamisesta aiheutuvan melun ja painevaikutuk sen kannalta on oleellista, että toiminnassa noudatetaan varovaisuus- periaatetta ja hyödynnetään selostuksessa kuvattuja lievennystoimenpi teitä. Lisäksi rakentamisen ja toiminnan aikana tulee reagoida mahdolli sHn havaittuihin haittavaikutuksiin riittävän nopeasti korjaamalla tarvitta essa toimintatapoja.
Vaikutukset maankäyttöön
Yhteysviranomaisella ei ole huomautettavaa hankkeen maankäyttövai kutusten arviointHn. Selostukseen on tarkistettu maakuntakaava- ja yleiskaavatilanteen kuvausta. Hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan eikä vireillä olevan Uudenmaan 4. vaihemaakunta kaavan kanssa. Hanke ei edellytä Inkoon mantereen yleiskaavan muut tamista.
Hankkeen molemmat linjausvaihtoehdot (VE 1 ja VE 2) ja rantautumis vaihtoehdot (RK 1 ja RK 2) ovat voimassaolevien maakuntakaavojen sekä vireillä olevan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksen mukaisia. Rantautumiskohdan RK 2 valinta todennäköisesti edellyttää Inkoon Joddbölen asemakaavan muutosta.
Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön, kuliluuriympäris töön ja maisemaan
Balticconnector-hankkeella voi olla haitallisia vaikutuksia vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Selostuksessa on esitetty hankealueen tunnetut ve denalaiset muinaisjäännökset sekä tehdyt vedenalaisinventoinnit. Hai tallisten vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi hankealueella on kui tenkin tarpeen tehdä vedenalaisen kulttuuripehnnön lisäselvityksiä yh teistyössä Museoviraston kanssa.
Arkeologisen inventoinnin perusteella hankkeella ei ole vaikutuksia maassa oleviin muinaisjäännökshn. Hankkeen pysyvät vaikutukset mai semaan ovat vähäiset.
Liikennevaikutukset
Suunnitellun putkilinjauksen tarkentuessa hankkeesta vastaavan tulee olla yhteydessä LHkennevirastoon yksityiskohtaisempien väyläalueiden, merenkulun turvalaitteiden sekä muiden merilOkenteen alueiden yh teensovittamisessa. Lhkennevirasto on jo aiemmin antanut väylien yksi tyiskohtaiset tiedot sekä ohjeistuksen putken rakentamisesta ja linjauk sesta väyläalueille.
Hankkeen maantielNkenteen reitti kulkee Fjusön niemelle Inkoon ran nikkotien (kantatie 51), Satamatien (tie 186) ja Oljysatamantien (tie 1211) kautta. Fjusön alueelle on nykyisin tieyhteys, jota Balticconnector -hanke myös hyödyntäisi rakentamisen aikana. Rakentamisen aikana suuntautuu alueelle raskaalla INkenteellä tehtävää työkoneiden kuljetus ta ja työntekijöiden aiheuttamaa henkilöliikennettä. LUkennemäärien kasvu ajoittuu selostuksen mukaan muutaman viikon ajalle. Käytön ai kana kaasuputki aiheuttaa vain vähäistä huoltolNkennettä.
UUDELY/1/07.04/2014 19/22
Merenpohjaan laskettavan kiviaineksen kuljetuksien jakautumisesta Suomen ja Viron välille ei ole tarkkoja arvioita. Kokonaistarpeeksi arvi oidaan noin 986 000 m3 eli noin 38 000 kuljetusta. Maa-ainesten kulje tusmatkoja tulee minimoida hyödyntämällä merikuljetuksia mahdolli simman paljon.
Maakuljetukset ajoittuvat lyhyelle ajalle hetkellisesti valittuun satamaan ja vaikutukset arvioidaan kohtuulliseksi. Mikäli putkia joudutaan kuljet tamaan maalNkenteenä, ne eivät vaadi selostuksen mukaan erikoiskul jetuksia. LHkenneturvallisuudesta tulee huolehtia.
Yhteysviranomainen toteaa lisäksi, että rakentamisen aikaisesta lisään tyvästä liikenteestä tulee tiedottaa alueen asukkaita.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja toimintojen kanssa
Hankealueen läheisyydessä on useita olemassa olevia ja suunnitteilla olevia toimintoja: Nord Stream -maakaasuputket, Inkoo-Raaseporin me rituulipuisto, Suomenlahdella kulkevat tietolHkennekaapelit, LNG terminaalihanke, Rudus Oy:n hankealue Inkoon Joddbölessä ja Inkoon Kalasataman kehittämishanke. Selostuksessa on riittävästi kuvattu ja arvioitu hankkeen olennaisimpia yhteisvaikutuksia näiden hankkeiden kanssa.
Vaikutukset turvallisuuteen ja ihmisten elinoloihin
Hankkeelle on laadittu riskinarviointi, jossa on tunnistettu maakaasuput ken rakentamisen ja käytön aikaiset mahdolliset poikkeus- ja onnetto muustilanteet. Suunnittelun edetessä riskinarviota täydennetään teke mällä kaasuputkikäytävällä tarkempia pohjatutkimuksia ja ammusten sekä tynnyreiden kartoituksia.
Maakaasuputken rakentamisen aikana lisääntyvä melu, vesilhkenne ja vesien samentuminen voivat aiheuttaa väliaikaista häiriötä lähialueen asukkaille.
Hankkeella ei ole merkitystä maa-alueiden virkistyskäytölle, koska ran tautumiskohdat ja maanalaiset maakaasuputkilinjaukset lähiympäristöi neen ovat pääasiallisesti aidattua aluetta.
Seuranta
Arviointiselostuksessa on esitetty ehdotukset ympäristövaikutusten seu rantaohjelman periaatteista. Yksityiskohtainen seurantaohjelma laadi taan lupakäsittelyn yhteydessä.
Kansainvälinen menettely
Tässä YVA-menettelyssä sovelletaan kansainvälistä menettelyä YVA lain 14
§,
15§
ja 22§
mukaisesti. Viro ja Venäjä ovat ilmoittaneet osa?listuvansa menettelyyn. Arviointimenettelyssä ja arviointiselostuksen laadinnassa on otettu huomioon Espoon sopimuksen (YK:n Euroopan talouskomission sopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista E/ECE/1 250, SopS 67/1997) sekä Suomen ja Viron välisen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn sopi muksen (SopS 51/2002) velvoitteet.
Ympäristöministeriö on huolehtinut edellä mainittuihin sopimuksiin liitty vistä tehtävistä ja on muun muassa varannut Viron ja Venäjän valtioille mahdollisuuden antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta. Ympäristömi nisteriö on toimittanut Viron ympäristöministeriön 27.8.2015 päivätyn lausunnon ja sen Ihileenä olevat muut Viron viranomaisten lausunnot sekä Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön 2.9.2015 päivätyn lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle.
Yhteysviranomainen toteaa, että arviointiselostus sisältää Viron 25.4.2014 päivätyssä arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa edel lytetyt täydennykset ja tarkennukset muun muassa arviointimenetel mien, rakentamisen ja käytöstä poistamisen vaikutusten, vedenalaisen kulttuuriperinnön, yhteisvaikutusten, hylkeiden ja kalaston sekä kalas tuksen osalta. Suunnittelun edetessä tehdään vielä lisäselvityksiä. Natu ra-tarveharkinta on esitetty selostuksen liitteenä. Selvitettävhn yhteis vaikutuksNn on lisätty suunnitellut Nord Stream -kaasuputket. Lisäksi on esitetty ajankohtaista tietoa suunnitellusta LNG-terminaalista Inkoossa.
Selostuksessa on esitetty myös Liettuan arviointiohjelmasta antamissa kommenteissa 15.4.2014 esiin tuotuja rakentamisen aikaisten haittavai kutusten lieventämiskeinoja.
Viron ympäristöministeriö on arviointiselostuksen tiivistelmästä anta massaan lausunnossa esittänyt pääosin kansallista YVA-menettelyä koskevia kommentteja. Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön esillämiä täydennystarpeita on käsitelty laajemmassa arviointiselostuk sessa varsin kattavasti.
Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on YVA-lain mukaisesti tunnistettu ja arvioitu hankkeen haitalliset vaikutukset. Arvi ointiselostuksen perusteella hankkeen merkittävimmät haitallisiksi tun nistetut vaikutukset ovat työnaikaisia, lähinnä paikallisia ja ajalliselta kestoltaan rajoitettuja, eikä hankkeesta aiheudu merkittäviä haitallisia Suomen rajat ylittäviä vaikutuksia. Tämä on myös perusteltu selostuk sessa rNttävällä tavalla.
UUDELY/1/07.04/2014 21/22
Yhteysviranomainen katsoo, että hankkeesta vastaavan tulee 26.10.2015 mennessä toimittaa yhteysviranomaiselle englanninkielinen kirjallinen vastine, jossa esitetään kuvaus hankkeen ja sen vaihtoehto jen mahdollisista Viroon ja Venäjään kohdistuvista vaikutuksista ja vas tataan Viron ja Venäjän viranomaisten esittämiin täydennystarpeisNn.
Niiltä osin, kun tarvittavia lisäselvityksiä ei ole käytettävissä 26.10.201 5, vastauksessa tulisi kuvata myöhemmin tuotettavien selvitysten sisältö ja aikataulu. Vastausta laatiessaan hankkeesta vastaavan tulee olla tarvit taessa yhteydessä yhteysviranomaiseen ja kansainväliseen menette lyyn liittyvistä ilmoitus- ja neuvottelutehtävistä Suomessa vastaavaan ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriö toimittaa kirjallisen vastauk sen Virolle ja Venäjälle.
Espoon sopimuksen 6 artiklan mukaisesti sopimuspuolten tulee varmis taa, että päätettäessä lopullisesti ehdotetusta hankkeesta on ympäristö- vaikutusten arvioinnin tulokset, mukaan lukien ympäristävaikutusten ar viointiasiakirjat ja niitä koskevat kannanotot, jotka on vastaanotettu 3 ar tiklan 8 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, otettava aiheellisella tavalla huomioon lupamenettelyssä.
Espoon sopimuksen 6 artiklan ja Suomi-Viro sopimuksen 13 artiklan mukaan aiheuttajaosapuolen tulee lisäksi toimittaa kohdeosapuolelle ehdotellua hanketta koskeva lopullinen päätös sekä tiedot päätöksen perusteena olevista seikoista ja näkökohdista. Lupaviranomaisen tulee näin ollen toimittaa päätös ympäristöministeriölle, joka toimittaa sen edelleen Virolle ja Venäjälle. Lupa tulisi kääntää rNttäviltä osin englan niksi.
Osallistuminen ja raportointi
Arviointiselostuksessa on esitetty selkeästi osallistumisjärjestelyt. Arvi ointiselostuksen nähtävillä olon aikana Inkoon Wilhelmsdalissa järjestet tiin 27.5.2015 esittelytilaisuus, jossa paikalla olivat hankkeesta vastaa van, konsultin ja yhteysviranomaisen edustajien lisäksi noin 30 osallistu jaa. Esittelytilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti muun muassa hank keen vaihtoehdoista ja aikataulusta, hankkeen aiheuttamasta rehevöi tymisestä, melusta ja tärinästä, yhteisvaikutuksista muiden hankkeiden kanssa, merialueiden omistuksesta, muinaisjäännöksistä, vaikutusten merkittävyyden arvioinnista, hankkeen tarvitsemista luvista sekä työlli syysvaikutuksista. Keskustelussa nousivat esille myös turvallisuus, on nettomuustilanteet, riskit, rakennusaikaiset vahingot, rajoitteet ja niistä aiheutuvat korvaukset.
Hankkeessa on järjestetty viranomaistapaaminen ja hankkeella on ollut seurantaryhmä sekä Suomen ja Viron välinen ad hoc -yhteistyöryhmä.
Arviointiin liittyvät aineistot ovat olleet nähtävillä internetissä ympäristö- hallinnon YVA-sivuilla ja hankkeen kotisivuilla.
Hankkeen osallistumisjärjestelyt on hoidettu monipuolisesti ja hyvin.
Arviointiselostus on havainnollinen ja johdonmukainen. Selostus on hy vin ja asiantuntevasti kirjoitettu, mutta paikoin teksti on vaikeasti ymmär rettävää.
5. LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄ OLO
Lähetämme yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja tiedon lausunnosta mielipiteen esittäjille. Lausunto on nähtävillä in
ternetsivuilla osoitteessa: www.ymparisto.fi/balticconnectorYVA.
Lähetämme kopiot arviointiselostuksesta saamistamme lausunnoista ja mielipiteistä hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ELY-keskuksessa.
Johtajan sijainen ija Lehtonen
Ylitarkastaja Leena Eerola
LIITE 1) Maksun määräytyminen ja muutoksenhaku
Saadut lausunnot ja mielipiteet löytyvät osoitteesta www.ymparisto.fi/balticconnectorYVA.
TIEDOKSI Suomen ympäristökeskus (lausunto + 2 kpl arviointiselostuksia) Lausunnon antajat
Mielipiteen esittäjät
LIITE 1
MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN JA MUUTOKSENHAKU Sovelletut oikeusohjeet
Valtion maksuperustelaki (150/1992)8
§
Valtioneuvoston asetus (1397/2014) elinkeino-, liikenne- ja ympäristö keskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokes kuksen maksullisista suoritteista vuonna 2015.
Maksua koskeva muutoksenhaku
Maksuvelvollinen, joka katsoo, että lausunnosta perittävän maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua elinkei no-, liikenne ja ympäristökeskuksesta kuuden kuukauden kuluessa tä män lausunnon antamispäivästä.
