Suunnittelualue Tampereen ydinkeskustan tuntu- massa Eteläpuiston ja Hämeenpuiston bulevardin risteymäkohdassa on erityisen kaupunkikuvallisen luonteensa ansiota mielenkiintoinen ja haasteelli- nen. Täydennysrakentaminen olemassaolevan kort- telirakenteen sisään itsessään asettaa merkittäviä rajoituksia suunnittelulle, puhumattakaan rakenta- misesta historiallisesti äärimmäisen arvokkaan Klin- gendahlin rakennuskompleksin sisäpihalle. Toisaalta juuri tontin historiallisuus antaa suunnitteluun myös suuria mahdollisuuksia. Alue tuntuu vanhan tiilira- kennuksen ja piipun ansiota valmiiksi merkityksel- liseltä ja omaleimaiselta. Lopullisen suunnitelman ratkaisut perustuvatkin pitkälti ajatukseen siitä, että alueen arvokasta luonnetta ei tule hävittää, vaan päinvastoin korostaa entisestään.
Rakennuspaikan analyysin perusteella muita huomattavan merkittäviä tekijöitä ovat Hä-
meenpuiston autoliikenteestä aiheutuva haitta, sekä Eteläpuiston vielä epäselvä, mutta hyvin mahdollinen tiivis täydennysrakentaminen, joka muuttaisi tonttia eteläiseltä puolelta rajaavan kadun luonnetta oleellisesti. Näiden ympäris- tötekijöiden ja Klingendahlin korttelin mitta- kaavan ja tunnelman säilyttämiseen perustuen rakennusten perusratkaisuksi muodostui luon- tevasti katuun rajautuva asuinmuuri. Rakennus- massat toimivat porttina Klingendahlin kaupun- kikuvallisesti arvokkaalle korttelille ja piipulle, kehystäen erityisesti piipun kauniisti esille ka- tukuvaan. Katuun tiiviisti rajautuminen luo ka- tutilan, jossa korostuu kadunomaisuus, selkeys huolimatta siitä, mikä eteläpuiston kohtalo on.
Itäistä rakennusta reunustava arkadikäytävä pehmentää kadun ja rakennusmassan välistä rajaa. Yhdessä erilaisten aukeamien kanssa arka- di luo vaihtelevia ja mielenkiintoisia katutiloja.
Suhde Hämeenpuistoon on muurimaisella ra- kenteella oletetusti suojaava.
Klingendahlin korttelin tunnelman ja luonteen ydin on varmastikin enimmäkseen sidoksissa sen rakennustapaan, materiaaleihin ja mittasuhteisiin.
Vanha, rösyinen, tumma punatiili, suuret kaari-ik- kunat, tehdasrakennukselle ominainen säännön- mukaisuus ja suuri mittakaava, rakennusajalle omi- nainen mittakaavallinen rauhallisuus ja arvokkuus, korkea piippu; nämä ovat Klingendahlin tehdas- korttelin ydin ja suunnitelmani hengen oleellisim- mat lähtökohdat. Eräs ensimmäisistä käsivaraisista pitkälti intuitioon pohjautuvista julkisivuluonnok- sista havainnollistaa suunnitelman keskeisiä rat- kaisuja ja ajatustyön kehitystä tämän lujan ytimen ympärille.
Kaupunkikuvallisen merkittävyyden lisäksi oleellisena lähtökohtana suunnittelulle toimi asumisen kokemuksellisuus ja sosiaaliset ulot- tuvuudet. Oleellisesti ajatteluni tämän suhteen pohjautuu pitkälti Kaj Nymanin (Nyman, K.
(1998). Talojen kieli) ja Lauri Rauhalan (Rauhala, L. (2014). Ihmiskäsitys ihmistyössä) ajatuksiin, siitä miten arkkitehtuuri vaikuttaa ihmisiin, ja miten arkkitehtuurin viihtyvyyden mittarina toimii parhaiten juuri henkilökohtainen koke- mus. Käytännössä tämä näkyy suunnitelmassa vahvana luottamisena suunnittelijan intuitioon ja kokemukseen luoduista tiloista. Esimerkiksi asuntojen porrashuoneet ovat suunniteltu eri- tyisesti tästä kokemuksellisesta näkökulmasta, pyrkien välttämään tavanomainen poistumis- tiemäisyys. Porrashuoneen merkitys kerrostalon asukkaalle voidaan rinnastaa siihen, miten pien- talon asukas kokee oman asuntonsa liittyvän julkiseen ympäristöön. Tavallisesti tämä liittymi- nen tapahtuu pientalossa etupihan ja/tai kuistin välityksellä. Merkityksellisintä on joka tapauk- sessa huomata, että yhteisen kadun ja asunnon välissä todella on tila, jonka pääasiallinen tarkoi- tus on välittävä. Harjoitustyön porrashuoneissa tämä julkisen ja yksityisen tilan välinen äkillinen raja pehmenee asuntojen sisäänkäyntien sijai- tessa syvennyksissä. Juuri tiiviissä kaupunkira- kentamisessa tällaisten porttien merkitys on suuri, sillä tiivis rakenne aiheuttaa usein aivan liian jyrkkiä rajoja yksityisyyden asteissa.
rakeisuuskaavio 1:2000
mainittu luonnos
konseptuaalinen porrashuone
PORTTI
Janne Kinnunen Asuntosuunnittelu 1 kevät 2018 Klingendahl Tampereen teknillinen yliopisto
julkisivu etelästä 1:100
A-rakennus B-rakennus
julkisivu pohjoisesta 1:200
julkisivu lännestä B 1:200 julkisivu idästä A 1:200
julkisivu lännesta A 1:200
B A
Asumisen sosiaalinen ulottuvuus on nostettava funktio- nalististen ihmisen fyysisten tarpeiden rinnalle, sillä sen merkitys ihmisten hyvinvointiin on vähintään yhtä suu- ri. Samoin kuin ei ole mahdollista fyysisesti kasvaa ilman ravintoa ja sopivia olosuhteita, ei ole mahdollista kasvaa ihmiseksi ilman tervettä yhteyttä kanssaihmisiin ja rakasta- vaa kosketusta. Sosiaalinen kanssakäyminen tarvitsee tie- tysti sopivaa tilaa erilaisille kohtaamisille, pieniä ja isompia koloja. Oleellista on näiden tilojen rakentamisen lisäksi ha- vaita, että kanssakäyminen mahdollistuu, kun ihmiset tun- tevat olonsa turvallisiksi. Tarvitaan yksityisiä turvapaikkoja latautumiseen ja hiljentymiseen. Tarvitaan paikkoja, joista voi huoletta seurata elämää hieman kauempaa. Näiden eri paikkojen luomisen oleellisin edellytys on tilan hyvin koke- musperäinen tarkasteleminen. Oleellisinta on tilan koettu tunnelma.
Tässä harjoitustyössä jako kahteen rakennusmassaan mah- dollistaa monipuolisten ulkotilojen hierarkian. Suuri sisä- piha piipun eteläpuolella on luontaisesti keskeinen paik- ka, jonne erilaiset pienemmät pihat avautuvat. Reunoilla olevat pihat ovat toimintojen kannalta syrjemmässä, siinä missä keskelle koverrettu piha on suorassa yhteydessä kaikkiin kerrostalon asukaskäyttöön liittyviin toimintoihin.
Asuntojen huonejaossa on pyritty samaan pienemmässä mittakaavassa. Kodin sydän, yhteinen ruokailu- ja oleske- lutila on keskellä ja sen ympärille, mutta mahdollisimman kauas toisistaan, on sijoitettu makuuhuoneet. Korkeissa huoneistossa on ollut mahdollista sijoittaa yksityisemmät makuutilat parvikerrokseen ja avata ruokailutila parvek- keen kautta sisäpihalle. Tällaisten suurien lasituksien vas- tuullinen suunnitteleminen vaatii järjestelmää, joka on tarvittaessa muutettavissa yksityisemmäksi. Harjoitustyös- sä yksityisyyden avautuneisuutta voidaan muuttaa rei’ite- tyn alumiinilevyn avulla, josta voi lähietäisyydeltä helposti nähdä ulos, mutta kauempaa ulkoa ei käytännössä näe sisälle.
LAAJUUSTIEDOT kerrosala 2800kem2 6 x 2H+KT 21 x 1H+KT 5 x 3H+KT kytkyllä mahdollisuus 4H+KT 15 x kytkyhuone huoneistoala yhteensä 2196htm2 bruttotilavuus 8900m3
+0.00
+4.50 +7.50
+10.50 +13.50
+4.50 +7.50
+10.50 +13.50
A B
leikkaus A-A 1:100, selkeyden vuoksi hissikuilun seinät on poistettu kuvasta
leikkaus A-B 1:200
Asemapiirros 1:400
Kerrostaloasumisen eräs ongelmakohta on jousta- mattomuudessa, joka aiheuttaa sen, että perheellis- tyminen tarkoittaa käytännössä aina muuttamista.
Tämä kodin pysymättömyys edesauttaa ydinperheen eriytymistä muusta yhteisöstä. Asuinalueen identi- teetin kehityksen ja merkittävyyden kannalta muut- taminen on myös haitallista, sillä muodostuakseen yhteisö tarvitsee aikaa ihmisten kesken. Asuntojen muuntojousto tarjoaa mahdollisuuksia korjata näitä puutteita, sekä rikastuttaa asumisen yhteisöllisyyt- tä esimerkiksi jakamalla huone naapurien kesken.
Suunnitelmassa muuntojoustoa toteutetaan yksin- kertaisten kytkyhuoneiden avulla. Niiden avulla mah- dollistuu huomattava määrä erilaisia asuntoja, joita ei tavallisessa kerrostalotuotannossa ole mahdollista toteuttaa.
2H+KT 55.0m2
47.5 m² 1H+KT
9.0 m²
KYTKYHUONE
23.5 m² 1H+KT
65.5 m² 3H+KT
9.0 m²
KYTKYHUONE
A-rakennuksen pohjoinen huoneisto 1:50
A-rakennuksen pohjoisen huoneiston parvikerros aamulla
A-rakennuksen pohjoisen huoneiston alempi kerros aamulla
A-rakennuksen lounainen isompi yksiö kytkyhuoneella 1:50
A-rakennuksen kaakkoinen pieni yksiö 1:50
B-rakennuksen lounainen kolmio kytkyhuoneella 1:50
