K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 1 7 . v s k . – 2 / 2 0 2 1
321
KTT, dosentti Juha Honkatukia (juha.honkatukia@thl.fi) on tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
S
itra julkaisi huhtikuussa University College Londonin tutkijoilla teettämänsä selvityksen Growth-Positive Zero-Emission Pathways to 2050. Selvityksessä tarkastellaan maailmanta- loutta kuvaavalla GEM-E3-mallilla ja maail- man energiajärjestelmää kuvaavilla energiajär- jestelmämalleilla (PRIMES, TIAM) laskettujen skenaarioiden avulla siirtymää päästöttömään talouteen. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen siten, että ilmaston lämpeneminen jää 1,5 asteeseen, voi tapahtua BKT:n kasvaessa. Tämä on mah- dollista, jos yhteiskunnassa onnistutaan toteut- tamaan syvällisiä muutoksia teknologistalou- dellisissa järjestelmissä sekä negatiivisten pääs- töteknologioiden (NET) nopeassa kehittämi-sessä ja käyttöönotossa. Talouskasvu itsessään ei riitä tätä takaamaan, mutta tutkimuksen mukaan ”kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja tuottavuuden parantuminen voivat johtaa ta- louskasvuun”. Raportti korostaa päästövähen- nysten tärkeyttä, jotta vältettäisiin pelkän ta- louskasvun tavoittelun ympäristölle aiheutta- mien haittojen taloudelliset ja yhteiskunnalliset kustannukset.
Sitran tutkimuksen teemoja on käsitelty myös aiemmissa, kotimaisissa tutkimushank- keissa ja siksi tuloksia ja käytettyjä menetelmiä on luontevaa peilata niitä vasten. Ehkä lähim- mäksi Sitran tutkimuksen teemoja osuu vuosi- na 2018–2019 toteutettu, laaja PITKO-hanke (Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys) jat-
Ilmastopolitiikka ja talouskasvu
Juha Honkatukia
Paul Drummond, Daniel Scamman, Paul Ekins, Leonidas Paroussos ja Ilkka Keppo,
Growth-Positive Zero-Emission Pathways to 2050.
Sitra 2021, 100 sivua.
322
KAK 2/2021
kohankkeineen, jossa tarkasteltiin Suomen mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2050 mennessä. Arvio toteu- tettiin VTT:n ja SYKE:n yhteistyönä, ja se kat- toi kansantalouden eri sektorit hyvin laajasti, mukaan lukien metsien kasvun ja metsätalou- den ja maankäytön nielut. Energiatalouden ja kansantalouden osalta tarkastelu toteutettiin globaalin energiajärjestelmämallin (TIMES) ja Suomen kansataloutta kuvaavan yleisen tasa- painon mallin avulla tehdyin skenaariolaskel- min, siis hyvin samanlaisin eväin kuin Sitran raportissa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioi- da, miten Suomen kansantalous voisi päästä merkittäviin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Kaikissa tarkastelluissa vaihtoeh- doissa arvioitiin BKT:llä mitatun taloudellisen hyvinvoinnin kasvavan, ja teknologisen kehi- tyksen vaikutus oli kasvun tärkein ajuri. Saa- tujen tulosten mukaan Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliuden, tarkastellusta polusta ja metsänieluun liittyvistä epävarmuuksista riip- puen, joko ennen vuotta 2040 tai vasta sen jäl- keen. Jatkohankkeessa arvioitiin myös, olisiko hiilineutraalisuuteen mahdollista päästä jo 2030-luvulla, ja miten.
Tällaisen teknistaloudellisen tarkastelun etu on se, että energiajärjestelmämallit kuvaa- vat varsin yksityiskohtaisesti niitä toimia, joita tarvitaan päästötavoitteisiin pääsemiseksi. Sit- ran raportissa nostetaan esille ennen kaikkea kivihiilen käytöstä luopuminen ja hiilidioksi- din talteenotto, jotka olivat keskeisessä roolis- sa myös PITKO-hankkeessa vetypelkistyksen ja muiden uusien teknologioiden ohella. Kan- santaloudellisen tarkastelun roolina on arvioi- da tavoitteen saavuttamisen vaatimien inves- tointien ja tarvittavan taloudellisen ohjauksen vaikutuksia kansantalouteen, julkiseen talou- teen, kuluttajien hyvinvointiin ja tulonjakoon.
Sitran raportissa käytetään siis hyvin tun- nettua ja käyttökelpoista lähestymistapaa. Täl- laisessa tarkastelussa päästöjen rajoittamisen kansantaloudelliset kustannukset ovat tyypil- lisesti pieniä ja ne heijastavat lähinnä käytetty- jen ohjauskeinojen – päästöverotuksen, päästö- kaupan ja investointitukien – aiheuttamia te- hokkuustappioita. Kuten Sitran raportissa, PITKO-hankkeessakin todettiin siksi, että päästöjen rajoittaminen voidaan toteuttaa ta- louskasvua vaarantamatta, kunhan tarvittava teknologia tulee saataville.
On tärkeää huomata, että tulos riippuu suuressa määrin siitä, että tarvittavan teknolo- gian oletetaan tulevan tarjolle riittävän nope- asti ja riittävän kilpailukykyisellä hinnalla.
Uutta teknologiaa tarkastellaan tällaisissa tut- kimuksissa energiajärjestelmämallien logiikal- la. Lähtökohtaisesti tarkastellaan olemassa olevia teknologioita (kuten hiilen korvaaminen vetypelkistyksellä teräksen tuotannossa, hiilen talteenotto, biojalosteet ym.), jotka eivät vielä ole käytössä, koska ne ovat olleet liian kalliita tullakseen markkinaehtoisesti käyttöön. Tule- vaisuudessa niiden käyttöönotto voi muuttua edullisemmaksi, ja silloin päästötavoitteisiin päästään tehokkaammin, talouskasvun vaaran- tumatta, kuten Sitran tutkimuksessa todetaan.
Positiiviset vaikutukset riippuvat kuitenkin teknologian kehityksestä ja kuten PITKO- hankkeessa, myös Sitran raportissa arvioidaan, että yllä mainitut teknologiat ovat kriittisiä ta- voitteiden saavuttamiseksi.
Sitran raportissa todetaan, että ”kunnian- himoinen ilmastopolitiikka ja tuottavuuden parantuminen voivat johtaa talouskasvuun”.
On selvää, että näin on, jos uusi teknologia to- siaan tulee saataville. Tällaisen kasvun taustal- la on sekä materiaali- ja energiatehokkuuden kasvu että pääomavaltaistuminen. Mutta on
323 J u h a H o n k a t u k i a
tärkeää huomata, että teknologian saatavuu- teen ei tässä tarkastelussa juuri voida vaikuttaa, vain sen käyttöönottoa voidaan jouduttaa in- vestointi- ja tuotantotuin. Pienen maan näkö- kulmasta uudet teknologiat ovat lähes täysin tuontitavaraa, jonka markkinaehtoista käyt- töönottoa ei omin toimin voi nopeuttaa. Kuten Sitran raportissa todetaan, teknologian vaiku- tukset riippuvat myös siitä, luovatko ne koti- maista tuotantoa (esimerkiksi fossiilisten polt- toaineiden tuontia korvaamaan). Suomella on useita nichéjä, joissa suomalaisyritykset ovat uusien teknologioiden ja tuotteiden markkina- johtajia, muun muassa metsäteollisuudessa.
Nollapäästöinen kasvu voi luoda tilaa tähän osaamiseen perustuvalle kasvulle, ja sen kaut- ta on arvioitu syntyvän varsin suuri vaikutus kokonaistuottavuuteen ja talouskasvuun.
Kovin nopeaksi kasvu ei Sitran skenaariois- sa muodostu. Skenaarioissa globaalia talous- kasvua ylläpitää väestönkasvu vielä lähivuosi- kymmeninä, mutta 2000-luvun edetessä inves- toinnit ja teknologinen kehitys nousevat pää- osaan. Tällöin globaalitalouden kasvuvauhti asettuu yhden prosentin tuntumaan. □
Kirjallisuus
Koljonen, T., Soimakallio, S., Lehtilä, A., Similä, L., Honkatukia, J., Hildén, M., Rehunen, A., Saikku, L., Salo, M., Savolahti, M., Tuominen, P.
ja Vainio, T. (2019), Pitkän aikavälin koko- naispäästökehitys, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 24/2019.
