• Ei tuloksia

Koulutusyhteiskunnasta oppimisen yhteiskuntaan näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Koulutusyhteiskunnasta oppimisen yhteiskuntaan näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

182

KOULUTUSYHTEISKUNNASTA OPPIMISEN YHTEISKUNTAAN

Aikuisten oppimista on tuettava ratkaisuin, jotka ottavat huomioon heidän lähtökohtansa. Eri instituutioiden tehtävä on luoda oppimiselle suotuisat mahdollisuudet. Sen merkitsee mm.

sitä, että koulutusjärjestelmää uudistetaan jatkuvasti soveltumaan aikuiskoulutuksen tarpeisiin. Painopiste tulee siis siirtää

koulutusorganisaatioista oppimista tukevien toimintaympäristöjen luomiseen. Tällaisia suuntaviivoja loi seuraajalleen tilaa tehnyt vuosien 1988-90 aikuiskoulutusneuvosto asiakirjassaan

Koulutusyhteiskunnasta oppimisen yhteiskuntaan.

Jatkuvan oppimisen periaate

Aikuiskoulutusneuvosto korostaa humanisti­

seen psykologiaan sekä kognitiiviseen ja toimin­

nan teoriaan perustuvaa näkemystä ihmisestä ak­

tiivisena tiedonhankkijana ja tiedonkäsittelijänä.

Jotta koulutusjärjestelmä tukisi jatkuvaa oppi­

mista, kouluttajien ja ohjaajien koulutus tulee myös järjestyä näiden uusien näkemysten pohjal­

ta.

Aikuiskoulutusneuvosto haluaa nähdä tulevai­

suuden koulutusjärjestelmän sellaisena, että sii­

nä nuonen peruskoulutus ja aikuisten monipuo­

liset opiskelumahdollisuudet ovat tasaveroisessa asemassa.

Eräs keino edistää jatkuvaa koulutusta on ke­

hittää tutkintojen joustava, yhteenniveltyvä jär-

jestelmä keinotekoisia raja-aitoja karsien. Uusien asioiden hallinta tulee siis voida osoittaa muun­

laisinkin näytöin kuin koulumuotoisella opiske­

lulla. Kynnystä jatkuvaan koulutukseen voidaan myös madaltaa aikuisten opinto-ohjauksella ja informaatiolla, rohkaisemalla ja kannustamalla aikuista sekä opintotuen ja opintososiaalisten palveluiden joustavilla, aikuisopiskelijaa palvele­

villa sovellutuksilla.

!yöorg�n�saatiot Ja oppllll111en

Oppimisen yhteiskunnan keskeinen ulottu­

vuus on työelämä. Pääosa tarvittavasta uudesta osaamisesta on hankittava työssä jo olevaa henki­

löstöä kehittämällä, aikuiskoulutusneuvosto to­

teaa. Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet vai­

kuttavat työntekijäin työkykyyn ja -motivaatioon ja työelämässä pysymiseen.

(2)

Työtä on kehitettävä oppimista edistäväksi ja op­

pimista kannustavat työyhteisöt voivat merkittä­

vällä tavalla vaikuttaa työntekijöiden elämänhal­

linnan kehittymiseen laajemminkin.

Keskeisintä on kehittää työtä itseään oppimis­

mahdollisuuksia sisältäväksi. Toinen keskeinen etenemistie on aktiivinen henkilöstökoulutus, luonnollisena osana työtä. Oppimista voidaan myös edistää tukemalla työntekijäin omaehtoista itsensä kehittämistä.

Aikuiskoulutusneuvosto näkee kuitenkin, et­

tei kaikki tämä onnistu laajassa mitassa ilman erilaisia tukitoimenpiteitä. Vastuu tässä kuuluu niin työmarkkinajärjestöille, oppilaitoksille ja henkilöstöhallinnollekin. Oppilaitosten tulee voimakkaasti kehittää asiakaslähtöistä koulutus­

suunnitteluaan ja valmiuksiaan. Omaehtoisessa itsensä kehittämisessä on vuorostaan vapaalla si­

vistystyöllä tärkeä työsarka.

Kansalaiset ja perussi vistys

Neuvosto kantaa myös huolta aikuisten kansa­

laisen pemssivistyksestä, sillä demokratian kan­

nalta se on keskeisiä kysymyksiä. Kansalaisilla tu­

lee olla mahdollisuus hankkia itselleen yhteis-

kunnallisesti tärkeitä kysymyksiä monipuolisesti jäsentävää tietoa omien valintojensa ja päätös­

tensä perustaksi, neuvosto toteaa.

Eräs kansanvallan ominaisuus on se, että kan­

salaisilla on mahdollisuuksia pohtia niitä arvoja ja eettisiä periaatteita, jotka viime kädessä ohjaa­

vat kaikkea tiedon käyttöä. Kansalaisten tulee kyetä käyttäytymään hankkimansa tiedon perus­

teella. Tieto on voitava suhteuttaa omaan elä­

mäntapaan, lähi- ja työympäristöön ja laajem­

piin yhteyksiin niin, että se voi muodostua oman toiminnan ja ratkaisujen pohjaksi.

Erityisen korostuneesti tiedon, arvojen ja toi­

minnan merkitys tulee vanhan aikuiskoulutus­

neuvoston mielestä esiin ympäristö- ja energiaky­

symyksissä.

Pohjatietoa yhteiskunnallisesti tärkeistä kysy­

myksistä ovat luoneet perinteisesti juuri kansa­

laisjärjestöt ja näin luoneet mahdollisuuksia ar­

vokysymysten käsittelyyn. Tätä kansalaisjärjestö­

jen tärkeää työtä tuleekin tukea samalla, kun op­

pilaitoksilta - mukaan lukien myös ammatilli­

set oppilaitokset - edellytetään suurempaa vas­

tuuta demokraattisen yhteiskunnan perusedelly­

tyksiä ylläpitävästä ja arvokysymyksiin liittyvästä koulutustarjonnasta.

l8 3

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Nopeasti etenevä siirtyminen tie- toyhteiskuntaan tai oppimisen yhteiskuntaan asettaa kouluille ja opettajille mittavia tehtäviä ja samalla myös paljon opetuksen, opiskelun ja

Teoksen muussa kokonaisuudessa annetaan kuitenkin vähän käytännön eväitä tä- män vaikean oppimisen ja opettamisen muo- don kehittämiseksi.. Laatupiiritoimintaa esittelevä,

Arvioinnin tulisi siten selkeästi olla yhteydessä oppilaan tavoitteisiin mutta ainakin oppimisen edistymisen seurantaa haarukoivissa haastatteluvastauksissa tavoitteista

TALIS-maissa tilastolli- sesti merkitsevät erot olivat kaikkien kolmen ryhmän kohdalla: miesopettajat koki- vat opettajan ammattia arvostettavan noin 4 %-yksikköä enemmän kuin

Kehittämistoiminnan on hyvä rakentua aikaisemman tiedon pohjalle. Kehittä- mistoiminnan pitää myös soveltua opettajan omiin ammatillisiin kehittymisen tarpeisiin ja sen pitää

Opettaminen ja siihen liittyvät tehtävät yhteensä (h/vko) Opettaminen (h/vko). Opettajien

Opiskelusuunnitelmaan voidaan sisällyttää kursse- ja perusopetuksen eri vaiheista niin, että esimerkiksi alkuvaiheen opiskelija voi tehdä päättövaiheen eng- lannin kursseja,

Pellegrinin ryhmän (1995) tutkimus puolestaan osoitti, että toisen ja neljännen luokan oppilaiden tarkkaavaisuus oli parempi välitunnin jälkeen kuin ennen sitä.. Samoin he