Emilia Leinonen: YTK, Yhteiskuntatieteiden ja filsoofian laitos, Jyväskylän yliopisto Tiina Sihto: YTK, Yhteiskuntatieteiden ja filsoofian laitos, Jyväskylän yliopisto emilia.a.leinonen@student.jyu.fi, tiina.m.sihto@student.jyu.fi
Janus vol. 21 (1) 2013, 68–72
Sosiaalipolitiikan päivät järjestettiin 25.–
26.10.2012 Jyväskylässä teemalla ”Su- kupolvittunut ja sukupuolittunut sosi- aalipolitiikka”. Sosiaalipolitiikan päivien teemalla haluttiin nostaa keskusteluun se, kuinka sosiaalipolitiikka on rakentu- nut sukupuolten ja sukupolvien yhteis- kunnallisten määrittelyjen mukaisesti.
Toisaalta sosiaalipolitiikka osaltaan myös muokkaa sekä sukupuolten että suku- polvien välisiä suhteita. Esimerkiksi van- hempainvapaajärjestelmät luovat lasten vanhempiin kohdistuvia odotuksia sa- malla, kun ne heijastavat yleisiä käsityksiä naisten ja miesten paikasta yhteiskunnas- sa. Samoin eläkejärjestelmät, omaishoi- dontuki ja monet muut sosiaalipoliittiset toimenpiteet muokkaavat sekä sukupol- vien että sukupuolten välisiä taloudellisia ja sosiaalisia suhteita.
Päivien erityisenä tavoitteena oli edis- tää keskustelua sosiaalipolitiikan suku- polvittuneisuutta ja sen sukupuolittu- neisuutta korostavien tutkijoiden välillä samoin kuin sosiaaliturvaetuuksien ja hyvinvointipalvelujen tutkijoiden välil- lä. Päivät koostuivat pääpuheenvuoroista, työryhmistä, pikkuplenaareista sekä pa- neelikeskustelusta. Päiville osallistui yli 300 tieteenharjoittajaa, sosiaalipolitiikan ammattilaista ja opiskelijaa. Päivät avasi- vat Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen sekä Sosiaalipoliittisen yhdis- tyksen puheenjohtaja Susan Kuivalainen.
Pääalustajiksi päiville saapuivat professori
Virpi Timonen Trinity College Dubli- nista Irlannista ja professori Trudie Knijn Utrechtin yliopistosta Hollannista. Tässä puheenvuorossa käymme läpi päivien kulkua aina pääpuheenvuoroista loppu- paneeliin.
sukupolvienja sukupuolien välinensolidaarisuus
Professori Virpi Timonen käsitteli esi- tyksessään sukupolvien välisiä (esimer- kiksi rahan tai ajan) siirtoja, sukupolvien välisten suhteiden rakentumista soli- daarisuuden ja konfliktin näkökulmista sekä mahdollisuuksia sukupolvien väli- seen oikeudenmukaisuuteen. Timosen analyysissa olivat mukana yksityinen ja julkinen kenttä sekä perheen sisäiset ja yhteiskunnalliset sukupolvet. Tarkastelu painottui erityisesti Irlantiin, Suomeen, Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan.
Timosen esitelmässä nostettiin voimak- kaasti esille myös sosiaaliluokat, jotka vaikuttavat sukupolvien välisten suhtei- den jäsentymiseen perheiden sisäisissä käytännöissä. Alemmissa sosiaaliluokis- sa aikuisten lasten iäkkäille vanhem- milleen tarjoama hoiva nähdään hänen mukaansa jopa kyseenalaistamattomana velvollisuutena siinä missä ylemmissä luokissa vastuu iäkkäistä perheenjäsenistä ulkoistetaan useimmiten yhteiskunnalle.
Timosen mukaan sosiaaliluokan käsite
tulisikin tuoda vahvemmin mukaan kes- kusteluun sukupolvien välisestä oikeu- denmukaisuudesta. Kommenttipuheen- vuoron Timosen luentoon esitti dosentti Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.
Puheenvuorossaan Kautto toi lisänä- kökulmaa jännitteisiin, jotka vallitsevat sukupolvien – erityisesti hyvinvointival- tion rakentaneiden suurten ikäluokki- en ja nuoremman sukupolven – välillä.
Professori Trudie Knijn tarkasteli pu- heenvuorossaan sukupuolten ja suku- polvien välisen solidaarisuuden haasteita.
Tällä hetkellä sukupuolten ja sukupol- vien solidaarisuuteen linkittyvät kysy- mykset eläkkeistä, vanhushoidon kustan- nuksista, alentuneesta syntyvyydestä sekä nuorten massatyöttömyydestä herättävät paljon keskustelua ympäri Eurooppaa.
Professori Knijnin mukaan sukupuolten välinen epätasa-arvo on jäänyt viime ai- koina sukupolvien välistä epätasa-arvoa koskevien teemojen varjoon, sillä suuri osa eurooppalaisista naisista on palkka- työssä ja täten ajatellaan, että tavoitteet sukupuolten välisen tasa-arvon kasvatta- misessa on jo saavutettu. Knijnin mukaan sukupolvien välistä solidaarisuutta (niin työssä kuin hoivassa) tai sukupuolten vä- listä tasa-arvoa ei voida kuitenkaan ana- lysoida toisistaan erillisinä kysymyksinä.
Luennollaan professori Knijn pyrki vas- taamaan kysymykseen siitä, heikentyvät- kö solidaarisuuden muodot perheen ja valtion tasolla ja niiden välillä. Komment- tipuheenvuoron Knijnin luentoon esitti professori Jorma Sipilä Tampereen yli- opistosta. Puheenvuoronsa lopussa Sipilä esitti tärkeän kysymyksen siitä, mitä sosi- aalipoliittisia strategioita ja resursseja tar- vitaan, jotta voidaan ratkaista tulevaisuu- den sukupolvien ongelmia muutenkin kuin yksilöllisten ratkaisumallien kautta.
gradupalkinTo sauli hyväriselle
Turun yliopisToon
Sosiaalipoliittinen yhdistys palkitsee vuosittain yhden pro gradu -tutkielman.
Palkinto myönnetään Sosiaalipolitiikan päivillä edellisen lukuvuoden parhaalle opinnäytteelle. Palkintoa varten kaikkien Suomen yliopistojen yhteiskuntapolitii- kan ja sosiaalipolitiikan oppiaineita oli pyydetty lähettämään ehdolle yksi opin- näytetyö. Palkinnosta päätti tänä vuonna dosentti Raija Julkunen.
Palkinto myönnettiin Turun yliopistosta valmistuneelle Sauli Hyväriselle tutkiel- masta ”Mahdollisuuksia tasa-arvoon?
Perhetaustan vaikutus toisen polven maa- hanmuuttajien yhteiskunnallisen me- nestyksen mahdollisuuksiin Suomessa”.
Hyvärisen pro gradu -tutkielmassa selvi- tetään perhetaustan vaikutusta toisen su- kupolven maahanmuuttajien koulutus- tasoon muuhun väestöön suhteutettuna sekä selvitetään maahanmuuttotaustan vaikutusta yhteiskunnalliseen menestyk- seen Suomessa. Tutkielman empiiristen tulosten ja aiempien toisen polven maa- hanmuuttajia koskevien suomalaisten tutkimusten perusteella Hyvärinen tote- aa, että koulutusjärjestelmän osalta Suo- messa toisen polven maahanmuuttajat ovat valtaväestön kanssa yhtäläisessä ase- massa. Tosin vaarana on, että tulevaisuu- dessa, ilman oikeanlaisia yhteiskunta- ja maahanmuuttopoliittisia toimia, toisen polven maahanmuuttajien asema Suo- messa heikkenee. On tärkeää, että kaksi mahdollisuuksien tasa-arvon elementtiä toteutuu: koulutuksen mahdollisuus kai- kille ja syrjimättömyysperiaate työelä- mässä. Yleisten tasa-arvoisuutta lisäävien toimien lisäksi yhteiskuntapolitiikassa on Hyvärisen näkemyksen mukaan erityi-
sesti kohdennettava toimenpiteitä työ- markkinoiden mahdollisiin syrjiviin me- kanismeihin ja niiden purkamiseen.
Työryhmiennäkökulmia päivien Teemaan
Päivien aikana kokoontui yhteensä 13 työryhmää, joissa pohdittiin päivien tee- maa useista eri näkökulmista. Työryh- missä käsiteltiin muun muassa kestävää sosiaalipolitiikkaa, yhteiskuntapolitiikan uusia ja vanhoja käsitteitä, työpolitiikkaa, kulttuuripolitiikkaa, kansalaistoimintaa, perheiden toimeentuloa sekä paikallista hyvinvointipolitiikkaa. Työryhmissä ää- neen pääsivät väitöskirjantekijät ja alan tutkijat ympäri Suomen.
Työryhmässä “Sukupolvien vuorovaiku- tussuhteet” tarkasteltiin torstaina isovan- hempien vaikutusta lastenlasten hyvin- vointiin, ilman vanhempien tukea jääviä aikuisia lapsia sekä nuorten aikuistumista ja erilaisia perhekulttuureja. Perjantaina työryhmässä olivat esillä sukupolvien vä- linen informaali hoiva, hoivanarratiivit, ikääntyneiden toimijuus ja roolit sekä hyvinvointiyhteiskunta kaiken ikäisten yhteiskuntana. “Marginalisoidut ryhmät, mahdollisuusrakenteet ja kansalaistoi- minta” -työryhmä puolestaan kiinnitti huomiota työttömien nuorten elämän- kulkuun ja valintoihin, akateemiseen eriarvoisuuteen sekä Münchhausenin paradoksiin, joka Sakari Hännisen esi- tyksessä liitettiin luonnehtimaan tietyssä määrin työttömän työntekijän tilannetta suhteessa valtiovaltaan.
“Hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden me- kanismit” -työryhmä käsitteli puoles- taan koettua hyvinvointia yksilötasosta rakenteisiin. Työryhmässä “Perheiden
taloudellinen toimeentulo, aika ja ajan- käyttö” käsiteltiin äitien työaikaa, ajan- käytön ja kotitöiden jakamisen eroja sukupuolten välillä, ajankäytön hauras- tumista, lapsiperheiden toimeentuloa, kotitalous- ja hoivatyötä sekä lasten ja perheiden elämää vastaanottokeskuksis- sa. Kaiken kaikkiaan työryhmät toivat monipuolisesti esille sosiaalipolitiikan sukupolvittuneisuuden ja sukupuolit- tuneisuuden. Esitykset ja keskustelut olivat antoisia ja haastoivat kuulijoitaan ajattelemaan. Myös metodivalintojen kirjavuuden perusteella sosiaalipoli- tiikan tutkimus näyttää voivan hyvin.
Torstaipäivän lopuksi kokoonnuttiin ravintola Franseskaan illalliselle. Illan avasivat Jyväskylän kaupungin puoles- ta Tuija Mäkinen ja päivien järjestäjien puolesta yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger. Illan aikana esiintyi jy- väskyläläinen Carola Tribute Ensemble, joka esitti Carola Standertskjöldin 60- ja 70-luvuilla tulkitsemia tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin iskelmämusiikin helmiä. Sukupuolet ja sukupolvet yhdis- täen bändi juoksutti osallistujia herrojen kanssa pellonlaidassa ja muistutti, ettei aina käy niin kuin haaveillaan.
opiskelijoidenkokemuksia
sosiaalipoliTiikanpäivisTä
Jyväskylässä järjestettyjen päivien eri- tyistavoitteena oli aktivoida opiskelijoita osallistumaan päiville. Tämä tavoite on- nistui erinomaisesti, sillä Jyväskylän yli- opiston omien opiskelijoiden lisäksi Sosi- aalipolitiikan päiville saapui opiskelijoita myös muista yliopistoista, aina fukseista maisterivaiheen opiskelijoihin. Opiske- lijoiden aktiivisuuteen vaikutti varmasti kaksi suurta houkutinta: perustutkinto-
opiskelijoille ilmainen osallistuminen päiville yliopistoon ja pääaineeseen kat- somatta sekä opintopisteiden saaminen luentopäiväkirjaa vastaan. Opiskelijat olivat myös mukana toteuttamassa päi- viä; heitä saattoi nähdä infotiskillä, va- lokuvaamassa ja salissa juoksuttamassa mikrofoneja. Myös päivien käsiohjelma oli kokonaan opiskelijoiden tekemä.
Opiskelijoiden mukaan päivien aikana vallitsi hyvä ja iloinen tunnelma, vaikka keskustelunaiheet olivat painavia. Työ- ryhmät ja paneeli saivat erityistä kiitos- ta, sillä opiskelijat kokivat ne mukavaksi vaihteluksi arkiseen opiskeluun verrat- tuna. Päivien varsinaisen iltaohjelman aikana eri yliopistojen opiskelijat ko- koontuivat myös yhteiseen kollegata- paamiseen, joka järjestettiin Seminaarin- mäen kampuksen Lyhty-rakennuksessa.
Tapaamisen järjestämisestä kiitos kuuluu Jyväskylän yliopiston sosiologian, yhteis- kuntapolitiikan ja sosiaalityön ainejärjes- tö Fokus ry:lle. Tapaaminen oli erittäin onnistunut, sillä eräänkin opiskelijan mukaan tällaiset tapahtumat ovat niitä harvoja tilaisuuksia, jolloin opiskelijat pääsevät verkostoitumaan muiden yli- opistojen opiskelijoiden kanssa. Toivot- tavasti Sosiaalipolitiikan päivien opis- kelijoiden kollegatapaamisesta tulee siis vuosittainen perinne!
päivienpääTTeeksi: pikkuplenaariT japaneelikeskusTelu
Perjantaina järjestetyssä pikkuplenaa- risessiossa esittäytyivät neljä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan yksikön väitöskirjantekijää. Mari Kivitalo tar- kastelee väitöstutkimuksessaan pienen maaseutukaupungin asukkaiden suhdet- ta asuinympäristöönsä. Kaisu Kumpulai-
nen tutkii väitöksessään kylätoiminnan kautta rakentuvaa aktiivista kylää. Tho- mas Babila Saman tutkimusaiheena on kansalaisjärjestöjen toiminta aktiivisen työvoimapolitiikan toteuttajina Suo- messa ja Ruotsissa. Helena Hirvonen puolestaan tutkii sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden muuttuvia kokemuksia työstään managerisoituvassa yhteiskun- nassa. Pikkuplenaareissa Jyväskylän yli- opiston yhteiskuntapolitiikan yksikön tutkimusaiheet tulivat esille monipuoli- sesti, mikä selkeytti myös omien pääai- neopiskelijoidemme käsitystä siitä, mil- laista tutkimusta Jyväskylässä tehdään.
Aamun työryhmien ja pikkuplenaa- reiden jälkeen seurasi päivät päättävä paneelikeskustelu, jonka aiheena oli
”Sukupolvet, sukupuolet ja suomalai- sen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka”.
Panelisteina toimivat professorit Virpi Timonen, Eeva Jokinen, J.P. Roos ja An- neli Anttonen sekä tutkimusprofessori Olli Kangas. Paneelin puheenjohtajana puolestaan toimi dosentti Tiina Silvasti Jyväskylän yliopistosta. Paneeli oli tänä vuonna järjestetty ”sprinttipaneeliksi”, jossa kullakin panelistilla oli vain muu- taman minuutin puheenvuoro ja jossa yleisöllä oli mahdollisuus esittää panelis- teille salamakysymyksiä.
Paneelikeskustelun avasi Olli Kangas.
Puheenvuorossaan Kangas esitti yleisen huolen nykyisen eläketurvan kestävyy- destä. Kankaan puheenvuoro asetti heti keskustelun taustavireeksi kysymyksen luottamuksesta hyvinvointijärjestelmään ja sen kestävyyteen. Paneelikeskuste- lun aikana myös yleisöstä nousi esiin kysymys siitä, millä tulevat sukupolvet kannustetaan töihin, jos eläkelupauksia ei ole antaa. Eräs päivillä usein toistuva teema olikin luottamus erityisesti suku-
polvien välillä. Säilyykö sukupolvisopi- mus ja voivatko eri sukupolvet luottaa siihen myös tulevaisuudessa? Paneelissa nousivat vahvasti esille sosiaalipolitiik- kaa tulevaisuudessa kohtaavat haasteet ja jopa uhkakuvat, mutta myös keskustelun loppuvaiheessa Virpi Timosen nostama näkökulma, että pohjoismainen hyvin- vointivaltio on Suomelle kansainvälinen kilpailuetu, josta kannattaa pitää kiinni.
Järjestelytoimikunnan näkökulmasta päivät onnistuivat erittäin hyvin: profes- sori Teppo Krögerin avauspuheenvuo-
ron toive siitä, että vuoden 2012 Sosiaa- lipolitiikan päivät tarjoaisivat akateemisia ja ulkoakateemisia virikkeitä, mielen- kiintoisia sessioita, vilkkaita keskustelu- ja sekä vanhojen tuttujen tapaamisia ja uusien yhteyksien syntymisiä toteutui.
Järjestelytoimikunta kiittää pääpuhujia, kommentaattoreita, panelisteja, opis- kelijoita, yhteistyökumppaneita sekä tietysti kaikkia päiville osallistuneita.
Nähdään lokakuussa 2013 Tampereella!
