Palovakuutus-Osakeyhtiö F E N I X

1891

Lehti ^ilmestyy

kahdesti viikossa,joka arki tiistaija pedant.^kjlo4 i.p.

Toimisto ja konttoori Raastuvankatu19, Toimistoavoinna k:lo11

—

_{1 a.}

p., Konttoori avoinna klo 10—1 a p.ja 4—6 i.p. paitsi tiistai japerjantai iltapäivällä.

Puhelangan numero 122.

Ilmoitushinta: Kirjoitusten edellä^{15 ja}jälessä 10 p.

Palovakuutus-Osakeyhtiö F E N ^I X

mnen.

Toirrxittaja-tr

m

0. Ansas.

Tiistaina Tammikuun ¹³ Mk.

M 4

Tilaushinta:

Suomessa. Koko vtodelta4m. Venäjällä: \ ^v.2^ ^rupi

3» ³

„

5 n 2 „ Amerikassa: f

„

_Hdoll.

i

"

1

l"

Vaasassakuukaudelta 35 p. Kotiinkanto ilmaiseksi.

Yksityisnumero 10p.

Pohjois-Savon enin levinnyt lehti on

»SAVO",

joka ilmestyyKuopiossaja leviää2.800 kpl. painoksessa. Hinta postissa 5: 80

vuodelta. 1168

«r«.

Tukholmassa, _Pääoma 4,000,000 Kruunua, antaa palovakuutuksia asiamiestensä kautta,

Kilpa-ajot

pidetäänlalasjärwelläjaman

mmilcn

järwen jäällä,

helmikuun

^{10 päiwänä,}

jossa palkitaan ainoastaanne oriit ja tammat, jotka eiwät ole waltion^ajois»

ja

palfilut^^^^^^^^^^^^^H

Toimikunta

ilä^B^^^

^Tätenjulistetaan l

ml^^^^

vanhemman ja 2^nuo- remman kirjurin virkaa avonaiseksi haettavaksi Suomenrakuunarykmen- tiltä. Hakemukset liitetyillä todis-

bxksiU^kieUei^taidostaluheMään

rykmentin kansliaan.

sv H l^cjt^i^f

I^^-2^-^12.2.

Waasan Kertaus-

Hoi!"

tunnettua

ja Verkkotehtaan

hyväksi

»Kalastajalankaa/

?!!,«>!««

Waasan kaupungin vanhin suomenkielinen sanomalehti, joka mak- saa koko maassa ainoastaan 3 mk. 18

^p:«2.

WG* Waasassa: 3 Smk. koko ^vuodelta, -^pf Kotiinkanto ilmaiseksi.

Waasan Lehteä,

Potyoismaiden Osake-Pankki

Kauppaa ja Teollisuutta varten.

Pankkion vastaiseksi korottanut Talletuskoron seu- raaviin määriin:

6 kuukauden peruutusajalla maksetaan 47

₂

%

4

ii

4 „

™^ _{99 99 99} ^f/ ^'•) «

Hallitus.

sekavista å vista talletuskoron ja juoksevalta tililtä

Wiipurissa joulukuun 23 p:nä 1890.

Suomen Thdys-Pankki

rahoja tallennettavaksi ^ja korvaa:^

neijau

kände

Juoksevan tilin korko

Waasassa tammikuulla 1891.

HALLINTO.

Vakuutus-Yhtiö

«"

»««

Haaksirikot järjestetään ^heti Suomen me-

rilain mukaan.

^»9«

antaa vakuutusta höyry- ja purjelaivojen kaskolle, ta- varoille, rahdeille, rahtietuanneille y.

^{m. hyvillä}

eha eloilla ja

haivimpiin vakuutusma^gnihin

vastaanottaa rahoja tallennettavaksi

472 % ^{vuotuista korkoa vastaan} 6 kuuk.peruutusajalla,

Waasan Osake-Pankki

"

n /0 » ^{j? n} "

3

^0/

1

ii

sekä korvaa juoksevalta tililtä ^2J2

^J

/

²

Vo

Waasassa joulukuun 29 p:nä 1890.

Ha 1 ¹ itn s.

POHJALAINEN,

Sanomia Vaasasta ja Pohjanmaalta,

tarjoutuu täten tilattavaksi vuodeksi 1891.

Tilausilmoitus.

Kun Pohjalainen nyt uudeksi vuodeksi tarjoutuu palve- lemaan suomalaisia kansalaisia, tapahtuu se siinälujassa

vakuutuksessa että sen tähänastinen ^{työ ei} ole ollut ^turha.

Emmekä suinkaan ^aiomillääntapiia siitähellittää,_{vaan vast-} edeskin jatkaa sitäkaikkien voinuemme mukaan. Siihen vii- taten ja kansan kasvavaan kannatukseen ja luottamukseen nojaten, pyydämme saada yleisölle vakuuttaa että Pohjalai- nen yhä

Hengoltänsä tulee oloni? ⁿ supisuomalainen, va-

paamielinen, kansanvaltainen, ja

Sisällöltänsä vaihteleva,

arvaten

runsaasti sitä varten kirjoitettuja, omatakehia kirjoituksia valtiolliselta, yhteiskunnalliselta ja kaunokii

ialiisoitakin

^alalta.

Toimitukseltaan

tuleePohjalainenedelleenkin ole- maan allekirjittaneittenkäsissä,_{jonkaohessa hra}

Antti

Kron- man ^yhä antaa maili*"

tulokasta

^apuaan. Maamme^mainiokir- jailija, rouva

Minna

Gainb oi¹myöskinensi vuodeksi^luvan- nut meille uudenalkuperäisenKartomuksen. Valtiopäiväivillä tulee meidän erityisenä kirjeenvaihtajanamme olemaan hra

A.

^W.Heikk

'2^?n'«.s:

^käsialantämänvuotisetkintilaajamme hy- vin tuntevat. Täten toivomme tarkimmiten voivamme seu- rata niiden kansallemme tärkeitä keskusteluja japäätöksiä, jota paitse tulemme antama

kuvia

etevimmistä kansan- edustajista v. m. Ne muut nuoret jatuoreetkirjailijakyvyt, jotka ^ovat meitä tänä vuonna avustaneet, joista tässä mai- nittakoon ainoastaan nimimerkit

E. E. T.

^ja

0. E.

^{K., tule-}

vat myöskinensi vuonna olemaan ^meille avullisina. Sähkö- sanomiakin ^tulemme yhä saamaan sekä koti- että ulkomaan tärkeimmistä tapauksista.

Kooltansa ^tulee Pohjalainen yhä olemaan 6-pals- täinen, jommoisena se koko jälemmänpuolen _{vuotta on} il-

mestynyt. Mutta sen ohessa tulee se tarpeen mukaan ^laa- jennettavaksi 7-palstaiseksi. Ilmestymispäivinä pysyvätedel- leenkin ^{tiistai ja perjantai,} tahi pyhän näiksi ^sattuessa

jokoedellinen tai ^seuraava päivä.

Hinnaltansa

^on Pohjalainen laajennettunakin yhtä halpa kuin tähänkin asti,maksaen koko vuodelta kaikkialla Suomessa

ai?ioastaa7i ⁴ markkaa

ja vuoden osalta ^samassamitassa. Venäjällä ^on hinta

2'/

²

ruplaa ja Amerikassa ^iy2 dollaria. Kuukausihinta kaupun- gissaon 35 ^p. Kotiinkanto ilmaiseksi.

0. Ansas. Niilo Kivinen.

Pietarissa

Eirkkopuistikko N:o 20.

IKI- ^ISTygrén.,

välittää edullisimmilla ehdoilla jahalvimmilla vakuusmaksuilla Henkivakuutuksia,

Pääoma-, Elinkorko-, Jälkeenelo- jaMyötäjäisvakuutuksia, Tapaturmavakuutuksia,

Palovakuutuksia.

kaikenlaiselle irtaimelle jakiinteälle omaisuudelle, Kuljetusvakuutuksia Meri-, virta- ja maakuljetukselle.

Vahingot korvataan ^hetija runsaasti.

Lähempiä tietoja antaa ja vakuutusilmoituksia vastaanottaa

Zekailmsttukfia.

Tämän kuun 18 p:nä pidetään Seinä- joella Nygärdintalossa

-A_rpajaiset

Kansakoulun

käsityö-huone-ra-

kennuksen hyväksi.

Esitelmä. Laulua. Tanssia.

79 Alkaa klo 5 j. pp.

100:lta

Kurssit,

huomen Pankki l"» p. tammikuuta IS9I.

Pietari ^{l. a} 297:

—

_{292:- lOO.llaj.}

Lontoo 1. a. 25: 40 -

90 p 25: 1425: 03

Pariisi'

^Ia.100:50

—

_->

90 p. 99: 80 99 00 Hampuri 1. a.124: ⁶⁰

— —

90 p. 123: 40 122:50 Lyypekki I a. 124: 30

,;

90 p. 123: 20122:

45^

Berliini 1. a. 124: 30

- -

90 p.123: 20^122:45'

Un Frankf 1. a. 124: 30

— — .

90p. 123: 20122: 451 Amsterdam^{90 p. 208:}

—

_{206: 401}

Antverpi l. a 100:30 —-1 90 p. 99: 00 98: SO Kristiania 139: 70 138: 50 Tukholma 1. a. 139: 70138: 60 Köp.hainina1. a. 139: 70 138:50>

Waasan

Ammattilaisseuran ^apu-

ja Eläkerahaston

jäsenet kokoontukoot ^yleiseen

wuosiko- koukseen

^{torstaina tämän}

^tammikuun

15 p:nä klo ⁶ j. PP.

tawalliseen

^paik-

Puheenjohtaja.

seurakunnalle edullisemmaksi katsoo.

Mietintöaikaa pidätetään

sitä

^warten

yksi tunti.

Huutajalta _waaoitaan

luotettawat

takuut työn

suorittamisesta

^sopimuksen

mukaan.

Tarkemmin huutokauppatilaisuudessa

tai jo

sitä

ennen allekirjoittaneelta ra-

kennustoimikunnan

puheenjohtajalta.

Virroissa

^{29 pänvana} joulukuuta 1890.

Rakennustoimikunnan

^puolesta:

82 G.

R.

^lartti.

Kunnailisverokuitteja

l'. \V. Unggreninkirjapainossa.

S. F. Sundholmilla

Suuri varastokulta-^ja hopea-teoksia 3 Kauppapuistikkon:o ^7.

toonin.

Wbl. W. T.^{2 k. 1}

Halutaan saada

₆

^lainalle

tai ^7,000

markkaa warmuukfia ^was-

taan. Vastausta ja ehtojen tietoja pyytää

„<;

tai 7"

Pohjalaisen

kont-

VAASAN OSAKE PANKKI,

jolla on pääkonttoori Vaasassa sekä Osastokonttooreja Helsingissä, Turussa, Kristiinankaupungissa ja

Uudessakaarlepyyssä, vastaanottaa rahoja talletustodistuksella ja juoksevalle tilille.

Ostaa

vekseleitä ulkomaiselle rahalle sekä ^{myypi niitä mak-} sukäypiä

Amsterdamissa, Maini» Frankfurtissa, Newyorkissa, Tukholmassa Antverpissii, Hampurissa, Pariisissa ja Pietarissa, Barcelonassa, Kööpenhaminassa, Ranskan ^Trondhj

^emissä,

Berliinissä, Lontoossa,

useimmissa suurim- H»s8OV2883)

Breemissä, Lyypekissä,

missakaupungeissa.

Wienissä, Brysselissä, Madridissa, Räävilissä, y.

^m.

paik-

Dresdenissä, Moskovassa, Riiassa, koissa.

Kristiaaniassa,

Diskonttaa vekseleitä Suomen ^markoissa, maksuluvalliset muillakin paikkakunnilla maassa;

Myöntää hypoteekkilainoja ja kassalaina-laskuja;

Myypi postilähetys-vekseleitä;

Ostaa

ja

myy

obligatiooneja;

Ostaa

kupongeja koti- ja ulkomaisiin valtion-obligatioo-

Pankin kanssa saadaan toimia suoranaisesti kirjeessä

Uratta-

Huutokauppa.

26 p:nä tammikuuta 1891 klo 12 päiwallä tarjotaan Wirtain pappilan

uusi

päärakennus

Ala-Herra sen

^talossa,

Wirtain

^{pitäjässä, pidettäwän}

huuto-

kaupan kautta urakalla

tehtäwäksi.

Rakennuksessa

tulee olemaan ¹⁴

huo-

netta, niinkuin

sitä

^{warten tehdyt pii-}

rustukset,

jotka ^owat allekirjoittaneen luova nähtäwinä, _tarkemmin

osotta-

wat.

Rakennus

^tarjotaan

kahdella

^eri

eh-

dolla: huutaja joko

itse

^wedattäara-

kennusaineet paikalle, tai pitää raken- nustoimikunta niitten ajamisesta

huo-

len, kumman tawan

toimikunta

waan Eliel Veto

suomalainen alkeiskoulu

awataan jälleen keskiwiikkona, tummu

tunn 14 pina klo IN

pp^^^^^

ANOMIA "VAASASTA^å WffIÄNMAAOÄ :' ⁼

Mmakuutus-Osakeyhtiö

Abin

Kanjatoulunjohtokunta.

Kaupungin kansakoulut

awataan taas torstaina tamnntuun ¹⁵ p:nä klo U> e. pp. ja

tehtaanlasten

koulu

samana

^{päiwänä klo Z j.pp.}

1891. 4.

Huom! leijerinomist Huom!

Halutaan vuokrata

nyt

heti käynnissä oleva meijeri maito- rikkaassa seudussa Tarjouk- sia sekä ilmoitusta vuotuisesta voinvalmistuksesta,kuorimiskei- nosta, maidon hinnasta sekä muista meijeriä koskevista asi- oista odottaa mahdollisimman pian Agronoomi

F. A. Ottelin,

Kauhavan asemalla.

herätä

ymmärrettynä,

alamaisiansa

^kohtaan,

hänellä

^{myöskin on} awain

niihin

owiin, jotka ennen owat

sulkeutuucct

kun ystäwänä

olisi tahtonut

^{astua yli}

kynnyksen

toisen

alempi-anvoisen luo.

Tällä tiellä woipi

tehdä

tuttawuutta, epäluulo kadota

luottamuksen

^edestä,

ja ne myönnytykset, joita parempi-

osaisten

^{tulee tehdä,} tapahtuivat ilman

kaipausta ja

sen

tähden

^{että ne}

tehdään

^wapaasta

tah-

dosta. Mutta nykyään ylempianvoi^

set

älkööt luulko että

he

^tällä

tekisnvät

jonkunhywäntyön. Mitä

he ^tekewat.

se

^{on wain}

wanhan saatawan _maksa-

mista, joka wuosisatoja on^korkojakas- wanut. Se on

kiitollisuuswelan har-

rasta

suorittamista

^{niiden puolelta,}

jotka ilman omaa

ansiotansa

^owat

syntyneet _elämän

etujen

omistusoikeu-

teen.

Waatimnkset

^owat

kohtuulliset

ja ne owat

sowinnolliseoti

täytettäwät.

On

knllin kauan

^jo ollut aika

Allekirjoittanut _ostaa

Siemenrukiita

korkeimpiin

kaypahintoihifll

1666

A. E. ^Hulti J. Wahtera ^Waasassa,

23 Rauhakatu 23.

Toimittaakaikenlaisia asioita,sisään- jättää jaulosottaaasiakirjoja virastoissa y.m.halvalla.

Laki- ^ja raha-asioita

inista toimittaa

Waassn lääninhallituksessa

asiakirjain sisäänjätlämistäsekä ja ulosotta-

S. R. Jernström.

Senaatinylimäär. kopisti.

369 Osoite: Hietasaarenk.^N.o5.

Pohjalaiselle

Tuhkarokko

^{ja koulut}

Oilen ^{paiwällä paloi}

osa

^Helsingin

sementtitehdasta

kalusteineen. Wabin- ko anvalaan

40.000 markkaan.

Vclsinqistä tainmit. 12 p.

Senaatin

kirkollisasiain

toimituskun- ta ou

lääkintöhallituksen ehdotuksesta

päättänyt että pääkaupuugissa raiwoa- wan

tuhkarokon wuoksi kewatlukukausi kouluissa

^{alotetaan wasta}

helmikuun ensimäisenä

_Tulipalo^päiwänä.

Helsingissä

Tulipalo

lisalmella.

lisalmelta ^{tammik. 12 p}

Tänä

^aamuna paloi kauppias Mi-

chclsonin asuinrakennus

perustuksia myöten.

Vakuutettu

^{1!>,000 markas-}

ta. Siina

asuwan

kirjakauppias Wuo- lewin tawarat wakuutetut 10,000 ja wiskaali Lagerftamin,makuutetut^1,000

markasta,paloiwat myöskin

luettiin

seurau _sihteelin

.1,',-ill^v "iin kuuluma

'oipi arwata niiden tärken- an ja

uhrausta

kyllä syll-

'.

Sehän

^{oukin työtä ja}

'eura tarkoittaakin omis- 12 asteen pakkanen jäätikuitenkinl>:

koko laiwanrungostawiiritonkoon ^jaak ka, niin että

se Hankoniemen

^{inli^-}

saan

^{oli kuin jääwuori. >,l .:i}

noana jäämöhkäleenä oli kokr

<iukansi

jalaiwan oikeanpuolinen

si .

Mac- tot, nuorat, raput ja^penkit faikli ^0(>

wat jääkerroksen liukastuit mat niin.

että oli waaranalaista liikkiö^fannrlla.

Kapteeni ci

sano

^{koe' in enucn}

sellaista —

Höyrylaiwatlumimyrskyä

Finlano

_koken

.isa.

^jaBjörn

owat kumpikin

asettuneet

syystä että jääsuhteet

Itäm

^olvv tätä

—

nykyäTalonkauppa. Lesk:l.vlwakowin waikeat. a.

Hintze

^{on9,000mkastamy'u'.)t talon-}

sa

^{n:o 28}

Pitkänlahdenkadu.' roatrcöa

työmiesBergmanille.

---

_{SB. T,}

IM^

Pohjalainen

ler»i

ia t.inään

lähes

^neljä

sataa

^{kapj. i}

^letta

^enoin•

man

^kvin

samana

p&t&änå

»iime

wuonna.

—

Tehdas-

ja käsityöljbdk^hdis tyksen

wuofikokous

^pidetään

ensi

^bel-

mik.

—

10 p:nä.

Hienoimman

^woin

keskihinta

(in^lannin markkinoilla ^on, toini :.»:>. <'.c-

hans ^{et Wieneken} Ncwcastlc-on ^{s.i :.i} mitukselle lähettämän kcrtou:ukse> '.l^-.au, lr.

1890 ollut 5shillinkiä ^{(sw:lta al. >,n.pi luin} edellisenä^wuonna,eli

sama

^{kuin _' i^^^.}

(sroituö1889 ja 1890 wuosicnw .lillamci:'

keokihinnassa ^riippuulähimmin kesäkuukausi^.' wallinneiota alhaisista ^{hinnoista, jotta '.w}

owat etupäässä johtuneet tawattoman^rul-v,- ta hcinämääriotä kaikissa ^{woitawott. > ,} maissa. Ätuitakin syitä on ollut waikut^ⁱ

sa, niinkuinmuutamien ulkomaisten ^{woinw..^}

tyssirmain kanppatawat ja myöhästyneet .o

tecrauksct.

Suomen ^woistasanotaan

samassa

kertoi'.!,it

scssa

että tämä woi on taas suuresti ^para-,'n

nut ja että

se

woittaa yhäenemmänalaa^{(^}

lännin markkinoilla.

—

Woiuoteeraus Korkein

teerauo Kööpcnhaminaosa tainmit.8p.

''

nua !04. ^{50 kiloota} Smk. ^{288. ."}

-

kiloota.

Tänään lähetetyltä mcijeriwoiota ma mc mc:

Halwempi^hienoinvucuo

..

^{laji„ Smk.„ 250-276,-JISO l'!-!^^M100 i.}

taan joka titc-tai. Huom! ^{omat trau.•>i;i} Helsingissä, tammik.10p:nä 1891.

Schildt

^{H .^aflbc}

— Päiwän

woinhinnat,nettofym

fontemeyfä.

3)llämainitutnoteeraukset ^{koskemat äin.,}

taan nuorta mei>criwoita waan ei talo:r

taiowoita eitä talletettuameijeriwoita.

Hankoniemeosä, 10p:nä tammikuuta I>'.^'

Arthur H.

^Borgström.

Muille lajeille

„

^!)2— 106 Kaikki50 filogv:etanetto

1=^11?;

suom.

^M..)

Meijeriwoillc, joka tänään uloolälM:

noteeraan minä seuraawat hinnalv ^war Hankoniemen asemalla:

Hienoimmallc .%-: ¹²⁸

—

hienolle ^„ 110—122

'nofifertomus

!:,!,,-.!:teui on tälle tofiuttjelle

i'>-^• 'l! .tomus. Siinä tulee yty

footte

• .ta toimintamme,

esittää

ptirtciåjään

kertomukseeni

^fitu-

'l ajalta ^ja

siten huomauttaa

^ole-

1^::.

1889, jouluni! p:nä

pidetty

-:eda

(Kuti

11Q

vwvtfi T^^r ^littiin,

uufittiijeii

jäänti jet]

^mv.

seuran

johtokunta n. m.

toimimietyet

neljäksi

wuodetfi, tehtiin

i påkosta, joista on

ollut

jeu=

.'.!-'.«».i ;:

toimintoa

tälle muodolle.

;:>'åi-ia ¦¦::i^

enftmäifeti

päätcfjcti täy-

täntöör

^;.ti>>:§ta, joka koski r,c(äin|uo=

tfentami^ta'

kookewain Kr*

fani ^nfintofl

^ja teloittamista, _en

.-,.', »ila mitään warniaa.

'.!^en päätös on ainakin

osiksi

mtöön.

.

^{nim. päätettiin} laulmas-

^.dun P-:

antamiseksi

paikkakunnallam-

'.i>. l'.,l"i.i aina Englannista asti

sii-

N)o!a.' '.na

2

^{paria ja wielä} 2 ka-

,^' Siis ymmärtääkseni yhteensä sln^.l 'ammasta. Mutta

toimimiehct

-!>::. 'uostaan

asia ^nskottiin.

^eiwät

't

hinnan

kalleuteen

katsoen.

'.'.!<, n yhden pariu, jotka saapui^

.vn ' wiime syksynä. Rämät it nnt^,obt

ojt ma äritcltr

IUIUf

ta ja

feiita pfenen 'A.

Wolffill

^[ijoiteiur

^hoitoon.

CTTII «J

nan

fofourfen jnfytäfinaiifa, jota

lue- taan uitti

täsfä Fofouffcéfa.

^Mainit

.että

sinne

faapt

ftitettä-

ice, ojnia

lamattaan

^ien

i>aJ

lUifa,

i^t:. määrätttiui lufua u]evimJ

rofie

15 jc

inula lampanlaoli. ^ka- llelle 10 puntaa,

-

eli^yh- kkaa, johonwielä

lisäksi

'' _{V. M.}

in ¦¦.i!S

[ti

^{f/ Uiiui}

ia

infaifi

i , .nykscssä olewan kokouk- jer paat&fj ^v

sisälsi,

että

wuosittaiu

ajftettaiftin ^.'empiänauta-eläin^uäyt teloita" ^¦¦¦•

kokonaisuudessaan

^ja

l^tfitpiSlo^tin ^>! _kuitenkin jätettiinjoh- tofuiraan

'

:^;i.u.n,kokous

määräsi

^waiu

polftntojm ⁽ⁱunmben, yhteen'a50^mk.

Ho^tofiutttan

^'oimestapidettiinkin

eusi-

mjmen [emmohi^i

>

näyttelywiimetöll- V:'t

.

^{Seppäläntilalla}

II- M Icef

^{et tunnemme, olipa}

lehdesfäkin

^tietoja

H^

^)f!elle.

'

éiinä

filmata

^{puheena olewaan ko-}

fouffeen

⁽ⁱ

.viiksineen. '

_:.van kokous wiime

kesäk.

30 viiN eu ^myös

esitettäwanä.

x.^ lls oli

silloin

^wilkasja

osanotta-

ja

melkoisesti. Ia

^waikka

kokouksen

toiminta rajoittui

satunnaisiin

^keskus-

telukysymyksiin, niin warmaau uskou niistäkin

hedelmiä.

Etenkintoiwon^tu- losta

siitä

esityksestä ja

seuran

^myön-

tywästä päätöksestä,että

seura

^koettai-

si hankkia

^eri heiualajiensiemeniä,kos- kapa meillä löytyyerimaanlaatujakin.

Etenkään

ei meillä olekoetettukaan^ko- konaan wetisissä, tai wesiperäisissä

maissa

^mcnestywiähcinälajia. Eten- kin tämä oli

huomioon

^{otettuna koko-}

uksessa.

^Tietojeu

hankinta

ja kysymyk-

sien

teko uskottiin

seuran

^{jäsenellemais-}

teri K. W.

Forsmanille

ja

tulisi ha

nen kääntyä

hra

^von

Essenin

^puoleen

Hattulassa.

Myös

tekolannoituksia koskewassa

kysymyksessä,

joitten

hankintaan

^kokous

ei ^nyt ainakaan myöntynyt, johtuikes- kustelu arkaan

kohtaan

^{meillä. Sillä,}

kuten tiedämme, _kowin

tuhlaawaisesti.

huolimattomasti ^jawälinpitämättömäs- ti talteenotetaan ja jalostutetaauomia lautawaroja, etenkin ihmislantaa, ^jois-

ta kuitenkin tiettäwasti

saadaan

paremmat tulokset,

tarwitsematta

^maau-

laatuja

erikseen

^tutkia,knin noista kal- liista,

useinkin

^hywin

wahan

^dyödyttä-

wistä tekolannoitusaineista. Tämä oli

kokouksen

mielipiteen

sisältö

^jaarwaan

jotain mieliin painuneen, joten ei kes- kustelu jää

tuloksetta.

^{Myös tullee}

kokous

mietelmäänsä kehittämään

^to-

dellisuudessa.

Kun wielä

mainitsen,

että ^{nyt pau-}

naan toimeen, mitä puheena

olewassa kokouksessa

päätettiin, uim. lmutokau- palla _myydä

seuran

^cunen

^hankkimat,

nyt

wanhentuneet

^jatarpeettomiksi

ka>

ncet maanwiljelysesinect, niinolen

esit-

tänyt

seuran

^wnmc

_wuotisct

^toimet.

—

Siinä pääasiassa

kokoukset sisältöiueen.

Huomaa, että

seura

^on

uskollisesti

sääntöjä

seuraunut kokouksien

^moni-

lukuisuuteen

oulalla tunnolla" woimme

^nähden, sen

myöntää!^hywälla

Jo olen

maininnut

^paristajohtokun- nan toimenpiteestä. Kun

wielä'

^esitän,

että

sen kokouksessa

wiime toukok. ^l p:nä

walittiin

^eroa pyytäneen

rahas-

tonhoitajan, maisteri K. W. ^Fors- manin tilalle

uusi.

^{tehtailija Edwin}

Reinius; _ja että

Keis.

^{Suomen Se-}

naatin kiertokirjeen johdosta walittiiu paikkakunuallamme ne henkilöt, jotka hywautahtoisesti

autaisiwat

^ohranäyt

teitä kiertokirjeessä mainitulle

henki--

*

Asianomainen

^{ilmoitti sittemmin, etta tiv.}

lera on ^tilattu,MMMpainos on ollut lopussa.

Kcvt.mu'st.

— Auskultantiksi Waasan howi-

oikeuteen otettiin eilen lakitieteittcn kandidaatti

—

A^rw id

I a

^{r ne}

_f

^elt.

Maanmittausrewisioonit

^Waa-

san läänissä. Alitirehtööri

^maan

mittausylihallitukscssa

I.

^{Sjölin on}

määrännyt

howineuwos

^A.

F.

^Ber- gerin olemaan

rewiisorina

^kuluwan

wuodeu

maanmittaus-rewisiooneissa Waasan ^läänissä,

^paitsi

Waasan

^kau-

pungissa,

sekä

myös toimittamaan mnut läänin

rewiisorin ^tchtäwät,

^joita

herra

ylitirehtööri

itse

^{ei ennätä}

suo-

rittaa.

—

Kruununnimismieheksi

^Nuden-

kaarlepyyn piiriiu on lääninkuwer- nööri nimittänyt ja siirtänyt Lohtajan viirin

nimismiehen

^{O'. O. Söder-}

s

^{t r ö m}

—

_Kruunun^in. jywäwarastot. Sääs- tö

Waasan

^läänin

krunnunaitoissa ^teki

wiime joulukuun lopussa yhteensä 25,510

h:litraa

^55,

i

^{litraa rukiita,}

50,206

h

^{litraa 34,5 litraa}

ohria

^ja

1,460

— h-litraa

^{4,9litraa kauroja.}

Kruunnntalot. Päätöksellä

^t.

k. 2 p-ltä on

läänin

kuwernööri lail-

liseksi asukkaaksi

^{puoleen eli '/,« maut-}

taaliseen krliuuunosaan

^Wuotilau

osak si

^perintö-

osaksi

kruununtalosta n:ro 48

Toholammin

^{pitäjässä ja kylässä}

ottanut

talollisen Juho

^{Jaakko Saka-}

rianpoika

—

Wuotilan.

Wahwistettu maanosan

^pals-

taaminen. Tehdystä

hakemuksesta

^on

kuwernööri hywäksynyt ja

wahwista-

nut metsänhoitaja Albert

Gebhardille

ja waimolleen AnnaMarialle luowute-

tun 25,2

y

tynnyrinalan

suuruisen

^Mä-

enpäänsaraksi

kutsutuu maaosan

^pals-

laamisen talollisen Hezekieli

^Vtikon-

poika

Parhialan

omistamasta kuudesta

osasta

^{eli '/,2}

^osasta

nianttaalia

Par- hialan

perintötalosta n:o 32

Toholam-

min

—

kylässä ja pitäjässä._Haettu perinnöksiosto. Kruu-

nuntalonasukas

^MattilisakinpoikaTar- wonen on anonut

saada

^perinuöksi

^os-

laa

asumausa

^'/,8

^osan

^manttaalia

Kankaan kruunuutalosta u:o 12 Tar- waalan

—

kylässä pitäjää.

Haettu

arentioikeudensiirto Kruuuuunimismieheu

leski Niva Ge-

lander ^{on anonut,} että edesmenneelle

miehellensä

^Kaarlo (Helanderillemyön- netty arentioikeus

Wirdois-Kaletoin

ni-

miseu

^wäapclin wirkatalon alle kuulu-

ivaanSaarlundin uudistaloon

siirrettäi- siin hänelle. —

Majoitustaksoja. Sotilastoi-

mituskunnan

käskystäowat kuwernöö- rit

kehoittaneet

^kaikkien maan kaupun- kien maistraatteja walmistamaan ^ma- loitustaksoja hyyrywuodelle 1891—92

wenäläisen sotawäen

majoittamista war-

ten. Kaupuugin

waltuusmiesten

^onlä-

hettäminen

^nämä

taksat asianmukaises-

ti

tarkastettuina

^ja hywaksyttyinä en- nen t. kuun 20päiwää Samanlai-

sia

^{taksoja lienee tehty}

suuremmissa

kaupungeissa ^jo ennenkin,mutta tällä kertaa on toimenpide ulotettu myöskin pienempiin kaupunkeihin, joista

sellai- sia

^{ennen ei ole} waadittu, ja myöskin pohjoisen Pohjanmaan kaupunkeihin,

jossa wenälaistä

sotawäkcä tähän

^asti

ei olenähtyKalajoen pohjoispuolella,

sanoo _— ^{N. Pr.}

Weuäjän postimerkit ja Suo- men postimerkit. W^enäjänpo

s-

ti^merk i^t, jotka owat aiotut Suo- meen, tullewat

ulkomuodoltaau hiukka-

sen

^eroamaan

keisarikunnassa

^kaytettä-

wistä.

Liekö

asian aineellinen

^puoli wai jonkulainen

hienotuntoisuus

^Suo-

mea

kohtaau

waikuttanut ^tämau,

sitä

emme woi ratkaista,

sanoo ^{F. P. —}

Sama

lehti

^{kertoo että uom ev}

postimerkkejä

saa

^nykyisin

^os-

taa Wenäjänkin

rahalla siten

^{että 5}

pennin postimerkki

maksaa

^{2 kopeek-}

kaa, 10 pennin merkki 3 kopeekkaa, 20 pennin 7 kopeekkaa. 25pennin 8 ko- peekkaa j. n. e. Kuten ^näkyyowatnä- mä

maksut hiukan

epätasaiset. Jos

tahtoo

^{20 pennin merkin}

saa sen

^7ko-

peekalla, _mutta jos _{ostaa 4}wiidenpen- nin merkkiä,

maksawat

^{ne 8 kop. ja}

jos ostaa 2 kymmenenpennin, ei tar-

witse maksaa

^{kuin 6 kopeekkaa. We-}

näläistä

— sekin!

Uusi rikoslakimme.

^Brysselis

sä

^ilmestywä

ranskalainen lehti

^Nord",

jonka

sanotaan saawan wirallisia

^tie-

donantoja Wenäjän

ulkoasiaiuministe-

ristöstä,

sisältää

^kirjeen Pietarista, jossa kirjeemvaihiaja_koskettaauuttari-

**-'

Eräs ^{pnnte siwistyl}

<es<ä.

®. af Wcijcrftaminntufaan

Vte puhuimluetilanomistajastamaal- la. Jos

hau

^{nyt on} kysymyksessä olewaa parempaa lajia, woi

hän

^kyllä

noin ylimalkaan olla

selwillä

^alamais-

tensa

elämänwaiheista, pcrbcoloista ja kuiuka

heillä

^{ylipääusä on. Mutta}

mitään ertttäin sywälliscmpää ci tämä tieto ^{ole. torppari ottaa} lakin päästään wälttclewastä nöyryydestä,

joka

aina

tekee

tuskaisen

waikutuksen,

ja

isäntä

^{woi joskus hywällä}

halulla

antaa tämän

seisoa

koto keskustelun ajan lakki kädessä, jonka jälkeen

hän armollisesti

^{jättää tämän hywästi}

päällään nyökäten. Keskusteluuu ot- taa mies

osaa

yksitawuiscsti.

hitaasti

ja micttiwäiscsti, ikäänkuin

hän

^pun-

nitsisi

^joka

sanan,

jos

hänellä

^on

pyyntö tchtäwä, niinkäyttää

hän sel-

laista tilaisuutta, jolloin ei luule it-

seään huomatuksi, wilkaistaksecn ^salaa tukkansa

^{alta, minkä}

waikutuksen hä-

nen

sanausa

tckewät. Tuo

katse si- sältää

äänettömän syytöksen, ci

sääli-

mättömyydestä, waanpnuttuwastaky- wystä ja

halusta käsittää

^{toista. Jos}

hän

^{pyyntöönsä}

saa

myönnytyksen

—

woi olla kysymyksessä mitta jywiä^etu.

käteen tai^muuta

sellaista —

_niin

tun- tuu

miehestä

helpommalta, ^jahelposti woi

huomata

^että

hän kiitollisena

^ja

ystäwällisesti wastaakysymykseenkuiu- ka kotona woidaan j. n. e.

Hän

^pa-

nee arwoa

siihen.

^{Mutta kuitenkin}

croawat nuo

kaksi

^tulematta

toisiaau

^lä-

hemmäksi. ^Ia

uaurettawaa onettätilan- omistaja tehtyään ystäwällisenkysymyk-

sensä

^menee

kotiinsa ^{melkein sillä}

^tun-

teella että ^on tehnyt hywän ^{työn, jota}

hän ^ei suinkaan olisi

^{tuntenut jos}

olisi

samaa

^{kysynyt joltakin}

^hänen

omaan

luokka aus

^a

^kuuluwalta

henkilöltä.

Tätä mitalla ^{määrättyä} käytöstä niitä

kohtaan,

jotka owat ottaneet eli

saaneet

^karkeamman

ruumiillisen

^työn

osakseen,

_kuulee

usein sanottawan ^siitä

syystä tarpeelliseksiettä

sen

^kauttayllä-

pidetään

kunuioitusta".

^{lHc katoaisi,}

sanotaan, jos

isäntä olisi tuttawalli-

nen. Mutta niin ci

suinkaan

^ole.

Talonpoikaistalossa

esim. ^wallitsee

^ta-

wallisesti

täydellinen ystäwällisyyssuh-

de

isännän

^ja emännän toiselta,

sekä

renkien ja piikojen

wälillä toiselta

puolen, eikä mitään työtä

tehdä

^wä-

hemmin welwollisnuden ^tuuuolla sen

tähden.

Paraimmat

^meidän .siwistyneistä"

isännistä sitäwastoin

^{näyttäwät liian}

usein

cttciwät woi ajatella alamais-

tensa

^{olewanmuuta warten kuin}

^hei-

dän palwcluksekscen

Hc

^pitäwät

niitä

miltei tuuluwiua

toiseeu

^{rotuun, ja}

sen tähden

^{että tämän rodun tunteet}

ja ajatukset näyttäytyivät yksinkertai-

sina

^eli

wähemmin kaunistettuina

luu- lcwat

he itsensä oikeutetuiksi tehdä

niitä iwan

esineiksi.

IBETp

<?* ^"''v

Ilmajoen maamiesseu-

ran waikutus ltt!W.

Seuran

ttmosikokous

oli, kuten ^ennen kuulutettiin, wiime torstaina 8 p:nä tätä kuuta. Kokouk-

seen

osanottajia oli

hanvinaisen

^paljon

ja keskustelu willasta. Tärkeimmät päätöksistä _oliettä ennen päätettyihin,

wuosittain ^toimeen

pantawiin nuoitcu

nauta-eläinten

näyttelyihin liitetään

warsa-

^ja lammas-näyttely. Nauta- eläinten ja

warsain

palkintorahoiksi myönnettiin100 markkaa kuminallenkin

osalle

^{ja lampaita} warten 50

markkaa.

Toimeenpano _jätettiin johtokunnan

huostaau.

lohtokunnan

^{jäsenistäanvottiinyksi}

pois ja

lankesi

^{arpa A.} Ala«Antilalle

Hänen

^sijaansa

^walittiin hra P.

^No-

s

^c

h

^ier.

Muuten

keskusteltiin useasta

^kysy-

myksestä, joitten

tuloksista

wasta tuon- koslakiammekin. Siitä

seikasta

^että

uusi

rikoslakimme ^on synnyttänyt _mie- lipahaa

Pietarin

^{koko (!)}

sanomaleh^

distössä,

tulee kirjeemvaihtaja

siihen

johtopäätökseen, että rikoslain lykkää- minen ^on

tarkoituksenmukainen,

_koska

»valtakunnan ^{yktcys waatii,} että eri-

laisuudet

kansallisuudessa,

uskonnossa

ja

tawoissa

^eri

maakunnissa ^mahdolli-

suuden

^{mukaan poistetaan jaettäwal-}

tion eri

osat

^{niin paljonkuin}

mahdol-

lista

— sulatetaan

^{yhteen (!).}

Lennätinlaitos

Suomessa ^on

tämän tammikuun '/,,, ^p:stä

saanut

uuden palkkasäännön

sitä seuraawine

palkkalisayksineen kaikille

wirkamichille.

Lcnnätinasemista saawat sen

^mukaan

m. m.

seuraawat

^{nimityksen lennätin-}

konttoori ja

asianomaiset

^hoitajat

saa-

wat palkanlisäystä

seuraawiin

^määriin,

nimittäin: Vaasan, Oulun,

Raahen,

Kokkolan, Iywaskylän,

Pietarsaaren

ja Kristiinankaupungin konttoorien hoitajat 28<>mk.

Muiden ohessa Haa-

parannan jaUndenkaarlepyyn

asemil-

la, jotka

saawat

^nimen

lennätinosas-

tot, hoitajainpalkat jääwät

entiselleen.

Kesäasema Torniossa saa

^{niinikäänni-}

men

— lennätinosasto. _Kaikki

yksityispankit

maksawat

uykyisin

tallennuksista 4'/2 Pws.

^kuu-

den kuukauden

irtisanomisella,

4 prof.

4 kuukauden ja

3'/2 Pros.

²

^kuukau-

den

— irtisanomisella.

Kaupungille tulewa

satama-

tulli wiime joulukuulta tekee 967mk 38 p:ia

—

ja

waakaraha

^{216 mk. 53 p.}

Ensimäisestä

paikalle tuodns- talvesitynnyristä

tornitulen ilmaan-

tuessa _uudessa

^{apteekissa on}

_maksettu

kauppiasMoen rengilleKaarle Kustaa U d d ille 20 mk.

—

Luistelijaklnbin yhtiö^' Waa-

saan. kokouksessa

wiime

suununtaina

tehdyn päätöksenmukai-

sesti

kirjoitetaanparaikaa

osakkeita

^luis-

telijakludin-yhtiöön

Vaasassa. Osak-

keet owat 50 markan

suuruisia,

ja

saawat

^{niiden omistajat} jako-osuute-

na

wuosittain

^kultakin

^osakkeelta

pääsylipun yhtiön

luistelnradalle. Hen-

kilöt, jotka eiwät kirjoita osakkeita, woiwat päästä

radalle wuosimaksua

wastaan. jonka

suuruuden

^{yhtiön joh-}

tokunta määrää.

Osakkeita

^{sopii kir-}

joittaa, kuten

tässä u:rossa

^olewasta

ilmoituksesta

^näkyy,

herra

Kaarle Kur- teuin

—

luona,

Hictasaarcnkatu

^9.

Sanomalehtiä

Wastiluodon- radan työläisille

Waasan

^työwäen

yhdistyksen johtokunta ^päätti wiime perjantain

kokouksessaan

Waskiluodon radan työläisille Wanhassakaupungissa

taksikin wuodeksi

^tilata

senraawat sa«

no.malehdet:

Pohjalainen. Wasabladet,

Wasa

^Tidning,

Waasan lehti

^ja

^Uusi

Suometar.

—

Nseat

Skandinaawian

sanoma-

lehdet sisältäwät

^wuoden

waiheen

^joh-

dosta pitempiä

tahi

lyhempiäkirjoituk-

sia

^{Suomesta ja}

sen ase-

masta.

—

Konkurssihakemuksen

^{on taka}

laiseen

raastuwauoikeutcen t. k:n ¹² p:nä jättänyt puuseppä A.

I.larwe-

läinen. Koska

vesäluetteloa

^{ei ole}

wielä tehty, tulee

konkurssinalaisen

welkojainkuulustukseen maanantaina t. k:n 2K p.nä tnoda täydellinen ^pesä- lucttelo.

—

_{W. T.}

—

Maltaita kuluikaupuugiuolut-

tehtaissa

menneen wuoden

wiimeisellä

neljänneksellä:

kahden tehtaassa

^51,511

kilogrammaa,

Uudessa tehtaassa

^Z7,5Z1

ja

Hietasaaren tehtaassa

^{7,ttsl7 kilo-}

grammaa. - _Wbl.

Pohjanmaan poikia Amerikas-

sa.

Wright-countyssa,

Minnesotan

waltiossa, on

suomalainen Isak

^Salo-

moninpoika

Pudas

walittu ^(!ount)' clerk^in wirkaan, _jota wastannee jois-

sakin

^määrin henkikirjuria.

Hän

^on

ensinläinen

suomalaiuen, joka Ameri-

kassa

^on

sellaiseen

^wirkaan

kohonnut.

sotajoukossa, jokaparaikaa taistelee intiaaneja ^{wastaan, palwelee} myöskin

suomalaiuen Efraim

^{Perälä, joka}

kirjoittaa

Fort

Fulleysta Phdyswalt- ain sanomiin" ja muun

muassa sa-

noo: Kyllä meidän pojat on niin^hy- wiä ampumaau ja paremmilla kiwää' reillä että ei Suomessa wertaa. ^waau asentojen, muuttojen ja wehkeilyn

suh-

teen

olisin

^ennemmin

Sawoniuksen

komppaniassa."

—

laiwa

^jäitten

ah- distamana. Höyrylaiwa,,Patria" saa-

pui wiime

keskiwiikkona Hankoniemeen.

Sen matkasta kertoo Hangö

lehti:

Joulukuun ^26p:nä

lähti „ Patria"

ja alkoi

waikean

^mat-

kansa.

Jo Pohjanmeressä ^{oli pakka-} nen niin ^{towa, etta mastojen huiput} kiu oliwatjäähileissä.

3rodenista

^Kat

tegatissa täytyi murtaa jäätä läpikoko

salmen

^aina

Falsterbohon saakka.

^Mat-

kalla

nähtiin useita

^{jäätyneitä merilin-}

tuja,

siellä

täällä lentelijoutsenparwia walitelleu ympäri

etsien

^{majaakylmäl-}

tä ja myrskyltä.

Kaikki

majakkalaiwat oliwat jään

tähden

^{poisotetut ja lai-}

wan täytyi pohjaa

tunnustellen

^pyrkiä

eteenpäin. Mutta ^wasta

Itämeressä

alkoi oikea taistelu pakkasen ^ja myrs- kyn

kanssa ^Tammikuun

^{'> p:nä}

syn-

tyi näet Ölandin ^luona

hirwcä

^lumi-

myrsky, ^joka kokonaan

sokasi ^silmät.

Pyry oli niin pimeä, että

wesilinnut snurissa

^{parwin lentiwät}

^suin

^päinlai-

waa wastcn. Ntuuau alli

lensi

^erään

merimiehen

^{päätä wasten ja toinen}

saatiin

^kiinni

snlin ^käsin.

Edistyttiin hywin

hitaasti.

^{Wasta 7 p:nä alkoi}

selwitä

^{ja näkyi Gottlannin rannat.}

Niinpä eräs siwistynyt

naisihminen

maalla

—

^'

mnuten

sekä

hywä-älyinen että hywä-sydämineu

—

laski leikkiä

siitä

^{kuinka bän} jakeli wanboja

har- scita tanssiaishameitaan

torppariwai- moille

käärinliinoiksi. Hän

^{ei woinut}

huolimatta hcukisistä

lahjoistaan ir-

tautua

siitä

tawasta ajattelemallakan-

saa,

_johon tapaan

hän luokassaan

oli takcrtuuut. Sillä

alamaisiaau

ci pidetä

kaussaihmisinä

^{ja aja-}

tuksissaan

^{ci niitä koskaan}

ase-

teta

itsensä

rinnalle. Waikkapa niitä

säälikin

^{tulisi, tapahtuu}

se

^tawallajoka

osoittaa

^että niiden tunteita ei kos- kaan ajatella

omiensa kaltaisiksi.

^(>i

koskaan tulla ajatelleeksi että

heillä

^on

oikeus elämään, josta

heidän

^picnim-

milläkin

waatimuksilla

^{pitää kuitenkin}

woittaa jossain määrin

onnellisuutta.

(N koskaan ajatella

niitä itsenäisiksi

ihmisiksi,

joilla on tarpeita,

mieliha-

luja ja

oikeuksia.

^{Tuo fyllin}

useiu

kuultu sananparsi:

„

hywin taiwutettu piika"

osaisi

^{tästä kertoa}

^kokonaiseu historian

paatuneesta

inhimillisestä

tyhmyydestä ja ajattelemattomuudesta.

Eräs Goneourtin weljesten kirjoit-

tama romaani,

^iermine

kertoo palwelustytöstä ^jota turmeltuu.

Hau

^palwclec

wanhaa

hywäntahtoista aatelisneitiä, joka

häntä kohtelee

^lep-

peästi ja miellyttclemälla, ja ^jonka

luokse hän

^{jää kymmeniksi}

wuosiksi.

Huolimatta

^{tästä hywästä} paikasta"

lankec

hän

^aste asteelta, ja tämä ta- pahtuu niin ettei

wanbnksella

^{ole wa-}

hintäkään

^aawistusta

siitä.

^{Sillä tä-}

mä ci ole koskaan etsinyt ystäwälli- syyttä, ei koskaan ^antanut

rMäwallis-

tä

sanaa. Hän

^{ei tiedä}

wähintäkään

sen ^naisen

^elämästä, joka wuosikym- mcniä on keittänyt

hänen ruokansa

^ja

tehnyt bänen sijansa. ^))luttakun

wih-

doin

itsekseen

^jätetty palwclijatar

saa

rikoksen

^kautta onnettoilian kuoleman,

silloiu

^{joutuu tuo}

ueitiwanhus

^oman-

tunnon

waiwoihin, hän

^ajaawaunuis-

saan hautausmaalle

ja yksistäänastus- kclce ^yli keutän, joka

silmäkannalta

^on

peitetty köyhäin

haudoitta,

^kullakin

oma

numeronsa. Hän

ci tarkkaan til^dä onko

se

^{n:ro 10 eli 12; waan}

näiden

kahden

^{wälistä puuttuu yksi,}

ja

siinä

^laskeutuu

hän

polwilleenmaa-

han

^ja rukoilee kuolleen palwelijatta-

rensa sielun

^{edestä. Se on}

samalla

rukous kaiken

sen

edestä mitä

hän

ajattclemattomasti on laiminlyönyt.

Ia

^{näin pitäisi rukoilla kailkicn,}

joiden on kiittäminen muiden työtä elämän mukawuudcsta. Sillä tämän

suhteen

kantawat kaikki nämä taakkaa omallatunnollaan,

taakkaa

^joka

ei

ole pienempi

sen ^wuoksi

^{että niin}

^useat

sitä

^kautawat.

Sillä yhteiskunnan siwistyneet" ^ei- wät tunne näitä

ihmisiä. Huolimatta

humaanisuudesta,

säädyllisyydestä,

ih-

misrakkaudesta,

huolimatta ^siitä

^että

niin paljon puhutaan ja kirjoitetaan

kansasta

^{ja työtä tekewistä luokista,}

huolimatta siitä

^että

harrastetaan

^nii-

den

kohottamista sekä tiedollisesti

^että

siwecllisesti.

^eiwät

he sittekääu

^tunne

niiden elämää, _ciwät ymmärrä^niiden ajatuksia,

niiden

^tunteita, niiden mieli- haluja

—

_{eiwatkä tee juuri mitään}

tullakseen

^niitä

lähemmäksi. Wiimeksi sanotun omaksi

wahingokseen.

Sillä

se

^joka poikkeuksena on tehnyt

sen

ja onnistunut,

hän

tietää mitä

hän sillä

^{ou woittannt.}

Hän

^{on op-}

pinut ettei

sowi

^{antaa liian}

suurta

arwoa

mielessään

kuwitetulle ^parem- muudeUccu ja

sen ohessa

^on

hän

^tul-

lut

henkisesti rikkaammaksi

^{ja parem-}

maksi. Toiselta

^{puolen on}

^sellainen

lähestyminen wälttämätön

ehto

^kaikille,

jotka meidän ^päiwinämme pyrkiwät

«kohottamaan"

työntekijöitä.Sillä^tun- tematta niitä tapahtuu

se ^waiwalla.

Keskustelukin pysähtyy jo jos puuttuu

liittämis-kohtia.

Mutta miten on tämä lähestymi- nen tapahtuwa?

länsiksi

^{tulee jokai-}

sessa henkilössä uähdä

^ainoastaan

^ih-

misen,

wertaisensa

^{ja menetellä}

sen

mukaan.

Missä

^{tämä perusjohde ciohjaame-}

nettelyä, woipi

saada nähdä

^kummal-

lisimpiatin

asioita.

^Eräällä

^maati'

lalla

kielsi isantäwäki

^{lapsiaan leikki-}

mästä ajurin lasten

kanssa,

waan

—

nauroiwat ^ajurille kun tämä

kielsi

omiaan leikkimästä torpparin lasten

kanssa, wähääkään

ajattelematta lapsellista epäjohdonmukaisuutta nau-

russaan.

Se mikä estää

sellaista

^ja

sen

^ta-

paista on jokapäiwäinen ^ja maltta- waineu waarinotto omasta

itsestään

pyrkiessään lähestyä

ihan luonnollisel-

la tawalla ^n.

s.

alamaisiaan, olkoot minkä

nimisiä

tahansa, niinknin_toinen

ihminen

^lähestyy toista. Sen täytyy kyllä tapahtua

uhraamalla sekä

^ennak-

koluulot että mukawuudet, waan joka

sen

^{tekee ja antaa}

hicnotuntcisuntensa

myötäwaikuttaa,

hän

woittaa mainitun epäluulon ja

hän huomaa

^tien

hel-

pommaksi kuin alkuaan

osasi

^kuwail-

lakaan

itselleen.

Ia tässä

^{alkaa miunaljon puhu-}

tun kuilun

tasaamiuen

eri luokkien wälillä. Sillä perustukseltaan ei tä-

mä ole mitään ^muuta kuin ääretön etäisyys

isäntien

^japalwelijainwälillä.

Luonnollisempi ja jalompi

suhde

^näi-

den wälillä on myöskin wiewä luokat

lähemmäksi ^toisiaan.

">oka

ihmisenä

on ystäwällijcssä

asemassa

^paraiteu

Tiistaina Tammikuun 13 ^p:nä. POHJALAINEN

IT.

intaI