Eteläpuiston pähkinä:Tapahtumien kulku ja ratkaisuyritykset

(1)

Katri Patourina

ETELÄPUISTON PÄHKINÄ

Tapahtumien kulku ja ratkaisuyritykset

Kandidaatintyö

Arkkitehtuurin yksikkö

Annuska Rantanen

Minna Chudoba

4/2020

(2)

1. JOHDANTO ... 1

2. MIKÄ ETELÄPUISTO? ... 2

2.1 Alue ... 2

2.2 Maasto ja ympäristö ... 2

2.3 Toiminnot... 3

2.4 Historia ... 4

3. MIKÄ KONFLIKTI? ... 6

3.1 Konfliktin määritelmä ... 6

3.2 Maankäytön konflikti ... 7

3.3 Konflikti prosessina ... 9

3.4 Konfliktien merkitys ... 11

4. CASE ETELÄPUISTO ... 12

4.1 Osapuolet ja intressit ... 12

4.2 Tapahtumien kulku ... 13

4.3 Ratkaisupyrkimykset ja muut toimet ... 16

5. YHTEENVETO ... 18

LÄHTEET ... 19

LIITE 1: TAPAHTUMIEN KULKU-AIKAJANA ... 1

(3)

Kuva 1. Etelä- puiston rajaus (Tampereen kaupunki 2015)

1. JOHDANTO

Maankäytön suunnittelulla on suuri ja pitkäkestoinen vaikutus yhteiskuntaamme. Tämä lienee syy miksi tällainen toiminta herättää myös suuria vastareaktioita. Ison mittakaavan asiat vaikuttavat voimakkaasti niin ympäristöön kuin ihmisiinkin. Maankäytön suunnittelun konfliktit ovat myös ajankohtainen aihe. Konfliktien ennaltaehkäiseminen, hallinta, ratkaiseminen sekä kompromissien löytäminen ovat kaikki hyödyttävää osaamista, jota on syytä kehittää ja tutkia. Ne ovat myös perusluontoisen tärkeitä yhteisen elinympäris- tömme muodostamisessa.

Tässä työssä tarkasteltiin maankäytön konflikteja ja esimerkkitapauksena Eteläpuiston uudelleenkaavoittamista osana keskustan täydennysrakentamista. Työssä käytiin läpi konfliktien teoriaa, Eteläpuiston taustaa, Eteläpuiston konfliktitapauksen kehittymistä ja osapuolia ajaneita syitä sekä ratkaisupyrkimyksiä. Konflikti-ilmiötä ja Eteläpuistoa tutkit- tiin työssä tietokirjallisuuden, lehtiartikkeleiden, mielipidekirjoitusten sekä muiden kirjoitusten pohjalta. Työssä pyrittiin selvittämään mitkä olivat konfliktin ratkaisemisen eteen tehdyt toimenpiteet sekä osapuolten reaktiot niihin.

Aiheen valinta pohjautui tapauksen paikallisuuteen ja ajankohtaisuuteen. Eteläpuisto on esimerkki monista muista vastaavista tapauksista, joilla on ajoittain varsin pitkä ja moni- mutkainen tapahtumaketju sekä tulehtuneet välit osapuolten välillä. Vastaavissa tapauksissa osapuolien näkemyksiin näyttäisivät vaikuttavan jo lähes periaatteelliset vastak- kainasettelut, joita on hankala yhteensovittaa. Siksi onkin tärkeää perehtyä tapausten tutkimiseen, jotta voimme jatkaa toiminnan kehittämistä paremman yhteistyön suuntaan.

Työn tarkasteltavan Eteläpuiston tapauksen alueellinen rajaus noudattaa kaupungin kaavoituksen käyttämää rajausta (kaava 8581). (KUVA1)

(4)

2. MIKÄ ETELÄPUISTO?

2.1 Alue

Eteläpuisto on Pyhäjärven rannalle sijoittunut vehreä ja laaja puistoalue Pyynikin ja keskustan liepeillä Tampereella. Sitä on sijainniltaan kuvattu maisemallisesti, kaupunkiku- vallisesti ja toiminnallisesti tärkeäksi edustuspaikaksi (Tampereen kaupunki 2016, 6-8).

Toisaalta sen monien toimettomien kenttien takia Eteläpuisto voidaan tulkita myös tuot- tamattomaksi joutomaaksi.

Alueelle sijoittuu myös keskusta-asumista, sairaala, entinen tehdas sekä erilaisia kult- tuuritoimintoja, urheilualueita ja puistoja (A-Insinöörit suunnittelu Oy 2012a, 63). Alueella on kahdeksan rakennusta, joissa on muun muassa asuin-, liike-, opetus- ja liikuntapal- veluja, sekä alueen länsiosissa on lisäksi kaksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa rakennusta. Rakennuksissa on yksi asuinkäytössä oleva huoneisto sekä muutamia kym- meniä työpaikkoja. Maapohja on Tampereen kaupungin omistuksessa. Osia alueen kiin- teistöistä on vuokrattu erilaisten yritysten ja yhteisöjen käyttöön. (Tampereen kaupunki 2015, 2-3)

2.2 Maasto ja ympäristö

Eteläpuiston maasto on voimakkaasti porrastunutta. Se jakautuu selvästi kahteen ta- soon, ylä- ja alatasanteeseen, joiden korkeusero on paikoin jopa kahdeksan metriä (Mai- semasuunnittelu Hemgård 2011, 5). Suurin osa Eteläpuiston maaperästä on hiekkaista täyttömaata. Tämä vihjaa puiston pitkästä ja tapahtumarikkaasta historiasta (ks. luku 2.4) Eteläpuistossa on paljon erilaista puustoa ja osa siitä on jo varsin vanhaa. Alueella sijaitseekin muutamia varsin arvokkaita puuryhmiä ja yksittäisiä yksilöitä. Esimerkkinä arvokkaista puuryhmistä muun muassa Hämeenpuiston päätteenä oleva koivukaari.

(Maisemasuunnittelu Hemgård 2011, 9). Eteläpuisto puistoalueineen on osa vihervyöhy- kettä, joka on jatkumoa Pyynikin harjun ulkoilualueelle. Sijaintinsa puolesta se muodostaa yhteyden Pyynikin ja keskustan puistojen välille. Samalla Eteläpuisto muodostaa myös eräänlaisen suojavyöhykkeen Pyynikin luonnonsuojelualueen ja keskustan välille.

(Tampereen kaupunki 2016, 12-13) Eteläpuisto on myös tärkeä viherverkon osa pohjois- eteläsuunnassa, jossa puistoakselin muodostavat Hämeenpuisto-Näsinpuisto-Särkän- niemi-kokonaisuus (Tampereen kaupunki 2011, 146). Eteläpuisto toimii tässä Hämeen-

(5)

puiston maisemallisena päätteenä (Maisemasuunnittelu Hemgård 2011, 9). Fyysinen yhteys Hämeenpuiston ja Eteläpuiston välillä kuitenkin on katkennut vuonna 1959 Ratinan sillan ja Tampereen valtatien valmistuttua (Tampereen kaupunki 2015, 6).

Hämeenpuisto on ollut merkittävässä asemassa Tampereen rakentumisien historiassa ja identiteetin muodostumisessa. Hämeenpuisto niin kuin Pyynikin luonnonsuojelualue ovat valtakunnan tasolla merkittäviä paikkoja. Eteläpuisto toimii vahvistavana ja yhdistä- vän tekijänä, jolla on paljon maisemallista ja kulttuurillista arvoa. Lisäksi myös Eteläpuis- ton osia on todettu arvokkaiksi. Muun muassa Puistokatu ja sen rakennettu ympäristö ovat merkittäviä maakuntatasolla. Arvokkaina pidettäviä piirteitä siinä ovat puiden reu- nustamat kadut ja niiden näkymät sekä yhteys Pyhäjärvelle. Myös Koulukadun ympäris- töä pidetään merkittävänä Tampereen historian ja kaupunkikuvan kannalta. (Tampereen kaupunki 2016, 7-12)

Maisemallisesti Eteläpuisto toimii Pyynikin harjun ja Tammerkosken solmukohtana. Se on myös osa 30 kilometrin mittaista maisemareittiä, joka kiertää Pyhäjärven ympäri. Sen varrella on paljon nähtävyyksiä ja uimarantoja. Puiston arvokkuutta lisää suuresti se, että se on sijoittunut järven rannalle. Avautuvat näkymät ja ranta ovat vakavasti otettavia vir- kistyselementtejä, jotka lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia. Puiston virkistyskäyttö ja potentiaali on suuri ja sinne hakeutuukin paljon käyttäjiä. Käytännön näkökulmasta Ete- läpuisto on kaupunkilaisille helposti saavutettava tärkeä viherverkon osa. (Tampereen kaupunki 2016, 7-12)

2.3 Toiminnot

Tärkein Eteläpuiston toiminto on tietenkin puistokäyttö. Sen alueen läpi menee Pyynikin ja Eteläpuiston yhdistävä paljon käytetty ulkoilureitti. Reitin varrella olevaa rantaa käy- tetään myös pienveneiden satamana ja rannassa on veneiden lastauslaituri. (Peltomaa ja Talonen 2011, 5) Ranta on myös uimiskäytössä, vaikka varsinaista uimarantaa ei siinä olekaan (Tampereen kaupunki 2016, 12-13). Alueella on myös muutama kenttä, joita käytetään erilaisiin tarkoituksiin. Entinen speedwayrata on agilityharrastajien ja pesäpal- loharrastajien käytössä. Toisinaan sille asettuu myös vieraileva sirkus. Sorakenttää käy- tetään myös veneiden talvisäilytyspaikkana. Pirkanmaan musiikkiopistosta etelään sijait- sevaa sorapintaista pallokenttää käytetään talvisin jääkiekko- ja luistinratana. Kesäisin sitä käyttävät petanque pelaajat ja lentopalloilijat. (Peltomaa ja Talonen 2011, 5) Alueella on myös Koulukadun eteläpuolella minigolfrata ja leikkikenttä. Myös Nalkalantorilla alueen itäosissa on leikkipaikka sekä nurmikenttä. Alueella suiston ja Laukontorin välillä harrastetaan myös kalastusta. (Tampereen kaupunki 2016, 13) Puistoa on käytetty viime

(6)

aikoina myös suurimittakaavaisessa väliaikaistoiminnassa yleisökonserttien tapahtuma- paikkana (Maisemasuunnittelu Hemgård 2011, 6).

Tampereen yliopiston tekemän selvityksen mukaan Eteläpuisto on vahvasti puistona miellettyä aluetta. Selvityksen perusteella se on aluetta, jonka tulisi palvella kaupunkilai- sia yhteisenä olohuoneena, liikunnan sekä vapaan oleskelun paikkana. Paikka koettiin myös soveltuvan hyvin isojen tapahtumien järjestämiseen. Puisto koettiin tärkeänä sen takia, että kaupungin länsipuolella on suhteellisen vähän viheralueita, mutta yleinen kä- sitys oli silti, että puiston ympärivuotista toimintaa tulisi kehittää jotenkin sen elinvoimai- suuden takaamiseksi. (Peltomaa ja Talonen 2011, 6)

2.4 Historia

Puistolla on varsin rikas historia ja sen ranta on muokkautunut mittavasti sen olemassa- olon aikana (Maisemasuunnittelu Hemgård 2011, 6) (KUVA 2).

Kuva 2 Ilmakuvasarja, Eteläpuisto (Lähde: OSKARI 2020, Koonti: Katri Patourina)

(7)

Eteläpuisto hahmoteltiin Hämeenpuiston jatkeeksi jo 1830-luvulla C.L. Engelin asemakaavassa, jonka jälkeen se rakennettiin vaiheittain puistoksi vuosina 1910-1920 (Tam- pereen kaupunki 2015, 6). 1800-luvun alkupuoliskolla alueen ylärinteiden tiedettiin olevan viljellyt. Vuosien 1867-1868 C.A. Edefeltin asemakaavassa puistoa kaavailtiin kaupunkilaisten yleiseksi puistoksi. Toteutus tapahtui vuosina 1915-1929, jolloin suunnitteli- jana toimi kaupungininsinööri K. Vaaramäki ja rakentamista johti kaupunginpuutarhuri Onni Karsten. Tyyliltään puisto edusti 1920-luvun puutarhataiteen uusklassismia, mutta siinä on tunnistettavissa myös 1800-luvun maisematyylin piirteitä. 1930-luvulla länsipuoli puistosta tasoitettiin pallokentäksi. Tältä ajalta on peräisin myös Nalkalankenttä. Nykyi- seen laajuuteen puisto on kasvanut vaiheittain. 1953 lounaisosaan rakennettiin speedwayrata, joka lopetti toimintansa vuonna 1980-luvulla. (Maisemasuunnittelu Hemgård 2011, 6) (KUVA 3)

Kuva 3 Eteläpuiston historia, aikajana. (Tekijä: Katri Patourina, Tieto: (Maisemasuunnit- telu Hemgård 2011))

Eteläpuiston tärkeitä historiallisia rakennuksia ovat muun muassa Kulkutautisairaala, De Gamlas Hem (nyk. musiikkiopisto) ja Klingendahlin tehdas. Kulkutautisairaala rakentui nykyiseen muotoonsa 1800 ja 1900 lukujen molemmin puolin. Klingendahlin tehdas aloitti toimintansa 1900-luvun alussa. De Gamlas Hem rakentui myös vuosisadan vaih- teessa ja toimi nimensä mukaisesti vanhainkotina ruotsinkielisille asukkaille. (A-Insinöö- rit Suunnittelu Oy 2012b, 54-55)

(8)

3. MIKÄ KONFLIKTI?

3.1 Konfliktin määritelmä

Suomen sivistyssanakirja antaa sanalle konflikti sivullaan määritelmän: yhteentörmäys, ristiriita, selkkaus, riita (Suomisanakirja a). Ristiriita sanalle se antaa määritelmän: yh- teensopimattomuus, vastakkaisuus (Suomisanakirja b). Ja kiistalle: erimielisyys, väittely, polemiikki, kina, tora, riita, sanaharkka (Suomisanakirja c). Tutkimuskirjallisuudessa puolestaan on monenlaisia tulkintoja konfliktin määritelmästä. Peltonen ja Villanen (2004) ovat kirjallisuuskatsauksessaan koonneet määritelmiä monesta eri lähteestä. Useim- missa niistä korostuu kamppailu osallisten intressien ja/tai tavoitteiden välillä. Tärkeäksi piirteeksi on nähty se, että tapahtuu häiritsevää, keskeyttävää tai toisen toimintaa estä- vää toimintaa. Joskus oletetaan, että kamppailu tapahtuu joistakin niukoista resurs- seista. Toisinaan on puolestaan kyse enemmänkin siitä, minkälaisina osapuolet näkevät toistensa päämäärät. (Peltonen ja Villanen 2004, 6). Oletan, että tällä tarkoitetaan sitä, että jonkun toisen päämäärät saattavat jostakin toisesta näyttää päättömiltä ja perättö- miltä, mikä aiheuttaa ristiriitaa. Määritelmissä on kuitenkin nähty yhteisenä piirteenä se, että konflikti koetaan jonkinlaiseksi prosessiksi, jossa yksi tai useampi osapuoli mieltävät toisen osapuolen haittaavan toimiaan tai tavoitteidensa täyttymistä. Toisien sanoen, ei voida puhua konfliktista ennen kuin osapuolet tiedostavat tavoitteidensa olevan ristiriidassa. (Peltonen ja Villanen 2004, 6)

Eräissä määritelmissä erotellaan myös käsitteinä konflikti ja kiista, jossa konflikti on pe- rustavanlaatuinen ristiriita osapuolten välillä, kun taas kiista aktualisoitunut tapaus konfliktin sisällä. Kiista koskee jotain konkreettisia kysymyksiä tai tapahtumia ja niitä voi konfliktin sisällä olla monia. Puhutaan niin sanotuista aktualisoituneista konfliktitilanteista.

Peltonen ja Villanen (2004) esittelevät kirjallisuuskatsauksessaan listauksen, jossa sel- vitetään tällaisten konfliktilanteiden tekijöitä. Tästä listauksesta Peltonen ja Villanen nos- tavat mielenkiintoisena yksityiskohtana oletuksen siitä, että konfliktiin sisältyy osapuolten keskinäinen riippuvuus. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin yhdellä osapuolella on jonkin- lainen mahdollisuus vaikuttaa toisen osapuolen tavoitteiden toteutumiseen. (Peltonen ja Villanen 2004, 7)

Katsaukseensa pohjaten Peltonen ja Villanen tekevät seuraavaan yhteenvedon konfliktin määritelmästä: konfliktia on tarkasteltava prosessina, jossa taustalla on monia erilaisia syitä, kaksi tai useampi osapuoli ja osapuolilla on tietoisuus siitä, että he ovat intres- siensä ja tavoitteidensa osalta ristiriidassa. Konfliktista prosessina he kuitenkin päätyivät

(9)

käyttämään myös seuraavaa määritelmää: ”toimijat ovat keskenään näkyvässä konflik- tiprosessi, kun he tai heidän edustajansa tavoittelevat keskenään yhteensopimattomia päämääriä heikentämällä suoraan tai epäsuorasti toisten mahdollisuuksia ajaa omia päämääriä”. (Peltonen ja Villanen 2004, 7)

3.2 Maankäytön konflikti

Peltosen ja Villasen (2004, 9) mukaan maankäytön konfliktit liittyvät usein paikkaan tai tilaan. Maa-alueeseen saattaa kohdistua erilaisia arvostuksia ja intressejä, mikä aiheuttaa ristiriitoja osapuolten välille. Tällaisissa konflikteissa kiistojen aiheina ovat erityisesti se, mitä paikalle saa ja mitä ei saa tehdä. Tietylle paikalle ei voi samalla sekä rakentaa, että olla rakentamatta ja siten paikasta tulee niin sanottu niukkuustekijä, josta osapuolet taistelevat kiivaasti. Peltonen ja Villanen (2004, 9) tulkitsevat kirjallisuuskatsauksessaan maankäytön konfliktien olevan siten prosesseja, joihin liittyvät erimielisyydet jonkin maa- alueen käytöstä, osapuolten väliset ristiriidat ja niihin kytkeytyvät strategiset toimet sekä ristiriitojen kärjistyminen. Määritelmään sisältyy aikaisemmassa luvussa käsitelty ajatus siitä, että osapuolet tiedostavat olevansa konfliktissa. Maankäytön konfliktin prosessina tarkoittaa sitä, että konflikti ns. kypsyy ja vähitellen toimijoiden välille muodostuu selkeitä vastakkainasetteluja ja rintamalinjoja. Maankäytön konflikteissa ei siis ole kyse pienistä suunnitteluprosessin erimielisyyksistä, vaan ne käsittävät usein suurempia ongelmia.

Kirjallisuuskatsauksessa esitetään myös ote Kettusen (1998, Peltosen ja Villasen 2004, 10-11 mukaan) ympäristökonfliktin määritelmästä, joka heidän mielestään sopii myös käytettäväksi maankäytön konfliktia määriteltäessä. Sen ensimmäinen osa toteaa, että konflikteja ovat intressiristiriitojen lisäksi myös ”tilanteet, joissa ympäristön muuttamiseen liittyvät toimenpiteet nousevat kritiikin kohteiksi”. Sen toinen osa liittää tähän myös tilanteet, joissa on ”ristiriita, siitä, kenellä on oikeus osallistua ympäristöä koskevaan tavoitteiden asetteluun ja päätöksentekoon”. Vaikka nämä määritelmät ympäristökonflikteista soveltuvat myös maankäytön konflikteihin sovellettaviksi, maankäytön konfliktit eivät ole sama asia kuin ympäristökonfliktit. Ympäristökonflikteissa on kyse enemmänkin ympä- ristöongelmista tai jopa kriiseistä. Maankäytön konflikteja voidaan kuitenkin pitää ympä- ristökonfliktien yleisimmän kategorian erityistapauksina.

Maankäytön konflikteissa on myös muita erityispiirteitä. Niissä osallistuvat usein samat toimijat, jotka muodostavat Peltosen ja Villasen (2004) sanoin ns. kolmiodraaman. Näitä osallisia ovat yksilöt tai heidän yhteenliittymänsä, byrokratia eli valtion tai kunnan hallin- nolliset organisaatiot sekä markkinatoimijat eli yksityiset yritykset. Toimijat ovat monessa asiassa riippuvaisia toisistaan. Julkinen taho tarvitsee kansalaistensa luottamuksen ja

(10)

hyväksynnän. Se tarvitsee myös markkinatoimijoiden sijoituksia ja verorahoja sekä ra- kennuttajia tuottamaan muun muassa asumisen ja muita palveluita, joita se ei pystyisi yksinään tuottamaan. Kansalaiset tarvitsevat valtion ja julkisen puolen tuottamia palveluita ja hyödykkeitä sekä näiden yhteisvaikutuksen tuloksena syntyvää hyvää elinympä- ristöä. Markkinavoimien tarpeista Peltonen ja Villanen mainitsevat vain kunnille kuuluvan kaavoitusmonopolin. (Peltonen ja Villanen 2004, 27) (KUVA 4) on pyritty avaamaan suh- teita maankäytön konfliktien osapuolten välillä.

Kuva 4 Maankäytön konfliktien osapuolet (Peltonen & Villanen 2004, 28)

Konflikteja syntyy usein, kun joku näistä osapuolista kokee arvonsa tai asemansa olevan uhattuina. Peltosen ja Villasen (2004) mukaan, jos eläisimme ideaalimaailmassa, paras suunnitteluratkaisu olisi sellainen, joka on kaikkia edellä mainittuja osallisia hyödyttävä.

Eli asukas kokisi sen ympäristöystävälliseksi, maanomistajan, rakennuttajan tai yrittäjän mielestä se olisi kannattava ja julkisen tahon kannalta se olisi laillinen. Monimutkaisen tästä tekee se, että tahot joutuvat joissakin tapauksissa toimimaan sekä markkinaperus- teisesi että yhteisen hyvän puolesta. Alla kaaviokuva siitä minkälaisten ristipaineiden kohteeksi esimerkiksi kaavoitus joutuu. (KUVA 5) (Peltonen & Villanen 2004, 28)

(11)

Kuva 5 Suunnitteluorganisaation kokemat ristipaineet

3.3 Konflikti prosessina

Peltosen ja Villasen (2004) mukaan konflikteja tulisi käsitellä ajassa tapahtuvina proses- seina. Vain tällä tavalla niitä pystytään ymmärtämään kunnolla. Konfliktien tutkimiseen on kehitetty monenlaisia tutkimusmalleja. Eräänlaisena klassikkoesimerkkinä pidetään Pondyn (Pondyn 1967, 300) mallia, jossa konflikti on jaettu viiteen vaiheeseen:

Kuva 6 Konfliktin vaiheet, Pondyn malli (Pondy 1967; kuvio: Katri Patourina)

Tämä vaiheistus on koettu hyväksi lähestymistavaksi, jossa pystytään yhdistämään eri tieteenalojen näkökulmia. On olemassa myös muita vaihtoehtoja. Peltonen ja Villanen (2004, 8) esittävät kirjallisuuskatsauksessaan yhden mallin, johon kuuluvat seuraavat vaiheet:

(12)

Kuva 7 Konfliktin vaiheet (Peltonen & Villanen 2004, 8; kuvio: Katri Patourina

Yhteenvetona Peltonen ja Villanen (2004) esittävät koosteen konfliktin vaiheista prosessina seuraavasti:

Kuva 8 Kooste konfliktin vaiheista (Peltonen & Villanen 2004, 8), kuvio: Katri Pa- tourina

Nämä vaiheet tulisi nähdä syklisinä, jossa yksi konflikti saattaa olla toisen konfliktin alku ja niin edelleen.

Konfliktin prosessi etenee toimijoiden puolesta, jotka ovat siis konfliktin osapuolia. He vievät prosessia aktiivisesti eteenpäin. Tähän kuuluvat myös sellaiset asiat kuten kult- tuurilliset ja rakenteelliset tekijät, sekä konfliktin aihe. Samalla kun aktiiviset toimijat vie- vät prosessia koko ajan eteenpäin muut tekijät asettavat puitteet tälle toiminnalle. Kon-

(13)

fliktin käsittäminen tällaisena dynaamisena prosessina mahdollistaa sen kokonaisvaltai- sen tarkastelun eri näkökulmista. (Peltonen ja Villanen 2004, 9) Tämä puolestaan edes- auttaa ratkaisujen löytämisessä.

3.4 Konfliktien merkitys

Konfliktit mielletään arjessa usein kielteiseksi asiaksi. Päätöksentekoprosessissa ne voidaan kuitenkin tulkita myös luonnolliseksi osaksi ongelmanratkaisuprosessia sekä myös eräänlaisena kriittisen ajattelun äänenä. Konflikteja on hyvä osata hallita, sillä ne ovat osa ihmisen luontaista vuorovaikuttamista, niitä esiintyy jokaisessa kulttuurissa ja niillä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia. Peltosen ja Villasen (2004) kirjallisuuskatsauksessa sanotaan, että on olemassa destruktiivisia eli tuhoisia ja konstruktiivisia eli raken- tavia konflikteja. Niin kuin nimistä voidaan päätelläkin, konstruktiivinen konflikti pitää it- sessään yhteistyöprosesseja. Näillä pyritään löytämään osapuolten yhteisiä intressejä ja luomaan empaattisia tunteita avoimella kommunikaatiolla. Destruktiivisissa konflikteissa puolestaan puuttuu usein yhteistyö ja kommunikaatio. Konfliktien hallinnassa tehtävänä on ohjata konflikteja suuntaan, joissa ei synny konfliktin eskaloitumista ja sovittamatto- mia tilanteita (Peltonen ja Villanen 2001, 12-13) Ajatuksena siis on, että rakentavat konfliktit ovat taustekijä yhteiskunnan muuttumiselle. Muuttuminen tapahtuu väistämättä ja siten se on normaalia. Konfliktien hyvänä puolena onkin se, että se synnyttää motivaa- tiota ratkaista ongelmia, jotka muuten jäisivät käsittelemättä. (Peltonen ja Villanen 2004, 40)

(14)

4. CASE ETELÄPUISTO

4.1 Osapuolet ja intressit

Eteläpuiston konfliktin tapauksessa on monia osapuolia, joista eräät ovat vaikuttamassa sen kehittymiseen enemmän kuin toiset. Akordi Oy:n (2015) 16.6.2015 tekemän lähtöti- lanteen kartoituksessa on listattu seuraavia osapuolia ja vaikuttavia tekijöitä:

Tampereen kaupunki. Kaupungilla on keskeinen rooli suunnittelussa ja sen tavoitteena on ollut kehittää alueen kaupunkiympäristöä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut asun- torakentamisen tuominen alueelle, mutta myös virkistysmahdollisuuksia on pidetty tär- keänä. Kaupunkistrategian toteuttajana kaupungilla on ollut päämääränä kehittää Tam- pereen kaupunkirakennetta ja elinvoimaisuutta, jossa keskustan vetovoimaisuus palve- lee kilpailukykyä, kuntataloutta, hyvinvointia ja veronmaksajia. (Akordi 2015, 5) Toisin sanoen Tampereen kaupunki on nähnyt Eteläpuistossa oivan mahdollisuuden laajentaa keskustaa. Erityisesti Tampereen kaupungin keskustahankkeella on suurena intres- sinä tasapainoisen kaupunkirakenteen kehittäminen sekä koko keskusta-alueen vetovoi- maisuuden lisääminen. Taustatekijänä Akordi Oy:n (2015) mukaan tässä on kaupungille asetetut asuntorakentamiseen ja väestökehitykseen liittyvät tavoitteet. Myös kaavoituk- sella on ollut vahva rooli tapahtumien kulussa, sillä käsittelyalueen maa-ala on kaupun- gin omistuksessa ja kaupungilla on myös kaavoitusmonopoli. Lisäksi kaupungin eri hal- lintokuntien edustajat kytkeytyvät suunnitteluun erilaisten ohjaus- ja suunnitteluryhmien välityksillä ja siten pääsevät vaikuttamaan prosessiin. Kaavoituksen tehtävänä on ollut näiden näkökulmien yhteensovittaminen. (Akordi Oy 2015, 5-6)

Akordi Oy (2015) mainitsee lähtötilannekartoituksessaan osapuolena tai pikemminkin te- kijänä "Ympäristön- ja luonnonsuojelun". Se ei kuitenkaan avaa sitä, että onko tämän tekijän takana jokin tietty toimija. Aamulehden tapahtumaselostukseen pohjaten (Aamu- lehti 2017a), mm. ELY-keskus ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus voivat antamiensa lau- suntojen ja toimiensa puolesta edustaa tätä näkökantaa. Molemmat ovat ilmaisseet mie- lipiteensä Eteläpuiston säilyttämisen puolesta ympäristö- ja luontonäkökulman kannalta.

Akordin mukaan luonnon- ja ympäristönsuojelun näkökannalta tärkeitä asioita ovat olleet viherrakenteen ja viheryhteyksien säilyminen Eteläpuiston alueella (mm. rantavyöhyk- keen säilyttäminen riittävältä leveydeltä), huoli viereisen luonnonsuojelualueen ylikuor- mittumisesta sekä viihtyvyyden, terveellisyyden ja luonnon monipuolisuuden säilyminen, jos vanha puisto poistetaan.

(15)

Osapuolina on myös yhdistyksiä. Eläköön Eteläpuisto (EEP) ry on yhdistys, joka on järjestäytynyt puolustamaan Eteläpuiston kulttuurihistoriallisia, luonto- ja maisema-arvoja. Yhdistys ja sen jäsenet näkevät Eteläpuistossa merkittäviä arvoja niin virkistyksel- lisestä kuin kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Urbaani Tampere yhdistyksen tavoit- teina Eteläpuiston suhteen ovat puolestaan kestävän liikkumisen (pyöräilyn, kävelyn, joukkoliikenteen), urbaanin kaupunkikulttuurin, tiiveyden ja viihtyisyyden edistäminen.

Tampereen polkupyöräilijät ry taas esittivät erilaisia pyöräily-ystävällisiä parannuseh- dotuksia silloisiin esillä olleisiin suunnitelmiin. Erilaiset alueen urheilu- ja liikuntajärjes- töt olivat kiinnostuneita siitä, miten heidän toimintamahdollisuutensa jatkuvat tai paran- tuvat suunnittelualueella ja miten tämä tulee vaikuttamaan esimerkiksi vuokrakuluihin.

Rullalautailuseurat ja liitot toivoivat rullalautailupaikkaa niin uusista suunnitelmista kuin myös esimerkiksi väliaikaisena toteutuksena. Alueen yritykset ja yhteisöt esittivät kiin- nostuksensa toimitilojensa ja toimintamahdollisuuksiensa tulevaisuudesta. Huolta herätti myös se, miten suunnittelussa otetaan huomioon yrittäjät ja paikan vetovoimaisuus pit- källä aikavälillä. Alueella sijaitsevat taloyhtiöt ja niiden asukkaat kokivat erityisen tär- keänä rannan, puistoalueen, virkistysmahdollisuuksien sekä vapaan urheilutilan säilymi- sen. Paikallisen koulun lapset ja nuoret toivoivat alueelta mm. suuria puistoja ja piha- alueita, suihkulähteitä, paljon penkkejä, puita, pensaita, veistoksia sekä uimaranta.

Akordi Oy tuntui nostavan lähtötilannekartoituksessaan (2015) erityisesti esille sellaiset toimijat kuin Eläköön Eteläpuisto ry, Urbaani Tampere ry ja kaupungin viranomaiset.

Tämä on mielestäni luonnollista, juuri näistä osapuolista näyttäisi muodostuvan Etelä- puiston konfliktitapauksen ydinosalliset. Mielenkiintoisena asiana osallisissa voidaan huomata myös se, että vastakkainasetteluja syntyi niin kansalaisten ja viranomaisten kuin viranomaistenkin kesken.

4.2 Tapahtumien kulku

Tapahtumien kulun aikajana Eteläpuiston tapauksessa tehtiin kokoamalla tiedot monesta eri lähteestä, yhdistelemällä ja jossain kohdin myös päättelemällä. Lähteinä on käytetty pääosin kaupungin sivuja tai sieltä saatavaa aineistoa, Aamulehden tapahtumien kulkua kuvaavia artikkeleita sekä kirjoituksia Eläköön Eteläpuisto ry yhdistyksen sivuilta, joka on seurannut Eteläpuistoa koskevaa toimintaa tarkkaavaisesti. Eteläpuiston konflikti on monipuolinen, monitasoinen ja edelleen jatkuva prosessi, jossa kaikki osapuolet ja toiminta eivät välttämättä näy päällepäin. Tapahtumien kulun selvittämisen tu- eksi olen laatinut aikajanakuvan, ks. LIITE 1.

(16)

Aamulehden (2017a) mukaan tapahtumien kulku alkoi siitä, kun vuoden 2013 Tampe- reen keskustan kehittämishankkeessa esitettiin, että Eteläpuiston alueelle olisi mahdol- lista saada 900-1800 asukasta. Selvää on siis, että hankkeessa Eteläpuisto nähtiin erit- täin houkuttelevana kehittämisen paikkana. Tämän kehittämisidean seurauksena Tam- pereen kaupunki järjesti alueella kansainvälisen suunnittelukilpailun vuosina 2013-2014, jonka voittajia olivat suunnitelmat Seelake ja Sunny side of the city. Lokakuussa 2014 kaupunginhallitus päätti aloittaa Eteläpuiston yleissuunnittelun Seelake-vaihtoehdon pohjalta, jossa esitettiin alueelle mahtuvan 2500-3000 asukasta. Marraskuussa 2014 kaupunginhallitus hyväksyi myös kaavoitusohjelman vuosille 2015-2017, jossa yhtenä kehityskohteena oli Eteläpuisto. (Aamulehti 2017a) Jo tässä vaiheessa, ennen varsinaista suunnittelun aloitusta, aihe ja siihen liittyvät prosessikysymykset olivat ehtineet aiheuttaa paljon julkista keskustelua. Eläköön Eteläpuisto ry perustettiin ja ensimmäinen adressi luovutettiin kaupunginpäättäjille, mikä oli selvä ilmaus siitä, että alueelle suunni- teltavista asioista oltiin niin kiinnostuneita kuin huolissaan. (Akordi 2015, 5)

Huhtikuussa 2015 Tampereen kaupunki ilmoitti sivuillaan Eteläpuiston asemakaavoituksen alkaneen ja samalla julkaistiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kesän alussa 2015 kaupunki ilmoitti samalla sivulla siitä, että Tampereen Eteläpuiston kaavan yhteis- työryhmä on valittu. Tähän ryhmään kuuluivat mm. kaupungin sidosryhmien edustajat ja kaupungin asiantuntijat. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli toimia asemakaavoituksen työn tukena ja ryhmän työskentelyä pystyi seuraamaan verkossa olevan vuorovaikutusalus- tan kautta. (Aamulehti 2017a) Nyttemmin alusta ei ole enää toiminnassa (Tampereen kaupunki 2018) Aamulehden (2017a) mukaan yhteistyöryhmä kokoontui yhteensä 14 kertaa. Voisi olettaa, että ryhmän kokoonpanoon kuului mm. Akordin lähtötilannekartoi- tuksessa listatut osapuolet. Yhteistyöryhmän tapaamisista on säilynyt varsin vähän jäl- kiä, vain muutama muistio EEP ry sivustolla, ja yksi Akordi Oy:n omilla sivuilla. Kaikki muut linkit Akordi Oy:n sivuilla olleisiin muistioihin ovat vanhentuneet tai poistuneet käy- töstä. Aamulehden (2017a) artikkelin mukaan noin vuosi yhteistyöryhmän luomisen jäl- keen kaavoitus asetti nähtäville kaavaluonnosaineiston maalis-huhtikuussa 2016. Kaa- valuonnosaineistossa oli kaksi vaihtoehtoa, jotka ilmeisesti olivat yhteistyöryhmän kanssa yhteistyössä muodostamat. Saman vuoden joulukuussa Tampereen yhdyskun- talautakunta hyväksyi nähtäväksi Eteläpuiston asemakaavaehdotuksen.

Vuosi 2017 oli Eteläpuiston kannalta tapahtumarikas. Aamulehden (2017a) mukaan vuoden 2017 Helmikuussa Pirkanmaan ELY-keskus antoi lausunnon asemakaavaehdotuk- sesta tuomiten sen. Aamulehden (2017a) mukaan ELY-keskuksen mielestä suunnitelma horjuttaa keskustassa olevia virkistyskokonaisuuksia ja ei täytä lain vaatimuksia Hä- meenpuiston kulttuuriympäristön kohdalla. Myös Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi

(17)

kaupunginvaltuuston tekemän yleiskaavan hyväksymispäätöksen Eteläpuiston osalta (Aamulehti 2017a). Aamulehti (2017a) tiedotti, että tämä tapahtui sen nojalla, että kaa- vaehdotus oli ekologisen kestävyyden, virkistysalueiden riittävyyden ja luontoarvojen säilyttämisen osalta maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Tampereen kaupunki valitti Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (Aamu- lehti 2017a). Lisäksi helmikuussa kaupunginhallitus teki pitkään harkinnassa olleen pää- töksen siitä, että Tampere aikoo hakea kansalliseksi kaupunkipuistoksi (Aamulehti 2017b). Tämä tieto tulee oleelliseksi tapahtumakulun myöhemmässä vaiheessa. Saman vuoden keväällä Pirkanmaan maakuntavaltuustossa hyväksyttiin 2040 maakuntakaava (Pesonen 2017). Aamulehden artikkelin (Pesonen 2017) mukaan kaavasta tehtiin yh- teensä 12 valitusta, joissa valitettiin myös Eteläpuistosta. Aamulehden artikkelin (Saari- nen 2017) mukaan Eteläpuiston osalta maakuntakaava muuttui siten, että edellisessä voimassa olevassa kaavassa Eteläpuiston alue oli merkittynä virkistysalueeksi, kun taas uudessa oli merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Valituksen olivat allekirjoittaneet Elä- köön Eteläpuisto ry, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry, Tampereen ympäristön- suojeluyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry (Saarinen 2017). Aamulehden artikkelin (Saarinen 2017) mukaan valittajien mielestä muutoksen vaikutusta ei arvioitu eikä perusteltu tarpeeksi ja sen tarkoitus oli vain poistaa ristiriita Eteläpuiston asemakaavaehdotuksen ja maakuntakaavan välillä. Lisäksi valittajien mielestä päätöksen tekemisessä oli ollut mukana esteellisiä henkilöitä (Saarinen 2017). Tapahtumakulussa tärkeä episodi olivat kevään 2017 kuntavaalit. Vaalien jälkeen oli laadittu pormestariohjelma, johon sitoutuivat lähes kaikki valtuutetut. Siinä linjattiin, että tekeillä oleva Eteläpuiston asemakaava viedään päätökseensä siinä olevilla keskei- sillä suunnitteluratkaisuilla, lukuun ottamatta Eteläpuiston ranta-aluetta. Ranta-alueesta tehtäisiin uusi suunnitelma, jossa säilyisi nykyinen rantaviiva, rakentamista kevennettäi- siin ja puisto säilytettäisiin virkistäytymisen käytössä. (Aamulehti 2017a) Näistä linjauk- sista tuli yksi suurimmista odotuksista niille, jotka kannattavat Eteläpuiston säilyttämistä puistona. Elokuussa 2017 Pirkanmaan maakuntahallitus hylkäsi maakuntakaavasta tehdyt valitukset perusteettomina (Aamulehti 2017a).

Vuosi 2018 oli tapahtumien kulun näkökannalta varsin hiljainen. Esimerkiksi kaupunki aloitti kaupunkipuistoksi hakemisen valmistelut (Tampereen kaupunki 2019). Näyttäisi siltä, että päätöksien tekemisestä pidättäydyttiin osapuolten odottaessa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Tampereen kaupungin tekemästä valituksesta koskien Hämeen- linnan hallinto-oikeuden kumoamaa yleiskaavaa.

Vuoden 2019 tammikuussa korkeimmalta hallinto-oikeudelta tuli päätös, että se kumoaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kumoamispäätöksen koskien Tampereen kaupungin

(18)

hyväksymää kaavaa (Kerola 2019). Tämän jälkeen konfliktin painopiste siirtyi enemmän seuraamaan kaupunkipuisto asian kehittymistä. Muun muassa Eläköön Eteläpuisto ry oli huolestunut siitä, että rajauksessa otettiin mukaan liian pieni osa Eteläpuistoa (EEP ry 2019). Kaupunginhallitus otti 15.4.2019 käsittelyynsä kaupunkipuiston hakemus hank- keen rajauksen (Tampereen kaupunki 2019). EEP ry:n (2019) mukaan rajausta koskevat materiaalit oli salattu kokouksen esityslistalta tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen ja julkistettiin pöytäkirjan liitteenä vasta vaalien jälkeen. Marraskuussa 2019 Eläköön Ete- läpuisto ry välittivät kaupungin päättäjille kuntalaisaloitteen ja adressin koskien Etelä- puistoa. Samana päivänä kaupungin päättäjät esittivät oman linjauksensa siitä, että Ete- läpuistoa ei tulla kehittämään vuosina 2020-2024. Sen suunnittelussa kuitenkin tullaan seuraamaan vuoden 2017 pormestariohjelman lupauksia ja puistosta tehdään uusi suunnitelma. 6.4.2020 kaupunginhallitus oli vastannut adressin mukana luovutettuun Eteläpuiston säilyttämisen kuntalaisaloitteeseen, että alueen kehittäminen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. (Tampereen kaupunki 2020)

4.3 Ratkaisupyrkimykset ja muut toimet

Suurimmaksi kiistanaiheeksi Eteläpuiston konfliktissa voidaan todeta näkökulma siitä, että säilytetäänkö alueen pääluonteinen käyttötarkoitus puistona vai kehitetäänkö Etelä- puistoa asuinalueena urbaaneilla virkistysmahdollisuuksilla. Niin Eteläpuiston urbaanin kehityksen kannattajat, muun muassa kaupungin edustajat, kuin Eteläpuiston "rakentamista" vastustavat osapuolet ovat alusta asti osoittaneet vahvasti näkökantansa. Tämä teki tilanteesta alusta pitäen haastavan ratkaista.

Kaupunki oli suunnittelun käynnistyessä laatinut lain vaatiman osallistumis- ja arviointi- suunnitelman. Suunnitelmassa oli tarkoitus avata sitä, miten aluetta koskevassa asiassa edetään, miksi kaava tehdään ja miten siihen voi osallistua. (Tampereen kaupunki 2015, 1) Laajaan suunnitelmaan kaupunki oli koonnut erilaisia alueesta tehtyjä selvityksiä, vaihtoehtoisia suunnitelmia, osallisia ja heidän näkökantojaan sekä perustellut omia rat- kaisujaan suunnittelun kohdalla. EEP ry oli julkaissut sivuillaan tarkkasanaisen ja kriti- soivan kommentoinnin suunnitelmasta. (Eläköön Eteläpuisto ry a) Karkeasti tiivistettynä suunnitelmaa kritisoitiin paikoin epätarkaksi, epäjohdonmukaiseksi ja jopa harhaanjoh- tavaksi. EEP ry pyysi osoitetut kohdat korjattavaksi suunnitelmassa. Jo tässä vaiheessa voidaan huomata, että osapuolten välit ovat tulehtuneet.

Suuri askel ratkaisun löytämisessä oli kaupungin vuonna 2015 perustama yhteistyö- ryhmä, jonka vetäjäksi asetettiin ulkopuolinen puolueeton sovittelija Akordi Oy. Kootusti Pro Eteläpuisto-liikkeen vuoden 2015 adressisivustolla julkaistujen tiedotteiden mukaan ryhmään sisältyi edustajia Tampereen kaupungista, Urbaani Tampereelta, Pirkanmaan

(19)

Perinnepoliittisesta yhdistyksestä, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksestä sekä paikallisista taloyhtiöistä. Ryhmän tavoitteena oli päästä uudistettavassa asemakaavassa ratkaisuun, jossa otettaisiin huomioon myös ne, jotka haluavat alueen säilyvän viher- ja puistoalueena. (Pro Eteläpuisto) EEP ry:n kokoamien yhteistyöryhmän muisti- oista (Eläköön Eteläpuisto ry b) voitaisiin päätellä, että ryhmän työ koettiin sujuvan he- delmällisesti. Kaupunki osallistui omalta osaltaan suunnitteluprosessin läpinäkyvyyteen julkaisemalla sivuillaan linkin verkkoportaaliin, josta pystyi seuraamaan yhteistyöryhmän toimintaa. (Tampereen kaupunki 2018). Vuoden 2015 marraskuussa Pro Eteläpuisto- liikkeen adressitiedotteissa ilmoitettiin, että yhteistyöryhmän toiminnassa mukana olosta huolimatta, EEP ry ei voi allekirjoittaa suunnittelun tuloksena syntyneitä vaihtoehtoja.

Tiedotteen mukaan syyksi EEP ry ilmoitti kokeneensa, että suunnittelu oli lähtötavoit- teista huolimatta painottunut vahvasti Seelake- ja tehorakentamisen vaihtoehtoihin. Tä- män lisäksi tiedotteessa sanottiin, että EEP ry oli julkaissut oman versionsa suunnitelmasta, jossa Eteläpuiston puistomaisuus säilyy. (Pro Eteläpuisto) EEP ry:n kirjoituksista voisi päätellä, että he kokivat, että yhteistyöryhmän suunnittelua olisi määrätietoisesti viety eteenpäin voimakkaan rakentamisen suuntaan.

Tapahtumien kulku jatkui todennäköisesti kuten luvussa 4 ja LIITE 1 selostettiin. Kaava- luonnosvaihtoehdot asetettiin nähtäville, jonka jälkeen niiden pohjalta tehtiin asemakaavaehdotus. Asemakaavaehdotus sai osakseen paljon kritiikkiä niin kuntalaisilta kuin vi- rallisiltakin tahoilta ja keskustelua käytiin kiivaasti etenkin 2017 kuntavaalien valossa.

Näyttäisi siltä, että tänä aikana yhteistyö oli hiipunut ja kaupungin päättäjät keskittyivät viemään asiaa eteenpäin kaikilla tahoilla. Samaan aikaan EEP ry:n edustajat rohkaisivat kuntalaisia vaikuttamaan kaupungille lähetettävien valitusten ja adressiallekirjoitusten muodossa. Yhdistyksen kirjoitusten mukaan he pyrkivät avaamaan keskusteluyhteyttä kaupunkiin esimerkiksi lähettämällä kaupungin päättäjille kutsuja keskustelutilaisuuksiin ja puistokävelyille. EEP ry:n mukaan kaupunki ei reagoinut keskusteluyrityksiin eikä kun- talaisten lähettämiin kannanottoihin. (Eläköön Eteläpuisto ry 2017) Yhdistyksen blogikir- joituksista päätellen puheyhteys ei ole myöskään palautunut ja tiedot Eteläpuiston tilanteesta ja kaupungin mahdollisista seuraavista toimista vähäiset. Kaupungin antaman lausunnon mukaan Eteläpuiston kaavoitusta koskevat asiat ovat tällä hetkellä pysähdyk- sissä (Tampereen kaupunki 2020) ja kaupunki näytti keskittyvän kaupunkipuiston hank- keeseen, joka sekin taitaa näyttäisi olevan jonkinlaisessa odotustilassa.

(20)

5. YHTEENVETO

Eteläpuiston tyyppiset tapaukset ovat maankäytön konflikteista herkimpiä kärjistymään pattitilanteiksi. Tämän tyyppiset tapaukset eivät myöskään ole harvassa. Monessa maankäytön konfliktissa on usein kyse samanlaisista asioista, joista osapuolet kiistelevät Eteläpuiston kohdalla. Kärjistetysti joidenkin mielestä voidaan jopa puhua sellaisista vas- takkainasetteluista kuin rakennetaanko vai ei? yhteinen vai omistettu? tuotto vai kulttuu- riarvot? Kyse on jo periaatteellisista asioista, jotka osapuolet näkevät toisissaan stereo- typioina. Tällaisiin vastakkainasetteluihin ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, koska asiat eivätkä osapuolten tavoitteet ole näin yksinkertaisia.

Eteläpuiston konflikti näyttäisi olevan siinä tilassa, jossa kumpikin osapuoli on tiukasti pysynyt kannassaan ja ajanut sitä eteenpäin, minkä seurauksena on menetetty puheyhteys ja prosessia venytetään toimimattomuudella. Tämänkaltainen asettelu ei ole hyö- dyksi kenellekään. Aikaisemmin käytetty puolueettoman sovittelijan menetelmä on mie- lestäni hyvä idea, jota voisi soveltaa jatkossakin. Osallisten ja sovittelijan on kuitenkin sitouduttava ehdottomaan läpinäkyvyyteen ja puolueettomuuteen yhteisen hyvän edessä. Osallisten on myös uskallettava ja oltava valmiita ilmaisemaan ja ottamaan vas- taa erilaisia tavoitteita kompromissien muodostamiseksi. Lähtökohtahan on kuitenkin alusta asti ollut yhteinen – Eteläpuistosta on kehitettävä laadukas ympäristö.

(21)

LÄHTEET

Aamulehti 2017a. Eteläpuisto Tampereella – Tästä on kyse kiistanalaisessa hankkeessa. Aamulehti. [Viitattu 2020-04-18] Saatavissa: https://www.aamu-

lehti.fi/a/200386768

Aamulehti 2017b. Kaupunkipuisto tulossa – tuleeko myös Vanhakaupunki? Aamulehti.

[Viitattu 2020-04-18] Saatavissa: https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/kaupunkipuisto-tulossa-tuleeko-myos-vanhakaupunki-24301568

A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012a. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 [Viitattu 2020-03-09] Saatavissa: https://www.tampere.fi/liitteet/r/6LdTsBNBl/Ra- kennettu_kulttuuriymparisto2012_raportti.pdf

A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012b. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012. Liite1. [Viitattu 2020-03-11] Saatavissa: https://www.tampere.fi/liit-

teet/r/6LdU3VqG4/Rakennettu_kulttuuriymparisto2012_liite_1.pdf

Akordi Oy 2015. Tampereen Eteläpuiston ja lähialueiden kaavoitus - vuorovaikutuspro- sessin lähtötilanteen kartoitus. [Viitattu 2020-04-12] Saatavissa: https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8581/oas/8581_kartoitusraportti.pdf

Akseli. Pirkanmaan teollisuushistoria. Tampere. Työ ja tuotteet. Tekstiili. [Viitattu 2020- 03-11] Saatavissa: http://www.akseli.tampere.fi/tuotteet/tekstiil.htm

Eläköön Eteläpuisto ry 2017. Missä mennään – mitä tämän jälkeen. [Viitattu 2020-04- 20] Saatavissa: https://etelapuisto.wordpress.com/2017/02/01/missa-mennaan-mita- taman-jalkeen/

Eläköön Eteläpuisto ry 2019. Suuri puhallus valmisteilla? Eteläpuistosta vain rippeet kansalliseen kaupunkipuistoon? Eläköön Eteläpuisto ry. [Viitattu 2020-04-19] Saata- vissa: https://etelapuisto.wordpress.com/2019/04/18/suuri-puhallus-valmisteilla-etela- puistosta-vain-rippeet-kansalliseen-kaupunkipuistoon/

Eläköön Eteläpuisto ry a. Eteläpuisto OAS. [Viitattu 2020-04-19] Saatavissa:

http://www.etelapuisto.fi/OAS/

Eläköön Eteläpuisto ry b. Yhteistyöryhmä. Akordi Oy/Yhteistyöryhmän kokousmuistiot [Viitattu 2020-04-19] Saatavissa: http://www.etelapuisto.fi/yhteistyoryhma/

Kerola, Jaana 2019. Tampereen Eteläpuistoa koskeva valitus kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa – kaupunginvaltuuston päätös jää voimaan. Aamulehti. [Viitattu 2020-04-19] Saatavissa: https://www.aamulehti.fi/a/201389590

Maisemasuunnittelu Hemgård 2011. Eteläpuiston ja Nalkalanrannan maisemallinen tarkastelu 2011 [Viitattu 2020-03-09] Saatavissa: https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8581/selvitykset/8581_maisemallinen_tarkastelu_2011.pdf

Oskari. Tampereen karttapalvelu. [Viitattu 2020-03-11] Saatavissa: https://kartat.tampere.fi/oskari/

Peltonen, Lasse, Villanen, Sampo 2004. Maankäytön konfliktit ja niiden ratkaisumah- dollisuudet. Katsaus käsitteisiin ja kirjallisuuteen. Ympäristöministeriö. Helsinki.

(22)

Pesonen, Heidi 2017. Pirkanmaan maakuntakaavasta 12 valitusta – Maakuntahallitus:

Valitukset on hylättävä perusteettomina. Aamulehti. [Viitattu 2020-04-18] Saatavissa:

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/pirkanmaan-maakuntakaavasta-12-valitusta-maakuntahallitus-valitukset-on-hylattava-perusteettomina-200343881

Pondy, L.R. (1967): Organizational conflict. Administrative Science Quarterly 12: 2, s.

296-320.

Pro Eteläpuisto. Adressit. Tampereen Eteläpuisto on säilytettävä!-adressi. Tiedotteet.

[Viitattu 2020-04-19] Adressit.com. Saatavissa: https://www.adressit.com/a/104759?page_number=2

Ramboll 2012. Tampereen Eteläpuiston maaperän pilaantuneisuuden historiaselvitys.

Tampereen kaupunki. [Viitattu 2020-03-10] Saatavissa: https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8581/selvitykset/8581_maaperan_pilaantuneisuu-

den_histselv_2012.pdf

Saarinen, Jussi 2017. Yhdistyksiltä valitus maakuntakaavasta Eteläpuiston osalta: "Val- misteluun osallistunut esteellisiä". Aamulehti. [Viitattu 2020-04-18] Saatavissa:

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/yhdistyksilta-valitus-maakuntakaavasta-etelapuiston- osalta-valmisteluun-osallistunut-esteellisia-200131762

Suomisanakirja a. Konflikti. [Viitattu 2020-04-18] Saatavissa: https://www.suomisanakirja.fi/konflikti

Suomisanakirja b. Konflikti. [Viitattu 2020-04-18] Saatavissa: https://www.suomisanakirja.fi/ristiriita

Suomisanakirja c. Konflikti. [Viitattu 2020-04-18] Saatavissa: https://www.suomisanakirja.fi/kiista

Tampereen kaupunki 2011. EHYT. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella.

Raportti. [Viitattu 2020-03-09] Saatavissa: https://www.tampere.fi/liitteet/e/5zPgki2aK/ehytraportti080611.pdf

Tampereen kaupunki 2015 a. Kaavoitus. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tampere. [Viitattu 2020-03-09] Saatavissa: https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8581/oas/8581_oas_tark_160321.pdf

Tampereen kaupunki 2016. Eteläpuisto - Viherverkkoselvitys. Tampereen kaupunki.

Tampereen infra. Vihersuunnittelu. [Viitattu 2020-03-09] Saatavissa: https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8581/selvitykset/8581_viherverkkoselvi-

tys_150216.pdf

Tampereen kaupunki 2018. Asemakaavoitus. Eteläpuisto. [Viitattu 2020-04-18] Saata- vissa: https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/asemakaavoitus/etelapuisto.html

Tampereen kaupunki 2019. Toimielimet. Kaupunginhallitus. Kokous 15.4.2019. § 152 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto-hanke. [Viitattu 2020-04-19] Saatavissa:

http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_1542019/Tampe- reen_kansallinen_kaupunkipuisto_han(94475)

(23)

Tampereen kaupunki 2020. Toimielimet. Kaupunginhallitus. Kokous 6.4.2020. § 156 Eläköön Eteläpuisto ry:n kuntalaisaloite Tampereen Eteläpuiston säilyttämiseksi. [Vii- tattu 2020-04-19] Saatavissa: http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhalli- tus/Kokous_642020/Elakoon_Etelapuisto_ryn_kuntalaisaloite_

Peltomaa, Annika, Talonen Harri 2011. Selvitys Eteläpuiston kehittämismahdollisuuk- sista. Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Syner- gos. [Viitattu 2020-03-09] Saatavissa: https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8581/selvitykset/8581_kehittamismahdollisuudet_2011.pdf

(24)