150
E
duskunnan ja opetusministeriön väännön tuloksena valtion budjettiin on tälle vuo- delle varattu 12 miljoonaa euroa vailla toi- sen asteen tutkintoa eli lukion tai ammattikoulun tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden koulutusta- son kohottamisohjelman aloittamista varten. Vail- la perusasteen tutkintoa olevat voivat jo 25-vuo- tiaina hakeutua ohjelmaan. Alkurahoitus mahdol- listaa ”Noste”- ohjelman käynnistämisen ja arvi- olta 3000 henkilön kouluttamisen. Hallitusohjel- massa sitoudutaan koulutettavien määrän nos- tamiseen tulevina vuosina vähintään 10 000:een vuodessa. Ohjelman on tarkoitus kestää viisi vuotta eli vuoden 2007 loppuun.Aloitteen aikuisten koulutustason kohottamis- ohjelmasta teki Parlamentaarinen aikuiskoulutus- työryhmä. Ohjelman taustalla ovat kansainväli- sissä selvityksissä ja arvioinneissa varmistuneet suuret sosiaalisen aseman, koulutustason ja iän mukaiset erot aikuiskoulutukseen osallistumises- sa Suomessa. Kun jo lähitulevaisuus merkitsee ikääntyvän väestön ja mahdollisesti samanaikai- sesti työttömyyden ja työvoimapulan yhteiskun- taa asetti valtioneuvosto tammikuun lopulla an- netussa asetuksessa ohjelman tavoitteiksi:
”parantaa enintään perusasteen tutkinnon suo- rittaneiden aikuisten työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimava- jausta ja vaikuttaa työllisyysasteeseen” (VN 41/2003).
Koulutuspolitiikan seuraajalle Noste-ohjelma merkitsee uutta koulutuspoliittista avausta. Kun esimerkiksi tuoreessa koulutuspoliittisessa pam- fletissa ”Kohti asiantuntijayhteiskunnan koulu- tuspolitiikkaa” (Poropudas & Volanen 2003) ky- sytään, merkitseekö aikuiskoulutus vain kasau- tuvaa hyvää, on Noste-ohjelmassa mahdollisuus muuttaa tätä yhteiskunnallista asemaa noudatta- vaa koulutukseen osallistumisen kasautumisen mallia. Mitkä ovat ne tekijät, jotka tekevät tämän mahdolliseksi?
Ensimmäinen tekijä on erityisen ohjelman ja siihen liittyvän taloudellisen ja ohjauksellisen tuen olemassaolo. Kansainväliset kokemukset
kertovat, että vähän koulu- tusta saaneiden liikkeelle lähtö edellyttää julkisen vallan tai työnantajan eri- tyistä tukea (Tuijnman &
Hellström 2001). Lähin esi- merkki on Ruotsin tiedonta- son kohottamisohjelma (kunskapslyftet), joka päät- tyi viime vuoden lopussa ja jonka kokemuksista on si- ten mahdollista oppia. On tosin muistettava, että niin ohjelmat kuin koulutusor- ganisaatiotkin ovat Ruot- sissa ja Suomessa erilaiset.
Toinen tekijä on koulutuksen organisaatio.
Koulutusta ollaan organisoimassa verkostomuo- toisiksi yhteistyöorganisaatioiksi. Siis monien toimijoiden on tarkoitus yhdistää voimansa lähin- nä alueelliselta pohjalta. Näen mallin takana Ma- nuel Castellsin ajattelun soveltamisen.
Kolmas tekijä on opetuksen järjestelyt ja me- netelmät. Työssä oppimisen ja oppisopimuskou- lutuksen kaltaiset menetelmät ovat keskeisessä asemassa. Kysymys ei siis ole aikuisten saatta- misesta ”koulun penkille” tai ”pulpettisulkei- seen”.
Neljäs tekijä on opintojen ohjaus. Sille on va- rattu oma osansa budjetista ja siihen on tarkoi- tus kiinnittää huomiota. Asiantuntijoiden lisäksi ohjauksen muitakin menetelmiä, kuten vertaisoh- jausta, on tarkoitus käyttää ja kehittää. Onnis- maan (2003) sanoin: ”Ohjaus ei ole rahankulua, vaan yksilön ja yhteiskunnan kannalta tuottavaa toimintaa.”
Viides tekijä on koulutuspoliittisten toimijoi- den piirissä tapahtuva muutos. Ammatilliselle ai- kuiskoulutukselle Noste on näytön paikka. On odotettavissa, että ammatilliset aikuiskoulutus- keskukset vastaavat haasteeseen. Lisäksi jo nyt on tiedossa, että SAK on lähdössä vakavasti mukaan. Toki SAK on aiemminkin ollut kiinnos- tunut jäsentensä kouluttautumisesta, mutta nyt merkit viittaavat siihen, että se on tulossa todel- liseksi toimijaksi jäsentensä osaamisen ja koulu-
NOSTE-OHJELMA ON
KOULUTUSPOLIITTINEN AVAUS
Ari Antikainen
AIKUISKASVATUS 2/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN
151
tuksen kysymyksissä. Poliittisen tukensa Nos- te-ohjelma on saanut ennen muuta tulopoliittis- ten neuvottelujen osapuolilta, ja työnantajat ovat tietenkin tässä avainryhmä.
Nosteen kohderyhmä on mm. ammattiraken- teeltaan varsin monipuolinen ja noin puolella heistä on jo suunnitelmia koulutukseen osallis- tumisesta (Kokkila 2003). He ovat pitäneet viime vuosikymmeninä kansantalouden pyörät pyöri- mässä ja maksaneet veronsa, joilla mekin ja lap- semme olemme osaltamme kouluttautuneet. Odo- tan kiinnostuneena heidän vastaustaan valtioval- lan ja työmarkkinaosapuolten esittämään haas- tavaan tarjoukseen.
Toivon lyhyesti esittämieni näkökohtien ker- tovan Nosteen kiinnostuksen ja haasteen myös koulutustutkimukselle.
Ari Antikainen
LÄHTEITÄ
Kokkila, H. (2003). Elinikäiseksi oppijaksi aikui- siällä? Vailla toisen asteen tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osallistuminen aikuiskou- lutukseen ja käsitykset koulutuksen tarpeis- ta. Pro Gradu -tutkielma, Joensuun yliopisto.
Onnismaa, J. (2003) Opintojen ohjaus jäänyt puutteelliseksi. Helsingin Sanomat, mielipide 15.4.2003.
Poropudas, O. & Volanen, V.-M. (2003) Kohti asiantuntijayhteiskunnan koulutuspolitiik- kaa. Helsinki: Omakirja.
Tuijnman, A. & Hellström, Z. (eds.) (2003) Cu- rious Minds: Nordic Adult Education Com- pared. Copenhagen: Nordic Council.
Noste-ohjelman ohjausryhmän jäsen
NOSTE-KOULUTUKSEN ENSIMMÄINEN HAKUKIERROS TAKANA
Lääninhallitukset ovat saaneet koulutuksen jär- jestäjiltä 140 hakemusta, joista 90 perustuu tavoi- teltuun oppilaitosten ja koulutuksen järjestöjien alueelliseen yhteistyöhön. Hakemuksista 22 oli valtakunnallisia. Opetusministeriössä työskente- levän Noste-koulutuksen projektipäällikön Mar- ja Pakasteen mukaan kynnyskysymys koulutus- ohjelman onnistumisessa on se, tavoittaako tie- to oikeat kohderyhmät ja hakevatko koulutusta juuri ne työelämässä olevat ihmiset, joille se on tarkoitettu.
AIKUISKASVATUS 2/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN
