Lehtimarket suurimmaksi suomalaiseksi lehtitilausten välittäjäksi
LehtiMarket Oy on kasvanut suurimmaksi suo- malaiseksi lehtitilaustoimijaksi ostamalla Suoma- laisen Kirjakaupan julkaisujenvälitysliiketoimin- nan. Kauppa vahvistaa 15 miljoonan vuotuiseen liikevaihtoon yltävää LehtiMarketia.
Myös laajeneminen Pohjoismaiden markki- noille saa uutta potkua.
– Suomalaisen perheyrityksen näkee harvoin ostavan kansainvälisen toimijan liiketoiminto- ja, joten kyllä tämä on meille suuri asia. Kau-
UUTISIA
pan myötä saamme volyymia kehittää tuottei- ta ja palveluitamme, kommentoi LehtiMarketin toimitusjohtaja Janne Järvinen. – Kaupan myö- tä myös alalla kotimaisen toimijan asema vahvis- tuu Suomen markkinoille pyrkiviä ulkomaalaisia toimijoita vastaan.
LehtiMarketin asiakaskunta jakaantuu kolmeen pääalueeseen: julkinen sektori, kaupunkien ja kuntien kirjastot, tieteelliset ja akateemiset kirjastot sekä yritykset. LehtiMarketilla ei ole kuluttaja-asiakkaita.
Lisätietoja: Janne Järvinen, Lehtimarket puh. 09-5424 6650
Saarti: Kirjastojen yhteistyön säilyminen uusissa yliopistoissa tärkeää
Suomen yliopistokirjastojen neuvosto aloittaa vuoden 2008 odottavissa tunnelmissa. Korkea- koulukenttä elää Suomessa suurta murroskautta.
Parin seuraavan vuoden aikana määritellään, mil- laisen korkeakoululaitoksen Suomi haluaa tule- vaisuudessa. Yliopistoissa on parhaillaan meneil- lään useita rakenteellisen kehittämisen hankkei- ta, joissa olemassa olevia yliopistoja yhdistetään uusiksi, suuremmiksi yksiköiksi.
Kirjastot ovat osoittaneet yhteisillä hankkeil- la, että yhteistyöllä saada aikaiseksi aitoa tuotta- vuutta. parempia palveluita ja taloudellisia sääs- töjä. – Yliopistojen uudistuessa pidämme tärkeä- nä, että yliopistokirjastot eivät menetä tätä hen- keä ja mahdollisuutta, vaan kansallinen ja kan-
sainvälinen yhteistyö mahdollistetaan myös jat- kossa, toteaa neuvoston puheenjohtajana toimi- va Jarmo Saarti.
Saarti pitää erittäin tärkeänä, että yliopistokir- jastot nähdään muutoksessa osana yliopistoissa tehtävää tutkimusta ja opetusta – niiden perus- resurssina, jonka avulla turvataan opiskelijoiden ja tutkijoiden tiedonhankintataidot sekä tutki- muksen tietopalveluiden kehittämisen.
– Vaikka yliopistokirjastot tarjoavatkin palve- lujaan pääasiassa yliopistojen opiskelijoille ja tut- kijoille sekä henkilökunnalle, ei saa unohtaa, et- tä joissakin yliopistokirjastoissa yli puolet asia- kaskunnasta on yliopistojen ulkopuolelta, muis- tuttaa Saarti.
– Yliopistokirjastojen yhteiskunnallinen tehtä- vä. Tietoaineistojen välittäminen kansalaisille ja erilaisille tutkimustuloksista kiinnostuneille yh- teisöille ja yrityksille säilyy toivottavasti yliopisto-
Museoille, arkistoille ja kirjastoille yhteinen portaali
MICHAEL-kulttuuriportaali yhdistää Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen digitaaliset aineistot.
kirjastojen keskeisenä tehtävänä tulevaisuudessa- kin. Pitämällä yliopistokirjastot ja niiden aineis- tot avoinna kaikille, voimme saada pienen maam- me resurssit parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
Open access -julkaiseminen eli tutkimusjulkai- sujen avoin jakelu tietoverkossa on myös kirjas- tojen eräs suuri mahdollisuus.
– Toimintamalli tarvitsisi kuitenkin levitäk- seen hyvän tukijärjestelmän suomalaisissa yli- opistoissa. Avoimen julkaisutoiminnan aiheut- tamat maksut pitäisi sisällyttää tutkimusbudjet- tiin jo rahoituksen anomisvaiheessa, hän toteaa.
– Avointa tieteellistä julkaisemista vauhdittai- si hänen mielestään eniten, jos keskeiset rahoit- tajat, kuten Suomen Akatemia ja Tekes, edellyt-
täisivät rahoitusta myöntäessään, että tutkimuk- sen tulokset ja sitä koskevat artikkelit julkaistaan aina myös open access -periaatteella.
Yliopistojen laitoksen henkilökunnan kirjoitta- jamaksut Saarti haluaisi budjetoitavaksi yliopis- tojen toimintamenoihin.
Yliopistokirjastojen neuvoston vuosisuunnitel- mat ja toimintakertomukset osoitteessa.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/
neuvosto/asiakirjat/vuosikertomus.html Tuoreimmat lausunnot:
http://www.kansalliskirjasto.fi /kirjastoala/neu- vosto/asiakirjat/lausunnot/lausunnot2007.html
Maamme muistiorganisaatioilla ei ole aiemmin ollut yhteistä valtakunnallista verkkopalvelua. Suo- men kulttuuriportaali on yksi 19:sta Euroopassa avatuista MICHAEL-portaaleista, joista tullaan keräämään tietoa monikieliseen yhteiseurooppa- laiseen MICHAEL-portaaliin.
Suomalaiset muistiorganisaatiot ovat digitoineet portaaliin monipuolista historiallista aineistoa, kuten henkikirjoja, asutusluetteloita, karttoja, kokoelmateoksia, sanomalehtiä, valokuvia, esine- kokoelmia ja taideteoksia. Aineiston selaaminen ja käyttö on valtaosaltaan maksutonta.
Suomalainen MICHAEL-kulttuuriportaali on toteutettu muistiorganisaatioiden eKAM-yhteis- työllä (elektroniset kirjastot, arkistot ja museot) ja se on osa Euroopan komission eTEN-ohjel-
man rahoittamaa MichaelPlus-projektia. Suo- messa projektin virallisia partnereita ovat Museo- virasto, Kansallisarkisto ja Kansalliskirjasto, jon- ka Kansallinen digitointikeskus koordinoi pro- jektia.
Suomen MICHAEL-portaalin osoite: http://
www.michael-culture.fi
Lisätietoja: Majlis Bremer-Laamanen puh. 015-321 1220
Elektroniset ja
painetut julkaisut E-resurssien
käyttöoikeudet ja hallinta Tutkimustietokannat E-kirjat
