• Ei tuloksia

EBLIDA tavoittelee kohtuullisia ehtoja e-aineistojen käyttöön näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "EBLIDA tavoittelee kohtuullisia ehtoja e-aineistojen käyttöön näkymä"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

21

EBLIDA tavoittelee kohtuullisia ehtoja e-aineistojen käyttöön

Leena T. Toivonen & Kimmo Tuominen

EBLIDA:n (European Bureau of Library, Information and Documentation As- sociations) vuosikokous järjestettiin Milanossa kuluvan vuoden toukokuussa.

Vuosikokouksen jälkeisenä päivänä pureuduttiin e-tekstien käyttömahdolli- suuksien problematiikkaan EBLIDA:n ja NAPLE:n (National Authorities on Public Libraries in Europe) yhteisessä konferenssissa ”Ready? Read “e” – E-services in Libraries – From European Thinking to Local Action”. Käsillä olevassa artikke- lissa keskitytään erityisesti konferenssipäivän antiin.

Kokoelmapolitiikka takaisin kirjastojen käsiin

EBLIDA on lobbausjärjestö, joka edistää kirjas- tojen ja niiden käyttäjien etuja erityisesti euroop- palaiseen tekijänoikeussäätelyyn liittyen. Tehtävä on haastava, sillä tekijänoikeuksiin kytkeytyy voi-

makkaita bisnesintressejä: kustantajien ja välittä- jien lobbausresurssit ovat tietenkin aivan toisessa mittakaavassa kuin kirjastoilla ja kirjastoseuroilla.

EBLIDA tavoittelee sitä, että kirjastot voisivat hankkia asiakkaidensa tarvitsemat e-aineistot koh- tuulliseen hintaan ja kohtuullisin ehdoin. Kon-

EBLIDA:n vuosikokouksessa pohdittiin uutta strategiaa, työryhmässä mukana Kimmo Tuominen.

Kuva: Sophie Felfoldi, EBLIDA

(2)

ferenssissa ilmassa tuntui leijuvan kysymys sii- tä, voisiko e-aineistojen ostaminen olla enem- män painetun aineiston ostamisen kaltaista, jol- loin kirjastot voisivat itse päättää, mitä aineistoa ottavat kokoelmiinsa.

E-maailmassa kustantajat ja välittäjät voivat sa- nella, mitä aineistoa tarjoavat kirjastoille ja mitä eivät. Painettujen aineistojen kohdallahan näin ei ole. Ta-voitteena olisi siis kokoelmapolitiikan palauttaminen kirjastojen käsiin ihan toisella ta- valla kuin mikä esimerkiksi e-lehtien ns. big deal -lisenssien kanssa operoitaessa on mahdollista.

Markkinat hallitsevat

Viime aikoina EBLIDA:n edustajat ovat jou- tuneet huomaamaan, että kustanta-jat ja välit- täjät eivät välttämättä ole valmiita ”oikeus tie- toon” -tyyppiseltä argumentaatiopohjalta lähte- vään keskusteluun: vuoropuhelu eurooppalaisten kustantajajärjestöjen kanssa on ilmeisesti ollut vä- häistä, vaikka EBLIDA on yrittänyt olla aloitteel-

linen osapuoli.

Eurooppalaisissa poliitikkopiireissä puolestaan on paljon niitä, jotka eivät halua ryhtyä säätele- mään sellaisia asioita, joista markkinoiden hei- dän kantansa mukaan tulisi päättää. EBLIDA:n kannanotot on joskus yhdistetty jopa piratis- miin, mutta tällaisesta assosiaatioista sanoudu- taan EBIDA:n johdossa tiukasti irti: kustantaji- en ja välittäjien sekä tekijöiden pitää saada kun- nollinen korvaus tekemästään työstä.

Konferenssissa korostui ihanteiden ja käytän- nön välinen ristiriita: EBLIDA:n tavoitteiden to- teutumisesta ollaan vielä kaukana. Pitkän aika- välin strategioiden lisäksi tarvitaan myös sellai- sia lyhyen aikavälin taktisia operaatioita, jotka parantavat kirjastojen ja niiden asiakkaiden ase- maa e-aineistojen käyttöön liittyvissä kysymyksis- sä. Koska EBLIDA:n omat resurssit ovat rajalli- set, tarvitaan yhteistyötä mm. eri maiden paikal- listen kirjastoseurojen kanssa. Potentiaalisia yh- teistyökumppaneita voisivat olla myös kuluttaji- en oikeuksia ajavat järjestöt.

Siirtymä e-kirjoihin kiihtyy

Konferenssitilat olivat kaupungin tiloissa Mila- non keskustassa Palazzo Realessa. Päivän aluksi kaupungin edustaja Filippo del Corno toivotti konferenssin 127 osallistujaa tervetulleiksi Mila- noon. Tervetuliaispuheen esitti myös Italian kir- jastojärjestön puheenjohtaja Stefano Parise, joka muistutti siitä, kuinka digitaalinen vallankumous on muuttanut kirjastojen tilannetta entistä haas- tavammaksi: ovatko kirjastot toimijoita digitaali- sella pelikentällä vai pelkkiä kat-sojia?

Parisen mukaan on osoittautunut, että digitaa- linen todellisuus ei ole sellainen vapauden valta- kunta, josta jotkut ehkä 90-luvun puolessa vä- lissä vielä haaveilivat. NAPLE:n puheenvuoron käytti puheenjohtaja Maria Antonia Carrato Me- no. Hän keskittyi yleisten kirjastojen mahdolli- suuksiin toimia Euroopan unionin 2020-ohjel- man kautta.

Klaus-Peter Böttger, EBLIDA:n nykyinen pu- heenjohtaja, korosti, että informaatiomaailma Italian kirjastojärjestön presidentti Stafano Parise

Kuva: Sophie Felfoldi, EBLIDA

(3)

23

on muuttunut nopeasti e-kirjojen myötä: vallan- kumoukset kyseenalaistavat vakiintuneiden ins- tituutioiden, kuten kirjastojen, asemaa. Koska siirtyminen e-kirjoihin kiihtyy tulevina vuosina, on harmillista, että useissa maissa ei ole e-kirjo- ja saatavilla kirjastojen kautta lainkaan. Onnek- si onnistumisiakin on ollut, esimerkiksi Norjas- sa. Böttger toivoi konferenssissa syntyvän yhtei- siä näkemyksiä, joiden pohjalta EBLIDA:n ta- voitteita voidaan edistää niin eurooppalaisella ta- solla kuin maakohtaisestikin.

Aineistojen väliset rajat hämärtyvät

EBLIDA:n e-kirjatyöryhmän puheenjohtaja Ge- rald Leitner esitteli työryhmän näkemyksiä siitä, kuinka kirjastojen asiakkaiden oikeuksia e-kirjo- jen käyttöön voidaan edistää. Leitnerin mukaan aiempien EBLIDA:n kannanottojen (Infor-mati- on Paper on E-Lending sekä Position Paper: Eu- ropean Libraries and the Challenges of E-Publis- hing) hyväksymisen jälkeen on tapahtunut useita

muutoksia, jotka ovat mm. hämärtäneet e-kirjo- jen ja painettujen kirjojen aiemmin selkeää rajaa.

Joidenkin juridisten asiantuntijoiden mukaan Euroopan tuomioistuimen vuoden takainen pää- tös (3.7.2012, case Oracle vs. UsedSoftware) ne- tistä ladattujen lisensoitujen aineistojen edelleen myymisen laillisuudesta saattaisi olla sovelletta- vissa myös e-kirjojen kohdalla. Saksassa kulutta- jajärjestö on nostanut kanteen e-kirjojen välittä- jää vastaan nimenomaan tällä perusteella: kulut- tajan ostamia e-kirjoja tulisi voida lainata, vaih- taa ja myydä eteenpäin.

Ei liene sattumaa, että kuluvana vuonna monet merkittävät media-alan toimijat, kuten Amazon ja Apple, ovat hakeneet patentteja digitaalisen ai- neiston vaihdon ja edelleen myymisen mahdollis- taville teknisille alustaratkaisuille. Myös Micro- softin uuteen pelikonsoliin on ilmeisesti tulossa mahdollisuus digitaalisten pelien edelleen myyn- tiin.

Tulossa e-kirjakampanja

Jos jälleenmyynti ja -välitys tulee e-kirjojen osalta juridisesti ja teknisesti mahdolliseksi, tämä saat- taa muuttaa myös kirjastojen ja niiden asiakkai- den asemaa EBLIDA:n tavoitteiden mukaisesti.

Toimintaympäristön muutos on joka tapaukses- sa johtanut siihen, että e-kirjatyöryhmä on päät- tänyt uudistaa EB-LIDA:n e-kirjakannanoton ja julkaista sen uudella nimellä: Oikeus e-lukemi- seen (The Right to E-Read).

Kannanotossa EBLIDA pyytää Euroopan uni- onin komissiolta selkeää tekijänoikeussäännös- töä, jonka nojalla kirjastot voisivat hankkia ja lainata e-kirjoja ja joka takaisi oikeudenmukai- sen korvauksen tekijöille ja muille oikeuden- haltijoille. Aivan kuten painettujenkin kirjojen osalta, päivitetyn tekijänoikeussäännöstön tuli- si mahdollistaa se, että kirjastot pystyisivät tar- joamaan e-kirjapalvelujaan kaikkien eurooppa- laisten hyödyksi.

E-kirja-työryhmä on suunnitellut myös yh- teistä e-kirjakampanjaa, joka voitaisiin toteuttaa EBLIDA:n jäsenjärjestöjen voimin eri maissa.

Professori Roncaglia puhui kirjastojen uusista teh- tävistä.

Kuva: Sophie Felfoldi, EBLIDA

(4)

Konferenssin esiintyjien paneelikeskustelu

Kuva: Sophie Felfoldi, EBLIDA

Kampanja keskittyisi samaan teemaan kuin uu- si kannanotto. Aiheeseen liittyvä julistemateriaa- li näyttääkin varsin raflaavalta.

Europeana on kirjastoille tärkeä

Euroopan unionin koulutuksen, kulttuurin, mo- nikielisyyden ja nuorisoasioiden komissaarina toimiva Androulla Vassiliou esitti puheensa vi- deoviestin välityksellä. Hänen puheenvuoron- sa sisälsi vision kirjastojen roolista kehittää digi- toidun aineiston saatavuutta (access) digitaalises- sa ympäristössä. Hän piti erityisesti Europeana- verkkopalvelun roolia erityisen tärkeänä.

Euroopan parlamentin jäsen Luigi Berlinguer, joka toimii oikeudellisten asioiden valiokunnas- sa, esitti, että tekijänoikeus on mukautettava di- gitaaliseen ympäristöön. Hänen mielestään teki- jänoikeuksien ei tulisi olla esteenä kehitettäessä pääsyä e-sisältöihin eurooppalaisissa kirjastoissa.

Berlinguer kuitenkin totesi, että parlamentti on lakialoitteiden suhteen komissiosta riippuvainen.

Päivän key note -puhuja oli professori Gino Roncaglia (Digital Humanities and Multimedia Tools, Tuscian yliopisto), jonka viimeisin kirja kä- sittelee e-kirjoja ja lukemisen tulevaisuutta. Hä- nen mukaansa lukemisen yleiskuvaan vaikuttavat

uudet viestintämuodot tekstiviesteistä, blogeihin ja twitteriin. Informaatio frag-mentoituu ja tie- tosisältöjen päälle rakentuu erilaisia tasoja, kuten esimerkiksi yhteisöllisen lukemisen perusteella syntyvät alleviivaukset, linkitykset ja annotaatiot.

Roncaglian mukaan kirjastojen tehtävä on ”lu- kemisen uuden ekosysteemin” luominen. Infor- maatiolukutaidon rooli muodostuu erityisen tär- keäksi kompleksisten ja monitasoisten tekstien yhteydessä. Roncaglia nosti kirjastojen tulevik- si tehtäväalueiksi informaatiolukutaidon ohella myös lukijoiden voimaannut-tamisen, yhteisöl- lisen lukemisen edistämisen ja sisältötuotannon.

Win-win -innovaatiot tarpeen

Konferenssipaikalta poistuessamme helteinen sää oli äkkiä muuttunut sateiseksi. Toinen allekirjoit- taneista (Tuominen) juoksi piazzan läpi Mila- non tuomiokirkon (Duomon) uumeniin. Goot- tilaiskatedraalin ihastelu johdatti vielä kertaalleen miettimään EBLIDA:n pyrintöjä lyhyemmällä ja pitkällä aikavälillä.

Jos ihmiskunta vuosisatojen kuluessa saa aikai- seksi Duomon kaltaisia rakennelmia, luulisi, et- tä myös tekijänoikeusrakennelmien uudistamis- työ oikeudenmukaisempaan suuntaan olisi mah-

(5)

25

dollista. Tarvitaan kekseliäisyyttä, uudenlaisia vi- sioita, sinnikkyyttä ja sellaisia win-win -ratkai- suja, joista niin kustantajat ja välittäjät kuin kir- jastot ja niiden asiakkaatkin tulevat hyötymään.

Jos konferenssi ei jättänyt osallistujia toivotto- miksi, vaan aktivoi kirjastoseurojen edustajia ja muita keskeisiä toimijoita mukaan yhteisten ta- voitteiden edistämiseen, se ilmeisesti saavutti ta- voitteensa. EBLIDA edistää e-lukemista ja muita tärkeitä teemoja vuosikokouksen ja -konferenssin myötä ensi vuonna Ateenassa. &

Lähteet:

EBLIDA:n kannanotto The right to e-read

käytetty 12.6.2012: http://www.eblida.org/news/the- right-to-e-read.html

Konferenssin esityksiä

http://www.eblida.org/special-event.html

Kirjoittajat

Kimmo Tuominen, ylikirjastonhoitaja, Helsingin yliopiston kirjasto, kimmo.tuominen@helsinki.fi Leena Toivonen, hallintopäällikkö, EBLIDA:n hallituksen jäsen, Tampereen yliopiston kirjasto, leena.t.toivonen@uta.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Näin tekevät myös e-kirjoja ja -lehtiä ko- koelmiinsa hankkivat kirjastot: aineistojen käyt- tölisenssit uusitaan vuosittain, eikä esimerkiksi e- kirjan kaukolainaaminen

Tutkielmassani selvitin e-kirjojen omaksumis- ta kirjastoihin, e-kirjojen integroitumista paine- tun kokoelman rinnalle sekä niiden elinkelpoi- suutta innovaationa..

edustajiksi hallitukseen valittiin niin ikään toiseksi kaudeksi Disa Svenskberg Åbo akademin kirjastosta ja hänen varahenkilökseen Saara Ihamäki Helsingin

dien mirhamia eli kärpässientä. Hän lau- sui Setälälle ostjakkisamojediksi sientä ojentaes saan, että ”Tavalliset ihmiset juo- vat viinaa. Suuret tietäjät syövät

Tutkijat ovat arvioineet metsäteiden kokonais- määräksi maassamme 270 000 km, joista alle puolet on aikanaan rakennettu metsäteiksi.. Tietiheyden määrittelyssä on

Opettajat, jotka ovat tottuneita käyttämään tietotekniikkaa opetuksessa ja jotka harrastavat myös vapaa-ajallaan tietotekniikkaa, voivat pitää myös toisenlai- sesta

Esimerkiksi joidenkin palvelujen kirjoja voi lukea lähinnä vain online, joidenkin myös ladata omalle laitteelle 1 – 3 päiväksi, toisten taas lainata Helka- kortilla

Suomen kirjastoseura järjestää perinteiset kirjastopäivät tänä vuonna yhdessä Suomen tieteellisen kirjastoseuran ja Finlands svenska biblioteksföreningin kanssa Vaasassa