VIIKKO VÄREINÄ – Synesteetikon visuaalinen viikkonäkymä
Norma Lauritsalo
Taiteen kandidaatin opinnäyte Aalto-yliopisto
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma Median laitos
Visuaalisen viestinnän muotoilu
Kevät 2021
18
SISÄLLYS
Sisällys:
1. JOHDANTO 3
1.1 Aiheen valinta 3–4
1.2 Tavoitteet ja rajaus 4
1.3 Tutkimuskysymykset 4–5
2.SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5
2.1Synestesia 5
2.1.1 Synestesian luonne ja perinnöllisyys 5–6
2.1.2 Synestesia ja viikonpäivät 6–7
2.2Värikirjasta – kuva ja sommittelu 7–8
3. MENETELMÄT 9
3.1 Kysely 9
3.2 Havainnointi osana produktion suunnitteluprosessia 9
3.3 Kyselyn tulokset 9–11
4. VÄRIKIRJASTON SUUNNITTELU 12
4.1 Kyselyvastausten kuvitus 12–13
4.2 Muoto 13
4.3 Sommittelu ja taitto 13–14
5. VIIKKO VÄREINÄ – MINIKIRJASTO 15
6. LOPUKSI 16
7.LÄHTEET 17–18
LIITTEET 1–11
1. JOHDANTO
Synestesiaa on psykologiassa tutkittu aistifuusioina. Mahdollisesti jokainen lapsi on syntyessään synestee- tikko, sillä aistit eivät ole vielä eriytyneet toisistaan. Kuitenkin maailma, jossa elämme, pyrkii kasvattamaan meitä loogiseen ajatteluun ja aivomme alkavat ajattelemaan analyyttisesti. Aikuisilla synesteetikoilla jotkin aistit ovat edelleen liitoksissa toisiinsa.
Vuonna 2018 huomasin kalenterisynestesiasta kertovan Helsingin Sanomien lehtiartikkelin. Artikkelin kuvatekstissä kysyttiin; ”Minkä värinen on tiistai?”. Vastasin mielessäni keltainen, hieman pölyinen keltainen. Olen lapsesta asti kokenut viikonpäivät, numerot sekä kirjaimet aina saman värisinä. Muistan noin neljävuotiaana kerhossa piirtämäni viikkonäkymän. Maanantai oli silloin punainen, tiistai keltainen, keskiviikko vihreä, torstai pinkki, perjantai ruohon vihreä, lauantai munakoison violetti sekä sunnuntai hieman mysteerinen, pumpulimainen liukuväriyhdistelmä vaaleanpunaista ja vaaleansinistä. Omista kokemuksistani inspiroituneena keskityn opinnäytetyössäni synestesian yhteen muotoon, värilliseen viikkonäkymään.
Englanniksi time unit - eli suomennettuna aikamääre- synestesiaa kokeva henkilö kokee viikonpäivät väreinä tai muodostelmina. (Rothen ym. 2015, 412). Kvalitatiivisen tutkimuksen pohjalta suunnittelen värikirjaston, joka muodostuu seitsemästä pienestä haitarin mallisesta kirjasta. Jokaiselle viikonpäivälle on oma kirjansa.
Jokainen kirja pitää sisällään kyselyn pohjalta luomiani visualisointeja kustakin viikonpäivästä sekä otteita synesteetikoiden kyselyvastauksista.
Synesteetikon värikokemus on usein moniulotteinen. Synesteetikoille värien toisintaminen paperille on hankalaa, sillä väri mielessä ei ole vain pigmentti. Väriin liittyy valo, heijastus, läpinäkyvyys ja struktuuri.
(Cytowic, 2002, 9.) Opinnäytetyössäni pyrin kuvittamaan ja visualisoimaan kyselyni pohjalta saadun tiedon tuotekonseptiksi asti. Tavoitteenani on luoda värikirjasto, joka kertoo kuvin synesteetikoiden värikkään viikkonäkymän.
Opinnäytetyöni toisessa luvussa avaan produktioni lähtökohtia, synestesiaa psykologisena ilmiönä sekä abstraktia kuvaa, ja kuvittamista osana prosessiani. Kolmannessa luvussa perehdyn käyttämiini
tutkimusmenetelmiin, kuten kvalitatiiviseen kyselyyn sekä havainnointiin. Esittelen tutkimuskyselyni sekä saamani vastaukset. Neljännessä luvussa käsittelen suunnitteluprosessia ja kuvitus- sekä taittoratkaisujani kyselystä saamien tulosten pohjalta. Viidennessä luvussa esittelen suunnittelemani tuotekonseptin ja valmiin taiton kuvituksineen. Kuudes luku pitää sisällään itsereflektiota, sekä pohdintaa projektin ja tutkimuksen suhteesta, sekä ajatuksia mahdollisesta jatkotutkimuksesta.
1.1 Aiheen valinta
Kirjailija Johann Wofgang von Goethe (1749–1832) kuvaa väriä sanoin; ”Silmä tarvitsee sitä samoin kuin se tarvitsee valoa.” (von Goethe, 2019, 243). Synestesia antaa minulle paljon iloa. En osaa kuvitella maailmaa ilman värillisiä päivämääriä ja värillistä leijuvaa kirjainta mielessäni, kun joku sanoo kirjaimen a. A on oranssinpunainen, numero kolme on puhdas sininen ja viikonpäivä tiistai pölyinen, harmaa käytävä, jonne paistaa kirkas sitruunankeltainen valo. Synestesia auttaa minua hahmottamaan kokonaisuuksia ja muistamaan tapahtumia, syntymäpäiviä ja muistojani. Viikonpäivät, kirjaimet ja numerot ovat mielessäni myös persoonia.
Perjantai on torstain villi pikkuveli ja kirjain L on luotettava ja vakaa henkilö.
Omassa perheessäni synesteetikoita on viisi kuudesta. Toisilla meistä aistihavainnot ovat vahvempia kuin toisilla. Vaikuttaa siltä, että synestesia on periytynyt äitini sukuhaarasta, sillä isälläni ei ole synestesiaa.
Keväällä 2018 pyysin äitini puolen sukulaisia vastaamaan kysymyksiin minkä värinen on mikäkin päivä, numero tai kirjain. Sain vastaukseksi useampia värinäkymiä. Lopuksi varmistin, olivatko he vastanneet kysymyksiini intuitiivisesti.
Teoksessa The Hidden Sense. Synesthesia in Art and Science, kerrotaan lapsen kouluvihkoonsa kirjoittamasta tarinasta. Tarinassa perhonen lentelee ja vaihtaa viikonpäivien värit vuorotellen. Tarinan lopussa viikonpäivät suuttuvat ja saavat perhosen vaihtamaan värit takaisin tuttuun väri-identiteettiinsä. (Cretien van Campen 2007, 2–4.) Muistan itse pyrkineeni vaihtamaan viikonpäivien väriä mielessäni, mutta se ei ollut mahdollista.
Synesteettinen mielleyhtymäni, tumma munakoison värinen lauantai ei sopinut viikonlopun iloiseen tunnelmaan. Värit ovat kuin pysyviä sekä järähtämättömiä kaavoja, joita ei voi muuttaa.
1.2 Aiheen rajaus
Aikamääresynestesia, jossa viikonpäivillä koetaan värit, on yksi yleisimmistä synestesian muodoista. (Rothen ym. 2015, 412). Rajaan tutkimukseni viikonpäiviin, sillä uskon saavani kyselyni kautta helpoiten vastauksia tältä synestesian osa-alueesta. Lisäksi pystyn käsittelemään ja ymmärtämään kyselystäni saamia vastauksia ja tutkimuskysymystäni myös omien kokemusteni kautta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa synesteetikoiden värillisiä kokemuksia viikonpäivistä.
Synestesia on sen kokijalle arkipäivää, mutta muille tuntemattomampi aihealue. Opinnäytetyöni kuvittaa ja luo näkyväksi ilmiön, joka elää vain synesteetikoiden mielissä, poissa muiden tietoisuudesta.
Opinnäytetyössä tarkastelen kvalitatiivisen tutkimuskyselyni vastauksia ja pyrin löytämään oikeat tavat esittää ja kuvittaa synesteetikoiden värilliset maisemat paperille. Kyselyvastausten pohjalta koostan ja taitan haitarikirjakirjaston.
Värikirjastoa tarkastellaan pääsääntöisesti synestesian, abstraktin värikirjoille tyypillisen kuvituksen, ja kyselyvastausten kautta. Tuotesuunnitteluun, kuvitukseen ja taittoon ei kuulu
materiaalivalinnat, hinnanmäärittely, painotekniset asiat eivätkä tuotannolliset seikat.
1.3 Tutkimuskysymys
Tutkimuskysymykseni on jaettu yhteen pääkysymykseen ja kahteen sivukysymykseen.
Pääkysymykseni on: Millainen on synesteetikon visualisoitu värillinen viikkonäkymä?
Opinnäytetyötäni ohjaavat pääkysymyksen rinnalla kulkevat sivukysymykset.
1. Miten kuvittaa värikirjasto?
2. Millainen taittoratkaisu tukee värikirjastokonseptia?
Etsin kysymysksiini vastauksia eri menetelmien avulla. Tässä opinnäytetyössä käytettään tiedonhankintaan kvalitatiivista verkkokyselyä, joka lähetetään luovien alojen korkeakouluihin sekä luovien alojen järjestöihin.
Toisena tiedonhankintamenetelmänä käytetään havainnointia prosessin etenemisestä ja lopputulosta tulkitaan itsereflektion keinoin.
Opinnäytetyössä tutkitaan synestesiaa neurologisena ilmiönä sekä taiteellisena ja abstraktina työkaluna suunnittelulle ja taiteelle. Teorialähteitä ovat kirjalliset aineistot. Tutkimuksen taustalla hyödynnetään myös suunnittelijan omakohtaista synesteettistä kokemuspohjaa.
2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
2.1 Synestesia
Sanan synestesia etymologinen alkuperä juontaa juurensa kreikasta. Sanan alku syn tarkoittaa unionia eli liittoa sekä liittymistä, kun taas sanan loppuosa aisthaesis käännetään englanniksi sensation, joka puolestaan tarkoittaa aistimusta. (Cytowic ym. 2009, 1.) Neurologi Richard E. Cytowic kuvailee synestesiaa harvinai- sena kykynä kokea erilaisia aistifuusioita. Vaikka kokemukset aistien sekoittumisesta eivät tulisi ilmi, tai niitä pidettäisiin salassa, pysyy ilmiö osana arkea tahattomasti ilman tietoista mielen hallintaa. (Cytowic 2002. 2.)
Synestesiaa on tutkittu 1800- luvulta asti. Ensimmäinen väitöskirja kirjoitettiin aiheesta jo ennen neurolo- gisen ilmiön nimeämistä. Vuonna 1812 Georg Sachs teki tutkimuksen omista synesteettisistä kokemuksis- taan. Hän kertoi väreistä, joita hän näki mielessään miettiessään kirjaimia, numeroita ja viikonpäiviä sekä kuullessaan sävelmiä. Vuonna 1880 Francis Galton, aikansa yleisnero, totesi synestesian kulkevan suvussa.
Galtonin tutkimus alkuperäiseltä nimeltään Number-forms, on nykyisesti tunnettu nimellä Sequence-Space synesthesia ja se sisältää tutkimuksen mielen kuvituksista ja kappaleista mielen avarassa tilassa. (Jewanski ym. 2009. 2–5.)
Modernin psykologian suunnannäyttäjiin voidaan lukea myös Gustav Theodor Fechner, joka tutki aihetta ensimmäisenä kyselyn avulla. Tutkimuksista ilmenee vastaajien vankkumattomat ja tahdostaan riippumat- tomat esimerkit kuten; ”Kirjain f on kirsikanruskea ja pitkät vakavat ja surumieliset äänet näkyvät mielessä pitkinä sylintereinä”. (Jewanski ym. 2019, 175–181.)
Kyselytutkimusta tehdessäni seuraan siis Fecherin luomaa tutkimuksellista polkua.
Vaikka historiallisesti synestesian tutkimusaikakausi alkaakin jo 1800 luvulla, ovat tutkimukset yleistyneet vasta 1900–luvulla. (Jewanski ym. 2019, 180–181). 1980–luvulla neurologi ja itsekin synesteetikko Cytowic kiinnostui aistifuusioista ja on edistänyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana synestesian tutki- musta. Psykologian tutkimuksessa synestesiaa ei otettu 1980-luvulla vakavasti, vaan siitä puhuttiin mieliku- vituksen tuotteena, ja synesteettisia kokemuksia kokevia ihmisiä sanottiin huomionhakuisiksi. Cytowic jatkoi kuitenkin tutkimusta määrätietoisesti eteenpäin. (Cytowic ym. 2009, 3–4.)
2.1.1 Synestesian luonne ja perinnöllisyys
Synestesiatutkimuksissa tutkitaan usein sekä lapsia että aikuisia, sillä useat tutkimukset viittaavat siihen, että synesteettiset kokemukset ovat pysyneet samanlaisina lapsuudesta saakka. Professori ja synesteetikko Vladimir Nobokovin tekemässä pienoistutkimuksessa esiintyy sama ilmiö. Hänen poikansa ollessa noin yhdeksän vuoden ikäinen Nobokov kirjoitti ylös pojan kokemat kirjainten värilliset kokemukset. Pojan ollessa kolmissakymmenissä lapsuudessa ylös kirjatut värit pitivät edelleen paikkansa kunkin kirjaimen kohdalla. (Cytowic, Nobokov ym. 2009.)
Useat synesteetikot huomaavat muista poikkeavat aistifuusionsa lapsuudessaan noin viiden tai kuuden vuoden iässä, sosiaalisten kanssakäymisten seurauksena. Synesteetikot tulevat tietoisemmiksi synesteettisistä ulottuvuuksista ja kokemuksista keskustellessaan toisten synesteetikoiden kanssa. Aikuisiässä synesteettiset aistihavainnot saattavat lisääntyä tai monipuolistua ulkoisten ärsykkeiden seurauksena. (van Campen, 2007, 156–157.) Helsingin Sanomien artikkelissa ”Minun A kirjaimeni on punainen, eikä kukaan tiedä miksi”
(2016) Cytowic kertoo, että noin neljä prosenttia väestöstä voivat olla synesteetikkoja, mutta vain yksi prosentti geeniä omaavasta henkilöstä kokee synesteettisiä kokemuksia.
Synestesian geenitutkimuksessa on esiintynyt vahvaa näyttöä siitä, että senestesiageeni olisi olemassa, ja että se siirtyisi x- kromosomin kautta jälkipovelle. Äiti voisi siirtää geenin tyttärelleen, pojalleen, kun taas isä voisi siirtää geenin vain tyttärelleen. Ilmiötä on tutkittu myös geenimutaationa, eli jotkin geenit saattaisivat yhdessä aiheuttaa aistien risteymää. (Cytowic ym. 2009, 224–225.)
Tutkimuksissa on löydetty yhtäläisyyksiä vastasyntyneen ja aikuisen synesteetikon välillä. Aistiärsyk- keet saavat aikaan samankaltaisia tuloksia. Kuitenkaan suoraa johtopäätöstä ei voida tehdä synnynnäisestä ominaisuudesta, sillä on mahdollista, että vastasyntyneet eivät osaa erottaa vielä aisteja toisistaan. (Mondloh ym. 2004, 136.) Samankaltaisia päätelmiä esiintyy Simnerin koostamassa kirjassa
Handbook of Synesthesia (2013), joka esittelee Maurein ja Gibsonin artikkelin ” Synesthesia and in infants and in very young children”. Artikkelissa todetaan, että lapsen varhaisessa kehityksessä esiintyneet aistikyt- kökset vaikuttavat nuoren lapsen aistikäsityksen olevan osin samankaltainen kuin aikuisen synesteetikon.
(Simner ym. 2013, 50.)
Aikamääre-synestesian aistihavainnot eroavat esimerkiksi grafeemisynestesiasta eli kirjainten ja muun merkistön värikokemuksista, sillä havainnot ovat moniulotteisempia, esimerkiksi sekä värillisiä että tilallisia.
Aikamääreet ovat käsitteellisiä, joten mielikuvat ovat mahdollisesti laajempia kuin esimerkiksi sanan ”auto”
kirjainten aiheuttama värinäkymä. Synestesiatutkimuksessa on pohdittu synestesian tasojen määrittelyä, sillä mielikuvat syntyvät joko aistillisista tai käsitteellisistä ärsykkeistä. (Rothen ym. 2015, 412–414.)
2.1.2 Synestesia ja viikonpäivät
Keskiviikkoni on metsän vihreä, vakaa ja hieman tylsä maskuliininen persoona. Kirjain K on saman värinen kuin keskiviikko, ja sen persoona mukailee keskiviikolle ominasia piirteitä. Torstaini on voimakas fuksian punanen, perjantain teini-ikäinen isosisko. T-kirjaimeni on kuitenkin hieman punaiseen taittava keskiruskean sävyinen maskuliinen hahmo.
Synesteetikko voi esimerkiksi maistaa haistaa, kuulla ja tuntea värejä. On myös mahdollista nähdä numerot ja kirjaimet, viikkonäkymä tai kalenterinäkymä avaruudellisessa mielen luomassa tilassa. (Cytowic 2009, 26–50.) Yksi yleisimmistä aistifuusioista liittyy edelleen kuitenkin viikonpäivien värinäkymiin. (Rothen ym.
2015, 412).
Vaikka opinnäytetyönitutkimus rajautuukin viikonpäiviin, on huomioitava värillisten kirjainten ja persoo- nallisuuksien muodostamat yhteydet myös viikonpäiviin. Grafeemisynestesiaa eli värillisiä aistifuusioita tarkastellessa puhutaan kirjainten, numeroiden ja merkkien aiheuttamista värinäkymistä. Viikonpäivien värinäkymät eivät välttämättä vastaa kirjainten värimielikuvia. Toinen kirjoitusmuoto, esimerkiksi eri kielellä ilmaistu sanan vastine saattaa aiheuttaa erilaisen värikokemuksen, mutta viikonpäivää käsitteenä miettiessä väri pysyy samana. (Cytowic, 2009, 70.)
University of Amsterdamin ja University of Californian psykologian ja aivotutkimuksen laitosten (2014) opiskelijoiden tekemän tutkimuksen mukaan synesteettisiä kirjain- ja viikonpäiväväriyhtäläisyyksiä löytyi flaaminkielisten, englanninkielisten sekä hindinkielisten vastaajien joukosta. Tutkimukseen osallistui 457 flaaminkielistä, 92 englanninkielistä ja 49 hindinkielistä vastaajaa. Tutkimus teetettiin joukolle ihmisiä, ja tulosten jälkeen jaettiin osallistujien vastaukset oletettuihin epäsynesteettisiin ja synesteettisiin vastaksiin.
Selkeämmin värisäännöllisyydet olivat liitoksissa niiden osallistujien vastauksiin, jotka olivat tietoisia synes- teettisistä värikokemuksistaan. Esimerkiksi yhtäläisyyksiä olivat punainen A-kirjain, punainen maanantai ja valkoinen sunnuntai (kuva1). Ei- synesteettisiksi oletettujenkin vastausten joukosta löytyi keskenään
samankaltaisuuksia. Vastauksista voidaan päätellä, että väriyhtäläisyyksiä kirjainten ja viikonpäivien osalta ilmenee erikielisyydestä tai kulttuurista riippumatta.
KUVA 1: Taulukossa esitetään University of Amasterdamin ja University of Californian tutkimustulokset flaamin-, englannin- ja hindinkielisten keskimääräiset värilliset kokemukset viikkonäkymänä. Liukuväri- ruudut, kertovat tasapuolisesti jakautuneista värikokemusvastauksista. Rouw ym. 2014
Se, että K- kirjaimeni ja keskiviikkoni ovat samankaltaisia, kertoo mahdollisesti värien yhtäläisyys sanan keskiviikko neljästä dominoivasta k-kirjaimesta. Dominoivia värikirjaimia ovat yleensä alkukirjaimet, tai sanassa useammin kuin kerran esiintyvät kirjaimet. Ei visuaalisia mielleyhtymiä herättävillä sanoilla, voidaan tutkia synesteettisiä kokemuksia tarkoin, ilman, että tutkimusta sekoittavat opitut ja yleiset mielleyhtymät, kuten mansikka on punainen. (van Campen 2007,125.)
Viikonpäiviin liittyvät värinäkymät eivät ole vallalla olevia totuuksia, kuten edellä mainittu ’’mansikka on punainen”. Synestesiaa vähättelevät ovat pyrkineet löytämään vastauksia väriassosiaatioihin, esittämällä väitteen, että synesteetikot muistavat värikirjojen ja värikirjainmagneettien värit lapsuudestaan. (Cytowic ym.
2009, 5).
On toki mahdollista, että jotkin lapsuudessa opitut viikonpäivälaulut tai lorut ovat muodostaneet päässä viikonpäiville värinäkymiä.
6-vuotiaana opin esikoulussa Perkiön sanoittaman Viikonpäivälaulun. Laulussa maanantaina ostetaan punaisia mansikoita, joten on mahdollista, että laulu on voinut vaikuttaa maanantain värinäkymääni. Lauan- tain kohdalla lauletaan leijonista, jotka yleisesti mielletään vaalean ruskeina. Kuitenkaan laulu ei ole vaikut- tanut lauantain värinäkymääni. Kuva esiintyy mielessäni samankaltaisena kuin lapsuudessa, kun kuulen sanat; ’’Lauantaina lounasaikaan leijonia laulattaa’’. Mielikuvassani leijonat loikoilevat kallion edessä ja ympärillä on kaunis munakoison violetti auringonlasku. Oma varhainen lauantaille ominainen värinäkymä on siis mahdollisesti vaikuttanut mielikuvaani laulun säkeistöstä, eikä toisin päin.
2.2 Värikirjasta – kuva ja sommittelu
Abstraktin taiteen aikakausi alkaa 1900- luvun alkupuolelta ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) jälkeen, jolloin funktionaalisuus nousi vahvasti osaksi taiteen tekemistä ja tuotesuunnittelua (Krauße, 1995, 96). Josef Albers (1888–1976) lukeutuu historian merkittävimpiin koloristeihin sekä vuonna 1919 p
erustetun funktionaalisen taideteollisen oppilaitoksen Bauhausin oppilaisiin ja myöhemmin opettajiin.
Albersin oppilailleen tekemä tunnettu väriteoriateos Interaction of color, käsittelee värien suhteellisuutta.
Albersin tuotanto keskittyy lukuisiin värikollaaseihin, jotka edustavat visuaalisen ja funktionaalisen värikirjan estetiikkaa. (Albers, 1991, 7.)
Alberisin teoksista ilmenee harmonia ja symmetrisyys, vahvat värikylläisyydet ja kontrastit sekä toisiaan lähellä olevien värien vaikutus toisiinsa. Albersin teoksesta Interaction of color, nostetut sivut (kuva2) esitte- levät värejä eri muodostelmissa, eri kokoisina toisiinsa nähden, sekä eri muodoissa, asetelmissa ja selkeiden väripintojen lisäksi kuosien muodossa.
Värikirjoille tyypillisiä ominaisuuksia ovat selkeät ja pelkistetyt tasaiset väripinnat, jotka esittelevät väriä tietyllä rajatulla alueella kirjan sivuilla. Värejä tarkastellessa huomioidaan väreille ominaisia piirteitä.
Synestesiaan liittyykin usein vahvasti värilliset kokemukset ja näkymät. (Cytowic ym. 2002).
Vallalla olevan väriopin mukaan värit jaetaan perusväreihin, joita ei voi saada sekoittamalla, sekä välivä- reihin, joita saadaan sekoittamalla päävärejä keskenään. (Diethelm, 2021, 595–596). Värien jakaminen pääväreihin ei ole täysin saumaton ilmaus, sillä määritellyt eri päävärijärjestelmät pohjautuvat ihmisen
kahteen eri näköjärjestelmän tasoon. Värit määritellään kolmeen eri perusmääreeseen, joita ovat sävy, vaaleus ja kylläisyys.
Jotta värejä pystytään tulkitsemaan tarkoin niitä kuvaillessa käytetään sanoja, kuten täyteläisyys, kirkkaus, väritiheys, valööri sekä kulööri. (Arnkil, 2007, 68–71.)
Jotta opinnätetyöproduktio on selkeä ja informatiivinen sekä inspiroiva, tulee taittoratkaisujen tukea tuotteen funktiota ja lukukokemusta. Sommittelussa mukaillaan edelleen Antiikin Kreikan oppeja, kultaista leikka- usta, sillä sen uskotaan olevan esteettisesti miellyttävä silmälle. (Puhalla, 2001, 114). Julkaisun taitossa huomioidaan ruudukko sekä palstoitus, joka tukee järjestyksellään visuaalista kerrontaa sekä luettavuutta.
(Müller-Brockmann, 2007, 10–13).
Valmiista tuotekonseptista voidaan havaita värit, muodot, materiaalit sekä tekniikat. Muutoin konseptisuun- nittelussa ei vielä täysin pureuduta tuotannollisiin tai markkinoinnillisiin seikkoihin tarkoin, vaan konsepti on luonnos tai hahmotelma tulevasta tuotteesta. (Kettunen, 2001, 42–59.)
Produktio kuvaa synesteetikon viikkonäkymää kyselyvastausten pohjalta, sekä suunnittelijan mielikuvan ja visuaalisen tulkinnan kautta. Värien kuvailulla ja määritelmillä on suuri merkitys suunnitteluprosessissa, sillä tarkat sanalliset määritelmät auttavat saavuttamaan todenmukaisemman lopputuloksen. Koska synesteettinen värikokemus voi olla myös avaruudellinen, on myös tila huomioitava tuotteen taitossa. Taittoratkaisut tukevat produktiosta saadun kokonaisvaltaisen kuvan hahmottamista.
KUVA 2: Kuvassa esitellään Albersin kirjasta, Interaction of Color -teoksen värikollaaseja vuodelta 1963.
3. MENETELMÄT
Opinnäytetyön menetelminä käytetään merkittävässä roolissa laadullista kyselyä, jonka pohjalta produktio suunnitellaan. Havainnointia käytetään osana suunnitteluprosessin kuvaamista ja itsereflektiota.
3.1 Kysely
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on visualisoida synesteetikon värillinen viikkonäkymä kirjakonseptin muodossa. Synestesian kokemukset ovat monimuotoisia ja eikä kukaan muu voi ennalta määritellä harvi- naisia ja täysin yksilöllisiä aistikokemuksia kuin synesteetikko itse. Laadullinen tutkimus on siis kyselylle avoimine vastauksineen luonnollinen valinta. Laadullinen tutkimus mahdollistaa vastaajan subjektiivisen kokemuksen sekä kulttuurilliset piirteet. Avovastaukset mahdollistavat tiedonsaannin, jota ei voida ennustaa tai rajata. Vastaajan toivotaan kertovan jotain, mitä kysyjä ei osaa määritellä. Kysyjällä on myös mahdolli- suus rajata vastauksia kysymysten asettelun keinoin sekä sanavalinnoin. (Ronkainen ym. 2008.)
Tässä opinnäytetyössä käytetään kyselyn alustana valmista Google Forms- verkkokyselypohjaa. Kvalitatii- vinen kysely muodostuu esittelytekstistä ja kolmestatoista kysymyksestä. Kymmenen kysymystä noudattaa laadullisen kyselyn muotoa avovastauksineen. Kaksi kahdestatoista kysymyksestä on monivalintakysy- myksiä. Kaikkiin kysymyksiin ei ole pakollista vastata.
Koska synesteettiset kokemukset saattavat hiipua tai voimistua ihmisen kehittyessä, kyselyn vastaajat korkeakouluikäisiin ja siitä ylöspäin. Kysely on lähetetty visuaalisten alojen oppilaitoksiin, ja järjestöihin, sillä synestesian tutkimusten yhteydessä esitellään taiteilijoiden ja muiden luovien alojen tekijöiden yhteyttä aiheeseen. Tutkimuksessa oletetaan, että visuaalista alaa opiskelevat ja visualisella alalla työskentelevät ovat mahdollisesti innokkaita vastaamaan kyselyyn, ovat synesteetikoita tai tietävät kyseisestä ilmiöstä, sekä ovat valmiita tukemaan visuaalisen alan tutkimusta vastauksellaan.
Kyselyssä halutaan tietää mahdollisimman tarkoin vastaajan aistikokemuksista. Jokaiselle viikonpäivälle on luotu oma vastausalusta, mutta kysymys on esitetty aina samassa muodossa. Esimerkkinä neljäs kyselyn kysymys (liite1): 4.Minkä värinen on maanantai? Kuvaile tarkasti sävyä, sekä mahdollista struktuuria, persoonallisuutta ja /tai tunnelmaa värin ympärillä. Jotta opinnäytetyön produktio-osuuteen saadaan luotua mahdollisimman luotettava ja kokemuksia tarkasti esittelevä visuaalinen kokonaisuus, on värin lisäksi paino- tettu kysymyksessä aistikokemuksen mahdollisia muita värin ohella esiintyviä olemuksia, kuten struktuuria, tunnelmaa ja persoonallisuuksia.
Osana tutkimusta tulosten tarkemmaksi havainnollistamiseksi luodaan jokaiselle viikonpäivälle oma väripa- letti. Väripaletit esitetään kyselytulosten pohjalta väripigmentteinä, eikä niissä ole huomioitu vielä tunnelmia, struktuuria, olemusta, tai muita värin ja viikonpäivän ympärille muodostuneita ominaisuuksia.
3.2 Havainnointi osana produktion suunnitteluprosessia
Havainnointia käytetään osana produktion suunnittelua. Jotta suunnitteluprosessia voidaan lopuksi tutkia itsereflektion kautta, kirjataan suunnittelun aikana ylös havaintoja prosessin kulusta, sekä kuvitukseen, taittoon, sekä muotoon liittyvistä valinnoista.
3.3 Kyselyn tulokset
Opinnäytetyön kyselyyn vastasi 44 20–70vuotiasta vastaajaa, joista yksi vastaaja jätettiin huomioimatta, epäsynesteettisten vastausten perusteella. Vastaukset saatiin kerättyä kahden viikon sisällä. Vastaukset ovat monipuolisia ja yksityiskohtaisia, sekä hyvin yksilöllisiä, kuten kysymysten asettelulla haettiin. Kyselyn vastaajista osa on maininnut viikonpäivän kuvailun kohdalla vain värin ilman kuvailevia yksityiskohtia, mutta useampi vastaajista kuvailee väriä ja sen vivahteita monisanaisesti.
Taulukko 1. Vastaajien eri synestesian muodot.
Kyselyn perusteella 66 % vastaajista kokee kaikilla viikonpäivillä olevan värit, kun taas loput 34 % vastan- neista kokee vain osan viikkonäkymästään värillisenä. Kyselyn yhdennentoista kysymyksen (liite1) perus- teella suurin osa vastaajista koki myös muita synesteettisiä kokemuksia. Yli puolet vastaajista 55 % sanoi näkevänsä kirjaimet ja numerot värillisinä. Puolestaan 23 % vastaajista kertoi tuntevansa värejä. Vastaajista 20 % kertoi myös kuulevansa värejä. Kysymyksen avovastauksen perusteella 7 % koki avaruudellista eli spatiaalista synestesiaa, esimerkiksi he havaitsivat vuoden tai numerot muodostelmissa. 7 % vastaajista, kokivat viikonpäivillä myös persoonallisuuksia, 11 % kertoivat kokevansa erisnimillä värejä, ja yksi vastaaja kertoi värillisistä unistaan, jotka liittyivät kipuun.
Viikonpäivien subjektiiviset värinäkymät eroavat suuresti toisistaan. Joidenkin päivien kohdalla jokin väri dominoi paletissa, kuten esimerkiksi maanantain väripaletti on hyvin punainen ja lämpimän sävyinen.
(kuva3) Tämä tulos on samankaltainen Rouw ym. (2014) maanantaita koskevien tutkimustulosten kanssa.
Myös neljä turkoosiin taittavaa, eri valööristä sinertävää sävyä ja kuusi keltaista kirkasta sävyä erottuvat maanatain kohdalla tässä tutkimuksessa vahvasti.
Tiistain viikkonäkymä kääntyy enemmän siniseen. Joukosta löytyy useampi keskisininen kuvailu, seitsemän kellertävää väriä ja viisi eri valööristä ruskean sävyä. Keskiviikko koetaan tasaisesti vihertävänä, oranssina, keltaisena tai sinisenä. Keskiviikon värinäkymissä esiintyy huomattavan paljon vihreitä ruutuja verrattuna muihin viikonpäiviin.
Torstain värikoonti jatkaa vihertävällä linjalla, mutta tummat ja rusehtavat värikokemukset painottuvat tässä paletissa suuresti. Torstai voidaan tulkita maanläheiseksi ja tummaksi viikonpäiväksi.
Perjantain värinäkymä on iloinen ja monivärinen. (kuva3) Mikään yksittäinen väri ei nouse koonnista yli muiden, mutta hempeitä ja vaaleita värisävyjä esiintyy loppuviikkoa kohden enemmän. Perjantain värinäky- missä esiintyy myös kolme liukuvärikokemusta, joista yhtä kuvailtiin vastauksessa polkkakarkin näköiseksi, raidalliseksi pinkin ja valkoisen värin yhdistelmäksi.
Lauantai on viikonpäivistä hempein ja vaaleanpunaisin.Kirkkaat värit erottuvat perjantain tavoin alkuviikon murretummasta ja perusväreihin taittuvasta näkymästä. Sunnuntai puolestaan koetaan tummana tai joko hyvin vaaleana viikonpäivänä, kuten myös Rouw ym (2014) tutkimus osoitti. Joukossa on kuitenkin myös peruspunaisia ja keltaisiakin värikokemuksia.
KUVA 3. Värikoonneissa ruudun ylivedetty viiva kertoo siitä, ettei kyseisellä viikonpäivällä ole väriä.
Laatikon sisällä olevat kaksi väriä kertovat puolestaan, siitä, että väri saattaa vaihdella, tai se on mielikuva liukuväriyhdistelmästä.
Tarkastelin kyselystä saamiani avovastauksia myös kuvailujen pohjalta. Vastaukset ovat subjektiivisia ja moniulotteisia, sekä korostavat viikonpäivän erilaisia struktuureja, tunnelmia, materiaaleja sekä persoonal- lisuuksia. Maanantaita kuvaillaan esimerkiksi sanoin maanläheinen, kuplamainen, diiva, aggressiivinen, lämmin, pehmeä, sakea ja yksiulotteinen.
Kuten edellä on mainittu, kyselyn perusteella 7 % vastaajista koki viikonpäivillä persoonallisuuksia. Keski- viikkoa kuvailtiinn esimerkiksi luotettavaksi, tylsäksi ja raskaaksi tyypiksi, sekä rauhalliseksi miesääneksi, tai iloiseksi pirteäksi isosiskoksi, tai naiselliseksi, mutta androgyyniksi jekkuilevaksi persoonaksi tai edelleen äidilliseksi ja lempeäksi hahmoksi.
Väripaletit kuvaavat jo nopealla vilkaisulla miten erilaisia värikokemuksia eri synesteetikot kokevat.
Jokainen tutkimustulosten kautta luotu väripaletti (yhteensä 7) aloittaa viikonpäivänkirjojen kuvituksen.
4. VÄRIKIRJASTON SUUNNITTELU
Minikirjaston suunnitteluprosessi alkoi ongelman löytämisestä. Muille kuin synesteetikolle näkymätön maailma kuvitettiin produktiossa visuaalisena haitarikirjastona laajemmalle yleisölle. Produktio eteni pereh- tymällä olemassa oleviin värikirjoihin ja kyselyn vastauksiin, jonka perusteella produktio kuvitettiin. Produk- tion muotoon ja taittoratkaisuihin etsittiin tietoa lähdekirjallisuuden kautta. Taitollisten seikkojen ja kysely- vastauksista saadun kokonaiskuvan sekä oman luoman mielikuvien kautta lähdettiin tekemään luonnoksia.
Ensin hahmotettiin tuotteen muoto, taitto, sekä luonnosteltiin muutama kuvituskuva. Taiton ja kuvan suhdetta tarkastelemalla luotiin loput kuvituskuvat ja aseteltiin avovastaksista saadut ja nostetut esimerkkivastaukset kirjan sivuille.
4.1.1 Kyselyvastausten kuvitus
Suunnitteluprosessi lähti liikkeelle kyselyvastausten lukemisesta ja sanallisesti yksityiskohtaisimpien synesteettisten kokemusten valitsemisella. (kuva4) Koska kyselyyn vastasi 44 synesteetikkoa, on tietoa ja kuvitettavaa määrällisesti paljon, 44 X 7 = 308 eri kokemusta. Kaikki vastaajat ei myöskään kuvailleet värinäkymää niin tarkasti kuin toiset, joten esimerkit kyselyvastauksista oli melko helppo tehdä. Jokaiseen kirjaan kuvitettiin lopulta 3–4 isompaa kuvituskuvaa, jotta taitto pysyy kiinnostavana ja sivuilla on tilaa myös perinteisimmille värin esitysmuodoille, kuten värineliöille ja ympyröille.
Kuvituksen tyyliksi valittiin selkeälinjainen, värikirjoille ominainen tyyli. Kuvitukset ovat melko yksinker- taisia. Jokaista kyselyvastausta tulkittiin kuitenkin erikseen ja pyrittiin löytämään visuaalisesti kokemusta parhaiten esittelevä, mutta konseptiin sopiva visualisointikeino. Osa kuvituksista (kuva5) tehtiin Adobe Illustratorilla ja osa on kuvittettiin aluksi käsin ja vasta pieniä muokkauksia tehtiin kyseisellä ohjelmalla.
KUVA 4. Kirjoitin kyselystä saamani kuvailevimmat vastaukset paperille kunkin päivän kohdalle ja piirsin viereen nopean luonnoksen jokaisesta mieleeni syntyneestä mielikuvasta.
KUVA 5. Yksi kyselyyn vastanneista kuvaili keskiviikkoa liukkaaksi vihertävän keltaiseksi poninhännäksi, kun taas toinen vastaaja ruudulliseksi vihreäksi kankaaksi. Produktiosta nostetut kuvitukset ovat tulkintojani kyseisistä yksilöllisistä kyselyvastauksista. Kuvat on tehty Adobe Illustrator-ohjelmalla.
4.1.2 Muoto
Jotta värikirjasto pysyy helposti lähestyttävänä, värikarttamaisena tuotteena, sen suunnittelussa huomioitiin helppokäyttöinen koko. Kirja taitellaan kolmeentoista sivuun ja sitä voi lukea etukannesta ja takakannesta alkaen. Kokoa suunnitellessa vaihtoehdoiksi nousivat A5:n (148 mm X 210 mm) lyhyempää mittaa mukai- leva neliön mallinen koko sekä A6:n (105 mm X148 mm) lyhyempää mittaa mukaileva koko.
Koska värikirjalle on ominaista helppo liikuteltavuus ja näyteväriarkkien pieni olemus, päädyin taiteltuna sivujen mittoihin 105 mm X 105 mm. Avattuna tuotteen mitat ovat 1372 mm ja 210 mm. Muodoksi valittiin neliö, sillä se on sympaattinen ja erottuu tavallisesta A ja B – mittataulukon paperiarkkitaulukosta.
Funktionaalisuus on huomioitu koon ohella myös kirjan luettavuudessa. Jokainen minikirjaston kirja on taitettu haitarimuotoon (kuva6), jotta jokainen viikonpäivänäkymä voidaan levittää pöydälle ja tarkastella niitä samanaikaisesti muiden viikonpäiväkirjojen kanssa.
KUVA 6. Haitarikirjan muoto on funktionaalinen, rento ja helposti lähestyttävä. Koska tuotteen voi levittää muiden sarjan kirjojen kanssa pöydälle ja tarkastella niitä samanaikaisesti, tekee se tuotteesta
käyttökokemukseltaan rikkaamman. Kuvassa on esitettynä vain osa maanantain haitarikirjan sivuista.
4.1.3 Sommittelu ja taitto
Värikirjaston taitto on hyvin pelkistetty, sillä väljyydellä haluttiin antaa kuville tilaa ja kuvata synesteettisille kokemuksille ominaista avaruudellista tilan tuntua ja etäisyyksia, jotka ovat osa joidenkin synesteetikoiden mielikuvia ja kokemuksia.
Värikirjaston taustaväriksi valittiin luonnollisesti valkoinen, sillä se tukee parhaiten neutraaliuudellaan kirjan tärkeimpiä ominaisuuksia, värinäkymiä. Valkoisella pohjalla kontrastia luo musta selkeälinjainen päätteetön kirjaisinvalinta, nimeltään Acumin Variable Consept. Kirjaisimesta käytetään leikkauksia, semibold, italic ja regular, sekä pistekokoja 30 (otisikko) ja 11 (leipäteksti).
Jokainen Viikko väreinä- kirja sisältää kuvituskuvasivuja ja tekstisivuja. Aukilevitettynä haitarikirjan kuvitus ja teksti sijoittuvat kaikki paperinarkin (1372 mm x 210 mm) samalle puolelle. Toinen puoli arkista on muuten tyhjä, mutta arkin halkaisee kyselyvastauksista valittu pitkä suora yhden rivin teksti. Jokainen kirja sisältää koosteen viikonpäivän hyvin erilaisista värikokemuksista taulukkomuodostelmassa kirjan ensimmäi- sillä sivuilla. Loput sivut sisältävät eri koossa olevia kuvitettuja tulkintoja vastaajien synesteettisistä väriko- kemuksista.
KUVA 4: Produktion, minikirjaston viikonpäiväkirjat voidaan levittää auki haitarikirjaominaisuutensa ansiosta. Kirjat pitävät sisällään synesteetikoiden kokemuksia kuvituksin ja kirjallisin keinoin. Taittorat- kaisu pitää sisällään jokaisessa kirjassa samoja elementtejä, kuten värisivuja ja värinappeja, jotka tukevat minikirjaston sarjallisuutta.
5. VIIKKO VÄREINÄ - MINIKIRJASTO
6. LOPUKSI
Opinnäytetyöni vastasi kysymyksiin millainen on synesteetikon värillinen viikkonäkymä, miten kuvittaa synesteettinen värikirjasto ja millainen taittoratkaisu tukee värikirjastokonseptia. Opinnäytetyössäni pereh- dyttiin synestesian taustoihin kirjallisuuden ja laadullisen tutkimusten avulla. Verkkokyselyn vastausten pohjalta suunnittelin opinnäytetyön produktion, Viikko väreinä -minikirjastokonseptin. Minikirjasto koostuu seitsemästä haitarinmallisesta kirjasta, jotka esittelevät jokaisen viikonpäivän väritulokset erillisinä värikir- joina. Produktiossa esitellään kyselyvastauksin ja kuvin synesteetikoiden omakohtaisia kokemuksia. Minikir- jasto on selkeä kokonaisuus, jonka kuvitus ja taittoratkaisu mukailee värikirjoille ominaisia piirteitä. Se esittelee aistifuusioita ja sanallisia tutkimustuloksia oman visuaalisen tulkintani kautta. Koko aiheen ymmär- tämistä ja vastausten hahmottamista auttoi oma synesteettinen taustani, sekä keväällä 2020 tekemäni kuvitus- projekti omista synesteettisistä kokemuksistani.
Synestesian tutkimus on psykologiaan ja aivotutkimukseen keskittyvä tieteenala ja taustatutkimuksen kerääminen ja yhteen kokoaminen kesti odotettua kauemmin. Synestesian hahmottamista vaikeutti se, että tutkimukset ovat vielä selkeästi kesken, sillä tutkimuksissa esiintyy esimerkiksi eriäviä näkemyksiä siitä, onko lapsi syntyessään jo synesteetikko. Opinnäytetyöni kyselyn vastaukset kertovat, että synesteettisiä kokemuksia koetaan jo varhaislapsuudessa, noin viiden ja kuuden vuoden isässä, kuten myös jotkin vastaajat kertovat havainneensa kokemuksia vasta nuorella aikuisiällä, noin kahdenkymmenen vuoden molemmin puolin. Myös osa kertoo aina kokeneensa synesteettisiä kokemuksia. Kyselyvastauksia tarkastellessa tulee huomioida se, että kyselystä saamani vastaukset kertovat vain kyselyyn vastanneiden synesteetikoiden henki- lökohtaisista kokemuksista.
Opinnäytetyön produktion perustaksi sain verkkokyselyn kautta odotettua enemmän vastauksia ja yksityis- kohtaiset vastaukset tukivat produktion suunnittelua. Vastaukset innostivat värikirjaston suunnitteluun.
Ennen kyselyn lähettämistä olisin voinut tutkia aihetta vielä tarkemmin, jotta pieniltä virheiltä olisi vältytty,
kuten verkkokyselyni esittelyteksti kertoi, jokaisen lapsen olevan synesteetikko syntyessään, vaikka vastasyntyneet ovatkin vain mahdollisesti synesteetikoita.
Vaikka suunnitteluprosessi etenikin pääosin jouhevasti, jotkin valitsemani tarkat, mutta hankalat kuvituskoh- teet aiheuttivat turhautumista, kuten mustan sametin visualisoiminen värikirjaston tyyliin sopivin keinoin.
Kuvitusprosessia auttoi taittosuunnittelun ja kuvituksen vuorottelu, ja tämän avulla kokonaisuus muodostui yhtenäisemmäksi konseptiksi. Jokainen haitarikirja on omanlaisensa, mutta sarjallisuuden, taiton ja visuaa- lisen ilmeen yhteneväisyyden ansioita kirja näyttää olevan osa isompaa kokonaisuutta, joka on tarkoituksen mukaista. Tulevaisuudessa aion painaa ja koota produktion tuotoksen, jotta minikirjaston funktionaalisuutta päästään tuotteena myöhemmin tarkastelemaan.
Kuten opinäytetyön produktiosta voidaan nähdä, kunkin viikonpäivän kohdalla, jotkin värit erottuvat
vahvemmin väripaletista kuin toiset ja jotkin päivät ovat kirkkaampia ja puhtaampia väriyhdistelmiä, kun taas toiset murretumpia ja tummempia kokonaisuuksia. Sillä opinnäytetyöni produktio-osuuden suunnittelu tehtiin suunnittelijan tulkinnan kautta, olisi mahdollisen jatkotutkimuksen avulla kiinnostavaa tietää, miten synestee- tikot itse kuvittavat omat synesteettiset kokemuksensa paperille.
Synestesia on harvinainen ja hyvin subjektiivinen ilmiö, eikä sen positiivisia vaikutuksia ole vielä hyödyn- netty tarpeeksi. Grafeemisynestesiasta tai aikamääresynestesiasta voisi olla hyötyä esimerkiksi opiskelussa ja erilaisten kokonaiskuvien hahmottamisessa. Koska synestesia luo kokijalleen monipuolisen maailman olisi hienoa, että synestesia ilmiönä saisi tulevaisuudessa enemmän näkyvyyttä.
7. LÄHTEET
Albers, Josef: Värien vuorovaikutus. Vapaa taidekoulu, Helsinki 1991.
Alkuperäinen painos: Interaction of Color. Yale University Press, New Haven & Lontoo, 1963.
Arnkil, Harald: Värit havaintojen maailmassa. Gummerrus Kirjapaino, Jyväskylä, 2007.
Cytowic, Richard E.: Synesthesia. A union of senses. MIT Press, 2002. Ebook
Cytowic, Richard E., Eagleman, David M., Nobokov, Dmitri: Wednesday was indigo blue. Discovering the brain of synesthesia. MIT Press, 2009. Ebook
Diethem, Barbara: “The five-color theory: A new approach to color”. Wiley Periodicals CCC, Zurich, Switzerland, 2021.
Jewanski, Jörg, Simner, Julia, Day, Sean, Rothen, Nicolas, Ward, Jamie: “The “golden age” of synesthesia inquiry in the late nineteenth century (1876–1895)”. Journal of the History of the Neurosciences.Taylor &
Francis Group, LLC, 2019.
Junttila, Johanna: ”Miksi osa ihmisitä kuulee ja maistaa värejä? Tutkijat löysivät lupaavan selityksen synestesialle”. Helsingin Sanomat 5.3.2018
<https://www.hs.fi/tiede/art-2000005592727.html>
Krauße, Anna-Carola: Maalaustaiteen historia, Renessanssista nykypäivään. Könemann Verlagsgesellschaft mbH. Druckhaus Locher GmbH, Köln, 1995.
Kettunen, Ilkka: Muodon palapeli. WSOY, Helsinki, 2001.
Kettunen, Niko: ”Minun A kirjaimeni on punainen, eikä kukaan tiedä miksi”
Helsingin sanomat, Kuukausiliite 6.8.2016
<https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002913864.html>
Mondloch, Catherine J., Maurer, Daphne: “Do small white balls squeak? Pitch-object correspondences in young children”. Article in Cognitive Affective & Behavioral Neuroscience, 2004.
Perkiö, Pia: sanoitus, Ilkka Kuusisto: sävel ja sovitus: Viikonpäivät
<https://peda.net/kangasniemi/varhaiskasvatus/kp2/laulut-ja-lorut/viikonpäivät>
Puhalla, Dennis: Design elements, form & space a graphic style manual for understanding structure and design. Quarto Publishing Group USA, 2011
Ronkainen, Suvi, Karjalainen, Anne: Sähköä kyselyyn! Web kysely tutkimuksessa ja tiedonkeruussa.
Lapin yliopisto, Rovaniemi, 2008.
Rothen, Nicolas, Simner, Julia, Meier, Beat: ”Developing Synesthesia”
Frontier Media SA, Lauzanne Switzerland, 2015. E-pub
Rouw, Romke, Case, Laura, Gosavi, Radhika, Ramachandran, Vilayanur:
”Color associations for days and letters across different languages”. Frontiers.org, 2014.
Simner, Julia, Hubbard, Edward: The Oxford Handbook of Synesthesia Oxford University Press, Oxford, 2013.
van Campen, Cretien: The Hidden sense. Synesthesia in art and sience The MIT Press, 2008. Ebook
von Goethe, Johann Wolfgang: Värioppi
Suomentajat ja kustannusosakeyhtiö Teos. Scanbook, Liettua, 2019.Alkuperäinen teos:
Zur Farbenlehre, Cottan kustantamo, 1810.
Internet-lähteet tarkastettu 20.5.2021
Kuvalähteet
Kuva1
Rouw, Romke, Case, Laura, Gosavi, Radhika, Ramachandran, Vilayanur, 2014 University of Amasterdam, University of California
<https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2014.00369/full>
Kuva2
Albers, Josef: (1963), vuosi, värikollaasinäytteitä, Estate of Sewell of Sewell Sillman/ Private Collection
<https://www.wright20.com/auctions/2019/10/20th-century-art/174>.
LIITE1
Kysely
1.Ikäsi
2.Koetko viikonpäivät väreinä?
a) Kyllä, kaikilla viikonpäivillä on värit.
b) Kyllä, vain osalla viikonpäivistä on väri.
3.Mistä asti olet kokenut viikonpäivillä olevan värit? (ikävuodet)
4.Minkä värinen on maanantai? Kuvaile tarkasti sävyä, sekä mahdollista struktuuria, persoonallisuutta ja/tai tunnelmaa värin ympärillä.
5.Minkä värinen on tiistai? Kuvaile tarkasti sävyä, sekä mahdollista struktuuria, persoonallisuutta ja/tai tunnelmaa värin ympärillä.
6.Minkä värinen on keskiviikko? Kuvaile tarkasti sävyä, sekä mahdollista struktuuria, persoonallisuutta ja/tai tunnelmaa värin ympärillä.
7.Minkä värinen on torstai? Kuvaile tarkasti sävyä, sekä mahdollista struktuuria, persoonallisuutta ja/tai tunnelmaa värin ympärillä.
8.Minkä värinen on perjantai? Kuvaile tarkasti sävyä, sekä mahdollista struktuuria, persoonallisuutta ja/tai tunnelmaa värin ympärillä.
9.Minkä värinen on lauantai? Kuvaile tarkasti sävyä, sekä mahdollista struktuuria, persoonallisuutta ja/tai tunnelmaa värin ympärillä.
10.Minkä värinen on sunnuntai? Kuvaile tarkasti sävyä, sekä mahdollista struktuuria, persoonallisuutta ja/tai tunnelmaa värin ympärillä.
11.Onko sinulla myös jokin muu synestesian muoto?
a) Kuulen värejä
b) Näen kirjaimet ja numerot väreinä c) Tunnen värejä
d) Maistan värejä e) Jokin muu
12.Jos vastasit jokin muu, kerro lyhyesti kokemuksistasi.
