Possibilities for domestic airport areas at the real estate markets of Finland - analysis of Oulu airport areas

(1)

(2)

MAAKUNNALLISTEN LENTOASEMIEN ALUEIDEN MAHDOLLISUUDET KIINTEISTÖMARKKINOILLA - ANALYYSI OULUN LENTOASEMASTA

Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolle tehty diplomityö.

Kauniainen, syyskuu 2000 Tekniikan ylioppilas

Mervi Roiha-Muilu

Valvoja: Prof. Kauko Viitanen Ohjaaja: Dl Antti Ala-Heikkilä

V

(3)

TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä ja työn nimi: Mervi Roiha-Muilu

Maakunnallisten lentoasemien alueiden kiinteistötaloudelliset mahdollisuudet - analyysi Oulun lentoasemasta

Päivämäärä: 20.9.2000 Sivumäärä: 108

Osasto: Professuuri:

Maanmittausosasto Maa-20. Kiinteistöoppi

Pääaine:

Kiinteistöarviointi Työn valvoja: Prof. Kauko Viitanen

Työn ohjaaja: Dl Antti Ala-Heikkilä

Työssä selvitetään maakunnallisten lentoasemien alueiden kiinteistötaloudellisia mahdollisuuksia hitech-yritysten sijaintipaikkana. Lentoaseman alueen merkitystä näiden yritysten sijaintipäätöksiin selvitettiin vertailemalla lentoaseman läheisyyden lisäksi 14:ää muuta sijaintitekijää keskenään. Vertaileva selvitys tehtiin 28:n Ouluseudulla toimivan hitech-yrityksen vastausten perusteella. Tavoitteena oli selvittää, minkälainen lentoaseman alueen ympäristöineen tulisi olla ja miten sitä pitäisi kehittää, jotta se kiinnostaisi hitech-yrityksiä sijaintipaikkana.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin Ouluseudun hitech-yrityksille tehdyn kyselytutkimuksen vastauksien analysointia Excel- ja Statistix-ohjelmilla.

Tutkimusmenetelmillä saatujen tulosten tukena käytettiin asiantuntijoiden haastatteluja sekä pääkaupunkiseudulla tehdyn yrityshautomoihin liittyvän tutkimuksen tuloksia.

Yritykset pitivät lentoaseman läheisyyttä yhtenä tärkeimmistä sijaintitekijöistä. Suuri osa tärkeiksi koetuista yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavista tekijöistä olisi mahdollista mieltää jollakin tavalla myös lentoaseman aluetta kuvaaviin ominaisuuksiin. Lentoaseman läheisellä sijainnilla ymmärrettiin maksimissaan 30 minuutin etäisyyttä lentoasemasta.

Tutkimuksen mukaan lentoaseman alue on kiinnostava sijaintipaikka hitech- yrityksille paikkakunnilla, joissa on jo entuudestaan melko runsaasti hitech- yritystoimintaa ja joissa on saatavilla korkeasti koulutettua työvoimaa. Lentoaseman alueesta tulee suunnitella mielenkiintoinen ja monipuolinen niin palveluiltaan kuin toimitilaratkaisuiltaankin.

Avainsanat: kiinteistöarviointi, kiinteistömarkkinat Kieli: Suomi lentoasema, sijaintitekijät______________________________

(4)

HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABSTRACT OF THE MASTER'S THESIS Author and name of the thesis: Mervi Roiha-Muilu

Possibilities for domestic airport areas at the real estate markets of Finland - analysis of Oulu airport area

Date: 20.9.2000 Number of pages: 108

Department: Professorship:

Department of Surveying Maa-20. Real Estate Studies Major:

Real Estate Valuation Supervisor: Prof. Kauko Viitanen

Instructor: M. Sc. Antti Ala-Heikkilä

The aim of this research was to find out possibilities for domestic airport areas at the real estate markets as a location for high-tech enterprises. The meaning of airport areas for high-tech enterprises decision of location was found out by comparing closeness of airport and 14 other factors of location with each other. The study was done based on the answers of 28 high-tech enterprises operating at Oulu region.

The goal was to find out what kind of operations there should be around airport area to make it interesting for high-tech enterprises as a place of location.

The methods used in this research were the analysis of the answers given by the 28 interviewed high-tech enterprises. The analysis were done using Excel and Statistix programs. To support the results of these methods experts were interviewed and results of another reseach done at Helsinki area were compared.

The closeness of an airport was valued one of most important factor of location.

Many of the important factors of location could be included to the properties describing Oulu airport area. Closeness of the airport was understood as a maximum distance of 30 minutes.

Airport areas interest high-tech enterprises as a location in places where there is already strong base of these enterprises and educated manpower is available. The airport areas should be well planned with interesting and many-sided services and premises.

Keywords: real estate valuation, airport Language: Finnish, real estate markets, factors of location_______ Engl. Abstr.______

(5)

ALKUSANAT

Tämä diplomityö on tehty Ilmailulaitoksen Kenttäosastolle.

Lämpimät kiitokset työn valvojalle Prof. Kauko Viitaselle monipuolisista kommenteista sekä mielenkiintoisista ja mieleenpainuvista luennoista.

Lämpimät kiitokset myös työn ohjaajalle Dl Antti Ala-Heikkilälle neuvoista ja kaikesta siitä ajasta, jonka hän kiireistään huolimatta on jaksanut antaa tämän työn hyväksi.

Parhaat kiitokset Matille tuesta ja kannustuksesta sekä rakkaudesta, jonka avulla olen päässyt yli vaikeista hetkistä. Kiitokset myös vanhemmilleni Maaritille ja Hannulle koko koulu- ja opiskeluajan jatkuneesta pyyteettömästä tuesta ja kannustuksesta.

Kauniaisissa 24.9.2000

Mervi Roiha-Muilu

(6)

Mervi Roiha-Muilu

Maakunnallisten lentoasemien alueiden mahdollisuuden kiinteistömarkkinoilla - analyysi Oulun lentoasemasta

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO... 3

1.1 Tutkimuksentavoite... 3

1.2 Tutkimusmenetelmä... 4

1.3 Tutkimuksenrajaus... 4

1.4 Tutkimuksenrakenne... 5

2 LENTOASEMIEN LÄHEISYYTEEN SIJOITTUNEESTA YRITYSTOIMINNASTA... 7

2.1 Teollisuudensijoittuminen... 7

2.2 Kaupansijoittuminen... 9

2.3 Palvelujensijoittuminen...9

2.4 Lentoliikenteenmerkitysyritystoiminnalle... 10

2.4.1 Henkilöliikenne...10

2.4.2 Tavaraliikenne...11

2.5 Lentoasema-alueellejasenympäristöönhakeutuvayritystoiminta... 12

2.5.1 llmailutoiminnot...13

2.5.2 Lentoasemaan tukeutuvat toiminnot... 13

2.5.3 Muut lentoaseman läheisyyteen hakeutuvat toiminnot...13

2.6 Yhteenveto...14

3 OULUSEUTU... 16

3.1 OULUSEUDUN ALUERAKENNE...16

3.2 Kansallisestajakansainvälisestäliikenteellisestäsuainnista... 16

3.3 Aluerakenteestajasenpääkehitystrendeistä... 18

3.3.1 Oulu AirTown...18

4 OULUN LENTOASEMAN SIJAINTI JA LIIKENNEMÄÄRÄT... 20

4.1 Oulunlentoasemansijainti... 20

4.2 Lentoasemanhistoriaa...21

4.3 Liikennemäärätjalentoyhteydet Oulunlentoasemalla... 22

4.3.1 Matkustajaliikenne... 22

4.3.2 Tavaraliikenne...25

4.4 Lentoyhteydet Oulunlentoasemalla...28

4.5 Yhteenveto... 30

5 OULUN LENTOASEMAN ALUE... 31

5.1 Tavoitteetalueellesijoittuvilletoiminnoille... 31

5.2 Alueenkaavoitusjatoteutus... 31

5.3 Alueenliikenneyhteydet...32

5.4 Aluettahyödyttävätkehityshankkeet... 32

5.4.1 Oulunsalon ohitustie...32

5.4.2 Luksusasuntoalueita... 33

5.4.3 Oulun lentoaseman kehittäminen...33

5.5 OULUSEUDUN HITECH-ALUEIDEN VERTAILU...33

5.5.1 Lentoaseman alue...34

5.5.2 Oulun keskusta...36

5.5.3 Teknologiakylä...37

6 OULUSEUDUN TOIMITILAMARKKINAT... 39

6.1 Markkinaosapuoletjamarkkinoidenyleinenrakenne... 39

6.2 NYKYMARKKINATILANNE JA TRENDIT... 40

6.2.1 Markkinakehityksestä ja toimitilojen käyttöasteesta...40

6.2.2 Liiketilojen markkinatilanteesta...42

6.2.3 Toimistomarkkinoista...43

6.2.4 Tuotanto/varastotilojen markkinatilanteesta...44

(7)

Mervi Roiha-Muilu

7 EMPIIRINEN TUTKIMUS OULUN HITECH-YRITYSTEN SUAINTIPÄÄTÖKSIIN

VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ...47

7.1 Kyselytutkimus...47

7.1.1 Kyselyn sisältö...48

7.1.2 Vastaajien valintakriteerit...49

7.1.3 Kyselyn lähettäminen ja vastausaktiivisuus...51

7.1.4 Vastausten analysointi...51

7.1.5 Tulosten luotettavuuden analysointi...51

7.2 Toimipisteenperustiedot... 53

7.2.1 Toimipisteen työntekijämäärä ja toimiala...53

7.2.2 Toimipisteen sijainti ja etäisyys lentoasemasta...54

7.2.3 Toimipisteen päätuotteet ja lentoliikenteen käyttö...56

7.2.4 Toimipisteen henkilöstön työmatkat lentäen...59

7.2.5 Kotimaan työmatkojen liikennemuodot...62

7.2.6 Ulkomaan työmatkojen liikennemuodot... 63

7.2.7 Tuotteiden ja komponenttien / varaosien kuljetusmuodot...63

7.2.8 Asiakkaiden sijoittuminen ja eri liikkumismuotojen käyttö...64

7.2.9 Yhteenveto...66

7.3 Nykyisettoimitilat... 67

7.3.1 Toimitilojen hallintomuoto ja pinta-ala... 67

7.3.2 Muuttotarve...68

7.4 Toimipisteensijaintijasiihenvaikuttavattekijät... 69

7.4.1 Sijaintipäätökseen vaikuttavien tekijöiden arviointi...70

7.4.2 Sijaintipäätökseen vaikuttavien tekijöiden vertailu...79

7.4.3 Pisimmät hyväksyttävät aikaetäisyydet Oulun keskustaan ja Oulun lentoasemalle...84

7.4.4 Merkittävin toimipisteen sijoittumispäätökseen vaikuttava tekijä...89

7.4.5 Lentoaseman läheisyyden merkitys sijaintipäätökseen...90

7.4.6 Paikkakunnan tai alueen imagon vaikutus sijaintipäätökseen...91

7.4.7 Mielikuva lentoaseman alueen ja Lentokentäntien varren imagosta...92

7.4.8 Yhteenveto...92

7.5 Taustatietoja...95

7.6 Kysymyksetjo Lentokentäntienvarressasijaitsevilleyrityksille... 96

8 JOHTOPÄÄTÖKSET... 97

8.1 Kyselynperusteella... 97

8.2 Tulostensoveltuvuusmuille Suomenlentoasemille...100

LÄHDELUETTELO... 104

LIITELUETTELO... 108

(8)

Mervi Roiha-Muilu

1 JOHDANTO

Eri puolilla maailmaa lentoasemien läheisyyteen on viime vuosina syntynyt hitech-keskittymiä ja yrityspuistoja. Niitä on rakennettu eri maissa myös muiden, kuin ns. ykköskenttien läheisyyteen. Kansainvälistyminen ja kasvavan kilpailun aiheuttama nopeiden yhteyksien tarve ovat lisänneet lentoliikenteen merkitystä sekä henkilö- että tavarakuljetuksissa. Tästä syystä myös Ilmailulaitos halusi selvittää, houkutteleeko maakuntalentoasemien läheisyys nopeasti kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa, kuten teknologiayrityksiä.

1.1 Tutkimuksen tavoite

Tämän työn tarkoituksena on selvittää maakuntalentoasemien merkitystä hitech-yritysten sijaintipäätöksissä sekä muita lentoaseman läheisyyteen liitettävissä olevia yritysten arvostamia sijaintitekijöitä. Tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, miten maakuntalentoasemien vapaita alueita kannattaa kehittää ja markkinoida.

Kirjallisuustutkimuksen tavoitteena on selvittää taustatietoja ja luoda pohjaa kyselytutkimukselle. Lisäksi se auttaa kyselytutkimuksen tekemisessä ja vastausten analysoinnissa, jotta tutkimukselle asetetut tavoitteet saavutettaisiin.

Tutkimuksen toisessa luvussa etsitään kyselytutkimusta varten sopivat toimialat eri yritystoimintojen sijoittumispreferenssejä tutkimisella. Luvussa kolme suoritettavalla Ouluseudun rakenteen ja sijainnin tarkastelulla selitetään Ouluseudun lentoliikenteen kannalta edullista asemaa suhteessa muihin Suomen kasvukeskuksiin. Oulun lentoaseman sijainnin ja liikennemäärien (luku 4) tutkimisen tavoitteena on selvittää taustoja lentoaseman nykyiselle sijainnille sekä osoittaa lentoliikenteen kasvuluvuin lentoaseman tarpeellisuus koko Ouluseudun kehityksen kannalta. Luvun viisi tarkoituksena on esitellä taustatietoja tämän tutkimuksen kohteena olevasta alueesta. Lisäksi korostetaan sitä, että alueen kehittämiseen löytyy halukkuutta Ilmailulaitoksen lisäksi myös Oulunsalon kunnan puolelta. Tästä kertovat useat kyseistä aluetta hyödyttävät suunnitteilla olevat kehityshankkeet. Kuudennen luvun toimitilamarkkinoiden tarkastelulla osoitetaan Oulun voimakkaan kehityksen

(9)

näkyminen myös toimitilamarkkinoilla. Tästä luvusta käy myös ilmi se, että toimitilamarkkinoilla on tarvetta helposti muunneltaville ja nykyaikaisille toimitiloille.

1.2 Tutkimusmenetelmä

Tutkimus suoritettiin kahdessa osassa. Ensin tehtiin kirjallisuus tutkimus, jolla luotiin pohjaa kyselytutkimuksen tekemiselle ja vastausten analysoinnille.

Tutkimuksen toisena osana on kyselytutkimus, joka tehtiin Ouluseudulla toimiville yrityksille kirjekyselyinä sekä puhelinhaastatteluina. Vastausten analysointi tapahtui osana markkina-analyysiä. Analysoinnin apuvälineinä käytettiin Excel -taulukkolaskentaohjelmaa sekä Statistix -tilastomatemaattista ohjelmaa. Excel -ohjelmasta oli runsaasti apua vastausten vertailussa sekä tulosten graafisessa esittämisessä. Sen sijaan Statistix -ohjelmasta ei ollut odotettua hyötyä, koska vastausten puuttuminen joidenkin kysymysten kohdalta aiheutti muidenkin saman vastaajan vastausten huomiotta jättämisen.

Tutkimusmenetelmien avulla saatujen tulosten tukena käytettiin asiantuntijahaastatteluja sekä pääkaupunkiseudulla tehdyn hautomoyritysten sijaintipreferensseihin liittyvän tutkimuksen tuloksia.

1.3 Tutkimuksen rajaus

Tutkimusalueeksi valittiin Oulun lentoaseman alueelta sivukiitotien lakkauttamisen takia vapautuva alue sekä lentoasemalle johtavan tien varsi.

Kohteeksi valittiin nimenomaan Oulu, koska se on Suomen toiseksi liikennöidyin lentoasema ja sivukiitotien lakkauttamisen takia sen alueelle jää hyödynnettävissä olevaa tilaa. Tämän lisäksi Oulu on tällä hetkellä Suomen nopeimmin kasvava keskus ja sijaintinsa takia, muihin kasvukeskuksiin verrattuna, sen yhtenä kasvuedellytyksenä on vilkas lentoliikenne.

Tutkimuksen empiirinen osa rajataan Ouluseudulla toimiviin hitech-yrityksiin.

Rajaus on tehty Ilmailulaitoksen tavoitteiden sekä kirjallisuustutkimuksen ensimmäisen luvun perusteella hyödyntäen tietoa lentoaseman läheisyyteen hakeutuvista ja läheisyydestä hyötyvistä toimialoista.

Mervi Roiha-Muilu

(10)

Tutkimuksen markkina-analyysissä käsitellään kaupunkiseudun analyysin osalta markkinoiden yleiskuvaus seudulla, osamarkkinoiden analyysin osalta markkinoiden eksaktina tunnuslukuna vajaakäyttöasteen kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta sekä lähialueen ja kohteen analyysistä tutkittavan alueen sijainti, imago, liikennevirrat sekä alueen vertaaminen muihin, kilpaileviin alueisiin. Analyysistä jätetään pois kansantalouteen liittyvät asiat, esim.

elinkeinorakenne, ostovoima ja työllisyys. /Olkkonen et ai. 1997, s. 115/ Tämä siksi, että näiden asioiden selvittäminen ei ole tarpeen tutkimuksen päätavoitteen, alueen kiinnostavuuden selvittämiseksi. Kiinnostavuus saadaan riittävän hyvin selville myös kyselytutkimuksen perusteella. Lisäksi pois jätetään kohteen tunnuslukujen muodostaminen, kuten kassavirtojen arviointi. Tämä on mahdollista siitä syystä, että Ilmailulaitos ei itse toteuta alueen suunnitelmia, vaan myy tai vuokraa tontit ulkopuolisille toteuttajille.

1.4 Tutkimuksen rakenne

Kirjallisuustutkimuksen aluksi käydään läpi yleisesti eri yritystoimintojen sijoittumiselle ominaisia piirteitä sekä lentoliikenteen merkitystä yritystoiminnalle. Lisäksi selvitetään, minkälainen yritystoiminta hakeutuu lentoaseman läheisyyteen.

Kolmannessa luvussa tutkitaan Ouluseudun aluerakennetta sekä kansallista ja kansainvälistä liikenteellistä sijaintia. Tämän jälkeen tarkastellaan vielä alueen kehitystrendejä.

Luvussa 4 tarkastellaan Oulun lentoaseman sijaintia Ouluseudun sisällä sekä lentoliikennemääriä. Aluksi käydään läpi lentoaseman kehityksen historiaa. Sen jälkeen tutkitaan lentoliikennemäärien kehitystä sekä matkustaja- että tavaraliikenteen osalta. Lopuksi tarkastellaan lentoliikenneyhteyksien kehitystä Oulun lentoasemalla.

Viidennessä luvussa paneudutaan Oulun lentoaseman alueeseen. Aluksi tuodaan esiin Ilmailulaitoksen tavoitteet kehitettävän alueen osalta. Sen jälkeen tarkastellaan alueen kaavoitusta ja sen toteutusta, alueen liikenneyhteyksiä sekä aluetta hyödyttäviä kehityshankkeita. Lopuksi kerrotaan Ouluseudun hitech-alueiden yritystoiminnan kannalta positiiviset ja negatiiviset puolet.

Mervi Roiha-Muilu

(11)

Kirjallisuustutkimuksen lopuksi käsitellään Oulun toimitilamarkkinoita. Ensin käydään läpi markkinaosapuolet ja markkinoiden yleinen rakenne. Tämän jälkeen tarkastellaan nykymarkkinatilannetta ja trendejä, toimitilamarkkinoiden kehitystä sekä toimitilojen käyttöasteita toimitilaryhmittäin.

Empiirisen osan kyselytutkimuksessa selvitetään ensin yrityksen taustatietoja kuten sijainti, toimiala, päätuote ja etäisyys Oulun lentoasemalta. Lisäksi kysytään yrityksen lentoliikenteen käyttömääriä eri henkilö- ja tavarakuljetuksissa. Kyselyn toisessa osiossa kysyttiin yrityksen nykyisitä toimitiloista sekä muuttotarpeesta. Kolmannen osion aluksi kysyttiin 15 sijaintitekijän merkitystä yrityksen sijaintipäätökseen sekä verrattiin lentoaseman läheisyyden ja kuuden muun sijaintitekijän merkittävyyttä sijaintipäätökseen. Lisäksi tiedusteltiin yrityksen kannalta pisimpiä hyväksyttäviä aikaetäisyyksiä Oulun keskustaan ja lentoasemalle sekä yrityksen sijainnin aikaetäisyyden muutoksen yritystoiminnalle tuomaa lisäarvoa siirryttäessä lähemmäs lentoasemaa. Kolmannen osion lopuksi kysyttiin yrityksen kannalta tärkeintä sijaintitekijää, lentoaseman läheisyyden ja alueen imagon vaikutusta sijaintipäätökseen sekä vastaajan mielikuvaa lentoaseman alueesta ja Lentokentäntien varren alueesta. Viimeisessä osiossa kysyttiin vastaajan taustatietoja.

Mervi Roiha-Muilu

Maakunnallisten lentoasemien alueiden mahdollisuuden kllnteistömarkklnoilla - analyysi Oulun lentoasemasta

(12)

Mervi Roiha-Muilu

2 LENTOASEMIEN LÄHEISYYTEEN SIJOITTUNEESTA YRITYSTOIMINNASTA

2.1 Teollisuuden sijoittuminen

Yrityksen sijaintipäätös on prosessi, joka käynnistyy uutta yritystä perustettaessa tai etsittäessä toimivalle yritykselle uutta sijaintipaikkaa.

Jokaisella yrityksellä on erityisvaatimuksensa sijaintipaikan suhteen, jotka voivat koskea työvoimaa, energiaa, pääoman saatavuutta, raaka-ainetta tai liikenneyhteyksiä. /Kananen et ai. 1989, s. 116/

Yritykset voidaan ryhmitellä sijaintipaikkavaatimustensa mukaan mm.

seuraavasti /Kananen et ai. 1989, s. 117/:

1. tuotantopanoshakuiset alat a) raaka-ainehakuiset b) työvoimahakuiset c) energiahakuiset d) pääomahakuiset 2. markkinahakuiset alat 3. liikennehakuiset alat 4. juurettomat alat

Raaka-ainehakuiset yritykset pyrkivät sijoittumaan lähelle raaka-aineen lähdettä, koska niiden tuotteet menettävät jalostuksessa painoaan tai tilavuuttaan. Myös alat, joiden raaka-aine voi pilaantua helposti tai raaka-aineen laatu kärsii kuljetuksesta, sijoittuvat lähelle raaka-aineen lähdettä. /Kananen et ai. 1989, s. 119/

Yritysten, jotka tarvitsivat paljon käyttövoimaa, oli aiemmin pakko sijoittua energian lähteen päälle tai välittömään läheisyyteen. Nykyisin energian merkitys sijainnin ohjaajana on vähentynyt voimakkaasti. Ensimmäinen vapautuminen energiasidonnaisuudesta tapahtui, kun kivihiilellä toimiva höyrykone keksittiin, koska kivihiiltä voitiin kuljettaa. Sähkön, jonka siirtäminen paikasta toiseen on

(13)

vaivatonta, keksiminen aiheutti lopullisen mullistuksen. /Kananen et ai. 1989, s.

119/ Vapautuneet sähkömarkkinat ovat edelleen vähentäneet yritysten riippuvuutta paikallisista energiayhtiöistä ja energiamuodoista.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta aiheuttavat työvoiman määrä- ja laatuvaatimusten vaihtelua aloittain ja yksikköpalkkakustannusten vaihtelua alueittain. Palkkakustannusten alueittainen vaihtelu on erityisen tärkeää huomioida aloilla, joilla työvoimakustannusten osuus on suuri. Myös työvoiman laatu voi ohjata sijoittumista. Korkeaa ammattitaitoa tai erittäin koulutettua työvoimaa vaativat alat hakeutuvat paikkoihin, joissa sitä on tarjolla eli yliopistojen ja korkeakoulujen yhteyteen. /Kananen et ai. 1989, s. 119/

Eri alojen pääomatarpeessa on suuria eroja. Korkeaa pääomapanosta vaativia yrityksiä voidaan perustaa vain alueille, joilla on runsaasti pääomaa. Alueelle tarvitaan alkupääoma, jolla teollisuus käynnistyy. Teollisuus synnyttää usein uutta teollisuutta, luo työpaikkoja ja siten käynnistää pääomanmuodostumisprosessin. Meillä Suomessa alikehittyneet alueet saavat valtiovallan myöntämiä avustuksia ja halpakorkoisia lainoja. Valtion avustuksella myös koulutetaan työvoimaa ja perustetaan sijoitusyhtiöitä. Siten pyritään vaikuttamaan yritysten sijoittumiseen alikehittyneille alueille. /Kananen et ai.

1989, s. 119/

Tuotantolaitoksen sijaintipaikka markkinoiden läheisyydessä on optimaalinen silloin, kun tuotteen kuljetuskustannukset ovat suuremmat kuin raaka-aineen.

Tällaiseen optimaaliseen sijaintipaikkaan eli markkinapisteeseen hakeutuvat myös teollisuusalat, jotka käyttävät kaikkialta saatavia raaka-aineita. Myös yritykset, joiden tuotteet pilaantuvat herkästi, sijoittuvat mahdollisimman lähelle ostajia. /Kananen et ai. 1989, s. 121/

Keskeiset liikennepaikat, kuten valtatieden, moottoriteiden ja rautateiden risteykset sekä kuljetusmuodon vaihtopisteet, ovat asiakkaansa liikennevirroista saaville yrityksille parhaita sijoittumispaikkoja. Teollisuutta vetävät puoleensa satamat, rautatieasemat ja lentokentät, sillä näissä pisteissä tapahtuvasta tavaran purkamisesta, lastaamisesta ja mahdollisesta varastoinnista aiheutuu ylimääräisiä terminaalikustannuksia. Ne voidaan välttää sijoittamalla tällaiseen

Mervi Roiha-Muilu

(14)

pakolliseen kuljetusmuotojen valopisteeseen esim. tuotteiden jalostustoimintaa. /Kananen et ai. 1989, s. 121/

2.2 Kaupan sijoittuminen

Vähittäiskauppaliikkeen toiminnan edellytyksenä on tietty minimiväestöpohja, joka vaihtelee tavaralajitelmittain. Pienimmällä väestöpohjalla tulevat toimeen päivittäistavaraliikkeet. Kestokulutustavara- tai erikoistavaraliikkeet sen sijaan vaativat selvästi enemmän potentiaalista asiakaskuntaa. Minimiväestöpohja vaikuttaa myös liikkeiden määrään. /Kananen et ai. 1989, s. 131/

Päivittäistavaraliikkeille sijoittuminen jalankulkuvirtojen varteen on tärkeää, sillä ne saavat asiakkaansa pääasiassa juuri jalankulkuvirroista. Erikoistavaraliikkeet puolestaan hakeutuvat mahdollisimman lähelle keskeistä liikealuetta eli CBD- aluetta (Central Business District). Joidenkin erikoistavaraliikkeiden tilantarve on suuri eikä niillä ei ole yleensä varaa maksaa keskustan korkeita vuokria, joten ne joutuvat hakemaan toiminnalleen tilat keskustan ulkopuolelta. Tällaisia ovat esimerkiksi huonekaluliikkeet ja autokaupat. /Kananen et ai. 1989, s. 132/

Tukkukaupalle on tärkeää, että niillä on hyvät liikenneyhteydet tavarantoimittajiin ja asiakasvähittäiskauppoihin. Tukkukaupan varastotarve on suuri ja kuljetuksetkin vaativat runsaasti lastaus- ja purkutilaa. Tämän takia tukkukauppa pyrkii löytämään keskustojen reuna-alueilta liikenteellisesti hyvän toimipaikan. /Kananen et ai. 1989, s. 132/

2.3 Palvelujen sijoittuminen

Yksityispalvelujen perustamisen lähtökohtana on riittävä väestöpohja. Niiden sijaintikäyttäytyminen noudattaa siten vähittäiskaupan sijoittumista eli ne hakeutuvat kaupunkien keskustoihin vilkasliikenteisten katujen varsille.

/Kananen et ai. 1989, s. 133/

Yrityspalveluja tarjoavat yritykset hakeutuvat kaupunkien keskustoihin, mutta niiden ei tarvitse sijaita näkyvällä paikalla. Tällaisia yrityksiä ovat mm.

tilitoimistot. Niiden toiminta ei saa juurikaan lisäarvoa katutason sijainnista.

/Kananen et ai. 1989, s. 133/

Mervi Roiha-Muilu

(15)

Julkisten palvelujen toiminnassa sijaintipaikan kannattavuudella ei ole juurikaan merkitystä. Niiden sijaintipaikan valinta on monesti helppoa palvelujen luonteen ja julkisen vallan kaavoitusmonopolin ansiosta. Yleisenä periaatteena on kuitenkin, että sijaintipaikan valinnalla pyritään julkisten palvelujen käyttämisestä tekemään mahdollisimman vaivatonta. Se edellyttää palvelujen sijoittamista keskustaan. /Kananen et ai. 1989, s. 134/

2.4 Lentoliikenteen merkitys yritystoiminnalle

Kansainvälinen lentoasema houkuttelee ympäristöönsä ilmailutoimintojen lisäksi myös sellaisia yrityksiä, joiden toiminta ei suoranaisesti liity lentoliikenteeseen tai lentoasemaan. Näiden yritysten kiinnostus sijoittua lentoaseman läheisyyteen perustuu tavallisesti lentoliikenteen runsaaseen käyttämiseen joko henkilö- tai tavarakuljetuksissa. Koska lentoliikenteen merkitys korostuu kansainvälisissä yhteyksissä, toimivat lentoseman läheisyyteen hakeutuvat yritykset tavallisesti kansainvälisillä markkinoilla. /OECD 1975, s. 280/

Kuljetusmuotojen vaihtopisteenä lentoasema houkuttelee tukkukauppoja ja tuontiyrityksiä sekä teollisuutta, joka vie tuotteitaan ja tuo tarvitsemiaan komponentteja lentoteitse. /Ala-Heikkilä 1994, s. 23/ Myös lentoaseman läheisyyteen sijoittumisen tuoman positiivisen imagon on todettu houkutelleen yrityksiä. /OECD 1975, s.280/

Lentoliikenne on yrityksille useimmin merkittävämpi henkilökuljetusten kuin tavarakuljetusten osalta, koska lentorahdin kalleuden vuoksi vain harvoja tuotteita kannattaa kuljettaa ilmateitse. Samasta syystä henkilökuljetukset lentoteitse koskettavat useampia yrityksiä kuin tavarakuljetukset. /Ala-Heikkilä 1994, s. 17/ Lentoliikenteen merkitys tavaroiden kuljetuksessa on kuitenkin lisääntynyt yritysten siirtyessä entistä pienempiin varastoihin ja lyhyempiin toimitusaikoihin.

2.4.1 Henkilöliikenne

Yrityksille, joiden henkilöstö matkustaa runsaasti ulkomaille tai joissa käy paljon ulkomaalaisia vieraita, lentoliikenteen merkitys on suuri. Lentokone on usein ainoa mahdollinen kulkuneuvo ulkomaille suuntautuvilla työmatkoilla. Erityisesti

Mervi Roiha-Muilu

(16)

yritysten johdolle ja myyntihenkilöstölle kansainväliset liikenneyhteydet ovat tarpeellisia. /Ala-Heikkilä 1994, s. 14/

Yritykset, joilla on sitoumuksia nopeasta huollosta eri puolilla maailmaa, joutuvat lähettämään huoltohenkilöstöään lyhyellä varoitusajalla huoltokohteeseen. Tällöin välttämätön ja joskus myös ainoa kulkuneuvo on lentokone. /Ala-Heikkilä 1994, s. 14/

Lentoliikenne ei ole samalla tavalla merkittävä liikkumismuoto Suomen sisällä kuin se on kansainvälisissä yhteyksissä. Lyhyet etäisyydet tekevät maantie- ja rautatieliikenteestä kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. /Ala-Heikkilä 1994, s. 14/

Tietoliikenteen kehittymisen uskottiin vähentävän tarvetta henkilökohtaisiin tapaamisiin ja siten myös matkustamiseen, mutta toisin näyttää käyneen.

Tiedonsiirron ja tavarakuljetusten tehostumisen onkin todettu lisänneen myös tarvetta henkilökohtaisiin tapaamisiin. Tiedonsiirto ja matkustaminen ovat siis oikeastaan toisiaan tukevia toimintoja. /Ala-Heikkilä 1994, s. 14/

2.4.2 Tavaraliikenne

Tuotteet, jotka ovat yksikköhinnaltaan kalliita, kuten elektroniikkatuotteet (matkapuhelimet, tietokoneet ja viihde-elektroniikka) ja jalometallit, soveltuvat hyvin lentokuljetuksiin. Niillä voidaan sanoa olevan hyvä

“rahdinmaksusietokyky”. Kalliissa tuotteessa rahdin osuus jää aina pieneksi, joten myöskään lentorahdin kalleus ei tee tuotteesta suhteettoman kallista.

/Kananen et ai. 1989, s. 164/ Sen sijaan suurikokoiset ja kilohinnaltaan edulliset perusteollisuuden tuotteet eivät sovellu kovinkaan hyvin lentorahtina kuljetettaviksi. Myöskään kuljetuksen nopeus ei ole tavallisesti perusteollisuuden osalta kovinkaan suuri kilpailuvaltti. Siksi muita kuljetusmuotoja kalliimpi lentokuljetus ei ole kilpailukykyinen perusteollisuuden raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuksissa. /Ala-Heikkilä 1994, s. 17/

Lentokuljetus on turvallisin kuljetusmuoto, koska sen nopeus ja turvallisuus vähentävät mm. varastamisriskiä. Tämä pienentää vakuutusmaksuja ja alentaa siten lentokuljetuksesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. /Kananen et ai.

1989, s. 164/

Mervi Roiha-Muilu

(17)

Lentoteitse kuljetetaan myös tuotteita, joilla on uutuusarvoa, kuten sanomalehdet. Sama koskee myös sesonkiluonteisia muotitavaroita. /Kananen et ai. 1989, s. 164/

Helposti pilaantuvat tuotteet, kuten leikkokukat ja monet tuore-elintarvikkeet saadaan lentoteitse nopeasti myyntiin. Siten itse tuotteen myyntiaikaa saadaan pidennettyä. /Kananen et ai. 1989, s. 164/

DHL International Oy:n operatiivisen johtajan Tapio Ignatiuksen mukaan merkittävimmät lentorahtina kuljetettavat tuotteet ovat elektroniikka, erilaiset tuotenäytteet, varaosat ja helposti pilaantuvat tuotteet. Elektroniikkatuotteista selvästi suurimman ryhmän muodostavat matkapuhelimet. /Ignatius 2000/

2.5 Lentoasema-alueelle ja sen ympäristöön hakeutuva yritystoiminta Lentoasemalle ja sen ympäristöön hakeutuvat toiminnot voidaan jakaa sijoittumiskriteereiden ja lentoliikennesidonnaisuuden perusteella seuraavasti /Ala-Heikkilä 1994, s. 19/:

1. Ilmailutoiminnot. Ne ovat konkreettisesti lentämiseen liittyviä toimintoja, jotka vaativat lentokoneyhteyden kiitotielle. Lentoasema on tällaisille toiminnoille ainoa mahdollinen sijaintipaikka.

2. Lentoasemaan tukeutuvat toiminnot. Näiden toimintojen asiakaskunta on lentoasemalla (lentoaseman työntekijät, lentomatkustajat ja lentoliikenne) tai niiden toiminta muutoin perustuu lentoaseman hyödyntämiseen. Niiden elinehtona on sijainti lentoaseman läheisyydessä.

3. Muut lentoaseman läheisyyteen hakeutuvat toiminnot. Nämä ovat lentoliikenteeseen tai -asemaan liittymättömiä toimintoja, joille lentoaseman läheisyys on ainoastaan yksi sijaintitekijä monista.

Jako yllä oleviin kolmeen ryhmään on toiminto- eikä yrityskohtainen. Yksittäisen yrityksen sisältämät eri toiminnot asettavat sijainnilleen toisistaan poikkeavia vaatimuksia. Nämä vaatimukset voivat vaihdella hyvinkin voimakkaasti. /Ala- Heikkilä 1994, s. 19/

Mervi Roiha-Muilu

(18)

2.5.1 llmailutoiminnot

Ilmailutoimintoja harjoittaville yrityksille on välttämätöntä sijaita siten, että niillä on yhteys kiitotielle. Tällaisia ovat lentoyhtiöiden lentokoneiden säilytys- ja korjaustilat, jotka sijaitsevat usein “rantatonteilla” eli kiitotien yhteydessä. Muita ilmailutoimintaa harjoittavia yrityksiä ovat lentokonekorjaamot, liikelentoyritykset ja yleensä lentoliikennettä tavalla tai toisella harjoittavat yritykset. /OECD 1975, s. 18/

Myös huolinta-, rahti- ja kuriiriyritykset pyrkivät sijoittumaan rantatonteille. Ne voivat hyödyntää kiitotieyhteyttä, mutta yhteys ei ole niiden toiminnan kannalta välttämätöntä. /Ala-Heikkilä 1994, s. 20/Tosin sijainti ilman kiitotieyhteyttä lisää kuljetusten määrää ja siten myös kustannuksia sekä heikentää asiakaspalvelua.

/Ignatius 2000/

Rahdin kuljetusta harjoittavat yritykset luokitellaan ilmailutoimintoihin. Huolinta- ja ku ri i riy ritysten puolestaan katsotaan kuuluvan pikemminkin lentoasemaan tukeutuviin toimintoihin. /Ala-Heikkilä 1994, s. 20/

2.5.2 Lentoasemaan tukeutuvat toiminnot

Lentomatkustajia, lentoyhtiöitä ja lentoaseman työntekijöitä palvelevien toimintojen sijainnin valinta on hieman vapaampaa kuin ilmailutoiminnoilla.

Luonnollisesti myös ne pyrkivät sijoittumaan lähelle asiakaskuntaansa eli mahdollisimman lähelle lentoasemaa. /Ala-Heikkilä 1994, s. 20 ja 30/

Lentomatkustajia palvelevat toiminnot sijoittuvat pääasiassa terminaalirakennuksiin tai niiden välittömään läheisyyteen. Useimmille toiminnoille keskeinen sijainti on välttämätöntä, sillä lentomatkustajat eivät ole valmiita hakemaan tarvitsemiaan palveluja kovin kaukaa. Tällaisia toimintoja ovat mm. kahvilat, ravintolat ja tax-free -kaupat. /Ala-Heikkilä 1994, s. 20/

2.5.3 Muut lentoaseman läheisyyteen hakeutuvat toiminnot

Muita lentoaseman läheisyyteen hakeutuvia toimintoja ovat esimerkiksi pysäköintilaitokset, huoltoasemat, majoitusliikkeet sekä erilaiset näyttely- ja kongressitilat. Myös näiden toimintojen asiakaskuntana ovat lentomatkustajat.

Mervi Roiha-Muilu

(19)

/OECD 1975, s. 18/. Sijainti terminaalialueella ei ole näille toiminnoille välttämätön, mutta se voi tarjota merkittävän kilpailuedun. /Ala-Heikkilä 1994, s.

21/

2.6 Yhteenveto

Valtaosalle yritysten toiminnoista lentoaseman läheisyys on vain yksi monista sijaintitekijöistä. Tavarakuljetuksiin lentoliikennettä käyttäville yrityksille lentoaseman läheisyys kuljetusmuotojen vaihtopisteenä on etu. Usein kuitenkin yrityksille riittää, jos niillä on hyvät maaliikenneyhteydet lentoasemalle. /Ala- Heikkilä 1994, s. 25/

Usein kaupungin keskustan ja lentoaseman välisen tien vaikutusalueelle sijoittuu runsaasti yritystoimintaa. Sijainti tarjoaa siten hyvät yhteydet sekä kaupungin keskustaan että lentoasemalle. /Ala-Heikkilä 1994, s. 25/ Yritykset sijoittuvat tällaiselle alueelle osittain myös imagosyistä.

Lentoasemien ympäristöön hakeutuvat henkilökuljetuksiin lentoliikennettä runsaasti tarvitsevat yritysten pääkonttorit sekä myynti- ja huolto-osastot, joiden tehokkaalle toiminnalle hyvät yhteydet kansainvälisille lentoasemille ovat usein välttämättömiä. /Ala-Heikkilä 1994, s. 23/

Lentoliikennettä tai siihen välittömästi liittyviä toimintoja harjoittaville yrityksille lentoasema-alue on ainoa järkevä sijaintivaihtoehto. Tällaisia toimintoja ovat mm. lentokonekorjaamot ja liikelentoyritykset. Ydinalueelle pyrkivät sijoittumaan myös huolinta- ja rahtiyritykset. /Ala-Heikkilä 1994, s. 30/

Lentomatkustajia palvelevat toiminnot ovat keskittyneet terminaaleihin.

Majoitukseen ja pysäköintiin liittyvät palvelut saattavat sijaita myös lentoaseman ydinalueen ulkopuolella. Keskeinen sijainti on kuitenkin myös niille tärkeä etu.

/Ala-Heikkilä 1994, s. 30/

Lentorahtia käytetään eniten huipputekniikan kuljettamiseen. Tästä syystä huipputekniikkaa valmistavat, maahantuovat ja sillä tukkukauppaa käyvät yritykset hyötyvät lentoaseman läheisyydestä. /Ala-Heikkilä 1994, s. 31/

Mervi Roiha-Muilu

(20)

Perusteollisuus ei yleensä voi hyödyntää lentokuljetuksia eikä tämän takia myöskään hyödy lentoaseman läheisyydestä. Lentoasema muokkaa ympäristönsä toimialarakennetta palveluiden ja huipputekniikkaan liittyvien toimintojen suuntaan perusteollisuuden sijasta. /Ala-Heikkilä 1994, s. 31/

Mervi Roiha-Muilu

Maakunnallisten lentoasemien alueiden mahdollisuuden kllnteistömarkkinoilla - analyysi Oulun lentoasemasta

(21)

Mervi Roiha-Muilu

3 OULUSEUTU

3.1 Ouluseudun aluerakenne

Oulusta, Oulunsalosta ja Kempeleestä koostuva Oulun AirTown -alue on noin 160 000 asukkaan alue ja yksi Suomen suurimmista ja merkittävimmistä asuin- ja työpaikkakeskittymistä. Vuoteen 2010 mennessä väestömäärän uskotaan

kasvavan noin 200 000 asukkaaseen /Oulu AirTown 1997/.

Ouluseutu on ainoa Oulun läänin muuttovoittoalue. Vuonna 1997 muuttotase oli 6 %. Oulun kasvua ovat edistäneet mm. yliopisto ja sen yhteydessä toimiva Technopolis Oyj:n teknologiakylä, joka kasvaa arviolta 15 % joka vuosi. 115 000 asukkaan Oulu kasvaa vuosittain noin 2 000 asukkaalla. Pelkästään hitech-ala työllistää Ouluseudulla noin 8 000 henkilöä, joista Nokian osuus on noin 5 000.

/Mölsä 1999, s. 8/

3.2 Kansallisesta ja kansainvälisestä liikenteellisestä sijainnista

Oulu sijaitsee Suomen muihin suuriin kasvukeskuksiin nähden varsin kaukana pohjoisessa. Sinne on usean tunnin matka niin junalla kuin autollakin liikuttaessa. Tämä korostaa lentoliikenteen merkitystä koko Ouluseudulla (ks.kuva 1).

Oulun etuina moneen etelämpänäkin sijaitsevaan kasvukeskukseen nähden ovat vilkasliikenteisen lentoaseman lisäksi mm. neljä Perämeren rannalla sijaitsevaa tavarasatamaa. Oulu on siis merkittävä kuljetusmuotojen vaihtopiste.

Sekä tavarakuljetusten että henkilökuljetusten osalta voidaan sanoa Ouluseudun olevan sijainniltaan erittäin keskeinen. Kauttakulkuyhteydet ovat hyvät. Rautatie- ja maantieverkosto avaa valtaväylät Skandinaviaan, Venäjälle ja sitä kautta Kaukoidän markkina-alueelle. /Oulun satama 1999/

Rautatieliikenne on erittäin vilkasta, varsinkin kotimaan matkustajaliikenteen osalta. Etelän suunnasta Ouluun kulkee parhaimmillaan vuorokaudessa 11 henkilöjunavuoroa, joista yhdeksän jatkaa Kemiin ja sieltä edelleen pohjoiseen.

Etelään Oulusta kulkee vuorokaudessa yhdeksän henkilöjunavuoroa, joista

(22)

Mervi Roiha-Muílu

kahdeksan vuoroa ajetaan Helsinkiin saakka. Junamatka Oulusta Helsinkiin kestää noin seitsemän tuntia. A/R Osakeyhtiö 2000/

Oulun satamassa käy vuosittain 432 alusta, jotka vievät ulkomaille 0,7 miljoonaa tonnia ja tuovat 1,0 miljoonaa tonnia tavaraa. Eniten viedään paperia (415 646 tonnia) ja selluloosaa (145 933 tonnia). Tuontituotteista tärkeimmät ovat dieselöljy (286 367 tonnia) ja karbonaatti (173 324 tonnia). / Oulun satama 1999/

Oulun lentoasemalta on parhaimmillaan vuorokaudessa noin 30 lentovuoroa Helsinkiin, Kemiin, Rovaniemelle, Tampereelle, Tukholmaan sekä Turkuun.

/Finnair 1999/, /SAS 2000/ Oulu on myös tärkeä transit-asema itään - Arkangeliin, Murmanskiin ja Komiin. /Ilmailulaitos 1996, s. 41/

ROVANIEMI AIKAETÄISYYDET OULUSTA

JUNALLA LENTÄEN

OULU

VAASA

JYVÄSKYLÄ

TAMPERE

TURKU

HELSINKI

Kuva 1. Aikaetäisyydet Oulusta junalla ja lentäen suhteutettuna toisiinsa.

Molempien liikkumismuotojen osalta on huomioitu lyhimmät matkustaja-liikenteessä kuluvat ajat. /VR Osakeyhtiö 2000/, /Amadeus 2000/

(23)

3.3 Aluerakenteesta ja sen pääkehitystrendeistä

Oulu on syntynyt Oulujoen suuhun, Perämeren rantaan. Kaupunki on kehittynyt pitkänomaiseksi merenrantaviivaa seuraten. Suuri osa kaupungista, mm.

keskusta, sijaitsee moottoritie E75:n ja meren rannan välisellä alueella. Oulun ympäryskunnat mm. Oulunsalo ja Kempele ovat kasvaneet ja kehittyneet Oulun kaupungin myötä sekä saaneet osansa alueen hitech-yrityksistä.

Pääosa nopeasta, erityisesti hitechin, kehityksestä on tähän saakka tapahtunut Oulun kaupungin alueella. Ajan myötä on kuitenkin herätty siihen, että koko Ouluseudun tasainen kehitys on kaikkien etu. Kehityksen painottuminen vain yhdelle alueelle nostaa hintoja ja kasvattaa jatkuvasti paineita infrastruktuurin kehittämiselle. Tästä syystä kunnat ovat aloittaneet aktiivisen yhteistyön.

Lentokentäntien varren maankäytön kehittäminen eli Oulu AirTown -hanke on yksi esimerkki yhteistyöstä. Mukana ovat kaikki kunnat, jotka omistavat maata tien varressa eli Oulun kaupunki sekä Kempeleen ja Oulunsalon kunnat.

/Haapalainen 2000/

Oulu AirTown -hanke on merkittävä myös tämän tutkimuksen kannalta, sillä tutkimuksen kohteena oleva alue sijoittuu hankealueelle. Hankkeen toteutus tarkoittaa myös sitä, että korkean teknologian yritysten sijoittumisen painopiste on siirtymässä Oulun kaupungin pohjoisosan Teknologiakylästä kaupungin eteläosiin sekä Kempeleen ja Oulunsalon kuntien alueelle Oulun lentoasemalle johtavan tien varteen.

3.3.1 Oulu AirTown

Oulun, Oulunsalon, Kempeleen, Oulun tiepiirin, Pohjois-Pohjanmaanliiton ja Lapin lennoston vuonna 1997 tekemän Oulu AirTown -suunnitelman mukaan Ouluseutua lähdetään kehittämään Oulun kaupungin keskustasta valtatie E75:ttä pitkin etelään Kempeleen suuntaan sekä E75:ltä kohti lentoasemaa kulkevaa maantie 815:ttä eli AirTown Avenueta pitkin. /Oulu AirTown 1997/

AirTown -hankkeen päätarkoitus on kehittää lentoyhteyksiä tarvitsevaa yritystoimintaa. Alueelle on jo sijoittunut kansainvälisiä tietoliikenne- ja terveysteknologiayrityksiä. Lentoaseman välittömään läheisyyteen sekä valtatie

Mervi Roiha-Muilu

(24)

E 75:n ja rautatien varteen on jo tulossa uusia työpaikka-alueita, jotka hyötyvät hyvästä logistisesta sijainnista. /Oulu AirTown 1997/

AirTown -hankkeen kannalta avainasemassa pidetään valtatie E 75:ltä lentoasemalle johtavan maantie 815:n parantamista. Tienparannushankkeesta on järjestetty kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka pohjalta tien parannussuunnitelma on laadittu. Tarkoituksena on taata sujuva ja turvallinen liikkuminen sekä tehdä tiestä paremmin ympäristöönsä sopiva ja paikallisen yhdyskuntarakenteen huomioon ottava. /Oulu AirTown 1997/

Tällä hetkellä maantie 815 eli Lentokentäntie toimii pääasiassa lentoaseman liikenteen ja Oulunsalon alueen keskusväylänä. Lentokoneiden saapumis- ja lähtöaikoina tie ruuhkautuu ja liittyminen muilta teiltä on ongelmallista.

Pahimmillaan odotusaika risteyksissä on jopa 10 minuuttia. Vuoteen 2003 mennessä onkin tarkoitus toteuttaa kolme kiertoliittymää sekä myöhemmin tietä on tarkoitus leventää kaksiajorataiseksi. /Pulkkinen et ai. 1999, s. 18/

AirTown -hankkeella pyritään houkuttelemaan lentoliikenteestä hyötyviä yrityksiä sijoittumaan Lentokentäntien varteen. Siten hanke palvelee myös Ilmailulaitoksen pyrkimyksiä saada sivukiitotien lakkauttamisen takia vapaaksi jääviä maa-alueita hyötykäyttöön.

Mervi Roiha-Muilu

(25)

4 OULUN LENTOASEMAN SIJAINTI JA LIIKENNEMÄÄRÄT

4.1 Oulun lentoaseman sijainti

Oulun lentoasema sijaitsee Oulunsalon kunnassa, Oulun kaupungin lounaispuolella. Lentoasemalta on noin 15 kilometrin matka Oulun keskustaan (ks. kuva 2).

Mervi Roiha-Muilu

Kuva 2. Oulun lentoaseman sijoittuminen Oulun kaupunkiin nähden.

(26)

4.2 Lentoaseman historiaa

Ouluun ensimmäinen lentopaikka valmistui Oritkarin alueelle lokakuussa 1936.

Siellä oli neljä 600 metriä pitkää kiitotietä, jotka jäivät liian lyhyiksi sotien jälkeen käyttöön tulleille DC-koneille. Uuden, Oulunsaloon rakennetun, Oulun lentokentän ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1953, jolloin Aero O/Y aloitti liikenteen DC-3 koneilla Helsinkiin. /Ilmailuhallitus 1981, s. 26/, /Ilmailulaitos 1997/

Ensimmäinen vaihe sisälsi 1 280 metriä pitkän sorapäällysteisen kiitotien, joka riitti DC-3 koneille. Asemarakennuksena toimi kunnostettu parakki.

Ensimmäisen puolen vuoden aikana matkustajamäärä oli 5 277. /Suomen lentoasemat 1972 - 1981, s. 26/ Vuonna 1958 valmistui varsinainen asema- ja lennonvarmistusrakennus sekä kestopäällystettiin pääkiitotie Convair-koneita varten. /Ilmailulaitos 1997/

Pääkiitotien ensimmäinen jatke valmistui vuonna 1955 ja kaksi vuotta myöhemmin sen pituus oli jo 1 800 metriä. Vuonna 1966 kiitotiestä tehtiin 2 500 -metrinen ja päällystettiin asfalttibetonilla. Hiukan tätä ennen (1964) myös Oulussa siirryttiin suihkuliikenneaikaan. /Ilmailulaitos 1981, s. 26/

Maaliskuussa 1973 otettiin käyttöön uusi matkustaja-asemarakennus. Vuonna 1974 Oulun lentomatkustajien määrä ylitti ensimmäisen kerran 200 000 matkustajan rajan. 1980-luvulla lentoaseman lennonjohto uudistettiin ja molemmat kiitotiet päällystettiin uudelleen. Lentoaseman kaikki suunnistusmajakat ja ILS-laitteisto uudistettiin vuonna 1989. /Ilmailulaitos 1991, s. 30/

Vuonna 1993 pääkiitotie varustettiin CAT II -luokan lähestymis- ja laskeutumislaitteilla. Näiden ansiosta lähes meren pinnan tasolla sijaitsevalle kentälle voidaan laskeutua huonossakin säässä läpi vuoden. Lentoaseman matkustajatilat kolminkertaistettiin vuonna 1994 laajentamalla matkustajaterminaalia. Uudistusten jälkeen terminaali osoittautui erittäin toimivaksi sekä matkustajien että henkilökunnan kannalta. Vuonna 1998 Oulussa otettiin käyttöön uusi lennonjohtotorni. Vanha

Mervi Roiha-Muilu

(27)

lennonvarmistusrakennus aiotaan purkaa laajenevan lentokoneiden seisonta- alueen tieltä. /Ilmailulaitos 1997/

4.3 Liikennemäärät ja lentoyhteydet Oulun lentoasemalla 4.3.1 Matkustajaliikenne

Oulu on matkustajamäärältään Suomen liikennöidyin lentoasema Helsinki- Vantaan jälkeen. Tällä hetkellä Oulun lentoaseman matkustajamäärä on noin 600 000 matkustajaa vuosittain, mutta terminaalin kapasiteetti mahdollistaisi vielä noin 400 000 lisämatkustajaa. /Ilmailulaitos 1999/

Vuonna 1990 Oulun lentoaseman matkustajamäärä oli 539 779. Se oli pitkäaikainen ennätys, joka rikkoutui vasta vuonna 1997, jolloin määrä nousi 607 340 matkustajaan (ks. kuva 3). /Ilmailulaitos 2000/

Taloudellinen lama koetteli myös Oulun lentoasemaa. Matkustajamäärä laski kahdessa vuodessa (1990-92) 14 %. Vuonna 1992 matkustajamäärä oli vain 465 675 matkustajaa. Kansainvälisen tilauslentoliikenteen matkustajamäärä sen sijaan teki poikkeuksen. Kun se koko Suomen osalta väheni 1990-luvun alussa 33 %, niin Oulun lentoasemalla se kasvoi 75,7 %. /Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993, s. 2/ Kasvu tapahtui ainoastaan tilauslennoissa, minkä taustalla oli Kymppi-matkat Oy:n toiminnan aloittaminen vuonna 1992.

Mervi Roiha-Muilu

(28)

Mervi Roiha-Muilu

700000 600000 500000

"<F 400000

Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenne 5 300000

200000 100000

Vuosi

Kuva 3. Oulun lentoaseman matkustajamäärät vuodesta 1975 vuoteen 1999.

/Ilmailulaitos 2000/

Kotimaan liikenne

Kotimaan liikenne ylitti ensimmäisen kerran 200 000 matkustajan rajan vuonna 1974. Tämän jälkeen matkustajamäärä on kasvanut edelleen lukuunottamatta vuosien 1977 ja 1978 aikana tapahtunutta yli 100 000 matkustajan vähenemistä sekä 1990-luvun alun laman vaikutuksesta jo toistamiseen tapahtunutta matkustajamäärän laskua reilulla 100 000 matkustajalla vuosina 1990 - 1993 (ks. kuva 3). /Ilmailulaitos 2000/

Suurin osa Oulun lentoaseman kautta tapahtuvasta kotimaan lentoliikenteestä on reittilentoja. Tilauslentojen ja yleisilmailun osuus on erittäin pieni. Vuonna 1998 tilauslentojen osuus koko liikenteestä oli 0,2 %0 ja yleisilmailun vielä vähemmän. Enimmilläänkin tilauslentojen osuus on ollut ainoastaan 2,5%

(1977) koko liikenteestä ja yleisilmailun osuus 2,1% (1986). /Ilmailulaitos 2000/

Kansainvälinen liikenne

Kansainvälinen liikenne ylitti 10 000 matkustajan rajan vuonna 1975. Seuraava merkittävä kasvu tapahtui 1987, jolloin ylitettiin 20 000 matkustajan raja. Tämän jälkeen ulkomaanliikenteen matkustajamäärä heilahteli voimakkaasti kunnes vuodesta 1994 alkanut kasvu nosti matkustajamäärän noin 19 000:sta lähes 80 000:een (ks. kuva 4). /Ilmailulaitos 2000/

(29)

Mervi Roiha-Muilu

90000 80000 70000 60000 50000

£ 40000 30000 20000 10000

LOr-

O)

in h- O) CO

00 00 CO O) O)

O) O) O) en O)

Ю r-

O) Oi O) O)

O)O)

O)

Kansainvälinen liikenne

Vuosi

Kuva 4. Oulun lentoaseman kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät vuodesta 1975 vuoteen 1999. /Ilmailulaitos 2000/

Oulun lentoaseman kautta tapahtuva kansainvälinen liikenne oli ennen vuotta 1977 täysin tilausliikenteen varassa. Vuodesta 1979 aina vuoteen 1990 reittiliikenne muodosti suurimman osan Oulun lentoaseman kansainvälisestä liikenteestä (ks. kuva 5).

Vuoden 1991 aikana ja sen jälkeen vuoteen 1996 saakka kansainvälinen reittiliikenne oli käytännössä erittäin vähäistä, vain joitakin satoja matkustajia vuodessa /Ilmailulaitos 2000/. Lentoyhtiöt lopettivat 1991 täysin säännölliset vuoronsa Oulun ja ulkomaiden välillä. Finnairin ja SASin aloitettua suorat lennot Tukholmaan keväällä 1997 yhteydet Oulusta Euroopan eri kohteisiin paranivat.

/Ilmailulaitos 1997/

Tilausliikenteen kasvu vuodesta 1985 vuoteen 1992 ja uudelleen vuodesta 1994 vuoteen 1996 pitivät Oulun lentoaseman ulkomaan liikennettä yllä (ks.

kuva 5). SAS aloitti uudelleen Oulu - Tukholma välisen säännöllisen liikenteen vuonna 1997, jolloin kansainvälisen reittiliikenteen matkustajamäärä moninkertaistui. Samana aikana tilauslentomatkustajien määrä kääntyi puolestaan selvään laskuun. Tähän oli yhtenä merkittävänä syynä maakunnissa voimakkaasti toimineen matkatoimisto Kymppi-Matkat Oy:n konkurssi. Edelleen vuoden 1999 helmikuun lennonjohtajien lakko vähensi entisestään tilausliikennettä. Myös kansainvälisen reittiliikenteenkin matkustajamäärä laski,

(30)

Mervi Roiha-Muilu

koska lakon aikana suorat vuorot Tukholmaan vähenivät entisestään. Tuolloin helpoin ja ajallisesti riippumattomin tapa päästä Oulusta esim. Tukholmaan oli lentää Helsingin kautta. /Ilmailulaitos 1997/

60000 50000 40000 30000 20000 10000

LO 05 CO LO h- 05 CO Ю 05

N- h- 00 CO CO 00 00

$ s

⁰⁵

§

⁰⁵

05 O) 05 05 05 05 05 05 05 05

Vuosi

—♦— Kansainvälinen reittiliikenne

—•— Kansainvälinen tilausliikenne

Kuva 5. Oulun lentoaseman kansainvälisen liikenteen jakautuminen reitti- ja tilauslentoihin vuodesta 1975 vuoteen 1999. /Ilmailulaitos 2000/

4.3.2 Tavaraliikenne Kotimaan liikenne

Kotimaan tavaraliikenne Oulun lentoaseman kautta on kasvanut jatkuvasti lukuunottamatta vuotta 1991, jolloin se väheni 34 % vuoteen 1990 verrattuna.

Lamavuosina 1992 - 1994 tavaraliikenteen määrä vuoroin kasvoi vuoroin laski.

Vaihtelut olivat pieniä ja taso pysyi edelleen noin 1000 tonnia alempana, kuin parhaana vuonna (1989) ennen lamaa. Todellinen nousu alkoi uudelleen vuonna 1994, josta kasvua vuoteen 1998 on kertynyt hieman yli 100 % (ks.

kuva 6). /Ilmailulaitos 2000/

(31)

Mervi Roiha-Muilu

c 3000

CO in h- O) CO in O) CO in 1^ O)

Г'- h» h- h» 00 00 00 00 00 O) O) O) O) O)

O) O) O) O) CT) CT) CT) o CT) O) O) O) O) CT) O)

Vuosi

Kotimaan liikenne

Kuva 6. Oulun lentoaseman kotimaan liikenteen kasvu vuodesta 1971 vuoteen 1999. /Ilmailulaitos 2000/

Kotimaan tavaraliikenteestä rahdin osuus on ollut hiukan postimäärää suurempi vuoteen 1990 saakka. Lamavuodet näkyvät sekä posti- että rahtiliikenteessä tavarakuljetusten määrän heilahteluna vuosien 1990 ja 1994 välisenä aikana (ks. kuva 6). /Ilmailulaitos 2000/

Rahtikuljetukset lähtivät uudelleen nousuun 1994 ja postikuljetukset 1995 (ks.

kuva 7). DHL International Oy aloitti säännöllisen liikennöinnin Tampereelle ja sieltä Kööpenhaminaan toukokuussa 1999. Tämä näkyy rahdin selvänä kasvuna vuodesta 1998 vuoteen 1999. /Ignatius 1999/

(32)

Mervi Roiha-Muilu

Kuva 7. Oulun lentoaseman kotimaan liikenne postin ja rahdin osalta vuosina 1971 - 1999. /Ilmailulaitos 2000/

Kansainvälinen liikenne

Kansainvälisen tavaraliikenteen Oulun lentoaseman kautta voidaan sanoa alkaneen vuonna 1978, jolloin usean perättäisen nolla-vuoden jälkeen kansainvälistä rahtia kuljetettiin 90 tonnia. Vuodesta 1978 vuoteen 1991 kuljetusten määrä vaihteli 100 tonnin molemmin puolin. Ensimmäinen 200 tonnin ylitys tapahtui 1992, jolloin kuljetuksien määrä yhteensä oli 254 tonnia.

Sitä seurasi jyrkkä pudotus ensin 210 tonniin 1993 ja seuraavana vuonna 30 tonniin. Tilastollisesti voimakas heilahtelu Oulun kautta tapahtuvassa kansainvälisessä liikenteessä ei kerro koko totuutta, koska kuljetettavat tonnimäärät ovat pieniä. Siten lähes jokainen yksittäinenkin kuljetus vaikuttaa voimakkaasti tilastoon (ks. kuva 8). /Ilmailulaitos 2000/

1995 saavutettiin taas uusi ennätys. 300 tonnin raja ylittyi ja kuljetusten kokonaismääräksi kertyi 326 tonnia. Syy tilastollisesti näin suureen hyppäykseen on Nokian Kiinan tukiasemakaupat, jotka osuivat kyseiselle vuodelle. Ennätysvuoden jälkeen kansainvälinen tavarakuljetusten määrä on romahtanut ensin 71 tonnin vuonna 1996 ja sen jälkeen melko tasaisesti 15 tonniin vuoden 1998 loppuun mennessä. /Ilmailulaitos 2000/

1999 Oulun lentoaseman kautta ei tilastoitu yhtään kansainvälistä tavarakuljetusta. Suurin syy tähän on DHL International Oy:n toukokuussa 1999

(33)

Mervi Roiha-Muilu

aloittamat päivittäiset kuljetusvuorot Tampereen kautta Kööpenhaminaan, josta tavara jaetaan edelleen eteenpäin. Koska Oulusta rahtikone suuntaa ensin Tampereelle, se tilastoidaan Oulussa kotimaan liikenteeseen. /Oinas 1999/

Säännöllinen rahtiliikenne on vähentänyt myös tilauslentojen tarvetta.

KuvaS. Oulun lentoaseman kansainvälinen tavaraliikenne vuodesta 1971 vuoteen 1999. /Ilmailulaitos 2000/

Kansainvälisestä tavaraliikenteestä ylivoimaisesti suurimman osan muodostaa rahti. Postin osuus on erittäin pieni. Parhaimmillaankin se on ollut vain 4,2 % (1996) Oulun lentoaseman kansainvälisestä tavaraliikenteestä. /Ilmailulaitos 2000/

4.4 Lentoyhteydet Oulun lentoasemalla

Oulun lentoaseman kautta säännöllisiä vuoroja lentävät ainoastaan Finnair Oyj, Skandinavian Airlines System (SAS) tytäryhtiönsä Oy Air Botnia Ab:n sekä DHL International Oy:n koneilla. Talven 1999 - 2000 aikataulujen mukaan lentoja oli seuraavasti:

(34)

Mervi Roiha-Muilu

Taulukko 1. Lentoyhteydet Oulun lentoasemalta sekä vuorojen määrät viikossa.

Lentoyhtiö Reitti

vuoroja viikossa

vuoroja arkipäivisin

vuoroja lauantaisin

vuoroja sunnuntaisin

Finnair Oyj Helsinki -> Oulu 92 75 9 8

Oulu -> Helsinki 83 69 7 7

Kemi -> Oulu 11 10 1

Oulu -> Kemi 7 5 1 1

Rovaniemi -> Oulu 7 5 2

Oulu -> Rovaniemi 14 2 3 1

SAS Tukholma -> Oulu 18 3 2 1

Oulu -> Tukholma 18 3 2 1

Tampere-> Oulu 17 3 1 1

Oulu -> Tampere 17 3 1 1

Turku -> Oulu 12 2 1 1

Oulu -> Turku 12 2 1 1

Vaasa -> Oulu 2 1 1

Oulu -> Vaasa 2 1 1

DHL International Oy Oulu -> Tampere -> Kööpenhamina 5 5 Kööpenhamina -> Tampere -> Oulu 5 5

Finnair Oyj postikone Helsinki -> Oulu 4 4

Oulu -> Helsinki 4 4

Rovaniemi -> Oulu 5 5

Oulu -> Rovaniemi 5 5

Finnair Oyj lensi useimmin Helsingistä Ouluun torstaisin, jolloin vuoroja oli 16, ja Oulusta Helsinkiin tiistaista torstaihin, jolloin lennettiin 14 vuoroa. Muina päivinä vuorojen määrä vaihteli seitsemästä 14:ään. /Finnair 1999/

Kemin vuoroista yksi oli Oulu - Helsinki välin kauttakulkuvuoro. Helsinki - Oulu välin kauttakulkuvuoroja oli kuusi. /Finnair 1999/

SAS lensi Turusta Ouluun ja Oulusta Turkuun molempiin suuntiin 10 suoraa vuoroa viikossa sekä kaksi vuoroa Vaasan kautta. Arkisin oli kaksi suoraa vuoroa päivässä. Lauantaisin ja sunnuntaisin lennettiin Vaasan kautta yksi vuoro per päivä. /SAS 2000/

(35)

DHL International Oy aloitti toukokuussa 1999 säännöllisen rahtiliikenteen Oulusta Tampereelle ja sieltä edelleen Kööpenhaminaan. Rahtikone lensi arkipäivisin kerran suuntaansa. /Oinas 2000/

Finnair lennätti postia Helsingistä Ouluun kerran vuorokaudessa tiistaista perjantaihin. Oulusta posti jatkoi pienemmällä koneella arkisin kerran vuorokaudessa Rovaniemelle, josta se jaettiin Lapin alueelle. Pohjoisimman Suomen posti myös koottiin Rovaniemelle, josta se myös vietiin pienellä koneella Ouluun arkisin kerran päivässä. Helsinkiin matka jatkui maanantaista torstaihin kerran vuorokaudessa. /Oinas 2000/

4.5 Yhteenveto

Oulun lentoaseman päällikön Martti Oinaksen mukaan hitech ei olisi kehittynyt Oulun seudulla nykyiseen mittaansa ilman lentoliikennettä ja toisaalta ei myöskään lentoliikenne olisi jatkanut kehittymistään ilman hitechiä. /Oinas 2000/

Muut liikennemuodot eivät ole lentoliikenteelle todellisia kilpailijoita, koska maaliikenteessä kuljetetaan aivan erilaisia tuotteita. Nopeiden kuljetusten tarve on jatkuvasti kasvanut varastojen pienentymisen ja asiakaspalvelun parantamisen takia. Nopeita toimituksia vaativien tuotteiden ja komponenttien ainoa todellinen kuljetusmuotovaihtoehto on lentoliikenne. /Oinas 2000/

Liikematkustamisessa lentoliikenne on ylivoimainen. Yrityksille on kannattavampaa kuljettaa työntekijöitään lentoteitse kuin monin verroin enemmän työaikaa vievillä maaliikennevälineillä. /Oinas 2000/

Korkean teknologian yritysten kasvaessa ja laajentaessa asiakaskuntaansa myös lentoliikenteen merkitys kuljetusmuotona kasvaa. Mitä enemmän Oulun seudun yritykset saavan asiakkaita muualta Suomesta ja ulkomailta sitä enemmän sekä henkilöliikenteen että tavarakuljetusten määrä yritystä kohden lisääntyy. Tämä näkyy myös Oulun lentoaseman matkustaja- ja tavaramäärien kehityksessä. Lentoyhtiöiden tekemät reittimuutokset saattavat muuttaa tilastojen painotuksia, mutta kokonaismäärissä tapahtunut kasvu on selvästi havaittavissa.

Mervi Roiha-Muilu

Maakunnallisten lentoasemien alueiden mahdollisuuden kiinteistömarkklnollla - analyysi Oulun lentoasemasta