• Ei tuloksia

Lukion yleissivistys rakentuu oppiaineissa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Lukion yleissivistys rakentuu oppiaineissa näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Ainedidaktiikka 3(2) (2019), 1–1.

Avoimesti luettavissa osoitteessa http://journal.fi/ainedidaktiikka

ISSN: xxxxxx-xxxxxx 1

DOI: xxxx- xxxxx-xxxx

Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry, Helsinki.

Lukion yleissivistys rakentuu oppiaineissa

Syksyllä 2019 julkaistuissa Lukion opetussuunnitelman perusteissa luonnehditaan laaja-alaista osaamista. Laaja-alainen osaaminen on herättänyt kansalaiskeskustelua: esimerkiksi Helsingin Sanomat (HS, 7.11.2019) uutisoi koko lukio-opetuksen mullistuvan kurssien muuttuessa opintopisteiksi ja oppiaineiden rajojen murtuvan nyt helpommin. Asian- tuntija-arviona on esitetty (HS, 8.11.2019), että ”Uusi opetussuunnitelma vähentää lukio-opintojen sirpaleisuutta, mutta rohkeampaakin uudistusta olisi kaivattu”. Oppiainejakoinen lukio näyttäytyy siis sirpaleisena ja oppiaineiden välillä on muureja. Keskustelussa tuntuu unohtuvan se, että lukion oppiaineiden taustalla on tieteen- ja taiteenaloja, joissa on ajan kuluessa syntynyt vahvaa tietoa. Tämä tiedonalojen vahva tieto (Powerful disciplinary knowledge, PDK) mahdollistaa laaja-alaisen osaamisen kuvailujen mukaista toimintaa ja tätä korostetaan lukion opetussuunnitel- man perusteissa muun muassa seuraavalla tavalla: ”Lukion opetussuunni- telman perusteissa kuvatut oppiaineiden oppimäärät muodostavat lukio- koulutuksessa saavutettavan osaamisen perustan. Lukiokoulutuksen tehtä- vän mukainen yleissivistys rakentuu oppiaineissa määritellystä tiedonala- kohtaisesta osaamisesta, jota laaja-alainen osaaminen tukee ja syventää”

(s. 61).

Laaja-alaisen osaamisen kuvailua voidaan pitää opetussuunnitelman yleisenä ohjeena suunnata oppiaineiden opetusta sellaisiin sisältöihin, että opiskelijat pääsevät kokemaan tiedonalojen vahvaa tietoa. Mitä tämä vahva tieto on, määrittyy kunkin tieteen- tai taiteenalan sisällä. Tiedon- alojen vahvan tiedon tutkimus on kansainvälisessä ainedidaktisessa tutki- muksessa nouseva tutkimusala, joka yhdistää eri aineiden opetuksen ja oppimisen tutkijoita. Toivomme, että Ainedidaktiikassa saamme jatkossa lukea, miten vahvan tiedon tutkimus auttaa opetuksen kehittämistä.

Tässä vuoden toisessa numerossa on ainedidaktiikan alan väitöstilai- suuden lection lisäksi neljä vertaisarvioitua artikkelia. Artikkelit käsittele- vät monilukutaitoa, katsomuksellista yleissivistystä ja pelillisyyden mahdollisuuksia historialliseen empatiaan.

Kalle Juuti, Seija Kairavuori ja Arto Kallioniemi Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden ope- tussuunnitelman keskeinen ajatus on laaja tekstikäsitys, millä tarkoitetaan sitä, että puhutun ja kirjoitetun kielen lisäksi myös

1 Laaja-alaisuus viittaa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (VASU) (Opetushallitus, 2018) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (EOPS) (Opetushallitus,

Sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelman perusteissa korostetaan itseohjautuvuutta ja elinikäistä oppimista, joiden kehittymistä opettajien tulee tukea.. Nämä

Ryhmänohjaajien lisäksi etävanhempainillassa ovat mukana rehtori Maija Vanhanen, lukion apulaisrehtori Päivi Kousa, lukion opinto-ohjaaja Marja Loukola (1a ja 1b), lukion

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa

T3 opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä kehittämään innovaatioita. L4, L6

Oppilas osaa tulkita ja käyttää kotitalouden toimintaohjeita ja osaa nimetä tyypillisiä kotitalouden merkkejä ja symboleja sekä tulkita niitä arjen ilmiöiden yhteydessä..

T4 Ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä