68
I
nternet moninaisine aineistoi- neen on tehnyt näkyväksi opin- noissa ja työelämässä informaa- tioympäristön muuttumisen. Pai- nopiste on siirtynyt yksilöstä ryhmään, on selvittävä infoäh- kystä ja tiedonlähteiden luotet- tavuuttakin on osattava arvioi- da. On pystyttävä muokkaamaan informaatiosta uutta tietoa, inno- vaatioita. Millaista osaamista täl- laiseen tietoa rakentavaan sekä jakavaan työskentelytapaan oh- jaaminen edellyttää opettajalta?Onko netti työ- ja opiskelukon- tekstissa kuin hallitsematon musta laatikko?
Professorien Eero Sormunen ja Esa Poikela toimittama artik- kelikokoelma Informaatio, infor- maatiolukutaito ja oppiminen on tärkeä suomenkielinen avaus in- formaatiotutkimuksen ja kasva- tustieteen globaaliin yhteiseen kiinnostukseen kohteeseen: op- pijoiden itsenäisen tiedonhan- kinnan ja oppimisen vuorovaiku- tuksen tutkimukseen. Kirja on tutkimusprojektin tuotos: Suo- men Akatemia rahoittaa vuosina 2006 – 2009 Tampereen yliopis- ton informaatiotutkimuksen ja kasvatustieteen laitoksen yh- teistä hanketta WebSeal, jonka tarkoituksena on tuottaa uutta ymmärrystä kahden tieteenalan yhdistävän teoreettisen pohdin- nan ja empiiristen tutkimusten kautta. Samantyyppisiä hankkei- ta on meneillään muuallakin maa- ilmassa (katso esimerkiksi http:/
/projectinfolit.org/).
WebSeal -projektissa hahmo- tellaan tutkimusaluetta, jonka suomenkieliset käsitteet ja mää-
Kyse on oppimisesta!
Eero Sormunen & Esa Poikela (toim.) (2008). Informaatio, informaa- tiolukutaito ja oppiminen. Tampere University Press
rittelyt ovat olleet monitulkintai- sia. Yhteistä tutkimusperinnettä ei ole, mutta yhteinen kohde on selkeä. Informaatiolukutaidon, tiedonhallintataitojen ja oppimi- seen sekä opiskelijoiden tiedon- hankintaan liittyvä problematiik- ka on noussut arkikeskusteluun tietoverkkojen kehityksen ja koulujen sekä työpaikkojen tie- toteknisen varustuksen lisäänty- misen myötä. Siksi WebSeal - projektin alussa päätettiin tuot- taa nimenomaan suomenkielinen teos ajankohtaisesta aiheesta.
Informaatio, informaatioluku- taito ja oppiminen -teos ei ole kirja internetin käytöstä eikä in- ternetin roolista mediana. Teok- sessa informaatio nähdään op- pimisen sytykkeenä ja informoi- tu oppiminen tavoitteena. Kir- joittajia on 12, seitsemän kasva- tustieteilijää, viisi informaatiotut- kijaa.
Artikkeleista koostuva teos jakaantuu kolmeen osioon. Aluk- si paalutetaan lähtökohta ja esi- tellään perinteiset informaatio- tutkimuksen ja kasvatustieteen erilliset lähestymistavat tutki- muskohteeseen. Sekä Eero Sor- munen että Esa Poikela toteavat teoksen johdannossa, että sek- torirajat ylittävää tutkimusta tar- vitaan enenevästi. Reijo Savo- lainen ja Jarkko Kari analysoi- vat yhteisessä kirjoituksessaan informaatiotutkimuksen näkökul- masta oppimisprosessin ja tie- donkäytön yhteyksiä. Ongelmi- na he nostavat esiin määritelmi- en kirjavuuden ja näkökulmien rajoittumisen toistaiseksi vain formaaliin kouluopiskeluun.
Eräänä ratkaisuna he nostavat esiin ”koulutusinformatiikan”
(educational informatics), jossa yhdistyisi informaatiotutkimus, kasvatustiede ja psykologia.
Reflektoinnin kautta op- pimiseen
Esa Poikela puolestaan pohtii, miten informaatio muuttuu osaa- miseksi. Hän korostaa oppijoi- den omaa toimintaa ja sen tuke- mista. Oppimisprosessin ytime- nä hän näkee taidon reflektoida, joka liittyy kykyyn hyödyntää olemassa olevia informaatiore- sursseja ja tuottaa uutta tietoa.
Teoksen toisessa osassa avataan informaatiokäyttäytymi- sen, tiedonhankinnan ja oppimi- sen organisoinnin yhteyksiä.
Päivi Hakkarainen kuvaa artik- kelissaan PBL informaatioluku- taidon yhteisöllisenä tukena ja näkyväksi tekijänä, kuinka hän vuonna 2006 vetämällään sovel- tavan mediakasvatuksen Digi- taalinen video -opintojaksollaan integroi ongelmaperustaiseen lähestymistapaan informaatiolu- kutaidon standardeja. Hakkarai- sen kehittämisideoitten innosta- mana katsoin, miten YouTubes- sa eri puolilta maailmaa kotoisin olevat opiskelijat, informaatikot ja opettajat tekevät jakavat ko- kemuksiaan Information Litera- cy -problematiikasta.
Timo Portimojärven, Maija Kärnän ja Pirjo Vuoskosken ar- tikkelissa Kohti yhteisöllistä tie- donhankintaa – ongelmaperus- tainen oppiminen tiedonhankin- nan ympäristönä korostuu yhtei- sen tietoperustan rakentamisen, ryhmässä toimimisen dynamii- kan ja tiedon jakamisen merkitys.
NÄKÖKULMIA KIRJALLISUUTEEN AIKUISKASVATUS 1/2009
69 Kirjoittajat kehittävät edelleen
professori Carol C. Kuhlthaun 1990-luvun alussa mallintamaa ongelmaperustaisen tiedonhan- kinnan prosessia, jossa Kuhlt- hau korostaa yksilöllistä, artik- kelin kirjoittajat taas yhteisöllis- tä tiedon rakentamisprosessia.
Teoksen kolmas osio Tiedon- hankinnan uudet taidot keskit- tyy kouluoppimiseen. Opetus- suunnitelmissa korostuu jokai- sen opettajan velvollisuus ohja- ta oppijaa monipuoliseen ja itse- näiseen tiedonhankintaan. Opet- tajat olettavat, että oppijat osaa- vat etsiä tietoa internetistä, mut- ta arkikokemuksesta ja kirjaan sisältyvästä Carita Kiilin artik- kelista paljastuu karu totuus: ai- noastaan osa lukion opiskelijois- ta kykenee itsenäiseen tiedon- hankintaan. Erityisesti heikom- mat opiskelijat tarvitsisivat oh- jausta hakukoneiden käyttöön, hakutulosten arviointiin ja han- kitun informaation kriittiseen ar- viointiin. Opettajien omaa netti- tiedonhaun ohjaamisen osaamis- ta ei kuitenkaan ole vielä tutkittu – siinäpä kohde elinikäisestä oppimisesta kiinnostuneille.
Oppijoiden sekä opettajien puutteelliset tiedonhankinnan ja tiedonhaun taidot konkretisoitu- vat usein opiskeluun liittyvien esitelmien tekoprosessissa. Op- pimisen ja opetuksen haasteet ovat kuitenkin mittavampia: Vesa Korhonen laajentaa lukutaidon määritelmiä artikkelissaan Kohti dialogista lukutaitoa – oppimi- sen yhteisöllisiä tietokäytäntöjä ja suhdeverkostoja tunnistamas-
sa. Hän on myös kirjoittanut Lee- na Rantalan kanssa mielenkiin- toisen artikkelin Uudet lukutai- dot koulun tietokäsityksen haas- tajina. Rantala ja Korhonen ovat havainnoineet viidesluokkalais- ten mediatuottamista ja laajenta- vat näin näkökulmaa uuden tie- don syntymisprosessiin ja me- diakasvatuksen kokonaisuu- teen.
Teos päättyy Sormusen ja Poikelan yhteiseen artikkeliin Kohti informoitua ja informoivaa oppimista. Siinä reflektoidaan projektissa tapahtunutta oppi- mista ja pohditaan uusia tutki- musaiheita. Toivottavasti Web- Seal -projektia tai sen jatkoa voi- daan myöhemmin suunnata myös työkontekstissa tapahtu- vaan oppimiseen.
Olisi ollut käyttöä jo 1990-luvulla
Onko kirja käyttökelpoinen ai- kuiskasvattajan käyttöön? Itse olisin kaivannut tällaista nimen- omaan suomenkielistä julkaisua aloittaessani opettajien tiedon- haun täydennyskoulutuksen 1990-luvulla. Käytännön kentil- lä tarvitaan tutkimuksen tuloksia konkreettisten työkalupakkien varustamiseen.
Esitelty teos on tärkeä oppi- laidensa esitelmän teon ohjaa- mista pohtiville opettajille. Kirja ei anna opetusreseptejä eikä päästä lukijaansa helpolla. Myös informaatiotutkimuksen ja kas- vatustieteen tutkijoille, opiskeli- joille, kirjastonhoitajille ja infor-
maatikoille artikkelikokoelma avaa näkökulmia globaaliin aihe- piiriin.
Soisin opettajankoulutuksen kehittäjien ja Suomen normaali- koulujen ohjaavien opettajien pohtivan, miten tulevien yleissi- vistävän ja myös ammatillisen puolen opettajien koulutukseen voitaisiin sisällyttää uudenlainen tiedonhankinnan ja -käsittelyn / informaatiolukutaidon osio. Pe- dagogiikanhan tulee tukea pait- si median kriittistä ja turvallista käyttöä myös hankitun informaa- tion luovaa ja innovatiivista yhdistelyä.
Kirja on ajankohtainen juuri nyt, kun esiin ovat nousseet ko- rostetusti internetin pimeät puo- let. Oppimisympäristöjen ja pe- dagogiikan tulisi kasvattaa työ- elämässä käytäntönä olevaan verkostomaiseen yhteistoimin- taan, jossa tietoa haetaan ja tuo- tetaan yhdessä eri lähteitä hyö- dyntäen.
Uusia kysymyksiä jää sopi- vasti muhimaan lukijan mieleen:
Voiko täydennyskoulutuksen avulla synnyttää oivallusta ko asian tärkeydestä, kun opettaji- en peruskoulutuksesta näkökul- ma puuttuu kokonaan? Ja millai- sia taitoja työelämän informaa- tiolukutaitoon sisältyy?
LIISA NIINIKANGAS
1/2009 AIKUISKASVATUS NÄKÖKULMIA KIRJALLISUUTEEN
