Pajala-Kolari kaivoshankkeiden vaikutukset vesistöön ja Natura 2000 - kohteiden luonnonarvoille

(1)

PAJALA-KOLARI KAIVOSHANKKEIDEN VAIKUTUKSET VESISTÖÖN JA NATURA 2000 – KOHTEIDEN

LUONNONARVOILLE

– OIKEUDELLINEN NÄKÖKULMA

Maisteritutkielma Tiina Jyrinki Oikeustieteiden tiedekunta

Ympäristöoikeus Ohjaaja Ilari Hovila

Lapin yliopisto kevät 2014

(2)

II Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta

Työn nimi: Pajala-Kolari kaivoshankkeiden vaikutukset vesistöön ja Natura 2000 - kohteiden luonnonarvoille

Tekijä: Tiina Jyrinki

Opetuskokonaisuus ja oppiaine: Maisteritutkielma, Ympäristöoikeus Työn laji: Tutkielma X Laudaturtyö__ Lisensiaatintyö__ Kirjallinen työ__

Sivumäärä: XXVI + 137 sivua. Liitteet 4 sivua.

Vuosi: Kevät 2014

Tiivistelmä: Tutkielmassa käsitellään Natura 2000 -alueisiin kohdistuvaa luonnonarvojen merkittävyyden arviointia osana rajat ylittävää ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja vesistösääntelyä Pajala-Kolari kaivoshankkeiden yhteydessä. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esiin kansallista ja kansainvälistä sääntelyä, joka vaikuttaa tutkimuksen kohteena olevien kaivoshankkeiden taustalla luonnonsuojelun näkökulmasta. Tutkielman aihealue sijoittuu näin luonnonvara- ja luonnonsuojeluoikeuteen. Tutkimusmenetelmä on pääosin lainopillinen, mutta myös oikeusvertailevaa otetta käytetään selvitettäessä Ruotsin säänte- lyä. Tutkielmaa on tehty yhteistyössä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa ja sille on myönnetty rahoitus Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission toimesta.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää erityisesti viranomaisten näkökulmasta ongelmalli- seksi muodostunutta luonnonsuojelulain 65 §:ään ja 66 §:ään pohjautuvaa Natura- arviointiin liittyvää luonnonarvoihin kohdistuvaa ”merkittävän heikentämisen” ja ”toden- näköisyyden” -käsitteiden sisältöä ja niiden käytäntöön soveltamista Natura 2000 -alueiden suojelun turvaamisessa. Säädösten ohella keskeisenä lähteenä ovat Suomen, Ruotsin ja EU:n oikeuskäytäntö. Pajala-Kolari kaivoshankkeiden mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten vuoksi tutkielman yhtenä tavoitteena on selvittää kansainväliseen YVA - menettelyyn liittyvää sääntelyä ja tuoda esiin mahdollisia ongelmakohtia suhteessa Suo- men YVA -menettelyyn. Kaivoshankkeiden vesistövaikutuksia tutkitaan erityisesti Suo- men ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen, vesiensuojelun ja vesitaloushankkeiden lupa- harkinnan näkökulmasta.

Merkittävyyden ja todennäköisyyden -käsitteille ei ole annettavissa selkeää sisältöä. Niiden sisällön määrittäminen perustuu tapauskohtaiseen harkintaan, johon meneillään oleva LSL:n muutos ei tuo merkittävää parannusta. Natura-arvioinnin sisällön määrittämiseen lainsäädännön tasolla näyttäisi myös liittyvän aukollisuutta. Kansainvälisen YVA:n osalta suurimmat ongelmakohdat voidaan katsoa liittyvän pitkiin käsittelyaikoihin, useisiin vi- ranomaistahoihin, YVA -asiakirjoihin ja arvioinnin tulosten huomioon ottamiseen. Suomen ja Ruotsin väliseen rajajokisopimukseen ei toistaiseksi näyttäisi liittyvän suurempia ongelmakohtia. Vesivarojen käytön ja suojelun välille tulisi löytää yhdennetyn hallinnan avulla kestävän käytön mukainen tasapaino, jossa rajajokikomissiolla tulee olla merkittävä rooli.

Avainsanat: Natura 2000, kansainvälinen ympäristövaikutusten arviointi, vesiensuojelu, kaivostoiminta, luontoarvot, luvat

Muita tietoja: -

Suostun tutkielman luovuttamiseen Rovaniemen hovioikeuden käyttöön X Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi X

Suostun tutkielman luovuttamiseen Lapin maakuntakirjastossa käytettäväksi X (vain Lappia koskevat)

(3)

III

SISÄLLYS

SISÄLLYS ... III LÄHTEET ... V LYHENTEET ... XX OIKEUSTAPAUKSET ... XXV

1 JOHDANTO ... 1

1.1 Yleistä ... 1

1.2 Kaivostoiminta ja sitä ohjaava keskeinen lainsäädäntö ... 5

1.3 Tutkimuskohde ja aiheen rajaus ... 7

1.4 Tutkimusmenetelmät ... 12

2 LUONNONARVOJEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI ... 13

2.1 Yleistä ... 13

2.2 Keskeisiä käsitteitä ... 15

2.2.1 Biologinen monimuotoisuus ... 15

2.2.2 Ekosysteemipalvelut ... 20

2.2.3 Suotuisa suojelutaso ... 23

2.2.4 Natura 2000 -verkosto ... 26

2.2.5 Luonnonarvot ... 28

2.2.5.1 Luontotyyppisuojelu ... 31

2.2.5.2 Lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu ... 33

2.3 Natura 2000 -alueiden suojelun turvaaminen ... 37

2.3.1 Lähtökohdat ... 37

2.3.2 Arviointivelvollisuus ... 40

2.3.2.1 Arviointikynnys ... 40

2.3.2.2 Arviointivelvollisuuden määräytyminen... 42

2.3.2.3 Vaatimus asianmukaisuudesta ... 45

2.3.2.4 Natura 2000 -alueiden ulkopuoliset hankkeet ja suunnitelmat ... 47

2.3.2.5 Natura 2000 -alueiden suojelun kannalta ongelmalliset hankkeet ja suunnitelmat ... 48

2.3.3 ”Todennäköisesti merkittävästi heikentää…” ... 50

2.3.3.1 Merkittävyys ... 50

2.3.3.2 Todennäköisyys ... 57

2.3.4 Päätöksentekomenettely Natura 2000 -verkostoon mahdollisesti vaikuttavien hankkeiden tai suunnitelmien osalta ... 59

2.3.4.1 Viranomaisen velvollisuudet Natura-arvioinnin osalta ... 60

2.3.4.2 Heikentämiskieltoharkinta - luvanmyöntämiskieltoharkinta ... 62

2.3.4.3 Natura 2000 -verkoston suojelusta poikkeaminen ... 64

2.3.4.4 Lupaviranomaisen päätös ... 66

2.4 LSL:n noudattamisen valvonta luontovahingon osalta ... 67

2.4.1 Luontovahingon määritelmä ... 68

2.4.2 Kompensointivelvoite ... 68

2.4.3 Jälkikäteiset ohjauskeinot Natura 2000 -verkoston suojelussa ... 70

2.4.3.1 Pakkokeinot ja vireillepano ... 70

2.4.3.2 Vahinkojen korjaaminen ... 72

(4)

IV

3 KANSAINVÄLINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 75

3.1 Rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia koskeva sääntely ... 75

3.1.1 Keskeiset kansainväliset sopimukset ... 75

3.1.2 EU:n, Suomen ja Ruotsin keskeiset YVA -menettelyä koskevat säädökset ... 78

3.1.3 Rajat ylittävän ympäristövaikutuksen käsite ... 81

3.1.4 Sääntelyn tavoitteet ja funktiot ... 82

3.2 Kansainvälinen YVA -menettely Suomen näkökulmasta ... 86

3.2.1 YVA -menettelystä yleisesti ... 86

3.2.2 Arviointimenettelyn järjestelmällinen ja tapauskohtainen soveltaminen ... 88

3.2.3 YVA -menettelyn vaiheet rajat ylittävissä hankkeissa ... 91

3.2.4 Kansalaisten osallistumisoikeus ... 97

3.3 Ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon ottaminen kaivoshankkeen lupa-asiassa .... 99

3.4 Natura-arviointi osana YVA -menettelyä ... 102

4 KAIVOSHANKKEIDEN VESISTÖVAIKUTUKSET ... 105

4.1 Valtioiden rajat ylittävä vesienkäyttö ... 105

4.1.1 Vesioikeudesta ... 105

4.1.2 Keskeinen sääntely ... 106

4.1.3 Vesienkäytön käsitteistöä ... 110

4.1.4 Suomen ja Ruotsin välinen rajajokisopimus ja rajajokikomissio ... 112

4.2 Vesiensuojelu ... 114

4.2.1 Tavoitteena vesistöjen hyvä tila ... 114

4.2.2 Vesienhoitoalue ja vesienhoitosuunnitelma ... 115

4.2.3 Kaivosten vesistöpäästöt ja vaikutukset vesistöihin ... 117

4.3 Lupaharkinta rajat ylittävissä vesitalousasioissa Suomen lainsäädännön valossa ... 120

4.3.1 Yleistä ... 120

4.3.2 Ympäristö- ja vesilupa kaivoshankkeessa ... 122

4.3.3 Lupaharkinta ... 124

4.3.3.1 Vesilupaharkinta ... 124

4.3.3.2 Ympäristölupaharkinta ... 126

4.3.4 Natura 2000 -alueen vaikutus vesitalousasian lupaharkintaan ... 128

4.4 Jälkivalvonta ... 131

5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ... 132

5.1 Keskeiset havainnot ... 132

5.2 Sääntelyn kehittäminen ... 135

(5)

V LÄHTEET

Kirjallisuus

Andersson, H. (2010). Veden saatavuus. Oikeustieteellinen tutkimus. Helsinki:

Yliopistopaino.

Bastmeijer, K., & Koivurova, T. (2008). Transboundary Environmental Impact

Assessment: An introduction. In K. Bastmeijer, & T. Koivurova (Eds.), Theory and Practice of Transboundary Environmental Impact Assessment (ss. 1-25). Boston:

Martinus Nijhoff Publishers.

Belinskij, A. (2004). Luonnonsuojelulain Natura 2000 -säännösten vaikutus vesilupa-asian käsittelyyn. Ympäristöjuridiikka(1), 41-68.

Belinskij, A. (2005). Natura 2000 -verkosto, sen toteuttaminen ja oikeusvaikutukset.

Helsinki: Helsingin yliopisto.

Belinskij, A. (2010). Oikeus veteen. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa. Helsinki: Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 300.

Borg, P. (2008). Monimuotoisuuden aika. Luonnonnähtävyyksistä Naturaan. Hämeenlinna:

omakustanne.

Ekroos , A.;Kumpula, A.;Kuusiniemi, K.;& Vihervuori, P. (2012). Ympäristöoikeuden pääpiirteet (3 p.). Helsinki: Sanoma Pro.

Ekroos, M.;Leinonen, J.;Marttinen, K.;& Siitari-Vanne, E. (2001). Uusi

ympäristönsuojelulainsäädäntö. (K. Kuusiniemi, Toim.) Helsinki: Edita.

Haila, Y. (1995). Kestävän kehityksen luontoperusta. Mitä päättäjien tulee tietää ekologiasta? Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

Haila, Y. (2010). Ekososiaalinen symbioosi. Teoksessa J. Hiedanpää;L. Suvantola;& A.

Naskali (Toim.), Hyödyllinen luonto. Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana (ss. 53 - 74). Tampere: Vastapaino.

Haila, Y.;& Levins, R. (1992). Ekologian ulottuvuudet. Tampere: Vastapaino.

Hakapää, K. (2010). Uusi kansainvälinen oikeus (3 p.). Helsinki: Talentum.

Hedlund, A.;& Kjellander, C. (2007). MKB. Introduktion till miljökonsekvensbeskrivning.

Poland: Studentlitteratur.

Hiedanpää, J.;Suvantola, L.;& Naskali, A. (2010). Ekosysteemipalvelun käsitteen lupaus.

Teoksessa J. Hiedanpää;L. Suvantola;& A. Naskali (Toim.), Hyödyllinen luonto.

Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana (ss. 9-18). Tampere: Vastapaino.

Hokkanen, P. (2008). Kansalaisosallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä.

Tampere: Tampereen Yliopistopaino.

(6)

VI Hokkanen, P.;& Pölönen, I. (2006). Kansalaisosallistuminen ympäristövaikutusten

arviointimenettelyn seulontavaiheessa - tarkastelukohteena YVA -lainsäädännön uudistus. Oikeus, 35(4), 558-573.

Hollo, E. J. (2004a). Ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojeluoikeus. Helsinki: Talentum.

Hollo, E. J. (2004b). Vesien käytön sääntely. Teoksessa M. Walls;& M. Rönkä (Toim.), Veden varassa. Suomen vesiluonnon monimuotoisuus (ss. 248-270). Helsinki: Edita Publishing.

Hollo, E. J. (2006). Maankäyttö- ja vesioikeus. Helsinki: Talentum.

Hollo, E. J. (2009). Johdatus ympäristöoikeuteen. Helsinki: Talentum.

Hollo, E. J.;Mehling, M.;& Taina, T. (2003). Vertaileva vesioikeus. Helsinki: Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura .

Honkasalo, A.;& Rouhinen, S. (2010). Ekosysteemipalvelut ja ympäristönsuojelu.

Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana (ss. 75-97). Tampere: Vastapaino.

International Law Association (ILA). (2004). Berlin Conference. Water Resources Law, Fourth Report.

Jans, J. H.;& Vedder, H. H. (2008). European Environmental Law (3 p.). Groningen:

Europa Law Publishing.

Jantunen, J.;& Hokkanen, P. (2010). YVA -lainsäädännön toimivuusarviointi.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimivuus ja kehittämistarpeet. Suomen ympäristö 18/2010. Helsinki: Ympäristöministeriö.

Jäppinen, J.-P.;Seppälä, J.;& Salo, J. (2004). Ekosysteemilähestymistapa biodiversiteetin suojelussa, hoidossa ja kestävässä käytössä. Suomen ympäristö 733. Helsinki:

Edita Prima.

Kallio, P. (2001). Suotuisa suojelutaso luonnonsuojeluoikeudessa. Helsinki: Edita.

Kallio, P. (2006). Terve, ja kiitos simpukoista - luontodirektiivin 6 artiklan tulkinta EY - tuomioistuimen ratkaisun C-127/02 valossa. Ympäristöjuridiikka(1), 7-33.

Kauppila, P.;Räisänen, M. L.;& Myllyoja, S. (Toim.). (2011).

Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. Suomen ympäristö 29/2011. Helsinki: Suomen ympäristökeskus.

Ketola, M.;Malin, K.;Nyrölä, L.;& Suvantola, L. (2009). Kompensaation mahdollisuudet liikennehankkeissa. Suomen ympäristö 18/2009. Helsinki: Ympäristöministeriö.

Koivurova, T. (2002). Environmental Impact Assessment in the Arctic: a Study of International Legal Norms. Hampshire: Ashgate Publishing.

(7)

VII Koivurova, T. (2008a). Transboundary Environmental Impact Assessment: The Nordic

Environmental Protection Convention. Teoksessa K. Bastmeijer;& T. Koivurova (Toim.), Theory and Practice of Transboundary Environmental Impact Assessment (ss. 71-91). Boston: Martinus Nijhoff Publishers.

Koivurova, T. (2008b). Transboundary Environmental Assessment in the Arctic. Impact Assessment and Project Appraisal, 26(4), 265-275.

Kokko, K. (2002). Kolme näkökulmaa Natura 2000 -suojeluun. Ympäristöjuridiikka(3-4), 24 - 38.

Kokko, K. (2003). Biodiversiteettiä turvaavat oikeudelliset periaatteet ja mekanismit.

Helsinki: Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 243.

Kokko, K. T. (2007). Ympäristöarviointi - SOVA oikeudellisesta näkökulmasta. Helsinki:

Edita Publishing.

Kolström, T. (2010). Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Teoksessa J. Hiedanpää;L.

Suvantola;& A. Naskali (Toim.), Hyödyllinen luonto. Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana (ss. 19-32). Tampere: Vastapaino.

Kumpula, A. (2004). Ympäristö oikeutena. Helsinki: Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 252.

Kumpula, A. (2007). Eurooppalaistuva ympäristöoikeus. Teoksessa T. Ojanen;& A.

Haapea (Toim.), EU-oikeuden perusteita II - aineellisen EU-oikeuden aloja ja ulottuvuuksia (ss. 245-272). Helsinki: Edita Publishing.

Kuokkanen, T. (1997). Ympäristövaikutusten arviointimenettely kansainvälisissä

sopimuksissa. Teoksessa Global Biodiversity 3. kansainvälisen ympäristöoikeuden päivät (ss. 165-172). Helsinki: Hakapaino.

Kuusiniemi, K. (2000a). Natura 2000 -verkoston oikeusvaikutukset.

Ympäristöjuridiikka(2-3), 10-50.

Kuusiniemi, K. (2000b). Luontoarvojen asema oikeudellisessa päätöksenteossa. Teoksessa A. Haapala;& M. Oksanen (Toim.), Arvot ja luonnon arvottaminen (ss. 193-216).

Helsinki: Gaudeamus.

Kuusiniemi, K. (2001). Biodiversiteetin suojelu ja oikeusjärjestyksen ristiriidat. Teoksessa Oikeustiede Jurisprudentia. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirja 34 (ss. 155 - 306). Jyväskylä.

Kuusiniemi, K.;Ekroos, A.;Kumpula, A.;& Vihervuori, P. (2001). Ympäristöoikeus. Juva:

WSOY.

Lapin ELY-keskus. (2009). Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon. Lapin ympäristökeskus.

Liukko, U.-M.;& Raunio, A. (Toim.). (2008). Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto- ja lintudirektiiveissä. Suomen ympäristö 14/2008. Helsinki: Suomen

ympäristökeskus.

(8)

VIII Malla, K. B. (2005). The Legal Regime of International Watersources. Stockholm:

Juridiska institutionen, Stockholms universitet.

Marttinen, K. (2000). Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesta merkittävyyden arvioinnista EY:n komission tulkintaohjeen valossa. Teoksessa P. Vihervuori;K. Kuusiniemi;&

J. Salila (Toim.), Juhlajulkaisu Erkki J. Hollo 1940-28/11-2000 (ss. 170-180).

Helsinki: Kauppakaari.

Marttinen, K.;Saastamoinen , S.;& Similä, J. (1994). Euroopan Unionin ympäristöoikeus ja Suomi. Jyväskylä: Lakimiesliiton Kustannus.

Marttinen, K.;Saastamoinen, S.;& Suvanto, S. (2000). Yrityksen ympäristövastuut (2 p.).

Helsinki: Kauppakaari.

Michanek, G. (2008). The law on mining and environmental protection in Sweden. Any lessons for Finland? In T. Koivurova, & A. Stepien (Eds.), Reforming Mining Law in a Changing World with Special Reference to Finland (pp. 161 - 173).

Rovaniemi: Juridica Lapponica 34.

Michanek, G.;& Zetterberg, C. (2004). Den svenska miljörätten. Uppsala: Iustus Förlag.

Määttä, T. (2001). Biodiversiteetti oikeudellisena kategoriana: näkökulmia ja tulkintoja.

Teoksessa Oikeustiede-Jurisprudentia. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirja 34 (ss. 307-373). Helsinki.

Määttä, T. (2005). Soft law kansallisen oikeuden oikeuslähteenä. Tutkimus oikeudellisen ratkaisun normipremissin muodostamisen perusteista ympäristöoikeudessa.

Teoksessa Oikeustiede - Jurisprudentia. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirja 38 (ss. 337-460). Helsinki.

Naskali, A.;Hiedanpää, J.;& Suvantola, L. (2006). Biologinen monimuotoisuus talouskysymyksenä. Suomen ympäristö 48/2006. Helsinki: Suomen ympäristökeskus.

Niemelä, S. (2004). "Joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa - yhteisvaikutusten arvioinnista luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan".

Ympäristöjuridiikka(3-4), 101-116.

Nikula, L.;& Marina, v. W. (2010). Geenivarojen hyödyntämiselle pelisäännöt.

Ympäristö(8), 21-23.

Nyroos, H. (2011). Vesienhoitosuunnitelmien toteutus käynnissä. Ympäristö(2), 28-30.

Nyroos, H.;Partanen-Hertell, M.;Silvo, K.;& Kleemola, P. (Toim.). (2006). Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 - Taustaselvityksen lähtökohdat ja yhteenveto tuloksista.

Suomen ympäristö 55/2006. Helsinki: Suomen ympäristökeskus.

Oksanen, M. (2000). Yhteiskunnallinen moniarvoisuus ja luonnon arvottaminen.

Teoksessa A. Haapala;& M. Oksanen (Toim.), Arvot ja luonnon arvottaminen (ss. 82-101). Helsinki: Gaudeamus.

(9)

IX Pietarinen, J. (2000). Ihmislähtöiset luontoarvot ja luonnon omat arvot. Teoksessa A.

Haapala;& M. Oksanen (Toim.), Arvot ja luonnon arvottaminen (ss. 38-54).

Helsinki: Gaudeamus.

Pölönen, I. (2006). Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen YVA -linjaukset direktiivin laillisuusvalvontavaikutuksen ilmentymänä. Oikeus, 35(1), 35 - 53.

Pölönen, I. (2007). Ympäristövaikutusten arviointimenettely. Tutkimus YVA -menettelyn oikeudellisesta asemasta ja kehittämistarpeista ympäristöllisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Helsinki: Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 280.

Saastamoinen, S. (1993). Ympäristövaikutusten arviointi. Tutkimus EY:n direktiivin 85/337

"Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista"

Suomen maankäytön ohjausjärjestelmälle asettamista vaatimuksista. Espoo:

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT.

Saastamoinen, S. (1997). YVA -sääntelyn kansainväliset kehitysvaiheet kohti kansallista sääntelyä. Teoksessa Global Biodiversity 3. kansainvälisen ympäristöoikeuden päivät (ss. 211-23). Helsinki: Hakapaino.

Sairinen, R. (2000). Regulatory Reform of Finnish Environmental Policy. Espoo: Centre for Urban and Regional Studies Publications A 27.

Schrage, W. (2008). The Convention on Environmental Impact Assessment in a

Transboundary Context. Teoksessa K. Bastmeijer;& T. Koivurova (Toim.), Theory and Practice of Transboundary Environmental Impact Assessment (ss. 29-51).

Boston: Martinus Nijhoff Publishers.

Similä, J. (1997). Luonnonsuojelulaki. Helsinki: Kauppakaari.

Similä, J. (2002). Ympäristösääntely ja arvioinnin näkökulmat. Oikeus(2), 178-201.

Similä, J. (2010). Ekosysteemipalvelut ja sääntely. Teoksessa J. Hiedanpää;L. Suvantola;&

A. Naskali (Toim.), Hyödyllinen luonto. Ekostysteemipalvelut hyvinvointimme perustana (ss. 99-112). Tampere: Vastapaino.

Similä, J.;& Kokko, K. (2009). Oikeudellinen sääntely ja metsäluonnon moninaisuus.

Teoksessa T. Määttä;A. Kumpula;K. Kokko;R. Sairinen;& J. Similä (Toim.), Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja 2009 (ss. 69 - 130). Joensuu: Joensuun yliopiston Metsä, ympäristö ja yhteiskunta-osaamiskeskittymä.

Similä, J.;Raunio, A.;Hildén , M.;& Anttila, S. (2010). Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi - Lain toimivuus ja kehittämistarpeet. Suomen ympäristö 27/2010.

Helsinki: Suomen ympäristökeskus.

Suvantola, L. (2004). Vaaran vyöhykkeellä - luonnonsuojelun ja ympäristönkäytön konkurrenssista. Teoksessa Oikeustiede-Jurisprudentia. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirja 37 (ss. 437 - 508). Helsinki.

Suvantola, L. (2005). Kun maailma ei riitä - luonnon monimuotoisuudelle aiheutettavien haittojen kompensointi. Ympäristöjuridiikka(3-4), 30-80.

(10)

X Suvantola, L. (2006a). Huominen ei koskaan kuole - luonnonsuojelun ja ympäristönkäytön

kilpailutilanteen ratkaisemisesta. Helsinki: Edita Publishing.

Suvantola, L. (2006b). Kuoleman katse - ympäristönkäytön luontovaikutusten selvittämisvelvollisuus. Lakimies(4), 560-585.

Suvantola, L. (2006c). Ympäristövastuudirektiivin luontovahingon käsitteen tulkinnallisuus. Oikeus, 35(4), 574-594.

Suvantola, L. (2007). Luontovahinkojen korjausvastuun uudistus. Ympäristöjuridiikka(2), 13 - 41.

Suvantola, L. (2010). Ristiriitojen tunnistaminen avain kestävämpiin ratkaisuihin.

Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana (ss. 113 - 134). Tampere:

Vastapaino.

Suvantola, L.;& Similä, J. (2011). Luonnonsuojeluoikeus. Helsinki: Edita Publishing.

The Helsinki Rules on the Uses of the Waters of the International Rivers. International Law Association Report of the 52. Conference s. 484-533. Helsinki 1966.

(Helsingin säännöt 1966).

Tirri, R.;Lehtonen, J.;Lemmetyinen, R.;Pihakaski, S.;& Portin , P. (2001). Biologian sanakirja. Keuruu: Otavan Kirjapaino.

Tolvanen, J. P. (1998). Maankäytön luonnonsuojelullinen sääntely. Helsinki: Kauppakaari.

Vatn, A. (2010). Ekosysteemipalvelumaksut - vanhaa viiniä uudessa pullossa? Teoksessa J.

Hiedanpää;L. Suvantola;& A. Naskali (Toim.), Hyödyllinen luonto.

Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana. (ss. 135 – 158). Tampere:

Vastapaino.

Westerlund, S. (1999). Spaltkommentar, Miljöbalkens 1-17 samt 24 kapitel. Miljörättslig tidskrift(1), 1-193.

Vihervaara, P.;Kumpula, T.;Tanskanen, A.;& Burkhard, B. (2010).

Ekosysteemipalvelututkimuksen aineistot ja menetelmät kestävän maankäytön suunnittelussa. Teoksessa J. Hiedanpää;L. Suvantola;& A. Naskali (Toim.), Hyödyllinen luonto. Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana (ss. 177-201).

Tampere: Vastapaino.

(11)

XI Virallislähteet

EU

Euroopan komissio:

- Komission lausunto 96/15/EY (18.12.1995) Peene-joen laakson poikki kulkevaksi suunnitellusta moottoritiestä A20 (Saksan liittotasavalta) luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti. (Komission lausunto 1995)

- Komission lausunto 24.4.2003 Prosper Haniel Collieryn hiilikaivoksen laajennuk- sesta (Saksan liittotasavalta) luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti (Komission lausunto 2003a)

- Kommissionens yttrande av den 24/04/2003 som lämnats i enlighet med artikel 6.4 andra stycket i rådets direktiv 92/43/EEG av den 21 maj 1992 om bevarande av livsmiljöer samt vilda djur och växter (det s.k. habitatdirektivet) och som avser Sve- riges ”inhämtande av yttrande från Europeiska kommissionen enligt artikel 6.4 i art- och habitatdirektivet (92/43/EEG)” i samband med den planerade utbyggnaden av Botniabanan från Normaling till Umeå (Komission lausunto 2003b)

- Commission Opinion of 5.4.2013 delivered upon request of German pursuant to Art. 6(4) sub par. 2 of Council Directive 92/43/EEC of 21 May 1992 on the conser- vation of natural habitats and of wild fauna and flora (the 'Habitats Directive'), con- cerning the deepening and widening of the ship fairway of the river Main at the sec- tions Wipfeld, Garstadt and Schweinfurt (Bavaria/Germany).

(Komission lausunto 2013)

- Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomi- tealle ja alueiden komitealle. Kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma ”Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta”. Kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma, 24.1.2001, KOM (2001) 31.

- Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja so- siaalikomitealle sekä alueiden komitealle 3.5.2011. Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020.

KOM(2011) 244 lopullinen. (Komission tiedonanto 3.5.2011)

- Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta. KOM(2012) 628 lopullinen.

- Natura 2000 -alueiden suojelu ja käyttö. Luontotyyppidirektiivin 92/43/ETY 6 ar- tiklan säännökset. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 2000. Haettu 14.1.2013 osoitteesta:

http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/management/docs/art6/provisio n_of_art6_fi.pdf.

- Guidance on EIA. Screening. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 2001. Haettu 30.11.2013 osoitteesta:

http://ec.europa.eu/environment/eia/eia-support.htm.

- Luontodirektiivin (direktiivi 92/43/ETY) 6 artiklan 4 kohdan soveltamista koskeva ohjeasiakirja. 2007/2012. Haettu 23.11.2013 osoitteesta:

http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/management/docs/art6/new_gui dance_art6_4_fi.pdf. (Komission tulkintaohje 2012)

- Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2011, Natura 2000 -alueiden tietolomakkeesta, EUVL 30.7.2011 L 198/39.

(12)

XII Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2179/98/EY Euroopan yhteisön ympäristöä

ja kestävää kehitystä koskevan poliittisen toimintaohjelman ”Kohti kestävää kehi- tystä”, tarkistamisesta. EUVL 10.10.1998 L 275/1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1600/2002/EY kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta. EUVL 22.7.2002 L 242/1.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus Lèger 6 päivänä marraskuuta 2003. Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Itävallan tasavalta. Asia C-209/02.

Neuvoston päätös 93/626/ETY, tehty 25 päivänä lokakuuta 1993, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tekemisestä. EYVL 13.12.1993 L 309.

Ruotsi

Miljöskyddslag. SFS 1969:387. Kumottu.

Regeringens proposition: Miljöbalk 1997/98:45.

Regeringens proposition 2000/01:111.

Regeringens proposition: Vattendistrikt och vattenmiljöförvaltning 2003/04:57.

Regeringens proposition: Miljöbedömningar av planer och program 2003/04:116.

Regeringens proposition: Utvidgad miljöansvar 2006/07:95.

Statens offentliga utredningar: Det finsk-svenska gränsälvssamarbetet - Betänkande av Gränsälvsutredningen. SOU 1998:39.

Statens offentliga utredningar: Miljöbedömningar avseende vissa planer och program - Delbetänkande från PBL-kommittén. SOU 2003:70.

Vattenlag. SFS 1983:291. Kumottu.

Suomi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 319/1993 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä HE 55/1994 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi.

HE 79/1996 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. HE 182/1998 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luonnonsuojelulain ja yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta. HE 236/1998 vp.

(13)

XIII Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulain muuttamisesta. HE 76/2003 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesienhoidon järjestämisestä, laiksi ympäristönsuo- jelulain muuttamisesta ja laiksi vesilain muuttamisesta sekä maasta toiseen ulottuvien vesistöjen sekä kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

HE 120/2004 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi strategisesta ympäristöarvioinnista tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

HE 243/2004 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. HE 210/2005 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristölle aiheutuvien vahinkojen korjaamista koskevaksi lainsäädännöksi. HE 228/2008 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta. HE 237/2009 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen hy- väksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, sopimuksen soveltamisesta ja eräiden lakien kumoamisesta.

HE 264/2009 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

HE 273/2009 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön uudistamiseksi. HE 277/2009 vp.

Kaivoslain muutostarpeita selvittävä työryhmä. (2003). Esitys kaivoslain uudistamiseksi.

Työryhmä- ja toimikuntaraportteja (2). Kauppa- ja teollisuusministeriö.

Luonnonsuojelulakityöryhmän mietintö. (1994). Ehdotus uudeksi luonnonsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi lainmuutoksiksi. Työryhmän raportti 3 .

Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto.

Maa- ja Metsätalousministeriö: Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä. Gränsälvs- överenskommelse mellan Finland och Sverige. Tampere 2011. (MMM 2011) Natura 2000 hoito- ja käyttötyöryhmä. (2002). Natura 2000 -alueiden hoito ja käyttö.

Työryhmän muistio. Suomen ympäristö 597. Helsinki.

SAC-työryhmä. (2013). Luonnonsuojelua koskevan EU -lainsäädännön toimeenpanon täydennystä valmistelevan, ns. SAC-työryhmän ehdotukset. Haettu 22.10.2013 osoitteesta Ympäristöministeriö: Luonnonsuojelulainsäädännön kehittäminen:

http://www.ym.fi/download/noname/%7B7728C2BA-E124-4AE0-9F97- 966E08FE0A4A%7D/92355.

(14)

XIV Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio: Lupahakemus Tapulin kaivoksen ja rikastamon

perustamiseen Kaunisvaarassa, Pajalan kunta. Päätös 20.8.2010 M 11/09.

Tornionjokityöryhmän loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2002:1. Helsinki 2002.

Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 24.9.2009 (713/2009).

Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 30.11.2006/1040 muutoksineen.

Valtioneuvoston asetus vesienhoitoalueista 30.12.2004/1303 muutoksineen.

Valtioneuvoston periaatepäätös 23.11.2006. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015.

Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012–2020, luonnon puolesta ihmisen hyväksi, annettu 20.12.2012. Haettu 9.10.2013 osoitteesta:

http://www.ym.fi/download/Luonnon_puolesta__ihmisen_hyvaksi_Valtioneuvost on_periaatepaatos_Suomen_luonnon_monimuotoisuuden_suojelun_ja_kestavan_

kayton_strategiasta_vuosiksi_20122020pdf/42b4a7bc-ea00-4724-8599- 703b5e6076be/24101. (Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.2012)

Valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä, annettu 20.8.1998.

Valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä, annettu 8.5.2002.

Valtioneuvoston päätös alueista, joiden osalta korkein hallinto-oikeus on palauttanut valtioneuvoston 20.8.1998 tekemän päätöksen Euroopan yhteisön Natura 2000 - verkoston Suomen ehdotuksesta uudelleen käsiteltäväksi, annettu 22.1.2004.

Valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä, annettu 2.6.2005.

Valtioneuvoston päätös alueesta, jonka osalta korkein hallinto-oikeus on palauttanut valtioneuvoston 22.1.2004 tekemän päätöksen Euroopan yhteisön Natura 2000- verkoston Suomen ilmoituksesta uudelleen käsiteltäväksi, annettu 23.11.2006.

Valtioneuvoston päätös Euroopan unionin Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä, annettu 1.3.2012.

Vesilakitoimikunta. (2004). Vesilakitoimikunnan mietintö. Haettu 15.11.2013 osoitteesta Oikeusministeriö:

http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/20042vesilakitoimikunn anmietinto.html.

Ympäristöministeriö. (1999). Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotus. Suomen ympäristö 299. Helsinki.

(15)

XV Ympäristöministeriö. (2007). Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Valtioneuvoston

periaatepäätös. Suomen ympäristö 10/2007. Helsinki.

Ympäristöministeriö. (2011). Vesienhoidon toteutusohjelma 2010-2015. Valtioneuvoston periaatepäätös. Suomen ympäristö 8/2011. Helsinki.

Ympäristöministeriö. (2012a). Euroopan unionin luonnonsuojelulainsäädännön toimeenpanoa täydentävän työryhmän asettamispäätös. Haettu 21.10.2013 osoitteesta Ympäristöministeriö: Luonnonsuojelulainsäädännön kehittäminen:

http://www.ym.fi/download/noname/%7BD021BC5D-DEF9-4478-AE70- A40BD1A5294B%7D/30941.

Ympäristöministeriö. (2012b). Uudistunut vesilaki 2011. Keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset. Haettu 27.11.2013 osoitteesta Ympäristöhallinnon yhteinen

verkkopalvelu: Tarvitaanko vesilupa?: http://www.ymparisto.fi/fi-

FI/Asiointi_ja_luvat/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Vesilupa/Tarvitaanko_lupa Ympäristöministeriö. (2013a). Luonnonsuojelulainsäädännön kehittäminen käyntiin.

Haettu 22.10.2013 osoitteesta Ympäristöministeriö: http://www.ym.fi/fi-

FI/Luonto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Luonnonsuojel ulainsaadannon_kehittaminen/Luonnonsuojelulainsaadannon_kehittaminen(3849).

Ympäristöministeriö. (2013b). Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013-2020. Haettu 17.10.2013 osoitteesta Ympäristöministeriö:

http://www.ym.fi/download/noname/%7BA1006DC3-DDD2-4710-AFD4- C0F29D96C110%7D/31786.

Ympäristöministeriö. (2013c). Ympäristöministeriön keskeisten lainsäädäntöhankkeiden ohjelma. Haettu 6.11.2013 osoitteesta Ympäristöministeriö: Valmisteilla oleva lainsäädäntö: http://www.ym.fi/download/noname/%7BB88AD916-D668-4BE2- AE65-978F222C49B8%7D/78364.

Ympäristöministeriö. (2013d). Sahavaaran kaivoshanke Pajalassa. Haettu 13.11.2013 osoitteesta Ympäristöministeriö: http://www.ym.fi/fi-

FI/Kansainvalinen_yhteistyo/Ymparistovaikutusten_arviointi/Sahavaaran_kaivosha nke_Pajalassa(3622).

Ympäristönsuojelulain ja -asetuksen sekä eräiden muiden säädösten uudistamishankkeen projektiryhmä 4. Projektiryhmä 4:n ehdotus 9.11.2012. Haettu 14.10.2013 osoitteesta Ympäristöministeriö: Ympäristönsuojelulain uudistaminen:

http://www.ym.fi/fi-

FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Ymparistonsuojelun_valmisteilla_oleva_lain saadanto/Ymparistonsuojelulain_uudistaminen.

- Luovutuskirje 25.10.2012 - Pykäläehdotus 25.10.2012

Ympäristövaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi. YmVM 8/1996 vp.

Ympäristövaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä laiksi ympäristövaikutusten arvi- ointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. YmVM 3/2006 vp.

(16)

XVI Ympäristövaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä ympäristölle aiheutuvien vahinko-

jen korjaamista koskevaksi lainsäädännöksi. YmVM 3/2009 vp.

Ympäristövastuutoimikunnan mietintö 14.5.2007: Ehdotus ympäristövastuudirektiivin täy- täntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi.

Sähköiset lähteet

Aaltonen, R.;Alapassi, M.;Karhula, M.;Karhunen, E.;Korhonen, I.;Nybergh, P.;ym. (2012).

Suomen kaivosteollisuuden tilannekatsaus vuonna 2012. TEM raportteja 23/2012.

(K. Loukola-Ruskeeniemi, Toim.) Haettu 23.9.2013 osoitteesta: Työ- ja elinkeinoministeriö: https://www.tem.fi/files/34066/TEMrap_23_2012.pdf.

Conference of The Parties To The Convention On Biological Diversity. (20. January 2011). Report of the Tenth Meeting of the Conference of the Parties to the Convention on Biological Diversity. Haettu 12.10.2012 osoitteesta:

https://www.cbd.int/doc/meetings/cop/cop-10/official/cop-10-27-en.pdf.

Ekroos, A.;& Warsta, M. (2012). Luontoarvot ympäristölupamenettelyssä. Selvitys

ympäristönsuojelulain ja muun lainsäädännön kehittämismahdollisuuksista. Haettu 15.10.2013 osoitteesta: Ympäristöministeriö: Ympäristönsuojelulain uudistaminen:

http://www.ym.fi/download/noname/%7B735D07CE-039C-4496-ADE8- CE1D3F2394EF%7D/30851.

Global Water Partnership: What is IWRM? Haettu 27.9.2013 osoitteesta:

http://www.gwp.org/The-Challenge/What-is-IWRM/. (GWP 2013) Hovila, I.;Kumpula, A.;& Kokko, K. (2012). Arviointi luontoarvojen huomioon

ottamisesta ympäristönsuojelulaissa. Haettu 16.10.2013 osoitteesta:

Ympäristöministeriö: Ympäristönsuojelulain uudistaminen :

http://www.ym.fi/download/noname/%7BCED085DC-7DC2-43F3-A8A9- FC87C8A3B0A6%7D/30852.

Kallio, P.;& Kähkölä, P. (2012). Kansainvälinen selvitys luonnonsuojelua koskevan yhteisölainsäädännön toimeenpanosta eräissä Euroopan Union jäsenvaltioissa.

Haettu 22. 10. 2013 osoitteesta: Ympäristöministeriö: Luonnonsuojelulain- säädännön kehittäminen: http://www.ym.fi/download/noname/%7B1F0369F5- DCF5-4CB2-8C6E-0B2C58A821AB%7D/32911.

Kauppi, S. (Toim.). (2013). Ympäristötietoa kaivoshankkeista - taustatietoa kaivostoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä ja eräiden kaivosten

ympäristötarkkailusta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2013. Helsinki.

Haettu 9.10.2013 osoitteesta: Suomen ympäristökeskuksen julkaisuarkisto:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38469/SYKEra_10_2013.pdf?sequ ence=1.

Koivurova, T.;Craik, N.;& Torkkeli, M. (2012). Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaiktusten arviointi Suomessa. Haettu 23.10.2013 osoitteesta:

Ympäristöministeriö: Julkaisuarkisto:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41356/YMra7_2012_Valtioiden_ra jat_ylittavien_ymparistovaikutusten_arviointi_Suomessa.pdf?sequence=1.

(17)

XVII Kuusiniemi, K. (2012). Natura 2000 –verkostoa koskeva heikentämiskielto: arviointia ja

kehittämistarpeita. Haettu 23.10.2013 osoitteesta :Ympäristöministeriö:

Luonnonsuojelulainsäädännön kehittäminen:

http://www.ym.fi/download/noname/%7BC5F4B7F0-583F-4209-B71A- A11BF08918C5%7D/32910.

Kuusiniemi, K.;Ekroos, A.;Kumpula, A.;& Vihervuori, P. (2013). Ympäristöoikeus. Haettu 21.10.2013 osoitteesta: http://onlinepalvelu.sanomapro.fi, Nelli-portaali,

SanomaPro.

Lapin ELY-keskus(2011a): Hannukaisen rautakaivoshanke, Kolari. Pyyntö ympäristömi- nisteriölle toiselle valtiolle ilmoittamista varten 17.2.2011. Haettu 14.11.2013 osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B6F029467-5748-4369- 8C3A-6CDADC7207B4%7D/44078.

Lapin ELY-keskus(2011b): Lausunto Hannukaisen rautakaivoshankkeen ympäristövaiku- tusten arviointiohjelmasta. LAPELY/85/07.04/2010.26.5.2011. Haettu 14.11.2013 osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B651A96E7-E788- 43E4-8338-A694D262ABF9%7D/44088.

Lapin ELY-keskus (2011c): Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen lausunto Kevitsan kaivoksen laajennushankkeen Natura -arvioinnista. LAPELY/ 242/07.01/2010. Haettu 5.12.203 osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B19971C2D- 262D-4602-8BE3-1C858FBACFBF%7D/76894.

Lapin ELY-keskus. (2012). Hannukaisen rautakaivoshanke, Kolari. Haettu 13.11.2013 osoitteesta: Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu:

http://www.ymparisto.fi/fi-

FI/Asiointi_ja_luvat/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Hannukaisen_r autakaivoshanke_Kolari.

Lapin ELY-keskus. (2013a). Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue. Haettu 16.8.2013 osoitteesta: Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu:

http://www.ymparisto.fi/fi-

FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/TornionjoenMuonionjoen_vesistoalu e(6144).

Lapin ELY-keskus. (2013b). Niesaselkä. Haettu 18.10.2013 osoitteesta:

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Niesaselka(6237).

Lapin ELY-keskus. (2013c). Ylläs-Aakenus. Haettu 18.10.2013 osoitteesta:

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/YllasAakenus(6174).

Länsstyrelsen Norrbotten. (2007). Bevarandeplan Natura 2000. Torne och Kalix älvsystem SE0820430. Haettu 16.4.2013 osoitteesta: Länsstyrelsen Norrbotten:

Bevarandeplaner för Natura 2000 områden i Kiruna kommun:

http://www.lansstyrelsen.se/norrbotten/SiteCollectionDocuments/Sv/djur-och- natur/skyddad-

natur/Natura%202000/Kiruna,%20bevarandeplaner/Torne_Kalix_alvsystem_2007.

pdf.

(18)

XVIII Miljödepartementet. (2012). Beslut om förändrad numrering av särskilda

bevarandeområden i Gävleborgs län. Haettu 22.10.2013 osoitteesta Regeringskansliet: Biologisk mångfald inom EU:

http://www.regeringen.se/content/1/c6/10/74/02/605f6ef8.pdf.

Millennium Ecosystem Assessment. Ecosystems and Human Well-being: Biodiversity Synthesis. (2005). Haettu 21.10.2013 osoitteesta: Millennium Ecosystem Assessment: http://www.unep.org/maweb/en/Framework.aspx.

Naturvårdsverket. (2003). Natura 2000 i Sverige, Handbok med allmänna råd. Hanbok 2003:9. Haettu 24.10.2013 osoitteesta: Naturvårdsverket: Publikationer:

http://www.naturvardsverket.se/Documents/publikationer/620-0131-0.pdf.

Northland Mines Oy. (2013). Hannukaisen kaivoshanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Haettu 9.11.2013 osoitteesta: Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu: Hannukaisen rautakaivoshanke, ympäristövaikutusten

arviointiselostus: http://www.ymparisto.fi/fi-

FI/Asiointi_ja_luvat/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Hannukaisen_r autakaivoshanke_Kolari/Hannukaisen_rautakaivoshanke_ymparistova(24263).

(Hannukaisen YVA -selostus 2013)

Northland Resources AB. (2009). Alustava asiakirja koskien kaivostoimintaa Sahavaarassa, Pajalan kunnassa. Haettu 23.10.2013 osoitteesta:

Ympäristöministeriö: Sahavaaran kaivoshanke Pajalassa:

http://www.ym.fi/download/noname/%7BBA255CB2-EB8F-4D8D-A3DF- CB5E36E0AB2E%7D/31020.

Northland Resources AB. (2011). Ympäristövaikutusten arviointi. Kaunisvaaran kaivostoiminta, Sahavaaran ja Tapulin kaivokset sekä Kaunisvaaran rikastamo.

Haettu 17.10.2013 osoitteesta: Ympäristöministeriö: Sahavaaran kaivostoiminta Pajalassa: http://www.ym.fi/download/noname/%7B5BB08CFE-5D0E-4A9F- A172-A2B5BF677D12%7D/31028. (Pajalan YVA 2011)

Northland Resources AB: Miljökonsekvensbeskrivning. Natura 2000 Tapuli och Sahavaara gruva. Bilaga M7 till MKB Sahavaara gruva.

(Tapulin ja Sahavaaran Natura 2000 tarveharkinta-asiakirja)

Northland Resources S.A. (2013). Northland. Haettu 27.9.2013 osoitteesta:

http://www.northland.eu/fi-fi/etusivu.

Pärnänen, S. (2012). Luontoarvojen huomioon ottaminen ympäristönsuojelulain ja eräiden muiden lakien mukaisessa lupamenettelyssä. Selvitys 31.1.2012. Haettu 24.11.2013 osoitteesta: Ympäristöministeriö: Ympäristönsuojelulain uudistaminen:

http://www.ym.fi/download/noname/%7BAB44C7A5-9219-4A89-BDD6- C19B09DDE2B7%7D/30854.

(19)

XIX Pöyry Finland Oy. (2010). Hannukaisen rautakaivoshanke. Northland Mines Oy.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Haettu 10.10.2013 osoitteesta:

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu: Hannukaisen rautakaivoshanke, Kolari: http://www.environment.fi/fi-

FI/Asiointi_ja_luvat/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Hannukaisen_r autakaivoshanke_Kolari/Hannukaisen_rautakaivoshanke_Kolari(11099).

(Hannukaisen YVA-ohjelma 2010)

Pöyry Finland Oy. (2011). FQM Kevitsa Mining Oy, Kevitsan kaivoksen laajennushanke, Natura-arviointi ja Natura tarvearviointi. Haettu 29.10.2013 osoitteesta:

Ympäristöministeriö: Kevitsan kaivoksen laajennus, Sodankylä:

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B86F7A28A-49E0-4C03-972D- FB86C7692640%7D/76875.

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio: Hannukaisen rautakaivoshankkeen lausunto 26.4.2011. Haettu 21.11.2013 osoitteesta: http://www.fsgk.se/1.2011-02- 21.1.lausunto.Hannukaisen-rautakaivoshankkeeen-YVA.pdf.

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio: Kaunisvaaran kaivoksen ympäristölupa 15.10.2012. Haettu 17.2.2013 osoitteesta:

http://www.fsgk.se/YTTRANDEKaunisvaara2012_10_15doc.pdf.

Suomen ympäristökeskus. (2013). Vesienhoidon suunnitelmat, ohjelmat sekä koosteet ja arvioinnit. Haettu 20.11.2013 osoitteesta: Ympäristöhallinnon yhteinen

verkkopalvelu: http://www.ymparisto.fi/fi-

FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/

Suunnittelumateriaalia_ja_julkaisuja/Vesienhoidon_suunnitelmat_ohjelmat_seka_(

17707).

Suvantola, L. (2013). Oikeudellinen selvitys luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan toimeenpanosta olemassa olevien luvanvaraisten toimintojen osalta. Haettu 24.10.2013 osoitteesta: Ympäristöministeriö: Luonnonsuojelulainsäädännön kehittäminen: http://www.ym.fi/download/noname/%7B308DAAE9-0FF6-4F0B- AEFC-C985D5B4F239%7D/75876.

Valtioneuvoston hankerekisteri: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn opas kai- voshankkeisiin – ohjausryhmä. TEM104:00/2012. Haettu 18.12.2013 osoitteesta:

http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?tVNo=1&h_iId=18955.

Vattenmyndigheterna: Beslutade riktlinjer och vägledning för vattenförvaltningen 2009- 2015. Haettu 29.9.2013 osoitteesta: http://www.vattenmyndigheterna.se/Sv/om- vattenmyndigheterna/beslutsdokument/Pages/default.aspx.

(Ruotsin vesienhoidon suuntaviivat 2009–2015)

Vuori, Kari-Matti – Bäck, Saara – Kemppainen, Eija – Kokko, Aira – Wahlgren, Aarne:

Vesiluonnon suojelu ja vesien monimuotoisuuden turvaaminen. Taustaselvitys osa V. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Suomen ympäristökeskuksen raportti SYKEra 26/2006. Haettu 20.11.2013 osoitteesta:

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=49720.

(20)

XX Ympäristöministeriö. (2010). Yhdessä kestävään tulevaisuuteen. Ympäristövastuullinen,

osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsaus 2010. (S. Rouhinen, Toim.) Ympäristöministeriön raportteja 18/2010. Helsinki. Haettu 17.10.2013 osoitteesta:

http://www.ym.fi/download/noname/%7B8352E824-3CF0-419A-BD04- F8604E87D0A2%7D/32023.

Henkilölähteet

Jokelainen, Timo. Lapin ELY-keskuksen ympäristöt ja luonnonvarat vastuualueen johtaja ja rajajokikomission puheenjohtaja. Sähköpostikeskustelu 27–30.9.2013.

LYHENTEET Suomen säädökset

AVI:sta annettu laki Laki aluehallintovirastoista 20.11.2009/896 muutoksineen.

ELY-keskuksista Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja

annettu asetus ympäristökeskuksista 29.12.2011/1539 muutoksineen.

ELY-keskuksista Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettu laki 20.11.2009/897 muutoksineen.

Hallintolaki Hallintolaki 6.6.2003/434 muutoksineen.

JäteL Jätelaki 17.6.2011/646 muutoksineen.

LSA Luonnonsuojeluasetus 14.2.1997/160 muutoksineen.

LSL Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 muutoksineen.

MetsäL Metsälaki 12.12.1996/1093 muutoksineen.

MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 muutoksineen.

KaivosA Kaivosasetus 17.12.1965/663. Kumottu kaivoslailla 621/2011.

Kaivosasetus Valtioneuvoston asetus kaivostoiminnasta 28.6.2012/391 muutoksineen.

KaivosL Kaivoslaki 10.6.2011/621 muutoksineen. Vanha kaivoslaki 17.9.1965/503.

Kaivannaisjäteasetus Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 5.6.2008/379 muutoksineen.

KalastusL Kalastuslaki 16.4.1982/286 muutoksineen.

Koskiensuojelulaki Koskiensuojelulaki (23.1.1987/35) muutoksineen.

(21)

XXI PeL Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 muutoksineen.

SOVA-asetus Valtioneuvoston asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 19.5.2005/347 muutoksineen.

SOVAL Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaiku- tusten arvioinnista 8.4.2005/200 muutoksineen.

Terveydensuojelulaki Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 muutoksineen.

Uhkasakkolaki Uhkasakkolaki 14.12.1990/1113 muutoksineen.

VahL Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412 muutoksineen.

VHJL, vesienhoitolaki Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

30.12.2004/1299 muutoksineen. (lain aikaisempi nimi oli laki vesienhoidon järjestämisestä, joka muutettiin nykyiseen muo- toon lailla 25.3.2011/272).

VA Vesiasetus 6.4.1962/282. Kumottu.

VL Vesilaki 27.5.2011/587 muutoksineen. Kumosi vanhan vesilain 19.5.1961/264.

YSA Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 muutoksineen.

YSL Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 muutoksineen.

YVAA Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenette- lystä 17.8.2006/713 muutoksineen.

YVAL Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 10.6.1994/468 muutoksineen.

Ympäristövahinkojen Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaami- korjauslaki sesta 29.5.2009/383 muutoksineen.

Ympäristövahinkolaki Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 19.8.1994/737 muutoksineen.

Ympäristövastuuasetus Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 24.9.2009/713 muutoksineen.

Rajajokiasetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen voimaansaattamisesta, rajajokisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, sopimuksen soveltamisesta ja eräiden lakien kumoamisesta annetun lain voimaantulosta sekä eräiden Ruotsin kanssa tehty- jen sopimusten voimaansaattamista koskevien asetusten kumoamisesta. 17.9.2010/91.

(22)

XXII Ruotsin säädökset

FOM, aluesuojeluasetus Förordning om områdesskydd enligt miljöbalken m.m.

(1998:1252).

Lag 2001:437 Lag (2001:437) om ändring i miljöbalken.

Ympäristökaari, MB Miljöbalk SFS 1998:808.

Luonnonvaralaki Lag om hushållning med naturresurser m.m. SFS 1987:12.

Kumottu.

MKBF Förordning om miljökonsekvensbeskrivningar SFS 1998:905.

Ruotsin kaivoslaki Minerallag SFS 1991:45.

Kaivosasetus Mineralförordning SFS 1992:285.

FMH Förordning om miljöfarlig verksamhet och hälsoskydd. SFS 1998:899.

Rajajokilaki Lag om gränsälvsöverenskommelse mellan Sverige och Finland. SFS 2010:897.

Ruotsin vanha rajajokilaki Lag (1971:850) med anledning av gränsälvsöverenskommelsen den 16 september 1971 mellan Sverige och Finland. SFS 1971:850.

Vesitalouslaki Lag om vattenverksamhet. SFS 1998:812.

EU-säädökset

IPPC-direktiivi Neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen eh- käisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi. EYVL

10.10.1996 L 257. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähen- tämisen yhtenäistämiseksi (kodifioitu toisinto)EUVL

29.1.2008 L 24.

Lintudirektiivi Neuvoston direktiivi 79/404/ETY luonnonvaraisten lintujen suojelusta. EYVL 25.4.1979 L 103. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY luonnonvaraisten lintujen suojelusta (kodifioitu toisinto).

Luontodirektiivi Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luonnollisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta. EYVL 22.7.1992 L 206.

(23)

XXIII Osallistumisdirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/35/EY ylei-

sön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta. EUVL 25.6.2003 L 156.

SOVA-direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. EYVL 21.7.2001 L 197.

Teollisuuspäästödirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU teol- lisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen eh- käiseminen ja vähentäminen) (uudelleenlaadittu toisinto).

EUVL 17.12.2010 L 334.

Vesipuitedirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yh- teisön vesipolitiikan puitteista. EYVL 22.12.2000 L 327.

Ympäristötietodirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY ympä- ristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta. EYVL 14.2.2003 L 41.

Ympäristövastuu- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY direktiivi ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja kor-

jaamisen osalta. EUVL 30.4.2004 L 143.

YVA -direktiivi Neuvoston direktiivi 85/337/ETY tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista. EYVL 5.7.1985 L 175 (muutettu 97/11/EY, muutettu 2003/35/EY, muutettu2009/31/EY ). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (kodifikaatio). EUVL 28.1.2012 L 26.

Kansainväliset sopimukset ja julistukset

Bernin sopimus Yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimis- tön ja niiden elinympäristöjen suojelusta, Bern 19.9.1975, SopS 29/1986.

Bonnin sopimus Yleissopimus muuttavien luonnonvaraisten eläimien suojelusta, Bonn 23.6.1979. SopS 62/1988.

Espoon sopimus Yleissopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista. Espoo 25.2.1991. SopS 67/1997.

(24)

XXIV ECE:n rajavesistö- Euroopan talouskomission yleissopimus maasta toiseen

sopimus ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä. Helsinki 17.3.1992. SopS 71/1996. Vesivaroja ja ter- veyttä koskeva pöytäkirja. SopS 82/2005 ja SopS 83/2005.

EU:n perustamissopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot EUVL C 326/17 26.10.2012.

Pohjoismainen Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välinen ympäristönsuo- ympäristönsuojelu- jelusopimus Tukholma 19.2.1974. SopS 75/1976.

sopimus

Ramsarin sopimus Vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesi- peräisiä maita koskeva yleissopimus, Ramsar 2.2.1971. SopS n:o 3/1976.

Rajajokisopimus Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä. Tukholma 11.11.2009. SopS 91/2010. Korvannut 1.10.2010 lukien aiem- man Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen. SopS 53–

54/1971. Sopimuksen täytäntöönpaneva laki 20.8.2010/90.

Rion julistus Ympäristöä ja kehitystä koskeva Rion julistus, Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssi (UNCED), Rio de Janeiro 3.-14.6.1992.

Rion sopimus Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus. Rio de Ja- neiro 5.6.1992. SopS 78/1994.

SEA-pöytäkirja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission

yleissopimukseen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutus- ten arvioinnista liittyvä strategista ympäristövaikutusten arviointia koskeva pöytäkirja.Kiova 21.5.2003. SopS 69/2010.

Århusin sopimus Yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-

oikeudesta ympäristöasioissa. Århus 25.6.1998. SopS 122/2004.

YK:n vesistöyleis- Convention on the Law of the Non-navigational Uses of sopimus International Watercources, UN General Assembly, 21.5.1997.

(25)

XXV Muut lyhenteet

AVI Aluehallintovirasto

ECE United Nations Economic Commission for Europe, Euroopan talouskomissio

ELY Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

EUTI Euroopan unionin tuomioistuin, aiemmin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin

EYTI Euroopan yhteisöjen tuomioistuin

HE hallituksen esitys

ILA International Law Association

KHO Korkein hallinto-oikeus

passim. siellä täällä

SOU Statens offentliga utredningar

t. taltio

TM työryhmän mietintö

TUKES Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

v. vastaan

VNA valtioneuvoston asetus

YK Yhdistyneet kansakunnat

OIKEUSTAPAUKSET Korkein hallinto-oikeus KHO 2013:102

KHO 2013:22

KHO 21.3.2012 t. 647 KHO 2008:72

KHO 2008:58 KHO 2008:29 KHO 2007:18 KHO 2006:101 KHO 2005:69 KHO 2005:57 KHO 2005:42 KHO 2004:52

KHO 27.5.2004 t 1272 KHO 2003:98

KHO 2003:60

KHO 25.6.2003 t. 1543 KHO 2002:86

KHO 2002:64 KHO 2002:48 KHO 2001:67

KHO 21.3.2001 t. 511 KHO 20.12.2000 t. 3307 KHO 1997:143

KHO 10.9.1996 t. 2779 Hallinto-oikeus

HAO 26.10.2012 t. 12/0922/5

(26)

XXVI Ruotsin ympäristöylioikeus

MÖD 2012:34

MÖD 2011:51, M 4866–10 MÖD 2011:50

MÖD 2009:14, M9176-08 MÖD 2009:1

MÖD 2008:40 MÖD 2006:44 MÖD 2006:43 MÖD 2004:68 MÖD 2004:29 MÖD 2003:105

Euroopan yhteisön/unionin tuomioistuin

EYTI C-72/95 (Kraaijeveld), Aannemersbedrijf P. K. Kraaijeveld BV ym. v. Gedeputeerde Staten van Zuid-Holland, 24.10.1996.

EYTI C-435/97 (WWF), World Wildlife Fund (WWF) ym. v. Autonome Provinz Bozen ym., 16.9.1999.

EYTI C-117/03, Società Italiana Dragaggi SpA ym. v. Ministero delle Infrastrutture e dei Trasporti ja Regione Autonoma del Friuli Venezia Giulia, 13.1.2005.

EYTI C-227/01 (Las Palmas–Oropesa- hanke), Euroopan yhteisöjen komissio v. Espanjan kuningaskunta, 16.6.2004.

EYTI C-201/02 (Wells), The Queen v. Secretary of State for Transport, Local Government and the Regions, ex parte: Delena Wells, 7.1.2004.

EYTI C-127/02 (Waddenzee), Landelijke Vereniging tot Behoud van de Waddenzee ja Nederlandse Vereniging tot Bescherming van Vogels v. Staatssecretaris van Landbouw, Natuurbeheer en Visserij, 7.9.2004.

EYTI C-290/03 (Barker), The Queen, Diane Barkerin hakemuksesta, v. London Borough of Bromley, 4.5.2006.

EYTI C-407/03, komissio v. Suomi, 15.7.2004.

EYTI C-6/04, komissio v. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, 20.10.2005.

EYTI C-304/05, komissio v. Italian tasavalta, 20.9.2007.

EYTI C-215/06 komissio v. Irlanti, 3.7.2008.

EYTI C-179/06, Euroopan yhteisöjen komissio v. Italian tasavalta, 4.10.2007.

EUTI C-241/08 komissio v. Ranska, 4.3.2010.

EUTI C-538/09, komissio v. Belgia, 26.5.2011.

EUTI C-404/09, komissio v. Espanja, 24.11.2011.

EUTI C-258/11, Peter Sweetman, Irlanti, Attorney General ja Minister for the Environment, Heritage and Local Government v. An Bord Pleanála,Galway County Councilin ja Galway City Councilin, 11.4.2013.

(27)

1 1 JOHDANTO

1.1 Yleistä

”Sovelias tavoite ihmiskunnalle on elää sopusoinnussa luonnon kanssa”¹.

Luonnonsuojeluoikeuden pääasiallisena tavoitteena on edistää luonnonsuojelua, ja sen kautta luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.² Varhaisimpien suojelutoimenpiteiden taustalla 1700-luvulla on ollut kuitenkin ihmiskeskeinen lähestymistapa, jossa suojelun tarpeellisuus kytkeytyi luonnosta saatavaan aineelliseen tai aineettomaan hyötyyn.³ Sit- temmin luonnon suojelemiseen on liitetty myös arvoja, jotka eivät kohdistu vain ihmisten oikeuksiksi. Nykyään ympäristöpolitiikassa ja lainsäädännössä luontoa pyritään suojele- maan sekä ihmisten että luonnon itsensä säilyttämisen vuoksi (luonnon itseisarvo). Luon- nonvarojen käytössä korostuu kaikille kuuluva vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudes- ta sekä kestävän kehityksen periaate ja siihen kuuluva ekologinen kestävyys.⁴ Biologisen monimuotoisuuden eli biodiversiteetin itseisarvo tunnustetaan kansainvälisesti esimerkiksi biologista monimuotoisuutta koskevan ns. Rion sopimuksen johdannossa.⁵ Biodiversiteetin turvaamisen ohella puhutaan nykyään myös ekosysteemipalveluista, joilla tarkoitetaan ly- hyesti luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä.⁶

Tämän päivän yksi keskeisimmistä ympäristöongelmista on luonnon monimuotoisuuden väheneminen⁷, johon paneuduttiin jälleen maailman laajuisesti Rion sopimukseen liittyväs- sä kymmenennessä osapuolikokouksessa Japanin Nagoyassa vuonna 2010.⁸ Valtioneuvos- to teki 20.12.2012 periaatepäätöksen uudesta Suomen luonnon monimuotoisuuden suoje-

1 Haila – Levins 1992, s. 14.

2 Suvantola – Similä 2011, s. 15–16, jossa todetaan että osana luonnon monimuotoisuutta voidaan nähdä myös maisematason monimuotoisuus, geologinen monimuotoisuus ja ekosysteemien toimivuus.

3 Tolvanen 1998, s. 1; Kokko 2003, s. 2.

4 Kokko 2003, s. 4-5; Hollo 2004a, s. 26; Tolvanen 1998, s. 2, joista viimeksi mainitun mukaan suojelu- toimenpiteille voidaan nähdä myös esteettisiä ja kulttuurisia perusteita. Suomen ympäristöpolitiikan sään- telystä laajemmin ks. esim. Sairinen 2000.

5 Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (SopS 78/1994), jäljempänä Rion sopimus.

6 Suvantola – Similä 2011, s. 16, jossa todetaan, ettei käsitettä ole juuri käytetty oikeudellisena käsitteenä.

Ekosysteemipalvelun käsitettä on kuitenkin käytetty oikeuskirjallisuudessa enenevässä määrin ja ekosys- teemipalveluiden käsite tuodaan esiin tarkemmin jaksossa 2.2.2.

7 Ks. Suvantola – Similä 2011, s. 16.

8 Sopimusvaltiot sitoutuivat kokouksessa uuteen 10-vuotiseen strategiaan (2011–2020), jonka tavoitteena on pysäyttää biodiversiteetin väheneminen kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden suojelun avulla. Strategiaan on sisällytetty muun muassa 20 tavoitetta, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2020 men- nessä. (Ks. laajemmin Conference of The Parties To The Convention On Biological Diversity. 20 January 2011) Euroopan unioni on myös sitoutunut biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja näin myös uuteen strategiaan. Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (1600/2002/EY) 6.1 ar- tikla; Suvantola – Similä 2011, s. 38.

(28)

2 lun ja kestävän käytön strategiasta vuosille 2012–2020, jolla se muun muassa pyrkii täyt- tämään osapuolikokouksessa sovittuja strategisia linjoja. Tavoitteet esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä on vaativat. Pe- riaatepäätöksessä edellytettiin myös luonnon monimuotoisuuden turvaamista koskevan toimintaohjelman uusimista, jossa tavoitteena on muun muassa kaivostoiminnasta aiheutuvien ekosysteemipalvelujen heikentymisen vähentäminen.⁹ Sekä Suomessa että Ruotsissa luonnonsuojelulainsäädännön yksi keskeisimmistä tavoitteista on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen¹⁰. Suomessa luonnonsuojelun kannalta keskeisin laki on luonnonsuojelulaki (LSL, 1069/1996)¹¹. Ruotsissa ympäristökaari (MB, 1998:808) korvasi voimaan- tullessaan 1.1.1999 useita aiempia keskeisiä Ruotsin suojelulakeja, ja tätä kautta ympäris- tökaaresta tuli keskeisin ympäristölaki, joka sisältää myös säännökset luonnonsuojelusta.¹² Ihmisen taloudellisen toiminnan seurauksena luonnonalueisiin ja elinympäristöihin kohdis- tuu kuitenkin yhä enemmän luonnonarvoja vaarantavia toimenpiteitä, joiden seurauksena luonnon monimuotoisuus köyhtyy.¹³ Luonnonsuojelun ja ympäristönkäytön välille voidaan nähdä muodostuvan kilpailutilanteen (konkurrenssi)¹⁴ esimerkiksi silloin, kun vireille tulee uusi ympäristönkäyttöhanke, joka vaarantaa suojelun kohteena olevaa luonnonarvoa.¹⁵ Ympäristönkäytön osalta ihmisten väliset eturistiriidat voivat liittyä luonnonvarojen käyt- töön, alueen käyttötarkoituksen muuttamiseen ja alueen luonnontilan säilyttämiseen.¹⁶ Kaivostoiminnan on arvioitu tulevaisuudessa laajenevan merkittävästi ja aiheuttavan tätä kautta eturistiriitojen ja erisuuntaisten näkemysten lisääntymistä.¹⁷ Yllättävät ympäristöhai- tat ja päästöt, kuten Talvivaaran kaivoksen suuret vesistöpäästöt vuonna 2012 tulevat ole- maan oma lukunsa. Hankkeiden ympäristöhaitat voivat olla kohtalokkaita ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta, jollei niihin kyetä varautumaan riittävästi jo suunnittelu- ja lupavaiheissa.

9 Ks. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.2012, s. 1-2; ympäristöministeriön laatima Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013–2020 (Ympäristöministeriö 2013b, s. 31).

10 Prop. 1997/98:45 s. 1; HE 79/1996 vp.

11 Suvantola – Similä 2011, s. 15–16.

12 Esimerkiksi miljöskyddslag (1969:387), lagen om hushållning med naturresurser (luonnonvaralaki, 1987:12) ja vattenlag (1983:291). Ympäristökaari perustuu noin viiteenkymmeneen asetukseen ja moniin ympäristöviranomaisten määräyksiin (Michanek – Zetterberg 2004, s. 22).

13 Borg 2008, s. 307; Ympäristöministeriö 2010, s. 12–16; Similä – Raunio – Hildén – Anttila 2010, s. 7.

14 Suvantola 2004, passim.

15 Hanke edellyttää tällöin poikkeusta luonnonsuojelulain säännöksistä (Suvantola – Similä 2011, s. 199).

16 Suvantola 2010, s. 113.

17 Ympäristöministeriö 2010, s. 44.