600
K I R J A -
A R V O S T E L U
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 7 . v s k . – 4 / 2 0 0 1
Mitä uudesta
taloudesta jäi jäljelle?
Pasi Pyöriä YTM, tutkija
Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
Uuden talouden loppu?
Heli Koski & Petri Rouvinen &
Pekka Ylä-Anttila, 92 s.
Taloustieto / ETLA B 184 / Sitra 245, Helsinki 2001.
H
iljattain on ilmestynyt useita kiitettävän eri- laisia ja keskustelua herättäneitä teoksia suo- malaisen tietoyhteiskunnan, talouden ja työelä- män muutoksesta. Esimerkiksi Berkeleyn yli- opiston sosiologian professori Manuel Castells on käsitellyt yhdessä filosofi Pekka Himasen kanssa kirjoittamassaan Suomen tietoyhteis- kuntamalli -teoksessa taloutemme menestyste- kijöitä ylistyssanoja säästelemättä. Teos sai vä- littömästi varsin paljon julkisuutta osakseen, mutta ainakin oman arvioni mukaan jäi turhan epäanalyyttiseksi ja hajanaiseksi katsaukseksi, joka lienee kirjoitettu ensisijaisesti kansainvä- listä lukijakuntaa silmällä pitäen. Sen sijaan täs- sä arvioitava Heli Kosken, Petri Rouvisen ja Pekka Ylä-Anttilan Uuden talouden loppu? on huomattavasti tasapainoisempi ja pohditumpi kokonaisuus, vaikka teos on vasta väliraportti laajasta uutta taloutta ja sen politiikkaa koske- vasta tutkimushankkeesta. Yhteistä edellä mai- nituille kahdelle kirjalle on lähinnä se, että kumpaakin työtä on rahoittanut Suomen itse- näisyyden juhlarahasto.Teknologian, globalisaation ja verkostojen vallankumous
Kosken, Rouvisen ja Ylä-Anttilan perusviesti on yksinkertainen: niin sanotun uuden talou- den kestävin sisältö on tieto- ja viestintätekno- logian (ICT) kehitys, globalisoitunut maail- mantalous sekä verkostomaiseksi muuttuneet yritys- ja toimialarakenteet. Tässä suhteessa käsillä olevan teknologis-taloudellisen muutos- prosessin perusta ei ole horjunut, vaikka vuo- situhannen vaihteen pörssikupla on puhjennut ja puheet suhdannevaihteluiden jäämisestä his- toriaan ovat viilenneet. Muutoksen kova ydin on informaatioteknologinen vallankumous, jota voi verrata höyry- ja sähkövoiman käyt- töönoton synnyttämiin vaikutuksiin. Kuten ai- kaisempien teknologisten murrosten tapauk- sessa, uuden tieto- ja viestintäteknologian so- veltaminen lähes kaikilla elämänalueilla etenee vääjäämättä, ja hitaasti mutta varmasti tekno- logia muuttaa organisaatioita ja koko yhteis- kuntaa, kirjoittajat toteavat.
Talouden lainalaisuudet eivät kuitenkaan ole muuttuneet eikä uutta talousteoriaa tarvi-
601 P a s i P y ö r i ä
ta. Taloudet ovat yhä edelleen alttiina suhdan- nevaihteluille, inflaation kiihtyminen on mah- dollista kysynnän ja tarjonnan epätasapainon seurauksena, hintamekanismi ohjaa voimavaro- jen suuntautumista eri aloille, tuotannonteki- jäkorvaukset määräytyvät pääosin tuottavuus- erojen mukaan, yritykset voivat toimia vain mikäli tulot kattavat pitkällä aikavälillä yritys- toiminnasta aiheutuvat menot, työttömyys kas- vaa markkinoiden kysynnän heikentymisen seurauksena ja niin edelleen, kirjoittajat luet- televat. Käsite uusi talous voidaankin ehkä par- haiten tulkita todellisuutta yksinkertaistavaksi iskusanaksi, jonka avulla on legitimoitu toinen toistaan rohkeampia oletuksia. Valitettavaa täs- sä on, että epärealististen visioiden ja pinnalli- sen mediajulkisuuden varjoon on jäänyt monia todellisia ja mahdollisesti kauaskantoisia muu- tostekijöitä.
Kirjoittajien mukaan aidosti uutta nykyises- sä kehityksessä on ennen kaikkea se, että tiedon rooli on noussut taloudellisen toiminnan kes- kiöön. Siinä missä vanha talous korosti massa- tuotantoa ja fyysisiä tuotteita, uusi talous koros- taa innovaatioita ja aineettomia tuotteita. Kir- joittajat tosin huomauttavat aiheellisesti, että toistaiseksi suurimman murroksen ovat läpikäy- neet vasta korkean teknologian alat. Jos todel- lakin elämme kolmannen teollisen vallankumo- uksen tai viidennen pitkän aallon aikaa, on edes- sä vielä uuden talouden hyötyjen siirtyminen pe- rinteisimmille aloille. Tähän on kuitenkin vielä matkaa, vaikka suomalaisen tietoyhteiskunnan alkutaival onkin näyttänyt lupaavalta.
Suomalaisen tietoyhteiskunnan haasteet
Viimeisen vuosikymmenen kuluessa Suomi muuttui maailman ”ICT-erikoistuneimmaksi”
maaksi. Erityisesti tieto- ja viestintäteknologian tuottajana Suomea voidaan perustellusti kutsua jo uudeksi taloudeksi. Sen sijaan Suomessa on viime vuosina investoitu varsin maltillisesti uu- teen teknologiaan. Vaikka investoinnit ovat eurooppalaista keskitasoa, vastoin yleistä usko- musta kärkimaiden joukossa emme missään ta- pauksessa ole. Jos taas uuden talouden katso- taan merkitsevän ensisijaisesti työn tuottavuus- kasvun kiihtymistä, ei Suomi tässä mielessä ole uusi talous. Tosin uuden talouden tuottavuus- vaikutusten mittaaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Joka tapauksessa talouden rakenne- muutos on ollut poikkeuksellinen.
Kirjoittajat tiivistävät Suomen nousun etu- rivin tietoyhteiskuntien joukkoon toteamalla, että nyt – ensimmäistä kertaa Suomen histo- riassa – raaka-aine-, pääoma- ja energia-inten- siivisyys eivät ole elinkeinorakenteemme lei- mallisimpia piirteitä, vaan niitä ovat tieto- ja osaamisintensiivisyys. Suomi on siirtynyt ma- talan kasvun ja alhaisten katteiden aloilta no- pean kasvun, ja ainakin potentiaalisesti, korkei- den katteiden aloille, mutta samalla myös ris- kitaso on noussut. Muutoksen veturina on ol- lut sähkötekninen teollisuus ja etenkin Nokia.
Vaikka aikaisempaan nähden Suomen viennin rakenne on monipuolistunut, on tieto- ja vies- tintäteknologian markkinoiden epävarmuus uusi uhkatekijä, kuten viimeaikaisin kehitys on jo antanut viitteitä. Kirjoittajien mukaan on kuitenkin selvää, että uuteen teknologiaan pe- rustuva vallankumous yritystoiminnassa ja kan- salaisten arkielämässä jatkuu, mikä ylläpitää näihin teknologioihin perustuvien tuotteiden kysyntää.
Edellistä suurempi haaste Suomen tulevai- suudelle on, kuinka hyvin uuden talouden
”vieminen” perinteisille aloille onnistuu. Ku- ten myös Castells ja Himanen ovat hieman toi-
602
KAK 4 / 2001 K I R J A - A R V O S T E L U
sin sanoin huomauttaneet, eBusineksen ohella eGovernmentinkin tulisi kasvaa. Yhteenvedok- si voitaneen siis tiivistää, että lopulta kokonai- suus ratkaisee Suomen kilpailukyvyn ja tulevan menestyksen. Vaikka Suomi tarvitsisikin lisää
ICT-alan asiantuntijoita teknologiaa tuottavil- le aloille, tarvitaan ennen kaikkea osaavia käyt- täjiä ja – kirjoittajien ajatusta hieman jatkaak- seni – myös tietoyhteiskunnan vaatimuksiin valmiita kansalaisia. "
