Kuntauudistus – mahdollisuudet ja haasteet

JULKAISU 3/2012

TUTKAS

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura

Kuntauudistus –

mahdollisuudet ja haasteet

Toimittanut

Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura – TUTKAS – järjesti tiistaina 17.4.2012 keskustelutilaisuuden aiheesta "Kuntauudistus – mahdollisuudet ja haasteet ".

Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti.

Alustajina toimivat

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, Valtiovarainministeriö Professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto

Professori Risto Harisalo, Tampereen yliopisto

Emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Professori Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto Professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto

Paneelikeskustelu:

Paneelin puheenjohtaja kansanedustaja Sanna Lauslahti, kok Professori Risto Harisalo, Tampereen yliopisto

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, sd Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala, ps Kansanedustaja Tapani Tölli, kesk

Kansanedustaja Osmo Soininvaara, vihreät

Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

Kuntauudistus - mahdollisuudet ja haasteet TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina 17.4.2012

16.00 Seminaarin avaus

Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja

16.05 Kuntauudistuksen tavoitteet

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, Valtiovarainministeriö

16.20 Kuntarakenne muutoksessa – miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin?

Professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto

16.35 Luottamus kuntien ja valtion suhteessa

Professori Risto Harisalo, Tampereen yliopisto

16.50 Kuntauudistus – syntyykö säästöjä, paranevatko palvelut? Mitkä ovat vaihtoehdot?

Emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto 17.05 Kahvitauko

17.25 Kuntauudistuksen vaikutus lähipalveluihin ja lähidemokratiaan.

Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto

17.40 Metropolialue – verkosto vai miljoonakaupunki?

Professori Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto

17.55 Kuntauudistuksen vaikutus pienten kuntien ja maaseudun asemaan Professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto i

18.20 Paneelikeskustelu

Paneelin puheenjohtaja kansanedustaja Sanna Lauslahti, kok Professori Risto Harisalo, Tampereen yliopisto

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, sd Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala, ps Kansanedustaja Tapani Tölli, kesk

Kansanedustaja Osmo Soininvaara, vihreät 19.00 Tilaisuuden päätös

Ajankohtaista kuntauudistuksesta

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

TUTKAS, 17.4.2012

16.2.2012

Kunta- ja aluehallinto-osasto Kunta- ja aluehallinto-osasto 18.4.2012

Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen

 Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalihuolto).

 Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja

kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajauttamiskehitykseen.

 Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä.

 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla.

 Hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan

kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja

palvelurakenteesta.

16.2.2012

Kunta- ja aluehallinto-osasto Kunta- ja aluehallinto-osasto 18.4.2012

Kuntien rahoitus uudistetaan

 Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana

kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan.

 Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään.

 Arvioidaan mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita.

 Uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista.

 Valtion ja kuntien väliset tehtävien siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti.

 Luodaan kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo osana kuntatuottavuuden ja vaikuttavuuden kampanjaa.

3

16.2.2012

Kunta- ja aluehallinto-osasto Kunta- ja aluehallinto-osasto 18.4.2012

Kuntalain uudistus

 Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle.

 Kuntalain uudistuksen sisältö:

 Uudistetaan kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta.

 Työn tueksi kootaan parlamentaarinen seurantaryhmä.

 Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja

yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa.

 Selvitetään malleja suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian

kehittämiseksi, sekä myös edustuksellista järjestelmää tarve tarkastella

 Kansalaispaneelit, vaalipiirit, kunnanosahallinto, aluetoimielimet, tiedotus- ja vuorovaikutuskäytännöt, aloiteoikeus, kansanäänestys, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset ja ajankäyttö, jne.

 Tutkijat Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg selvitysnaisina, lisäksi virkatyönä kartoitus vaalipiireistä ja kansalaispaneeleista

4

16.2.2012

Kunta- ja aluehallinto-osasto Kunta- ja aluehallinto-osasto 18.4.2012

Kuntauudistuksen eteneminen

 Hallitus käynnisti kuntauudistuksesta alueellisen kuulemiskierroksen, ja pyysi kuntien lausunnot

virkamiestyöryhmän esityksestä sekä kuntien kommentit kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksista.

 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta käynnistettiin oma jatkotyö. Työn tulee olla valmis toukokuussa 2012.

 Lausuntokierroksen jälkeen hallitus linjaa kuntauudistuksen jatkon, määrittelee rakenneuudistusta ohjaavan rakennelain

sisällön eli erityisesti vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistavan.

 Kuulemisen jälkeen käynnistetään myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja kuntalain

kokonaisuudistuksen valmistelu.

 Hallituksen tavoitteena kuntauudistuksen toteuttamisessa on, että uudet kunnat voisivat aloittaa laajasti vuoden 2015 alussa.

5

16.2.2012

Kunta- ja aluehallinto-osasto Kunta- ja aluehallinto-osasto 18.4.2012

Kuntien kuuleminen

 Kuulemiskierros sekä nettilähetykset

 18 alueellista keskustelutilaisuutta, 10 kutsuttua per kunta, noin 3.000 osallistujaa

 Tilaisuuksia seurasi netin kautta noin 16.000 henkilöä

 Kirjalliset lausunnot

 16.4. mennessä 292 kuntaa antanut lausuntonsa ja 89 muuta tahoa

 Lisäksi sähköiset keskustelualustat, joista kootaan yhteenveto päätöksenteon tueksi:

 www.otakantaa.fi ja www.owela.fi/kuntauudistus : satoja kommentteja

6

Kuntarakenne muutoksessa - miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin?

Eduskunta, Tutkas 17.4.2012 Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu

http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/henkilokunta/haveri.php

• ”Hallinnon uudistukset ovat polkuriippuvaisia, todennäköisesti paljon enemmän kuin yleensä tunnustetaan” (Peters & Pierre 1998)

• Tarkoittaen sitä että menneisyys ja nykytila

määrittävät uudistajien käytettävissä olevia valintoja

*Governance Without Government? Rethinking Public Administration. Journal of Public Administration Research and

2

Theory. 1998/2: 223-243. Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu

Suomalaisen kuntajärjestelmän erityisyys

eurooppalaisessa vertailussa tekee ymmärrettäväksi sen tilanteen, jossa olemme nyt

Suomessa laajin hyvin erilaisia kuntia yhtenäisesti koskeva tehtäväkenttä

Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu

3

4

EU Member States’ Administrative Territorial Structure

1st level 2nd level 3rd level

Federal States

Austria 2357 Gemeinden 9 Länder

Belgium 589 communes 10 provinces 6 communautes and regions

Germany 11500 Gemeinden 300 Kreise 16 Länder

Unitary States

Bulgaria 265 obshtina

Cyprus 523 (39 munic, 484 communit.)

Czech Republic 6250 obec 14 kraje

Denmark 98 kommuner 5 ^regions

Estonia 226 (193 valladi/33 linnad)

Finland 336 kunta

France 36682 communes 102 département 26 régions

Greece 325 municipalities (dimos) 13 regions (peripheria)

Hungary 3175 municipalities 19 ^counties

Ireland 85 (5 boroughs, 80 towns) 34 (5 cities 29 counties)

Italy 8094 comuni 101 province 20 regioni

Latvia 119 (110 novads, 9 Pilseta)

Lithuania 60 municipalities (savivaldybe)

Luxembourg 106 communes

Malta 68 local councils

Netherlands 418 municipalities (gemeenten) 12 provincies

Poland 2479 municipalities (gminy) 379 counties (powiaty) 16 regions (voivodship)

Portugal 4259 parish 308 municipalities 2 regions

Romania 2861 municipalities, 217

towns, 103 cities

41 counties

Slovakia 2792 municipalities 138 cities 8 regions

Slovenia 211 municipalities (obcin)

Spain 8117 municipalities 50 provincias 17 communities 2 cities

Sweden 290 ^kommuner 17 ^landsting 4 ^regioner United Kingdom 466 local authorities 4 nations and regions Source: Council of Europe 2012. Local and Regional Government in Europe

Kuntakoon suurentaminen ratkaisuna

- näyttää luontevalta (polkuriippuvalta) jatkolta sille kehitykselle, joka on ollut käynnissä viimeisten kahden vuosikymmenten aikana (yhteistyö-liitos) - voi helpottaa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, lisätä

rakenteiden läpinäkyvyyttä ja luo mahdollisuuksia voimavarojen kokoamiselle, palvelujen uudelleenorganisoinnille ja keskittämiselle MUTTA

- irrallisena ei ole kestävä tapa ratkaista näkyvissä olevia ongelmia eikä poista kuntien välisen yhteistyön tarvetta vaan rakenteiden ”veivaaminen” jatkuu (kuinka vähän on riittävän vähän?)

- muuttaa kuntien roolia kohti (teknokraattista) palvelukuntamallia pois lähidemokratiasta johtaen erilaisiin paikkailutarpeisiin

(kunnanosademokratiat)

- keskitetysti toteutettuna rikkoo toimivia hyviä käytäntöjä ja rapauttaa omaehtoisen paikallisen kehittämisen perustaa

Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu

5

* Kameli on beduiinille välttämätön työväline. Mutta miten kävi kamelille, jolle ahne omistaja lastasi liikaa 6 kuormaa?

Mikä on kunta, millainen ”kameli*” on kunta?

• Kysymys on paljolti siitä millaista roolia kunnalle sovitellaan

• Pitäisikö kunnan toimia paikallisen itsehallinnon ja lähidemokratian välineenä?

työkaluna jonka avulla kansalaiset voivat päättää lähellä olevista asioista, kokea osallisuutta, toteuttaa omaehtoisia kehityspyrkimyksiä ja näin edistää oman alueensa ja koko yhteiskunnan kasvua ja kehitystä

6

Miten tehtäisiin jos voitaisiin vapautua polkuriippuvuudesta, millainen

kuntajärjestelmä Suomeen luotaisiin?

– Jos mittakaavaeduista hyötyvät tehtävät hoidettaisiin nykyisiä kuntia laajemmissa kokonaisuuksissa, kunta voisi toteuttaa paremmin sille parhaiten sopivaa roolia paikallisena itsehallintoyhteisönä

– Kaksitasoinen malli edistäisi kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa tehokkaammin erilaisissa heille tärkeissä kysymyksissä

***Mutta

– Täydellistä rakennetta ei ole olemassa

Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu

7

• Hulst R, van Montfort A, Haveri A, Airaksinen J, & Kelly J (2009) Institutional Shifts in Inter-Municipal Service Delivery. An analysis of development in eight Western European countries. Public Organization Review. Springer. Netherlands.

• Haveri A, Stenvall, J (2009) Kuntarakenteen muutos kuntien strategisena valintana ja valtion toteuttamana reformina. Kunnallistieteellinen aikakauskirja. 3/2009. s. 224-235.

• Haveri A (2008): Evaluation of change in local Governance; The Rhetorical Wall and the Politics of Images. Evaluation, the International Journal of Theory, Research and Practice. Vol 14(2). SAGE.

• Haveri A (2006): Complexity in Local Government Change: Limits to Rational Reforming. Public Management Review. Vol 8, 2006.

• Haveri A, Laamanen E (2006): Boundaries, Size and Performance - A Delphi Study on the Development of Local Government Structure in Finland. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3/ 2006.

• Haveri, Arto (2006): Regional reorganization in Finland. Local strategic choice or forced amalgamation? In: Salet, Willem (edt): Synergy in Urban Networks. European Science Foundation. Habiforum. Amsterdam.

• Haveri, Arto – Airaksinen, Jenni (2007): Intermunicipal Cooperation as a Part of Local Governance in: Rudie Holst & André van Montfort (ed.):

Inter municipal cooperation in Europe. Springer Publishing.

• Haveri Arto, Stenvall Jari, Majoinen Kaija (2011). Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

• Tolkki Helena, Airaksinen Jenni, Haveri Arto (2011). Metropolihallinta. Neljä mallia maailmalta ja niiden sovellettavuus Suomessa. Suomen ympäristö 9/2011. Ympäristöministeriö. Helsinki.

• Tolkki H, Haveri A, Airaksinen J, Valkonen E (2011). Governance in regional development – between regulation and self-regulation. Public Organization Review. Vol 10, number 3. Springer.

• Jäntti Anni, Airaksinen Jenni, Haveri Arto (2010). Siniset ajatukset . vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen. Kainuun hallintokokeilun vaikutukset. Valtiovarainministeriön julkaisuja 20/2010.

• Airaksinen, Jenni – Haveri, Arto – Vallo, Minna (2005): Seutuyhteistyön tilinpäätös. Seutukuntien tuki –hankkeen loppuarvio. Tampere University Press. Tampere. 280 s.

• Haveri, Arto - Laamanen, Elina - Majoinen Kaija (2003): Kuntarakenne muutoksessa. Tutkimus kuntajaon muutostarpeista tulevaisuudessa.

Suomen Kuntaliitto. Acta sarja. Helsinki.

• Haveri, Arto & Majoinen Kaija (2000): Muutosprosessit ja johtajuus. Kuinka kunnat yhdistyvät. Suomen kuntaliiton Acta-sarja nro 123.

Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu

8

Valikoima tekijän aihepiiriin liittyviä julkaisuja

KUNTIEN LUOTTAMUS VALTIOON

Risto Harisalo

Johtamiskorkeakoulu

Tampereen yliopisto

Tutkimusprosessin idea

Luottamus Saavutukset

Tutkimus kuntien luottamuksesta valtioon

Tutkimus valtion luottamuksesta kuntiin

Tulosten vertailu ja pohdinta

Korjaavat

toimenpiteet

Miksi luottamuksesta on syytä olla kiinnostunut?

Luottamus on taloudellinen tosiasia, realiteetti

Luottamus on pääoma ja pääomana tärkeämpi kuin:

Taloudellinen pääoma

Henkinen pääoma

Luottamus on

pääomien pääoma

Ja sitten tuloksiin …

Kunnissa luotetaan :

a) kunnalliseen itsehallintoon b) kunnalliseen demokratiaan

c) palveluiden strategiseen kehittämiseen

d) palveluiden operatiiviseen ^– toiminnalliseen ^– kehittämiseen e) ja jopa palvelurakenteiden kehittämiseen

f) valtion viranomaisten tekniseen osaamiseen

Kunnissa ei luoteta :

a) valtion kykyyn vahvistaa kuntien strategista päätöksentekoa b) valtion haluun kehittää asioita yhteistyössä kuntien kanssa

c) valtion haluun ja kykyyn toimia kuntien kumppaneina d) valtion haluun ottaa kuntien intressit huomioon

omassa toiminnassaan (palvelu-, sääntely- ja tulonjakotehtävä) e) valtion kykyyn helpottaa ja vähentää kuntatalouteen

kohdistuvia paineita

Se iso havainto!

Kuntien ja valtion välisille suhteille on

tunnusomaista:

Monimutkaisuus Epävarmuus Ennakoimattomuus

Hallitsemattomuus

Lisääntyvä keskitys

Lisääntyvä hajautus

?

Tutkimusprosessin käytännöllinen idea:

Tavoiteltava tila

Luottamus

Saavutukset

Tutkimusprosessin käytännöllinen idea:

Vältettävä tila

Epäluottamus

Saavutukset

Kuntauudistus – syntyykö säästöjä, paranevatko palvelut?

Mitkä ovat vaihtoehdot?

Pentti Meklin

Emeritusprofessori

Tampereen yliopisto

Säästöt– termiä käytetään hyvin leväperäisesti ja tarkoitushakuisesti missä tahansa tilanteessa!

Wikipedia:

Säästö on taloustieteessä määritelty

käytettävissä olevien tulojen ja kulutuksen erotus.

Säästöllä tarkoitetaan yleisesti rahan laittamista

"sivuun" eli talteen myöhempää käyttöä varten.

- Kyse ei ole aidosti rahan laittamista sivuun tulevaa käyttöä varten

- Kyse on

a. tulevien menojen kasvun hillinnästä –

palvelujen ja menojen kasvupaineet ovat suuret

-Parannetaan tuottavuutta, samoilla resursseilla tyydytetään kasvavat tarpeet

- vältetään uusia palveluja ja menoja

b. menojen ja palvelujen leikkaamisesta?

Palvelutarpeet ja menopaineet kasvavat

>Huoltosuhde heikkenee!

1. Mitä tiedämme yleensä kuntakoon ja palvelujen kustannusten ja palvelutason yhteydestä? (poikkileikkaus)

> Suurissa kunnissa pitäisi olla jo saavutettuna liitoskuntien edut!

2. Mitä tiedämme kuntakoon suurentamisen

ja kustannusten ja palvelutason muutoksen

yhteydestä?

Esim.

Kunnat ovat alueeltaan erikokoisia

Kontekstuaaliset tekijät – taajamat vs. haja- asutusseudut

Toiminnan ja palvelujen monipuolisuus:

kaupunkiseutu vs. maaseutu

Kunnan organisaatiorakenteet

◦ - konsernirakenteet, erilaiset toimintatavat

◦ - yhteistoiminta-alueet

Mittareiden antamat tulokset suuntaa-antavia,

paljon jää tulkinnan varaan.

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000

Suomenniemi Kiikoinen Ristijärvi Rautavaara Myrskylä Pyhäranta Koski Tl Ypäjä Lapinjärvi Lemi Kaavi Simo Aura Kaustinen Säkylä Taipalsaari Sievi Ruokolahti Teuva Ähtäri Iitti Virrat Loppi Hausjärvi Alavus Hattula Sotkamo Lieksa Orimattila ( 2010 kuntaj.) Janakkala Mustasaari Siilinjärvi Raisio Ylöjärvi Rauma Vaasa Lahti

20000 10000

5000

>

Pienissä kunnissa toimintojen

kustannukset ovat korkeat, johtuuko se

palvelutarpeista vai tehottomuudesta?

a) Tarvevakioitujen menojen mukaan

Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi

Järjestys Kunta Sairaan-

hoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100

1Lumijoki 18 1412 71 0,95 74

2Hartola 07 2140 107 1,39 77

3Suomenniemi 10 2266 113 1,47 77

4Hirvensalmi 10 2223 111 1,42 78

5Polvijärvi 12 1962 98 1,25 79

6Sysmä 07 2322 116 1,43 81

7Tammela 05 1769 88 1,09 81

8Pertunmaa 10 2356 118 1,41 83

9Isojoki 15 2606 130 1,56 83

10Virolahti 08 2113 106 1,26 84

11Oripää 03 1924 96 1,15 84

12Hankasalmi 14 2264 113 1,35 84

13Teuva 15 2253 113 1,34 84

14Heinola 07 1954 98 1,16 84

15Karijoki 15 2382 119 1,42 84

16Kannonkoski 14 2603 130 1,55 84

17Hämeenkyrö 06 1729 86 1,03 84

18Pyhäjoki 18 2052 103 1,22 84

19Miehikkälä 08 2539 127 1,50 85

20Lieksa 12 2303 115 1,36 85

21Imatra 09 1996 100 1,18 85

22Nastola 07 1536 77 0,91 85

23Myrskylä 07 1856 93 1,09 85

1. Suurissa kunnissa

- palvelut monipuolisia, lukiot

- palvelut lähempänä, mutta saattaa olla jonoja

- palveluprosesseissa hallintaongelmia 2. Pienissä kunnissa

- Palvelut kapea-alaisia

- Palvelut voivat olla kauempana ja aukioloajat lyhyitä, ei jonoja

- Voi olla vaikeampi päästä kalliisiin hoitoihin

- Palveluprosessit helpommin hallittavissa

Julkinen keskustelu on

jäsentymätöntä ja sitä käydään aivan liian yleisellä tasolla!

Missä kohdin syntyy suuruuden ekonomian tarjoamia hyötyjä?

a. kiinteät kustannukset voidaan jakaa suurella määrällä suoritteita

b. Suurempi koko tarjoaa mahdollisuuksia

tehdä asioita, joita pienempi ei pysty

tekemään: kehittämistehtävät

14

Ve rt ik aa lis et , h ie ra rk ia ta so je n ku st an nu ks et

Kunta 2 Kunta 1

Horisontaaliset kustannukset

n. 90 %

Kunnan yleishallinto 3-4%

Toimialojen hallinto muutama %

Ydinpalvelu Päiväkoti 1

Päiväkoti 2

Päiväkoti 3

Päiväkoti N

Kunnan yleishallinto 3-4%

Toimialojen hallinto muutama %

Ydinpalvelu Päiväkoti 1

Päiväkoti 2

Päiväkoti 3

Päiväkoti

N

-400 -200 0 200 400 600 800

Suomenniemi Kiikoinen Ristijärvi Kinnula Lumijoki Miehikkälä Kesälahti Humppila Alavieska Reisjärvi Punkalaidun Lappajärvi Punkaharju Rautjärvi Sysmä Ylitornio Taipalsaari Juankoski Maalahti Rusko Siikalatva Kruunupyy Kemiönsaari Haapajärvi Laitila Pudasjärvi Alavus Masku Huittinen Liperi Kauhajoki Lieto Forssa Mäntsälä Iisalmi Savonlinna Nokia Nurmijärvi Vaasa Lahti

20000 10000

5000 ⁵⁰⁰⁰⁰⁰

Toimialojen tasolta ei ole yleistä tilastoitua

tietoa hallinnosta

Ydinkysymys on, mitä palveluverkolle ja ydin palvelujen tuottamiselle voidaan tehdä kuntien yhdistämisen jälkeen?

Täälläkin on hallintoa! ”Lääkäreiden työajasta puolet kuluu hallinnossa!”

Palveluyksikön koko synnyttää hyötyjä, koska

kiinteät kustannukset voidaan jakaa suuremmalla määrällä suoritteita

Kustannusten kasvun hillinnässä keskeinen

tekijä on palveluyksikköjen suurentaminen!

. Kuntaliitoskunnat ovat kyllä saaneet hieman

hillityksi menojen kasvua!

Vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä!

Liitoksessa syntyy

fuusiokustannuksia – osa poistuu, osa jää

- Palkkojen ja palvelujen harmonisointi

- Henkilökunnan irtisanomissuoja

- Henkilökunnan sijoittelu ja koulutus

- Tietojärjestelmä-

ratkaisut

Vievätkö liitokset palvelut reuna-alueilta?

Paranevatko palvelut?

Havaintoja

- Yleisesti kunnat ovat supistaneet kouluverkkoa riippumatta kuntaliitoksista – jos ei ole

kouluikäisiä, ei ole kouluja!

- Markkinasektorin ja valtion palvelut säilyvät, jos on asiakkaita ja asukkaita

- Palvelujen kehittämisessä reuna-alueet saattavat

jäädä tulevaisuudessa vähemmälle huomiolle

- Yhteiskunnalle – kestävyysvajeen torjuminen edellyttää suurten kuntien tuottavuuden

paranemisesta

- Yhteisesti kunnille ?

- Alueille ?

- Yksittäiselle kunnalle – liitokset tarjoavat kehittämispotentiaalia, joka uuden kunnan otettava käyttöön - jos voi.

29.8.2011 /hp

Kuntien ulkoisten menojen kumulatiivinen summa kuntakoon mukaan vuonna 2010, mrd. €

mrd. €

Kuntien lukumäärä vuoden 2010 kuntajaon mukaan (kunnat pienimmästä suurimpaan)

Lähde: Tilastokeskus

0 5 10 15 20 25 30 35 40

0 50 100 150 200 250 300 342

1. Kuntaliitokset itsessään eivät tuo säästöjä, mutta ne tarjoavat kehittämispotentiaalia

2. Potentiaalia on eri puolilla – pääasiassa palvelurakenteessa

3. Kehittämispotentiaalin suuruus riippuu kontekstuaalisista tekijöistä, kuten

- taajamarakenne - väestörakenne

- supistuva, kasvava

- sijainti suhteessa kasvukeskuksiin

4. Kehittämispotentiaalin käyttöönotossa

oleellista on johtaminen uuden kunnan

Kuntauudistuksen vaikutus

lähipalveluihin ja lähidemokratian

Vuokko Niiranen

professori, sosiaalihallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus

E-mail: etunimi.sukunimi@uef.fi;

Internet: www.uef.fi/stj

TUTKAS, Pikkuparlamentti 17.4.2012

1 Lähtökohdat esitykselle - tutkimusnäkökulma 2 Kuntauudistusten monet muodot ja

vaikutusten arvioinnin mahdollisuudet

3 Demokratia, osallistuminen, osallisuus ja niiden edellytykset

4 Tutkimustuloksia 5 Koonta

Vuokko Niiranen 17.4.2012

Sisältö

Tutkimustaustana: Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja

palvelurakenneuudistuksessa – ARTTU-SOTEPA (2008-2012)

Johtamisen duaalimalli 2010-2012 sekä aikaisemmat Demokratia- ja

Vapaakuntakokeilun tutkimukset

Lainsäädäntö ja sen muutokset

Perustuslaki, Kuntalaki, Sosiaali- ja

terveydenhuollon lainsäädäntö, Kuntarakenteiden uudistamista koskeva

lainsäädäntö

Lähidemokratian ja lähipalveluiden arvioinnin konteksti (

KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET MUUTOSSUUNNAT JA ILMIÖT - Väestörakenteen kehitys, talouspoliittinen tilanne, elinkeinopolitiikka,

talouspolitiikka, sosiaali- ja terveyspolitiikka

Valtionohjaus

Hallitusohjelmat, Peruspalveluohjelma ja

peruspalvelubudjetti, Kuntien

tuottavuusohjelma, Kehittämisohjelmat

KUNTA

hallinto

johtamisjärjestelmät toimintarakenteet

palvelutuotanto

Kunnallinen itsehallinto Kunnan tavoitteet ja voimavarat

Kuntatalous

KUNTALAISET JA KUNTALAISTEN TARPEET

Vuokko Niiranen 17.4.2012

Kansalaisten ja kuntalaisten osallistuminen on turvattu lainsäädännöllä ja kansainvälisillä sopimuksilla

Perustuslaki Hallintolaki

Kuntalaki (Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on

edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

( KuntaL 2010/1408, 27§ 1 m) Sosiaali- ja terveydenhuollon

lainsäädäntö, asiakas- ja potilaslait Nuorisolaki

Kv. ihmisoikeussopimukset, EU:n subsidiariteettiperiaate, EN:n

paikallisen itsehallinnon asiakirja

Vuokko Niiranen 17.4.2012

•Osallistumisen

edellytykset: tieto, taito, tahto, halu ja kyky

(Niiranen 1999)

•Ettei asiakkuus kaventaisi

kansalaisuutta!

Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanta lähidemokratiaan ja lähipalveluihin vaihtelee

(Sandberg 2012: N= 1457, 40 ARTTU-hankkeen kuntaa)

•Kunnanosahallinnon tarpeellisuus korostuu etenkin

kuntakoon suurentuessa: runsas puolet vastaajista pitää tarpeellisena, noin neljännes ei oikein osaa sanoa ja

vajaa viidennes on eri mieltä kunnanosahallinnon tarpeellisuudesta

•Noin 95 % pitää lähipalvelujen turvaamista tärkeänä, – mutta, vajaa puolet pitää tärkeänä myös pienten

palveluyksiköiden lakkauttamista, ja – noin 2/3 vastaajista pitää suurempien

palveluyksiköiden perustamista ainakin jossain määrin tärkeänä

Vuokko Niiranen 17.4.2012

Tutkimustuloksia Paras-hankkeen ajalta 2007-2011

• Tavoitteet kuntien rakenteiden ja palveluiden uudistamiseksi ovat pitkälle samankaltaisia koko 2000-luvun ajalta – keinot vaihtelevat!

• Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana (2007-2011) suurimmat uudistukset sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteellisella tasolla - Tyypillistä palvelujen yhdistäminen – ja rakenteiden kirjavuus!

• Kuntaliitoksissa ja yt-alueilla pyritty alussa säilyttämään lähipalveluita – myöhemmin tapahtunut myös keskittämistä

• Yhteistoiminta-alueet ovat lisääntyneet sosiaali- ja terveyspalveluissa - niiden sisällä erittäin suuri vaihtelu!

• Palvelujen rakenteellinen integraatio sisältää sekä toiminnallista yhdistämistä että eriytymistä - sekä vastuun yhdistämistä että sen sirpaloitumista.

(Puustinen & Niiranen 2011)

Vuokko Niiranen 17.4.2012

Tutkimustuloksia – lähipalveluja ja lähidemokratiaa arvostetaan

STKL: Kansalaisbarometri 2009: suomalaisista 88 % pitää erittäin tärkeänä tai tärkeänä sote-palvelujen saamista läheltä asuinpaikkaansa

Kansalaisbarometri 2011: Vaikuttamismahdollisuudet

oman asuinympäristön asioihin koetaan parhaimpina alle 5000 asukkaan kunnissa ja heikoimpina yli 40 000 asukkaan kunnissa. Vaikuttamismahdollisuudet

asuinympäristön asioihin ovat kokonaisuudessa heikentyneet verrattuna vuoteen 2008.

Arttu-kuntalaiskysely (Pekola-Sjöblom) valtaosa

kuntalaisista (87 %) kuntalaisista pitää tärkeänä että palvelut (esim. lähikoulut ja terveysasemat) tarjotaan mahdollisimman lähellä kotia.

Vuokko Niiranen 17.4.2012

Lähidemokratian ja kuntalaisten osallistumisen reunaehtoja

Miten lähidemokratia ymmärretään ja mitä sillä tarkoitetaan?

Edustuksellinen demokratia Pluralistinen demokratia Osallistuva demokratia

Käyttäjädemokratia (asiakkuus- ja työpaikkademokratia).

Vuokko Niiranen 17.4.2012

Paikallisdemokratian järjestelmä on kuntakeskeinen,

luottamuselin- ja

luottamushenkilökeskeinen

sekä puoluepoliittisesti rakentunut (Sandberg 2012)

Kuntalaiset haluavat osallistua,

mutta eivät

välttämättä ole kiinnostuneita

kunnallispolitiikasta > Tarvitaan uusia, luovia

lähidemokratian muotoja

- kaiken ikäisille!

Lähteitä

Niiranen, Vuokko & Puustinen, Alisa 2012. Local Government and Services in Flux:

Restructuring the governance of health and social services in Finland. IRSPM, Rome 13.4.

2012.

Puustinen Alisa & Niiranen Vuokko (2011). Rakenteet, päätöksenteko ja toiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa. SOTEPA -sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa. Paras-ARTTU- ohjelman tutkimuksia nro 16. Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Kuntaliitto.

Sandberg, Siv 2012. Paras-uudistus kuntapäätäjien silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Åbo Akademi ja Suomen Kuntaliitto.

Niiranen, Vuokko & Puustinen, Alisa. Kuka johtaa kunnan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

Premissi 2011:4, 63-66.

Niiranen Vuokko 1999. Municipal democracy and citizens' participation : citizens' views on municipal decision-making and possibilities to affect local social policies. In: Luc Rouban (ed.) Citizens and the New Governance. Beyond New Public Management. Amsterdam: IOS Press. International Institute of Administrative Sciences Monographs. 1999:10, 55-67.

Niiranen, Vuokko 2011. Keskiössä kuntalainen – demokratia kunnallisen itsehallinnon kivijalkana. Julkaisussa Arto Haveri, Jari Stenvall & Kaijaa Majoinen (toim.) Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Acta nro 224., Suomen Kuntaliitto 2011, s. 220-229.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Kansalaisbarometri 2009, 2011.

Vuokko Niiranen 17.4.2012

Otan mielelläni vastaan kommentteja ja palautetta.

Sähköposti: vuokko.niiranen@uef.fi Puhelin 040 550 4801

Kiitos!

Vuokko Niiranen 17.4.2012

Metropolialue – verkosto vai miljoonakaupunki?

Mari Vaattovaara

Kaupunkimaantieteen professori

Helsingin yliopisto

Kuntauudistus ja metropoli?

• Pääkaupunkiseudun erityiskysymykset on aiemmin

pääsääntöisesti ohitettu –

aluepoliittinen katse on ollut muualla

• Ehkä epäonnekasta, että nyt mukana,

vaikeuttaa prosessin molempia tärkeitä osia

Halme, Timo, Päivi Kilpeläinen, Seppo Laakso, Heikki A. Loikkanen &

Mari Vaattovara (2005). Kirkkonummen kunnan muuttoliiketutkimus.

Neljä huomiota

- Kaupunkiseutujen kehittämisen olennaisista ulottuvuuksista - Rakenteellisen kehityksen tuottamista haasteista

- Segregaatiosta

- Hallintotavasta

Kaupunkiseutujen kehittämisessä ja suunnittelussa on useita olennaisia ulottuvuuksia (Patsy Healey) 1) Fyysinen rakenne - aluesuunnittelu

2) Valtio-kunta- väliset vastuunjaot

3) Jaetut poliittiset näkemykset tarvittavista muutoksista

4) Olennaisten vuorovaikutussuhteiden hahmottaminen (talous, asukkaat, yms.)

5) Ja niiden suhteen ja formaalin hallinnon (investoinnit,

regulaatio) yhteyksien ymmärtäminen

Samalla kun uutta kompleksista alueellista dynamiikkaa on hankala kuvitella tai ottaa haltuun…

 Länsimaissa on noussut esiin isoja kysymyksiä siitä, missä hallintoa pitäisi toteuttaa, ja keiden pitäisi olla mukana

 ”Social forces to mobilise the new strategies”

 Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että muutokset onnistuvat parhaiten paikoissa, missä on vahva

institutionaalinen historia

 ”local energy and mobilisation forces”

Kaupunkiseutujen strateginen suunnittelu ja ohjaus on siis

 Fyysinen rakenne – alueellinen kysymys

 Poliittinen prosessi, joka pyrkii mobilisoimaan huomiota, vaihtamaan diskurssia ja toimintatapoja….

 Älyllinen projekti (intellectual project): missä rakennetaan

uudenlaista tietoa ja ymmärrystä, jonka perusteella poliittinen prosessi täsmentyy ja pysyy hengissä

 sisällöllisesti olennaista on hahmottaa alueelliset erikoispiirteet - ”to see and act differently, to innovate new governance

practises and new socio-spatial imaginations”

Prosessi itsessään on päämäärää tärkeämpi

- Kaupunkiseutujen kehittämisen olennaisista ulottuvuuksista

- Rakenteellisen kehityksen tuottamista haasteista - Segregaatiosta

- Hallintotavasta

Kaupunkisuunnittelun ja metropolihallinnon

suuri(n) haaste on ymmärtää ja ottaa haltuun kaupunkien muutos hajaantuviksi metropoleiksi

 Ajatus hierarkkisesta kaupunkirakenteesta tulee haastetuksi yksikeskuksisen metropolin kasvaessa ja muuntuessa

monikeskuksiseksi

 Haasteellisinta 1,2- 1,5 miljoonan kohdalla

 N. 2 milj. kohdalla on jo tapahtunut käänne näkökulmassa (vrt.

Eurooppa)

Anssi Joutsiniemi:

Becoming metropolis 2010

- Kaupunkiseutujen kehittämisen olennaisista ulottuvuuksista

- Rakenteellisen kehityksen tuottamista haasteista - Segregaatiosta

- Hallintotavasta

Segregaatiosta on tullut paikoin alueellinen erityispiirre - vakava ongelma Helsingin

seudun työssäkäyntialueen sisällä.

Helsingin seutu alkaa muistuttaa eurooppalaista kaupunkiseutua - huono-osaisuus seudulla keskittyy Helsinkiin

 Euroopan suurissa kaupungeissa on tavallista, että kaupunkiseudun keskuskuntaan keskittyy sekä syvin ja suurin köyhyys että seudun suurin varallisuus.

 Suhteellisten osuuksien näkökulmasta tarkasteltuna ylimmät

tuloluokat ovat yliedustettuja Espoossa. Helsingissä kolmen alimman tulokymmeneksen osuudet väestöstä ovat suurimmat koko

pääkaupunkiseudulla.

Väestö tulokymmenyksittäin vuonna 2009

Pienituloisin Suurituloisin

Tulonjaon kokonaistilasto kuvaa henkilöiden ja asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista.

Tilaston tietosisältö perustuu kokonaan hallinnollisiin rekistereihin. Tulonjaon kokonaistilaston perusaineisto kattaa koko asuntokuntaväestön.

 Lukumääriksi muunnettuna hyvätuloisiin (kahteen ylimpään tulokymmenykseen) kuuluvia on Helsingissä kuitenkin lähes kaksinkertainen määrä Espooseen verrattuna.

 Huonotuloisiin (kolmeen alimpaan tulokymmenykseen) kuuluvia on

Helsingissä kuitenkin yli kolminkertainen määrä sekä Espooseen että

Vantaaseen verrattuna.

Samalla

 Köyhissä perheissä asuvien lasten osuus on Helsingissä

pääkaupunkiseudun suurin, n. 17%. Vastaava osuus oli 6% v. 1995.

 Kasvu Helsingissä on ollut voimakkaampaa kuin koko maassa:

lapsiköyhyys Helsingissä on lähes kolminkertaistunut 1990 –laman jälkeen.

 Kehitys ei juurikaan näytä vaihdelleen suhdannevaiheiden mukaan

vaan on jatkunut myös voimakkaiden nousukausien aikana.

Tulos 4: Huono-osaisuus seudulla keskittyy Helsinkiin Lapsiköyhyys pääkaupunkiseudulla v. 1995-2008

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Espoo Helsinki Vantaa Koko maa

Pienituloisuus: Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (=käytettävissä oleva rahatulo OECD-kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta.

Lasten pienituloisuus: Alle 18-vuotiaat lapset, jotka asuvat em. pienituloisissa asuntokunnissa.

Lopuksi

- Kaupunkiseutujen kehittämisen olennaisista ulottuvuuksista

- Rakenteellisen kehityksen tuottamista haasteista

- Segregaatiosta

- Hallintotavasta

Paul Kantor: Varieties of city regionalism

and the quest for political cooperation:

a comparative

perspective. Urban Research & Practice,

Vol. 1 . No. 2, July

2008. 1 1 1 - 1 29.

Hallintokulttuurista:

• Paul Kantorin yhteenveto muista länsimaista toteaa:

”While it is true that the power to impose regional solutions that require political cooperation among local governments exists when higher level

governments dominate, the will to use this power for such purposes cannot be assumed” (mt., 125).

• Suomessa on tältä osin erikoinen poliittinen kulttuuri:

täällä tällainen tahto on voimakkaana olemassa. Tässä suhteessa Suomi on siis poikkeus länsimaiden

joukossa.

Kiitos!

Kuntauudistus –

Mahdollisuudet ja haasteet Helsinki 17.4.2012

Hannu Katajamäki Aluetieteen professori Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto

hannu.katajamaki(at)uwasa.fi 050-552 9689

Mitä on tehtävä, jotta suuri kuntauudistus ei jyrää maaseutua Pienet kunnat katoavat suuressa kuntauudistuksessa, mutta maaseudun ei tarvitse kärsiä, jos uudet kunnat muodostetaan paikallislähtöisesti ja kunnioitetaan vaihtelevia maantieteellisiä olosuhteita. Kutsun tällaista omaehtoisesti perustettavaa kuntaa työnimellä Omakunta. Lähtökohtana on usean kunnan yhdistyminen. Uuden kunnan idea ja hallinto rakennetaan yhdessä, puhtaalta pöydältä.

Omakunta ei ole yhdenkään vanhan kunnan jatke, vaan uuden vuosituhannen moniaineksinen peruskunta, jonka vahvuudet ovat paikallisyhteisöjen paljous, työmarkkinoiden monipuolisuus, hajautettu hallinto ja vahva lähidemokratia. Henkilöstöjohtamisen katsannosta Omakunnan perustaminen on erityisen vaativaa, koska toimenkuvien muuttumista ja työyhteisöjen sekoittumista on mahdoton välttää.

Alhaalta ylös rakentuva kunta

Omakunta muodostetaan alhaalta ylöspäin. Se rakentuu paikallisyhteisöistä.

Omakunnan perustana on lähivaikuttamisen vahva asetelma, jonka yhteys kunnan päätöksentekoon on selkeä. Kunnanosille taataan budjetin kautta riittävät resurssit hoitaa niille yhdessä määriteltyjä tehtäviä. Omakunnassa on selkeä työnjako keskitettyjen ja hajautettujen ratkaisujen välillä.

Kansalaisjärjestöjen yhdessä laatimat kylä- ja kaupunginosasuunnitelmat kytketään kunnan suunnittelu- ja budjettiprosessiin. Kaksikielisillä alueilla kansalaisten on saatava täydet palvelut suomeksi tai ruotsiksi.

Maaseutu on tärkeä osa Omakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa.

Maaseudulla on mielenkiintoisia asuinympäristöjä ja uusien elinkeinojen lähtökohtia. Omakunnan monipuolista maaseutua tarkastellaan

kokonaisuutena. EU:n ja kansalliset kehittämisohjelmat pystytään

valjastamaan maksimaalisesti monipuolisen maaseutukehityksen edistämisen välineiksi. Kylien kehittämiseen ohjataan nykyistä enemmän resursseja

kunnan oman budjetin kautta.

Omakunnan nimi, vaakuna ja muut ulkoiset tunnusmerkit ovat

kuntaidentiteetin kannalta tärkeitä. Uusi nimi voidaan löytää yhteisen

historian kautta. Tästä ovat esimerkkeinä Sastamala ja Raasepori. Nimellä voi osoittaa, että uusi kunta ei ole yhdenkään vanhan peruskunnan jatke.

Omakunnan lähidemokratian vaihtoehtoja

Omakunta perustuu kunnanosahallintoon, jossa kansalaisilla on todellisia vaikuttamisen välineitä. Perinteiset kuntademokratian välineet eivät pysty ottamaan huomioon suurentuvien kuntien moniaineksisuutta. Tarvitaan lähidemokratiaa. Käsitykset lähidemokratian luonteesta kuitenkin

vaihtelevat. Kyläaktiivit puhuvat neuvottelumenettelyistä sekä uusista

järjestelyistä kylien ja kunnan välillä. Yhtenä käytännön keinona on mainittu kunnan nimeämä vastuuhenkilö, jonka kanssa kylät neuvottelisivat. On myös pohdittu kyläneuvostoja ja -neuvottelukuntia, joissa käsiteltäisiin kylien asioita.

Monet kuntapäättäjät olettavat, että kunnanosiin perustetut lausuntoja antavat asukastoimikunnat ja -lautakunnat ovat riittäviä lähidemokratian edistäjiä. Jotkut arvioivat internetin palautejärjestelmät ja kunnan järjestämät keskustelutilaisuudet tehokkaiksi kansalaisvaikuttamisen väyliksi.

Kunnanosavaltuustojen valitseminen kunnallisvaalien yhteydessä nähdään yhtenä mahdollisuutena; näin kuntaan rakentuisi kaksiportainen hallinto. On myös esitetty kunnan jakamista vaalipiireihin, joiden avulla taattaisin

valtuutettujen alueellinen edustavuus.

Kylätoiminnan valtakunnalliset suunnannäyttäjät eivät ole konkretisoineet, mitä he tarkoittavat kylien ja kunnan välisillä neuvottelumenettelyillä tai kylien ja kunnan suhteen uusilla järjestelyillä. Millä tavoin uusissa

suurkunnissa hoidettaisiin jopa kymmenien kylien ja kunnan väliset neuvottelut ja mistä tuolloin sovittaisiin? Millä mekanismilla kunnat ohjaisivat resursseja yksittäisten kylien käyttöön ? Miten tämä liitettäisiin kunnan budjettiprosessiin ? En pidä pyrkimystä yksittäisten kylien ja kunnan keskushallinnon väliseen suoraan neuvottelumenettelyyn realistisena.

Esitetyt käytännöt olisivat liian työläitä, sattumanvaraisia ja niiden piiriin voitaisiin ottaa ainoastaan kevyen sarjan kysymyksiä.

Tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet, että lausuntoja antavat elimet eivät pysty vaikuttamaan esimerkiksi alakoulun, päivähoidon, kotipalvelujen, neuvolan tai kirjaston kohtaloon. Internetin tai keskustelutilaisuuksien kautta kerättävän kansalaispalautteen systemaattisesta huomioon ottamisesta ei ole näyttöjä. Kunnaosavaltuustot ovat raskas väline. Miksei saman tien luovuta kuntaliitoksista ja tyydytä Kainuun mallin mukaisiin maakunnallisiin ja seudullisiin järjestelyihin, jotka säilyttävät nykyiset kunnat ? Kunnan sisäisten vaalipiirien mahdollisuutta kannattaa tutkia, mutta selviydytäänkö tulevista haasteista pelkästää edustuksellista demokratiaa säätämällä ? Missään tapauksessa kunnan sisäiset vaalipiirit eivät yksinään ole riittäviä toimivaltaisen lähidemokratian toteuttajia.

Maaseudun huomioon ottavan lähidemokratian piirteet

Aidon lähidemokratian välttämätön ehto on todellinen toimivalta.

Paikallisyhteisöjen asukkaiden tulee pystyä vaikuttamaan lähipalvelujensa järjestämiseen ja maankäytön periaatteisiin. Heillä tulee olla myös

mahdollisuus suunnitella omien asuinympäristöjensä tulevaisuutta ja suunnitelmat tulee kytkeä kunnan päätöksentekoon.

Lähidemokratia on otettava osaksi kunnan poliittisia ja hallinnollisia käytäntöjä. Varteenotettava mahdollisuus on vahvan toimivallan

aluelautakunta. Vanhat peruskunnat sopivat ainoastaan poikkeustapauksissa aluelautakuntien toimialueiksi. Maaseudulla aluelautakunnat muodostuisivat usean lähikylän toiminnallisista kokonaisuuksista. Voitaisiin soveltaa

kansalaisraatimenetelmää. Siinä eri väestöryhmien edustajat pohtisivat yhdessä asiantuntijoiden kanssa kerran vuodessa kolmen päivän ajan oman alueensa palveluhin ja maankäytön suunnitteluun liittyviä kysymyksiä.

Kansalaisraadin työn tulokset ja myös kyläsuunnitelmat vietäisiin

aluelautakunnan kautta kunnan suunnittelu- ja budjettiprosessiin. Kunta resurssoisi kyliä aluelautakuntien kautta ohjattavien kehysbudjettien avulla.

Aluelautakunnan asettaisi kunnallisvaltuusto. Jäsenten tulisi asua aluelautakunnan alueella. Puoluepoliitiisten kriteerien ohella voitaisiin korostaa aktiivista toimintaa kansalaisjärjestöissä.

Suuret ja moniaineksiset kunnat eivät välttämättä ole uhka maaseudulle ja sen asukkaille. Vakava paneutuminen toimivaltaiseen lähidemokrartiaan saattaa synnyttää monille maaseutualueille jopa nykyistä parempia vaikuttamisen välineitä. Tämä kuitenkin edellyttää kunnallisvaltuustolta huomattavaan rohkeaa suhtautumista ja vahvaa halua alueperustaisen

demokratian toteuttamiseen. Toistaiseksi tällaisesta halusta ei suurentuneissa kunnissa ole merkittäviä näyttöjä. Toiveita herättävin on Rovaniemen

pyrkimys ulottaa Yläkemijoen toimivaltaisen aluelautakunnan malli myös Rovaniemen muihin palvelukyliin.

Kuntuudistuksen jatkossa ja kuntalain valmistelussa on vakavasti paneuduttava aluperustaisen lähidemokratian kuntia velvoittavien periaatteiden määrittelyyn. Vahvat lähidemokratiakäytännöt voivat vielä pelastaa kuntauudistuksen.

Tarvitaan vahvoja maaseutukuntia

Nykyinen pyrkimys suurkuntiin vaikuttaa ylimitoitetulta ja Suomen pienipiirteisen maantieteen näkökulmasta haitalliselta.

Yhteiskuntamaantieteilijänä minun on vaikea löytää perusteluja sille, että 70:een kuntaan perustuva paikallishallinto olisi kaikkien suomalaisten katsannosta oikeudenmukainen. On myös huomattava, että maakunta ja kunta eivät ole sama asia. Kansalaisten näkökulmasta voisi olla viisasta pohtia myös vahvojen maaseutukuntien perustamista, joiden väkiluvut olisivat 15 000 -20 000. Tarvitaan maaseudun monikuntaliitoksia.

Suurentuneet maaseutukunnat loisivat edellytyksiä ydinmaaseudun kehittymiselle monipuolisen maatalouden, muun yrittäjyyden,

maaseutuasumisen ja virkistäytymisen alueena. Vahvat maaseutukunnat voisivat tehdä yhteistyötä kaupunkien kanssa omista lähtökohdistaan.

Nykyään pieniä maaseutukuntia riepotellaan eri suuntiin. Yhdistyneet maaseutukunnat lisäisivät keskusteluissa kaupunkien kanssa maaseudun neuvotteluvoimaa. Tämä pätisi myös mahdollisissa kuntaliitosvalmisteluissa.

Vahvat maaseutukunnat takaisivat paikallisidentiteettien säilymisen eikä maaseudun perinteistä seudullisuutta pirstottaisi kaupunkien kanssa

tehtävien kuntaliitosten avulla, jolloin nykyään vielä yhtenäiset

maaseutualueet erkaantuisivat kaukana olevien kaupunkiytimien takamaiksi.

Niiden kehitysedellytykset olisivat oleellisesti kapeammat kuin vahvan maaseutukunnan olosuhteissa, jolloin ne olisivat reunan sijasta ytimessä.

On syntymässä maaseutukaupunkeja

Kannattaa terävöittää maaseudun ja kaupungin määrittelyä. Nykyinen käytäntö on johtanut kaupunki- ja maaseutukäsitteiden vesittymiseen.

Kuntalakiin tehtiin 1990-luvulla muutoksia, joiden seurauksena

maaseutumaisetkin kunnat ovat saaneet luvan kutsua itseään kaupungeiksi.

Monet maaseutukunnat ovat mahdollisuuteen tarttuneet.

Toisaalta monikuntaliitosten seurauksena syntyneet kaupunkiytimen ja erittäin laajojen maaseutualueiden muodostamat kunnat eivät ole enää perinteisiä kaupunkeja, vaan maaseudun ja kaupungin yhdistelmiä.

Tällaisten kuntien kutsuminen kaupungeiksi ei tee oikeutta oikeille kaupungeille eikä oikealle maaseudulle. Jatkossa epäselvyys lisääntyy entisestään, mikäli edes osa kaavaillusta suurkuntaliitoksista toteutuu.

Kaupungit ovat tiiviitä yhdyskuntia, joiden luonne on selkeästi erilainen kuin väljän asutuksen ja avoimien maisemien maaseudun. Uudet kaupungit eivät täytä vahvan maaseutumaisuutensa vuoksi kaupungin määritelmää.

Suomessa onkin tarpeen tehdä käsitteellinen ero uudenlaisten

moniaineksisten kaupunkien ja perinteisten kaupunkien välillä. Hyvä nimitys olisi ”maaseutukaupunki”. Se kuvaisi kunnan monipuolista luonnetta; kunta muodostuu maaseudun ja kaupungin yhdistelmästä ja eroaa tällä tavoin peristeisistä kaupungeista. Samalla nimi muistuttaisi päättäjiä maaseudun erityispiirteiden huomioon ottamisen on välttämättömyydestä.

”Kaupungin” ja ”maaseutukaupungin” erottamiseksi on helppo kehittää yksinkertaiset tilastolliset kriteerit, joissa otetaan huomioon asukastiheys, taajama-aste sekä pääkeskuksen ja muiden alueiden väestömäärien suhde.

Maaseutukaupunki olisi sisällytettävä valmisteilla olevaan uuteen

kuntalakiin. Näin meillä olisi jatkossa kaupunkeja, maaseutukaupunkeja ja kuntia.

Onko maaseudusta tullut ruma sana ?

Jokin aika sitten esitin blogissani “Aluekehityksen arki” maaseutukaupunki –käsitteen käyttöönottoa. Yhtenä esimerkkinä uudesta kuntatyypistä

mainitsin Seinäjoen. Pohjanmaan radion vireä toimitus huomasi pohdintani ja teki siitä uutisen. Myös useat päivälehdet kirjoittivat maaseutukaupungeista.

Syntyi kiinnostava keskustelu. Kävi ilmi, että uudenlaiset kaupungin ja maaseudun yhdistelmät ovat mielenkiintoisia kuntakokonaisuuksia, joiden nimitykseen liittyvät pohdinnat herättävät paljon huomiota. Ehdottamani

”maaseutukaupunki” osui tietämättäni herkkään kohtaan.

Maaseutukaupunki on minun maailmankuvassani vahvan ja omaleimaisen kunnan tunnusmerkki. Yllätyksekseni kuitenkin huomasin, että

maaseutukaupunki herätti vahvoja vastareaktioita. Voimallisimmat tulivat Seinäjoelta, jonka päättäjät ja valtalehti Ilkka rynnittävät vakuuttamaan, että