Virittäjä 2/2006 264
li suomen substantiivien ensitavun pitkämoraisuuden suosio yllättävää tai ei, se on joka tapauksessa tosiseikka.
Olen kiitollinen Kari Suomelle siitä, että hän on vienyt analyysin pidemmälle kuin itse muutamilla riveillä tein lyhyessä artik- kelissani (Karlsson 2005).
Kari Suomen morayleistys (avointen sanaluokkien supisuomalaisten sanojen perusmuodoissa pitää olla ainakin kaksi soinnillista moraa) ei ole poikkeukseton supisuomalaissa sanoissa (kieltoverbi e-) eikä myöskään lainasanoissa, esimerkiksi sanoissa as, cis, es.
Vaikka sana yö onkin tämän morasään- nön mukainen, se on silti uniikkitapaus (ai- noa VV-substantiivi) ja ansaitsee siksi eri- koismaininnan.
Aineistonani olivat yksitavuiset (N = 29) ja kaksitavuiset vokaaliloppuiset substantiivit (N = 4 958). Koska työstä- mästäni kaksitavuaineistosta saattaa olla hyötyä muillekin, olen asettanut sen käy- tettäväksi alla mainitussa verkko-osoit- teessa. Sanat ovat tiedostossa ryhmiteltyi- nä tavu- ja moratyypeittäin: CVCV, VCV, CVVCV, VVCV, CVCCV, VCCV ja niin edelleen.
FRED KARLSSON Yleisen kielitieteen laitos PL 9 (Siltavuorenpenger 20 A) 00014 Helsingin yliopisto Sähköposti:
ks. www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso
KOMMENTTI KARI SUOMELLE
AINEISTO
www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/kaksitavut LÄHTEET
KARLSSON, FRED 2005: Phonotactic com- plexity of Finnish nouns. – A. Arppe, L. Carlson, K. Lindén, J. Piitulainen, M. Suominen, M. Vainio, H. Wester- lund & A. Yli-Jyrä (toim.), Inquiries into words, constraints and contexts.
Festschrift in the honour of Kimmo Koskenniemi on his 60th birthday s.
65–70. Preprint. (Elektroninen julkai- su: http://csli-publications.stanford.
edu/site/ONLN.html. Myös: www.
ling.helsinki.fi/~fkarlsso/kimmo_
festschrift_Karlsson.pdf.)
