ASUKKAIDEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKKUMISEN OPAS PALVELUTALON HENKILÖKUNNALLE
Hyvärinen Roosa
Opinnäytetyö Hoitotyön koulutus Sairaanhoitaja (AMK)
2021
Hoitotyön koulutus Sairaanhoitaja (AMK)
Tekijä Roosa Hyvärinen Vuosi 2021
Ohjaaja Outi Mattila
Toimeksiantaja Arvola-koti ry
Työn nimi Asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen opas palvelutalon henkilökunnalle
Sivu- ja liitesivumäärä 50 + 19
Suomessa yli 65-vuotiaiden ikääntyneiden määrä on suuri ja se tulee kasva- maan vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneiden liikkumista turvataan laeilla ja suosituksilla, koska niillä on suuri vaikutus heidän terveyteensä ja toimintaky- kyynsä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen opas palvelutalon henkilökunnalle. Opinnäytetyön tavoitteena oli pa- rantaa Arvola-kodin ikääntyneiden asukkaiden terveyttä ja edistää toimintaky- kyä. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kajaanissa sijaitseva Arvola-koti, joka on palvelutalo ikääntyneille.
Opinnäytetyön toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa laadittiin asuk- kaiden terveyttä edistävän liikkumisen opas palvelutalon henkilökunnalle. Siihen kerättiin aineistoa henkilökunnalle suunnatulla kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä oppaan sisällöstä, ulkomuodosta sekä hyö- dynnettävyydestä. Kyselylomakkeen vastaukset arvioitiin laadullisen aineiston sisällönanalyysilla, jossa ne ryhmiteltiin teemoittain. Oppaan sisältämä ajankoh- tainen tieto ikääntyneiden liikkumisesta ja sen terveysvaikutuksista kerättiin luo- tettavista tietokannoista, kuten Käypä hoito, JBI Joanna Briggs Institute (Ovid), UKK-instituutti sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kerätty ajankohtainen tieto yhdistettiin henkilökunnalta kerättyihin mielipiteisiin, joiden perusteella opas laadittiin.
Opas sisältää ajankohtaista teoriatietoa ikääntyneiden liikunnasta, sen terveys- vaikutuksista, terveyskunnon osa-alueista, ikääntyneille soveltuneista liikunta- muodoista sekä liikkumisen tukemisesta palvelutalossa. Opas sisältää myös viikko-ohjelmat itsenäisesti ja rollaattorilla liikkuvalle sekä pyörätuolissa istuvalle ikääntyneelle. Oppaan lopussa on esitelty kaksi erilaista liikuntatuokiota ja esi- merkkejä lämmittelyliikkeistä.
Avainsanat ikääntyneet, liikkuminen, toimintakyky, terveysvaikutuk- set
School of Northern Well-being and Services
Degree programme in Nursing and Health Care
Bachelor of Health Care
Author Roosa Hyvärinen Year 2021
Supervisor Outi Mattila Commissioned by Arvola-koti ry
Subject of thesis Promoting the Health of the Residents - Exercise Guide for a Nursing Home
Number of pages 50 + 19
The number of people over the age of 65 is high in Finland and it will grow by the year 2030. Mobility and exercise of elderly people is secured by laws and recom- mendations, as they have a major impact on health and functional capacity. The purpose of this thesis was to produce an exercise guide to be used by the staff of a nursing home to promote the health of the residents. The aim of the thesis was to improve the health and functional capacity of the elderly residents in the nursing home Arvola-koti in Kajaani. The thesis is commissioned by the Arvola- koti.
This thesis was carried out as a functional thesis and an exercise guide for the nursing home was made to promote the health of the residents. The data were collected through a questionnaire for the staff of the nursing home, including mul- tiple-choice and open-ended questions about the contents, appearance, and us- ability of the guide. The answers to the questionnaire were evaluated by qualita- tive content analysis, in which the answers were grouped by themes. The theo- retical information about exercise of the elderly and its health effects was col- lected from evidence-based databases such as the Finnish Current Care Guide- lines, JBI Joanna Briggs Institute (Ovid), UKK Institute, and the Finnish Institute for health and welfare. The current information collected was combined with the answers collected from the staff. All this information served as the basis for the guide.
The guide made in this thesis contains current theoretical information on exercise of the elderly, its health effects, aspects of health fitness, forms of exercise suit- able for the elderly, and support for exercise in the nursing home. The guide also includes weekly exercise programs for the elderly who move independently or with a rollator, and for the elderly in a wheelchair. At the end of the guide, two different exercise sessions and examples of warm-up regimens are presented.
Key words elderly people, movement, facility, health effects of ex- ercise
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 6
2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET ... 8
3 IKÄÄNTYMISEEN LIITTYVÄT TOIMINTAKYVYN MUUTOKSET ... 9
3.1 Ikääntyneen toimintakyky ... 9
3.2 Fyysinen toimintakyky ... 10
3.3 Psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky... 11
3.4 Sosiaalinen toimintakyky ... 12
4 IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA ... 14
4.1 Ikääntyneiden liikunta ... 14
4.2 Terveyskunnon osa-alueet ja liikuntamuodot ... 15
4.3 Liikunnan terveysvaikutukset ikääntyneellä ... 17
4.3.1 Fyysiset vaikutukset ... 18
4.3.2 Psyykkiset vaikutukset ... 19
4.3.3 Kognitiiviset vaikutukset ... 20
4.3.4 Sosiaaliset vaikutukset ... 21
5 IKÄÄNTYNEEN LIIKKUMISEN TUKEMINEN HOITOTYÖSSÄ ... 22
5.1 Liikkumisen tukeminen... 22
5.2 Hoitotyöntekijän rooli... 23
5.3 Liikkumisen tukemisen suositukset ja lait ... 25
6 ASUKKAIDEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKKUMISEN OPPAAN LAATIMINEN ... 28
6.1 Oppaan aloitus- ja suunnitteluvaihe ... 28
6.2 Oppaan työstövaihe ... 29
6.2.1 Oppaan aineistonkeruu ... 30
6.2.2 Aineiston analysointi ... 31
6.2.3 Oppaan sisältö, ulkomuoto ja hyödynnettävyys ... 34
6.3 Oppaan tarkistus- ja viimeistelyvaihe ... 37
7 POHDINTA ... 39
7.1 Opinnäytetyön eettisyyden ja luotettavuuden tarkastelu ... 39
7.2 Valmiin oppaan tarkastelu ... 41
7.3 Opinnäytetyöprosessi ... 43
7.4 Oma ammatillinen kasvu sairaanhoitajaksi ... 44
LÄHTEET ... 47
LIITTEET ... 51
1 JOHDANTO
Opinnäytetyön aihe on asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen opas palvelu- talon henkilökunnalle. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen hoitotyössä, koska ikään- tyneiden määrä lisääntyy koko ajan. Ikääntyneistä puhuttaessa tarkoitetaan 65- vuotta täyttäneitä. Väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuo- tiaiden osuus Suomen väestöstä tulee nousemaan 26%:iin ja yli 85-vuotiaiden osuus 6.1%:iin. (Suomen virallinen tilasto 2007.)
Liikunnan merkitys ja sen vaikutukset ovat kasvaneet tärkeiksi tutkimuksen koh- teiksi, koska väestö ikääntyy ja elinajanodote pidentyy. Liikunnalla ehkäistään ikääntyneiden sairauksia ja toiminnanvajavuuksia sekä sitä käytetään osana hoi- toa. Liikunnalla voidaan hidastaa ikääntymisen tuomia muutoksia ja parantaa li- hasvoimaa, kestävyyttä, kehonkoostumusta sekä psyykkistä hyvinvointia. Sen avulla voidaan ylläpitää luuston vahvuutta, liikkuvuutta, nivelten hyvinvointia, ta- sapainoa, havaintomotoriikkaa sekä ehkäistä kaatumisia. (UKK-instituutti 2020b.) Liikunta suojaa ikääntyneiden kognition heikentymistä ja parantaa kog- nition osa-alueita dementiaan sairastuneilla. Monipuolisella liikunnalla voidaan vaikuttaa ikääntyneen toimintakyvyn osa-alueisiin, kuten tasapainoon, kävelyky- kyyn ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. (Liikunta: Käypä hoito -suositus 2016.)
Ikääntyneiden liikunnallinen toiminta kuuluu osaksi vanhustyötä. Hoitotyöntekijöi- den tulee edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja jäljellä olevia voimavaroja. Heillä on myös vastuu toimia hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti. (Nevala, Pérez
& Lehtinen 2019.) Palvelutaloissa hoitotyöntekijöiden tulee edistää ikääntyneiden toimintakykyä liikkumisen avulla ja järjestää kuntoutumisen mahdollisuus. Ikään- tyneiden liikunnan tulee olla vaivatonta ja turvallista. Lisäksi heille tulee tarjota liikkumisen mahdollisuuksia, koska ikääntyneilläkin on oikeus harjoittaa liikuntaa päivittäin. (Salminen, Vuorjoki-Andersson, Hevas & Karvinen 2015, 12–13, 21.)
Opinnäytetyö toteutetaan toiminnallisena Kajaanissa sijaitsevalle Arvola-kodille ja siinä laaditaan asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen opas palvelutalon henkilökunnalle. Arvola-koti on palvelutalo ikääntyneille, jotka eivät pärjää enää
kotona, sairastavat geriatrisia tai dementoivia sairauksia ja tarvitsevat ympärivuo- rokautista hoitoa. Siellä ikääntyneet voivat asua vuokralla tai ympärivuorokauti- sessa hoidossa ryhmäkodissa. (Arvola-koti ry 2020.)
Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia opas, joka sisältää ajankohtaista tietoa ikääntyneiden liikkumisesta, sen terveysvaikutuksista ja tukemisesta, terveys- kunnon osa-alueista sekä ikääntyneille soveltuvista liikuntamuodoista. Oppaan tavoitteena on parantaa Arvola-kodin ikääntyneiden asukkaiden terveyttä ja edis- tää toimintakykyä, jota hoitohenkilökunta voi hyödyntää ohjausmateriaalina hoi- totyössä.
2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen opas palvelutalon henkilökunnalle. Opas on tarkoitettu Arvola-kotiin, joka on Ka- jaanin kaupungissa sijaitseva palvelutalo. Sen tavoitteena on parantaa Arvola- kodin ikääntyneiden asukkaiden terveyttä ja edistää toimintakykyä. Hoitotyönte- kijät voivat käyttää sitä ohjausmateriaalina hoitotyössä tukiessaan asukkaiden päivittäisiä toimintoja. Opas on hyödyllinen henkilökunnalle, koska se antaa ajan- kohtaista tietoa ja ohjeistusta ikääntyneiden liikunnasta sekä esimerkkejä ikään- tyneille sopivista liikuntamuodoista.
Opinnäytetyön tekemisestä on hyötyä minulle tulevana sairaanhoitajana, koska ikääntyneiden määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Opinnäytetyö tarjoaa minulle lisää tietoa ikääntyneiden liikkumisesta, sen vaikutuksista ja edistämi- sestä terveyden näkökulmasta. Laatiessani asukkaiden terveyttä edistävän liik- kumisen opasta palvelutalon henkilökunnalle, opin myös itse paljon.
Opinnäytetyö vastaa kysymykseen: Millainen on asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen opas palvelutalon henkilökunnalle Arvola-kodissa?
3 IKÄÄNTYMISEEN LIITTYVÄT TOIMINTAKYVYN MUUTOKSET 3.1 Ikääntyneen toimintakyky
Ikääntyneistä puhuttaessa tarkoitetaan yli 65-vuotiaita. Ikääntyneiden toimintaky- vyllä tarkoitetaan kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista. Ikääntyneillä keskei- senä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen, jolloin autonominen elämä ja itsenäinen selviytyminen jatkuvat mahdollisimman pitkään. Ikääntyneiden toimin- takykyä arvioitaessa on tärkeää huomioida yksilöllisyys sekä liikunnan- ja toimin- takyvyn erojen suuruus. (Era 1997, 9–13,184.) Monipuolisella liikunnalla ikäänty- neet voivat kehittää toimintakyvyn eri osa-alueita, kuten tasapainoa, kävelykykyä ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Tämä pätee myös laitoshoidossa ole- viin ikääntyneisiin. Ikääntyneillä vuodelevon välttäminen ja liikkeellä pysyminen ovat tärkeitä toimintakyvyn säilyttämisen kannalta. (Liikunta: Käypä hoito -suosi- tus 2016.)
Ikääntyneillä sairaudet ja toiminnanvajaus yleistyvät. Kun ikääntyneen toiminta- kyky ei riitä vastaamaan itsensä tai ympäristön asettamiin vaatimuksiin, syntyy toiminnanvajaus (Arolaakso 2021). Toiminnanvajaus vaikuttaa selviytymiseen päivittäisistä toiminnoista sekä asioiden itsenäiseen hoitamiseen (UKK-instituutti 2020b). Ikääntymiseen liittyvät liikunnan määrän vähentyminen ja keventyminen sekä sairaudet saattavat vaikuttaa kielteisesti toimintakykyyn vaikuttaviin tekijöi- hin. Näitä ovat esimerkiksi lihasvoima, kestävyys ja energiantuotanto sekä sydä- men ja keuhkojen kykyä kuljettaa happea. (Vuori 2016, 63.)
Palvelutaloissa hoitotyöntekijöiden tehtäviin kuuluu ikääntyneiden toimintakyvyn arviointi, jota on hyvä mitata ja arvioida tietyin aikavälein. Sitä voi mitata ja arvi- oida erilaisilla toimintakyvyn mittareilla ja suosituksilla, joita löytyy TOIMIA-tieto- kannasta (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2020). Esimerkiksi ikääntyneiden liik- kumiskykyä voi arvioida SPPB:lla eli lyhyellä fyysisen suorituskyvyn testistöllä.
Ikääntyneen toimintakykyä arvioitaessa on saatava riittävän laaja kuva hänen avun tarpeensa selvittämiseksi. Arvioinnissa on otettava huomioon ikääntyneen
oma kokemus toimintakyvystään, toimijuudestaan sekä ympäristötekijöiden vai- kutuksista. Ikääntyneellä pitää myös olla itse mahdollisuus osallistua oman toi- mintakyvyn arviointiin. (Arolaakso 2021.)
Ikääntyneiden toimintakykyä tarkastellaan fyysisestä, psyykkisestä, kognitiivi- sesta ja sosiaalisesta näkökulmasta, koska ne ovat sidoksissa liikkumiseen. Lii- kunta vaikuttaa toimintakykyyn joko suoraan tai epäsuoraan. Ikääntymiseen liit- tyvä vähentynyt liikunta heikentää fyysistä kuntoa ja toimintakykyä, jota kuitenkin voidaan säännöllisellä liikunnalla hidastaa tai ehkäistä. Ikääntymisen tuomat muutokset ovat fysiologisten tekijöiden osalta päinvastaisia kuin liikunnan vaiku- tukset. Liikunta on tärkeää, koska ikääntymisen tuomat muutokset, kuten passi- voituminen ja sairaudet vievät terveyttä ja toimintakykyä haitalliseen suuntaan.
(Era 1997, 17, 63.) Hyvällä toimintakyvyllä ikääntyneet voivat toteuttaa itselleen merkittäviä asioita. Vaikka ikääntyneellä olisi liikkumisen rajoituksia tai sairauk- sia, voi hän kokea toimintakykynsä hyväksi. (Havas & Urtamo 2015, 14.)
3.2 Fyysinen toimintakyky
Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan elimistön fyysistä kykyä selviytyä sille ase- tetuista tehtävistä. Se perustuu tuki- ja liikuntaelimistön sekä hengitys- ja veren- kiertoelimistön toiminnasta ja muutoksista. (Pohjolainen & Heimonen 2009, 49.) Fyysinen toimintakyky on sidoksissa biologiseen vanhenemisprosessiin, jossa ikääntyessä fyysisessä ja havaintomotorisessa toimintakyvyssä tapahtuu muu- toksia. Ikääntyneiden liikkumiskyvyn heikkenemiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten tupakointi, alkoholin käyttö, korkea painoindeksi eli BMI ja vähäinen lii- kunta. (Era 1997, 13.)
Maailman terveysjärjestön eli WHO:n esittämän ICF-luokituksen mukaan fyysi- seen toimintakykyyn kuuluvat ruumiin toiminnot ja rakenteet sekä niissä ilmene- vät pysyvät tai tilapäiset ongelmat. Fyysisen toimintakyvyn kannalta olennaista ovat muutokset tuki- ja liikuntaelimistössä, hengitys- ja verenkiertoelimistössä, nivelten liikkuvuudessa sekä lihas- ja luukudoksessa. Fyysiseen toimintakykyyn vaikuttavat tasapainon ja havaintomotoriikan muutokset. Ikääntymisen muutok-
set kehossa näkyvät kehonkoostumuksessa, hapenottokyvyssä, nivelten liikku- vuudessa, kehonkoostumuksessa ja havaintomotoriikassa. (Pohjolainen & Hei- monen 2009, 49.) Ikääntymisen fyysisiä muutoksia ovat lihaskato ja lihasvoiman pieneneminen, jotka alkavat pienenemään noin 1%:n vuodessa jo 50 ikävuoden jälkeen. Ikääntyessä lihasten voima ja kyky nopeisiin suorituksiin vähenee sekä sydän- ja keuhkoperäinen kunto pienenee 1% vuodessa 20-30 ikävuoden jäl- keen. Ikääntyessä myös liikkuvuus pienenee, johon vaikuttavat lihasten heik- kous, kudosten kimmoisuuden väheneminen, jänteiden lyhentyminen ja luuston epämuodostumat. (Komulainen & Vuori 2015.)
Ikääntyneillä toimintakyky on heikentynyt ja liikkuminen on rajoittunutta jo ennen palvelutaloon muuttoa. Fyysinen toimintakyky heikentyy ja fyysinen aktiivisuus vähenee entisestään, kun ikääntyneet muuttavat palvelutaloon. Siihen vaikutta- via asioita ovat asunnon pieneneminen, arkiaskareiden vähentyminen ja palvelu- jen saannin helpottuminen. Lotvosen (2019) väitöskirjan ”Palvelutaloon muutta- neiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhtey- dessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana” tutkimuksessa mitattiin ikääntyneen fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä ensimmäisen vuoden aikana palvelutaloon muutettuaan. Tutkimustulosten perusteella ensimmäisen asumis- vuoden jälkeen heikkenivät ikääntyneiden oikean käden puristusvoima, käve- lynopeus ja päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen. Näiden suoritusten heikke- nemiseen vaikuttivat sosiaalinen ympäristö, psyykkinen hyvinvointi ja ikäänty- neen itsearvioitu fyysinen toimintakyky. (Lotvonen 2019, 76, 80.)
3.3 Psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky
Psyykkisen toimintakyvyn käsitteet ovat monitahoisia. Psyykkisellä toimintaky- vyllä tarkoitetaan laajasti kykyä ottaa vastaan ja käsitellä tietoa, kykyä kokea ja tuntea sekä muodostaa käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Sen erityispiirteenä on, miten yksilö liittää tavoitteet ja minäkäsityksen omaan toimintaansa sekä tie- donkäsittelytaitoihinsa. Psyykkisen toimintakyvyn osa-alueita ovat tiedon käsitte- lyssä tarvittavat toiminnot sekä tiedolliset ja älylliset toiminnot, kuten muisti ja op- piminen. Psyykkiseen toimintakykyyn kuuluvat kognitiiviset toiminnot, mielenter-
veys, psyykkinen hyvinvointi, psykofysiologiset toiminnot, persoonallisuus, elä- mänhallinta, asenteet, motivaatio sekä toiveet ja tarpeet. (Pohjolainen & Heimo- nen 2009, 56–57.)
Kognitiiviseen toimintakykyyn kuuluvat muistitoiminnot, kuten lyhyt ja pitkäkestoi- nen muisti, muistissa säilyminen ja mieleen palauttaminen. Motorisiin toimintoihin sisältyy nopeus ja näppäryys, visuaalisiin toimintoihin kuuluu hahmottaminen ja kielellisiin toimintoihin kuuluvat puheen tuottaminen sekä ymmärtäminen. (Poh- jolainen & Heimonen 2009, 57.) Kognitiiviset toiminnot heikentyvät ikääntyessä, erityisesti näin käy muistille. Kognitiivisten toimintojen heikentyminen on kuitenkin yksilöllistä, eikä se rajoita toimintakykyä. Siihen vaikuttavat fysiologinen ikäänty- minen, epäterveellinen ruokavalio, tupakointi, alkoholi, depressio, lihavuus, dia- betes ja perinnölliset tekijät. Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen johtaa usein Alzheimerin tautiin. Kestävyysliikunnalla on todettu myönteinen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin terveillä ja aivotoimintojen heikkenemiseltä kärsivillä ikääntyneillä. (Komulainen & Vuori 2015.)
3.4 Sosiaalinen toimintakyky
Sosiaalisella toimintakyvyllä on monta erilaista määritelmää. Kattavan määritel- män mukaan sillä tarkoitetaan kykyä toimia yhteiskunnan normien ja arvojen mu- kaisesti sekä kykyä selviytyä vuorovaikutussuhteista ja arkipäivän toiminnoista.
Sosiaalisen toimintakyvyn yleisimmät arviointivälineet vanhustyössä perustuvat laitoksissa työntekijöiden tekemiin havainnointiin ja itsearvioituun tietoon. Työn- tekijän kokemus, empatia, intuitio ja päättelytaitojen oikeanlaisuus korostuvat, kun arvioidaan ikääntyneen sosiaalista toimintakykyä. (Pohjolainen & Heimonen 2009, 65.)
Ikääntymiseen liittyvät muutokset sosiaalisissa toiminnoissa eivät ole sidoksissa biologiseen vanhenemisprosessiin. Sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavat so- siaalinen aktiivisuus, sosiaalinen asema, elämänkokemus, elintavat ja koulutus.
Ikääntyneen sosiaaliseen verkkoon ja sosiaaliseen osallistumiseen vaikuttavat yhteiskunnan arvot ja asenteet, ikääntyneiden toimintamahdollisuudet, elin- ja
asuinolot. (Era 1997, 11.) Eri tutkimuksissa ikääntyneillä sosiaalinen kanssakäy- minen toistuu samantyyppisenä. Tutkimuksissa ikääntyneet ovat määritelleet tär- keimmäksi ihmissuhteeksi omat lapsensa. Heidän sosiaalinen verkosto vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. (Pohjolainen & Heimonen 2009, 65.) Isojärven (2016) Pro Gradu- tutkielman ”Sosiaalinen toimintakyky ikääntyvien ja ikääntyneiden kertomana” tuloksissa ikääntyneen fyysinen toimintakyky ja toimin- takyvyn osa-alueet vaikuttivat sosiaalisen toimintakyvyn konkretisoitumiseen.
Ikääntyneiden sosiaalisen toimintakyvyn merkitykseen vaikuttivat läheisverkosto, taloudellinen tuki sekä saatavilla olevat yksityiset ja julkiset palvelut. Sosiaalista toimintakykyä heikentäviksi tekijöiksi ilmenivät ikääntyneen korkea ikä, huono ta- loudellinen tilanne, sairaudet, lääkitys ja fyysinen kunto. Tutkimustulos vahvisti sosiaalisen toimintakyvyn näyttäytyvän yksilöllisesti ja rakentuvan vuorovaikutuk- sessa ympäristön kanssa tilanteesta riippuen. (Isojärvi 2016, 62–65.)
4 IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA 4.1 Ikääntyneiden liikunta
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan liikuntaa ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden ter- veyttä ja toimintakykyä edistävänä tekijänä. Käypä hoito (2015) on määritellyt lii- kunnan tarkoittavan sellaista fyysistä aktiivisuutta, jota toteutetaan tiettyjen syi- den tai vaikutusten takia ja yleensä harrastuksena (Käypä hoito 2015). Liikunnan tavoitteena on kohottaa fyysistä terveyttä ja kuntoa sekä tuottaa positiivisia koke- muksia (Hartikainen & Lönnroos 2008, 322). Liikuntaa tarvitaan liikkumiseen ja päivittäisiin toimintoihin, joiden kannalta arvioidaan liikunnan merkitystä. Lihaksiin ja niiden toimintaan sekä surkastumiseen vaikuttaa lihasten käyttäminen. Liikku- mattomuuden, kuten runsaan istumisen, on todettu alentavan ikääntyneiden ter- veyttä ja toimintakykyä. (Vuori 2016, 52.)
Liikunnalla pidetään yllä ikääntyneiden toimintakykyä, estetään fyysisen toimin- takyvyn heikentymistä ja ehkäistään kroonisia sairauksia (Savela, Komulainen, Sipilä & Strandberg 2015, 1719). Sillä voidaan vaikuttaa eri elinten rakenteiden ja toimintojen muutoksiin, kuten lihasvoiman ja massan vähenemiseen, rasva- massan lisääntymiseen, luiden ja hermoston toiminnan heikentymiseen. (Vuori 2016 59–60.) Liikunta tuo ikääntyneille positiivisia kokemuksia ja kohentaa mie- lialaa sekä hidastaa kognition heikkenemistä. Vähäinen liikunta vaikuttaa ikään- tyneiden kykyyn toimia päivittäisissä toiminnoissa. Päivittäisiin toimintoihin vai- kuttaa erityisesti alaraajojen lihasvoima, jota ikääntyneen on tärkeä harjoittaa.
(Savela, Komulainen, Sipilä & Strandberg 2015, 1720.)
Ikääntyneilläkin liikunnan harrastaminen voi olla hyvin erilaista, kuten kilpaurhei- lua, aktiivista kuntoliikuntaa, terveysliikuntaa tai liikuntaa osana päivittäisiä toi- mintoja (Era 1997, 184). Ikääntyneille sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, uinti, hiihto, tanssi ja erilaiset jumpat. Liikunta osana päivittäisiä toimintoja voi olla, esimerkiksi kaupassa käynti kävellen.
Ikääntyneen liikkumista voi rajoittaa vuodelepo esimerkiksi sairauden takia tai asuminen hoitolaitoksessa, jossa ikääntynyt on riippuvainen toisten avusta. Hoi- tolaitoksissa heidän liikkumistaan voidaan rajoittaa esimerkiksi turvavöillä, sän- gynlaidoilla, magneettivöillä tai tuoliin kiinnitettävillä pöydillä. Niitä käytetään ikääntyneiden turvallisuuden takaamiseksi, kuten kaatumisten ehkäisyyn. Liikku- misen rajoittaminen on hoitopäätös, josta vastaa lääkäri. Liikkumisen rajoitustoi- mien käyttöä pitää harkita ja niiden tarvetta tulee myös arvioida säännöllisesti.
(Valvira 2020.)
Ikääntyneet ihmiset tarvitsevat neuvoja ja ohjausta liikkumiseen enemmän kuin muut ikäryhmät. Liikunnanohjauksessa ja liikuntaneuvonnassa hyödynnetään fy- sioterapeutteja, joiden kanssa kotisairaanhoito ja osa pitkäaikaishoitopaikoista tekevät yhteistyötä. Liikunta on tärkeä menetelmä muistisairaan ihmisen kuntou- tuksessa, joilla kognitiivinen kyky on heikentynyt. Ikääntyneille on myös tärkeä löytää oikea ja sopiva tapa liikkua, joka on samalla myös mielekästä. Kotihoi- dossa tai muussa pitkäaikaishoidossa olevalla ikääntyneelle on annettava mah- dollisuus liikkua, koska se on osa hoitoa ja kuntoutusta. (Savela, Komulainen, Sipilä & Strandberg 2015, 1723–1724.)
4.2 Terveyskunnon osa-alueet ja liikuntamuodot
UKK-instituutti (2020a) on määritellyt terveyskunnon tarkoittavan fyysisen kun- non osa-alueita, jotka vaikuttavat positiivisesti tai negatiivisesti terveyteen ja toi- mintakykyyn. Terveyskunnon osa-alueita ovat: kestävyys, lihasvoima, liikkuvuus, liikehallinta ja kehon koostumus. (UKK-instituutti 2020a.) Kestävyydellä tarkoite- taan elimistön kykyä vastustaa väsymystä pitkäkestoisessa suorituksessa. Ikään- tyneillä maksimaalinen hapenkulutus laskee, mutta sitä voidaan myös parantaa kestävyysharjoittelulla. Kestävyyskuntoa voi harjoittaa esimerkiksi kävellen, tans- sien tai jumpaten. Ikääntyneiden kestävyyden kehittämisessä on tärkeää huomi- oida turvallisuus, jotta vahinkoja ei syntyisi. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 325–
326.)
Ikääntyneillä lihasvoima heikkenee, mutta lihasvoimaharjoittelulla voi ikäänty- neelläkin kasvattaa lihasmassaa. Luurankolihasten tehtävänä on voiman tuotta- minen, jonka seurauksena syntyy liike tai toiminta. Toiminnanvaje syntyy, jos li- hasten voima ei riitä suoritukseen. Ikääntyneiden lihasvoimaharjoittelun voi myös aloittaa myöhemmällä iällä, mutta silloin on tärkeä huolehtia turvallisuudesta.
Ikääntyneille soveltavia lihaskuntoharjoittelua ovat esimerkiksi kuntosaliharjoit- telu, portaille nousu tai tuolilta nousu. Palvelutaloissa on huomioitava vuodepoti- laiden liikkuminen, sillä vuodelevolla on todettu olevan kiihdyttävä vaikutus lihas- voiman heikkenemiseen. Vuodelevossa olevalla henkilöllä lihasvoima alenee noin kaksi prosenttia vuorokaudessa. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 326–328.) Väitöstutkimuksessa vuonna 2017 terveet 65-75-vuotiaat osallistuivat yhdeksän kuukauden voimaharjoittelututkimukseen, jonka tulosten perusteella voimahar- joitteluun osallistuneiden elinympäristöön liittyvä elämänlaatu parani ja osallistu- neiden motivaatio liikuntaa kohtaan kohentui (Kekäläinen 2019).
Liikkuvuus ja liikehallinnan harjoittaminen ovat tärkeitä ikääntyneiden tuki- ja lii- kuntaelimistön kannalta. Liikkuvuutta voi kehittää kehonhuoltoharjoituksilla ja ve- nyttelemällä. Liikkuvuusharjoittelussa on tärkeä huolehtia nivelten koko liikelaa- juudesta ja harjoittaa dynaamista liikkuvuutta kehittäviä sekä ylläpitäviä liikkeitä.
Ikääntyneiden liikkuvuuden harjoittamisessa on hyvä suosia liikkeitä, joilla on yh- tymäkohtia päivittäisissä toiminnoissa, kuten hiusten kampaus aamupesujen yh- teydessä. (UKK-instituutti 2020a.)
Liikehallinnalla tarkoitetaan tasapainoa, asennon ja liikkeiden hallintaa, koordi- naatioita sekä rytmikykyä (UKK-instituutti 2020a). Liikuntakyvyn edellytyksenä on tasapainon hallinta, joka opitaan lapsuudessa ja sitä on tärkeää jatkuvasti ylläpi- tää. Ikääntyneet ovat itse kokeneet, että tasapaino-ongelmat ovat arkielämää ra- joittavia ja heikentäviä tekijöitä. Ikääntyneillä heikentynyt tasapaino lisää kaatu- misen riskejä. Ikääntyneillä tasapainoharjoittelussa on tärkeää kaatumisen pelon vähentäminen sekä omien rajojen ja kykyjen tunnistaminen. Ikääntyneille hyviä liikehallinnan harjoitteita ovat tasapainoharjoitteet, painonsiirto- ja kävelyharjoit- teet sekä tuolilta nousu -harjoitteet. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 328–329.)
Jadczakin ym. (2016) systemaattisessa katsauksessa kuvatun tutkimusten mu- kaan voima-, kestävyys- ja tasapainoharjoittelu on paras tapa parantaa heikossa asemassa olevan ikääntyneen fyysistä toimintakykyä. Tutkimuksen mukaan on kuitenkin epäselvää, mitkä harjoituksen ominaisuudet ovat tehokkaimpia. Ikään- tyneen toimintakyvyn heikentymiseen voidaan vaikuttaa liikuntainterventioilla, joilla voidaan ylläpitää ikääntyneen fyysistä suorituskykyä, lihasvoimaa, tasapai- noa ja omatoimisuutta. (Jadczak, Makwana, Luscombe-Marsh, Visvanathan &
Schultz 2016.)
Kehon koostumuksella tarkoitetaan kehon painoa ja sen koostumista aineosista, kuten rasva, vesi ja proteiinit sekä niiden jakautumista kehossa. Kehon koostu- musta voidaan arvioida muun muassa laskemalla painoindeksi tai mittaamalla vyötärön ympärys. (UKK-instituutti 2020a.) Kehon paino alkaa lisääntymään 25.
ikävuoden jälkeen ja suurimmillaan se on 50 vuoden iässä, jonka jälkeen rasva- massa vielä lisääntyy. Painon lisääntyminen johtuu usein rasvamassan lisäänty- misestä, liikunnan puutteesta tai sairauksista, kuten diabetes. Vanhemmissa ikä- ryhmissä, 75- ja 80-vuotiaiden keskuudessa kehon paino alkaa vähitellen laske- maan, joka johtuu kudosmassan vähenemisestä. Liikunnalla voidaan ehkäistä kehon painon kasvua ja ylläpitää rasvatonta massaa. (Era 1997, 19.) Liikunnalla voidaan myös säilyttää luu- ja lihasmassaa, esimerkiksi lihasvoimaharjoittelulla voidaan vähentää rasvakudosta ja kasvattaa lihasmassaa. (UKK-instituutti 2020a.)
4.3 Liikunnan terveysvaikutukset ikääntyneellä
Ikääntyneiden määrän lisääntyessä ja elinajan pidennettyä, liikunnan merkitys ja sen vaikutukset ovat nousseet tärkeiksi tutkittaviksi kohteiksi (UKK-instituutti 2020b). Liikunnalla voidaan vaikuttaa monipuolisesti ikääntyneiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen, sen ylläpitämiseen ja sairauksien eh- käisyyn sekä sitä käytetään osana omahoitoa (Rinne 2020).
Säännöllisellä liikunnalla on todettu olevan ehkäisevä vaikutus pitkäaikaissai- rauksien, kuten diabeteksen, muistisairauksien, syöpäsairauksien, depression
sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa vielä 80-vuoti- aana (Liikunta: Käypä hoito -suositus 2016). Parhaat terveysvaikutukset saadaan säännöllisellä ja monipuolisella liikunnalla. Ne ilmenevät yleensä muutamassa kuukaudessa, mutta muun muassa verensokerin laskeva vaikutus näkyy tunteja suorituksen jälkeen. Monipuolista liikuntaa saadaan harjoittamalla eri lihasryhmiä lihasvoimaharjoittelulla ja viikoittain toistuvalla kestävyysliikunnalla, jolla on laa- jasti eri terveysvaikutuksia. (Alapappila 2020.)
4.3.1 Fyysiset vaikutukset
Liikunnalla on paljon fyysisiä vaikutuksia, esimerkiksi rasva- ja sokeriarvoihin, ve- renpaineeseen ja hyytymistekijöihin. Liikkuvilla ihmisillä ilmenee vähemmän ko- honnutta verenpainetta ja säännöllisellä liikunnalla, erityisesti kestävyysliikun- nalla voidaan ehkäistä verenpaineen kohoamista. Säännöllisellä liikunnalla on vaikutusta sydämen toimintaan sekä verenkiertoon ja se vaikuttaa sokeriarvoihin laskemalla verensokeria ja lisäämällä insuliiniherkkyyttä. (Alapappila 2020.) Kes- tävyysliikunnalla voidaan vaikuttaa myös ikääntyneen hapenottokyvyn parantu- miseen, sykkeen alentumiseen, HDL-kolesterolin eli ”hyvän kolesterolin” suuren- tumiseen ja LDL-kolesterolin eli ”pahan kolesterolin” pienentymiseen (Rinne 2020).
Kestävyysliikunta vaikuttaa ikääntyneillä sydän- ja verisuonisairauksien sekä se- pelvaltimotaudin esiintyvyyteen ja se vähentää uusintainfarktien syntymistä ja kuolleisuutta. Säännöllisellä liikunnalla ja oikealla ruokavaliolla voi myös vähen- tää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Keuhkoahtaumatautia ja astmaa sairas- tavalla liikunta parantaa hengityskapasiteettia. Liikunnalla voidaan vaikuttaa eri- laisten syöpien, kuten paksu- ja peräsuolen syövän sekä vatsa- ja keuhkosyövän sairastumisen riskiin. Liikunnalla voidaan myös ehkäistä ikääntyneillä ilmenevää osteoporoosia ja osteopeniaa. (Rinne 2020.) Liikunta ehkäisee myös selkävai- voja ja turvotuksia, jotka ovat yleisiä ikääntyneellä (Alapappila 2020). Liikunnalla ei voi kuitenkaan suoranaisesti vaikuttaa alaselkäkipuihin. Heikolla fyysisellä ak- tiivisuudella on kuitenkin vaikutus selkäsairauksien ja selkävaivojen ilmaantuvuu- teen. (Rinne 2020.)
Ikääntyneiden väestössä kaatumiset ovat yleisiä ja huonokuntoisimmista ikään- tyneistä jopa joka toinen kaatuu vuosittain. Hyvä fyysinen toimintakyky estää ikääntyneiden kaatumisriskiä ja niistä aiheutuvia vammoja. Ikääntyneillä kaatu- miset voivat lisätä kaatumisen pelkoa, jolloin liikkuminen vähentyy ja toimintakyky heikentyy. Kaatumisriskiä voidaan vähentää liikunnalla, erityisesti tasapaino- ja voimaharjoittelulla. (Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos 2014.) Palvelutaloissa asu- villa ikääntyneillä kaatumisia ja lonkkamurtumia on pystytty vähentämään kävely- ja tasapainoharjoitteluohjelmilla. Ikääntyneiden fyysisen kunnon heikkenemisen on ajateltu johtuvan liikunnan ja lihasvoiman vähentymisestä laitokseen siirtymi- sen jälkeen. Laitoshoidossa ikääntyneiden kaatumisia vähentää neuvonta, arvi- ointi ja kaatumisen riskeihin puuttuminen. Liikkumisen rajoittaminen voi lisätä kaatumisriskiä. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 298–299.)
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (2014) alueellinen terveys- ja hyvinvointitut- kimuksessa ”Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset Suomessa 2013”
selvitettiin kaatumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulosten mukaan 55-74- vuotiaista 84% pystyi kävelemään 500 metriä ilman taukoja, yli 75-vuotiaista vain 50% pystyy siihen. Yli 75-vuotiailla kesällä liikkuminen sujui vaikeuksitta 60%:lla ja talvella 50%:lla. Kaatumiset ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Tutkimustu- losten mukaan yleisen liikuntasuositusten liikuntamäärä ei toteudu yli 75-vuoti- ailla miehillä 78%:lla ja naisilla 86%:lla. Yli 75-vuotiaiden kestävyysliikuntasuosi- tukset toteutuvat miehillä 13%:lla ja naisilla 6%:lla. Suosituksen mukainen lihas- kunnon harjoittamisen määrä toteutuu kummallakin 6%:lla. (Terveyden ja Hyvin- voinnin laitos 2014.)
4.3.2 Psyykkiset vaikutukset
Liikunnalla on vaikutus psyykkiseen terveyteen. Liikunta aiheuttaa psyykkisiä muutoksia, kuten virkistymisen ja tyytyväisyyden kokemuksia. Näiden ilmenemi- seen vaikuttavat monet tekijät, kuten seura, sää, äänet, hajut ja aikaisemmat ko- kemukset. Liikunnan antamat seuraamukset ja vaikutukset vaihtelevat eri henki- löiden välillä ja se on myös olosuhteista riippuvaista. (Vuori 2016, 55.) Liikunnan psyykkisillä vaikutuksilla on yhteys hyvinvoinnin parantamiseen. Liikunta tuottaa
mielihyvää ja sen fyysiset vaikutukset lisäävät myös psyykkistä hyvinvointia. Lii- kunta suojaa ikääntyneitä ja toimintakyvyltään heikompia masennukselta. Ikään- tyneiden psyykkistä hyvinvointia voidaan parantaa voimaharjoittelulla ja nivelten liikkuvuutta, tasapainoa ja hengitys- ja verenkiertoelimistöä edistävillä harjoit- teilla. (Savela, Komulainen, Sipilä & Strandberg 2015, 1723.)
Pakkalan (2012) väitöskirja tutkimus ”Depressive Symptoms, Sense of Cohe- rence Physical Activity and Genetic Factors among Older People” vuodelta 2012 käsittelee masennusoireita, johdonmukaisuutta fyysiseen aktiivisuuteen ja ge- neettisiä tekijöitä ikääntyneiden keskuudessa. Masennus on yleisimpiä ikäänty- neiden mielenterveyden häiriöistä. Ikääntyneiden mielialaan vaikuttaa positiivi- sesti liikunta ja fyysinen aktiivisuus. Liikunnalla on myös suuri merkitys ikäänty- neen kokemaan vanhuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ikääntyneiden masentuneisuuteen ja mielialaan vaikuttavia geneettisiä tekijöitä sekä liikunta- neuvontaintervention vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin tutkimalla eri aineistoja, kuten FITSA-tutkimusta, Suomen kaksoskohorttitutkimuksen aineistoa, SCA- MOB-tutkimusta ja Asymetry-tutkimusta. Tutkimustuloksissa todettiin, että ikään- tyneiden masentuneisuudelle löydettiin altistavaksi tekijäksi keski-iän persoonal- lisuus. Tutkimustulosten mukaan keski-iän fyysisellä aktiivisuudella ei ollut vaiku- tusta ikääntyneiden masentuneisuuteen. Masentuneisuudella ja liikunta-aktiivi- suudella todettiin kuitenkin olevan yhteisvaikutus keski-ikäisille ja ikääntyneille.
Tutkimuksessa havaittiin, että liikuntaneuvontainterventiolla pystyttiin vaikutta- maan masennusoireisten osallistujien mielialaan. (Pakkala 2012, 75–77.)
4.3.3 Kognitiiviset vaikutukset
Ikääntyneiden toimintakykyä ei rajoita normaali kognition heikentyminen. Ikään- tyneiden liikkumisen ongelmia lisää muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti. Lii- kunta suojaa kognition heikentymiseltä jopa henkilöitä, jotka ovat sairastuneet muistisairauteen tai henkilöitä, joilla on suurentunut riski sairastua muistisairau- teen. Kognitiivisten toimintojen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi suositellaan lii- kuntasuositusten mukaista liikuntaa. Liikunnan lisäksi on tärkeä huomioida ter- veellisen ruokavalion, tupakoimattomuuden ja kohtuullisen alkoholinkäytön rooli kognitiivisia toimintoja kehittäessä. (Liikunta: Käypä hoito -suositus 2016.)
Hoitotyön tutkimussäätiön eli Hotuksen uudessa näyttöön perustuvassa tiedossa nostettiin esiin teknologian merkitys ikääntyneiden fyysiseen aktiivisuuteen, kog- nitiiviseen toimintakykyyn, kaatumisten ehkäisyyn, yksinäisyyteen ja sosiaaliseen eristyneisyyteen. Sosiaalista eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä voidaan vähentää muun muassa sosiaalisen median ja internetin avulla, joilla ikääntyneet voivat pitää yhteyttä läheisiin ja perheeseen. Ikääntyneiden eristyneisyyttä ja yksinäi- syyttä voidaan vähentää myös sosiaalisilla roboteilla, jotka tarjoavat ikääntyneille seuraa ja tukea. Ikääntyneiden fyysistä aktiivisuutta voivat lisätä teknologiaan pe- rustuvat liikuntainterventiot ja liikuntaohjelmat, jotka parantavat fyysistä toiminta- kykyä ja kognitiivista suoriutumista sekä ehkäisevät kaatumisia. Ikääntyneille on tärkeää, että liikunta omaksutaan osaksi päivittäisiä toimia ja siitä tulee aktiivinen elämäntyyli. (Saarela, Lotvonen, Siira, Kyngäs & Konttila 2020.)
4.3.4 Sosiaaliset vaikutukset
Ikääntyneiden liikunta tarjoaa sosiaalisia vaikutuksia. Ikääntyneillä liikunnan har- rastaminen ryhmissä mahdollistaa uusien sosiaalisten kontaktien syntymistä ja muiden ihmisten tapaamista. Sosiaalista tilannetta helpottaa liikkumiskyvyn säi- lyminen. (Savela, Komulainen, Sipilä & Strandberg 2015, 1723.) Liikunnan tuo- mia sosiaalisia vaikutuksia ovat sosiaaliset kontaktit, yhteisöllisyyden kokeminen ja yhteistoiminta. Liikunnasta saadut sosiaaliset kontaktit ovat merkityksellisiä ikääntyneille, jotka asuvat yksin. (UKK-instituutti 2020b.) Liikunnalla torjutaan ikääntyneiden yksinäisyyttä, lisätään ystävyyssuhteita ja laajennetaan tukiver- kostoa. Palvelutaloissa sillä yhdistetään ikääntyneiden asukkaiden yhdessäoloa.
(Salminen, Vuorjoki-Andersson, Hevas & Karvinen 2015, 8, 21.)
Caldwellin ym. (2014) systemaattisen katsauksen neljässä tutkimuksissa tutkittiin ikääntyneiden päivänvalossa ulkoilun vaikutusta psykososiaaliseen hyvinvointiin.
Tutkimusten mukaan altistuminen päivänvalolle vähensi masennusoireita, pa- ransi sosiaalista toimintaa ja elämänlaatua. Ulkona käymisen lisääminen paransi kognitiivista säilymistä yhden vuoden aikana. (Caldwell, Fernandez, Traynor &
Perrin 2014.)
5 IKÄÄNTYNEEN LIIKKUMISEN TUKEMINEN HOITOTYÖSSÄ 5.1 Liikkumisen tukeminen
Kaikilla ihmisillä on oikeus liikuntaan. Siihen ovat oikeutettuja kaikki toimintaky- kyiset tai toimintakyvyltään heikentyneet, jotka tarvitsevat apua ja ohjeistusta.
Ikääntyneet tarvitsevat oman kokemuksen liikunnasta ja tietoa liikunnan vaiku- tuksista, jotta he voivat valita toiminnallisuuden tason. Ikääntyneiden liikkumiseen vaikutetaan rajoittavasti ja kannustavasti asuinympäristön ratkaisuilla. Ikäänty- neiden toimintakykyä ja hyvinvointia edistetään liikkumisella, joka on tärkeä hoi- dollinen menetelmä. Sen avulla voidaan lisätä ja havainnoida ikääntyneiden voi- mavaroja ja tukea heitä eri toimintaympäristöissä. (Salminen, Vuorjoki-Anders- son, Hevas & Karvinen 2015, 9.)
Palvelutaloissa asuvien ikääntyneiden liikkumisessa on tärkeää huomioida sen säännöllisyys ja toistuvuus. Säännöllisellä ja toistuvalla liikunnalla on suuresti ter- veysvaikutuksia ja se ehkäisee ikääntyneen toimintakyvyn heikentymistä. Liikun- nan toistuvuudella saadaan liikuntatuokioista viikkorytmi ikääntyneille ja erityi- sesti muistisairaille. Passivoituneen ikääntyneen toimintakyky voi heikentyä no- peasti, joten liikunnan toistuvuudella ja säännöllisyydellä on suuresti vaikutusta.
Liikunnan tulee olla monipuolista, koska joka harjoitus kehittää tiettyä lihasryh- mää. (Heimonen 2006, 5.)
Ikääntyneistä 90% asuu kotona itsenäisesti tai kotihoidon avulla ja 10% laitos- hoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa. Ikääntyneiden liikunnan toimenpi- deohjelman päämääränä on edistää ikääntyneiden tasa-arvoista liikkumista suo- situsten mukaan. Toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä ikääntyneiden liikun- tatoimintaa ja -neuvontaa sekä turvallisia ja esteettömiä liikkumisympäristöjä.
Toimijoiden on lisättävä paikallista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, joiden avulla voi- daan edistää ikääntyneiden liikuntaa. Liikunnan tulee olla osana pitkäaikaishoi- don yksiköiden ja palvelutalojen toimintakulttuuria. (Valtion Liikuntaneuvosto 2013, 6, 8.)
Elinympäristöllä on suuri merkitys ikääntyneille, joilla toimintakyky on heikentynyt ja kaatumisriski kasvanut. Ympäristö voi olla liikkumista edistävä tekijä tai kaatu- misvaaraa lisäävä tekijä. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 299.) Palvelutaloissa ikääntyneiden liikkumista tuetaan esteettömällä ja turvallisella ympäristöllä, joilla tuetaan myös heidän itsenäistä tai avustettua liikkumista mahdollisimman pit- kään. Palvelutaloissa kalusteilla, kaiteilla, lepopaikoilla, valaistuksella ja mahdol- lisilla kuntosaleilla on liikkumisen tukemiseen vaikuttavia tekijöitä. Ulkoilu on myös tärkeä liikuntamuoto ikääntyneille. Palvelutalojen asukkaiden ulkoilua roh- kaisevat viihtyisät oleskelutilat ja liikuntapaikat sekä liikuntarajoitteisille parveke tai terassi. (Salminen, Vuorjoki-Andersson, Hevas & Karvinen 2015, 15–18.)
Elon, Saarnion ja Isolan (2013) tutkimuksessa ”Hoitajien näkemyksiä muistisai- raan fyysisestä hoivaympäristöstä” tutkittiin, miten fyysinen ympäristö tukee pit- käaikaishoidossa olevan muistisairaan omatoimista ja turvallista liikkumista. Tu- loksissa ilmeni, että omatoimista liikkumista mahdollistaa esteetön ympäristö, jol- loin asukas pääsee liikkumaan itsenäisesti ja turvallisesti. Muistisairaan omatoi- mista liikkumista tuetaan ottamalla huomioon erilaiset apuvälineet ja huonekalut.
Tuloksissa myös viihtyisät sisätilat koettiin lisäävän liikkumisen aktiivisuutta.
Omatoimisen liikkumisen ohjaavien tilojen kannalta nostettiin esiin liikkumisen vapaus ja ulkona liikkumisen mahdollisuus. (Elo, Saarnio & Isola 2013, 20-21.) 5.2 Hoitotyöntekijän rooli
Hoitotyöntekijän rooli on tukea ja ohjata ikääntyneiden liikkumista palvelutaloissa.
Heidän tehtävänään on tarjota ikääntyneille oman fyysisten voimavarojen käyttöä ja niiden kohentamista. Ikääntyneiden liikkumisessa on huomioitava heidän itse- määräämisoikeutensa, jota voi tukea antamalla ikääntyneille mahdollisuuden ke- hittää omaa toiminta- ja liikkumiskykyään, esimerkiksi erilaisilla liikuntaohjelmilla.
Hoitotyöntekijät tukevat ja edistävät ikääntyneiden toimintakykyä laatimalla liikun- tasuunnitelman hoito- ja palvelusuunnitelmaan, josta tulee ilmetä myös heidän toimintakykyään heikentävät sairaudet. Heidän roolinsa on tunnistaa hoito- ja pal- velusuunnitelmista ikääntyneiden vaivat, jotka häiritsevät liikkumista sekä kan- nustaa liikuntaan. (Salminen, Vuorjoki-Andersson, Hevas & Karvinen 2015, 9–
13.)
Hoitotyöntekijöiden tehtäviin kuuluu ikääntyneiden liikkumisen tukeminen ja sitä kautta kaatumisten ehkäiseminen. Terveydenhuollon ammattilaisille on laadittu suositukset toimenpiteistä kaatumisten ehkäisemiseksi. Niiden tulisi olla monite- kijäisiä, johon kuuluvat liikunta, lääkekatsaus ja vitamiinilisät sekä monitasoisia, johon kuuluvat asukas-, laitos- ja / tai organisaatiotaso. Kaatumisten ehkäisyä tulisi toteuttaa lisäresursseilla, kuten ylimääräisellä hoitohenkilöstöllä tai fysiote- rapeutilla. Hoitolaitoksissa tulisi toteuttaa kestäviä ikääntyneiden kaatumisten eh- käisytoimia. (Marin 2020.)
Hoitotyöntekijöiden tehtävä on edistää palvelutalon ikääntyneiden toimintakykyä.
Olennaista on keskittyä ikääntyneen jäljellä oleviin voimavaroihin (Arolaakso 2021). Ikääntyneet, joilla on heikentynyt toimintakyky tarvitsevat tukea liikunta- harjoitteluun. Apua on annettava sen verran kuin ikääntynyt tarvitsee. Ikäänty- neen liikunnassa oleellista on, että toimintakyky kehittyy ja häntä autetaan tar- peen mukaan. Hoitotyöntekijät voivat liittää erilaisia liikuntaharjoituksia osaksi hoitotoimia, esimerkiksi lantion- ja kädennostoja. Hoitotyöntekijän on tärkeä myös motivoida ja innostaa ikääntyneitä liikkumaan esimerkiksi lauluilla ja loruilla hoi- totoimien yhteydessä. Ikääntyneitä tulee ohjata tekemään mahdollisimman pal- jon itsenäisesti, jotta heidän omatoimisuutensa säilyisi. (Salminen, Vuorjoki-An- dersson, Hevas & Karvinen 2015, 12–14.)
Palvelutaloissa hoitotyöntekijöiden pitämissä liikuntatuokioissa on huomioitava ikääntyneiden yksilöllisyys, fyysisen kunnon vaihtelevuus sekä niiden vaikutus lii- kuntatuokioiden sisältöön. Ikääntyneellä voi olla myös erilaisia tuttuja liikkumis- muotoja tai liikunnan terveysvaikutusten tietämys voi olla puutteellista. Hoitotyön- tekijän on oltava myös tietoinen ikääntyneen asukkaan terveydentilasta ja lääki- tyksestä. Tällä varmistetaan ikääntyneiden liikuntatuokioiden turvallisuus ja osa- taan varautua yllättäviin tilanteisiin. Esimerkiksi diabeetikoiden liikunnassa on huomioitava ruokailujen ja insuliiniannosten vaikutus sekä hänelle on oltava tar- vittaessa välipalaa. (Heimonen 2006, 5.)
Palvelutaloissa ikääntyneiden liikkumista voidaan tukea liikuntaneuvonnan avulla. Liikuntaneuvonta on prosessi, jossa tuetaan henkilöä muokkaamaan vä-
hitellen liikuntatottumuksiaan. Liikuntaneuvonnalla voidaan muun muassa herät- tää kiinnostusta liikkumiseen, muuttaa liikuntatottumuksia tai vähentää istumista.
(Aittasalo 2019.) Valtion liikuntaneuvoston (2013) toimenpideohjelman 6. toimen- pide-ehdotuksena on, että ikääntyneille lisättäisi liikuntaneuvontaa ja se voitaisiin toteuttaa palveluasumisen yksiköissä tai sisällyttää hoito- ja palvelutarpeen arvi- ointiin. (Valtion Liikuntaneuvosto 2013, 8.)
Hoitotyöntekijöiden toimintaa säätelevät monet lait ja suositukset. Hoitotyönteki- jöillä on velvollisuus kunnioittaa ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta ja kohdella heitä tasa-arvoisesti. Hoitotyöntekijöiden eettisiin periaatteisiin kuuluvat ihmisar- von kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, tasa-arvo, vastuullisuus, yhteisölli- syys ja toivo. Ikääntyneiden liikkumisen tukemisessa eettisistä periaatteista ko- rostuvat oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Hoitotyöntekijöiden tulee edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja jäljellä olevia voimavaroja. Heillä on myös vastuu toimia hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti. (Nevala, Pérez & Lehtinen 2019.)
5.3 Liikkumisen tukemisen suositukset ja lait
Ikääntyneen liikkumista tukee erilaiset suositukset, joiden tavoitteena on kehittä- mään ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. UKK-instituutti on laatinut yli 65- vuotiaille uudet liikkumisen suositukset (Kuvio 1.), jotka on todettu tutkimuksilla hyödyllisiksi. Suositusten on tarkoitus kertoa terveyden kannalta riittävän viikoit- taisen liikkumisen määrän ja korostaa liikkumisen monipuolisuutta. Suositusten mukaan notkeutta, tasapainoa ja lihasvoimaa tulisi harjoittaa kaksi kertaa vii- kossa. Rasittavaa liikkumista tulisi olla 1h 15min viikossa tai reipasta liikkumista 2h 30min viikossa. Kevyttä liikuskelua tulisi harjoittaa mahdollisimman usein muun liikunnan ohella. (UKK-instituutti 2019.)
Tutkimukset ovat todistaneet, että kevyellä liikuskelulla on todettu terveyttä edis- täviä hyötyjä, kuten verensokeri- ja rasva-arvojen alentumista. Kevyen liikuskelun on todettu vilkastuttavan verenkiertoa ja vetreyttävän lihaksia sekä niveliä. Uu- dessa yli 65-vuotiaille laaditussa suosituksessa on myös huomioitu taukojen ja
unen merkitys. Istumista ja paikallaanoloa tulisi tauottaa liikuskelulla, jolla voi- daan aktivoida lihaksia ja ylläpitää liikkumiskykyä. Liikkumisen ohella pitäisi saada myös riittävästi palauttavaa unta, koska sillä on merkittäviä terveysvaiku- tuksia. Unen aikana tapahtuu muun muassa kehon palautuminen. (UKK-insti- tuutti 2019.)
Kuvio 1. Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille (UKK-instituutti 2019)
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (2019) Finterveys 2017 -tutkimuksessa tar- kasteltiin Suomen aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa vertail- tiin aikuisväestön liikuntaa Käypä hoidon laatimiin terveysliikuntasuosituksiin, jotka vastaavat UKK-instituutin yli 65-vuotiaiden viikoittaisiin liikkumisen suosituk- sia. Tuloksissa nousi esiin, että aikuisista naisista 34% ja miehistä 39% saavutti Käypä hoidon laatimat terveysliikuntasuositukset. Yli 80-vuotiaista vain 9% nai- sista ja 13% miehistä saavutti terveysliikuntasuositukset. Aikuisväestön ja ikään- tyneiden suosituimmaksi liikuntamuodoksi nousi kävely, jota harrastettiin ympäri vuoden. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2019, 1,5.)
Ikääntyneiden liikkumista tukee erilaiset lait, joissa tuetaan ja edistetään ikäänty- neiden palveluita, hoitoa ja kuntoutusta. Esimerkiksi laki ikääntyneen väestön toi- mintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, jonka ta- voitteena on tukea ikääntyneen väestön terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia, parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinolojen päätöksiin, pa- rantaa ikääntyneiden saamaa laadukasta sosiaali- ja terveyspalveluita sekä vah- vistaa ikääntyneiden mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 980/2012 1§.)
Laissa säädetään potilaan oikeudesta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Ter- veyden- ja sairaanhoidon toteuttamiseen kuuluu hoito- ja kuntoutussuunnitelma, joka laaditaan yhdessä potilaan ja omaisten kanssa. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 3§, 4a§.) Terveydenhuoltolain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaven- taa väestöryhmien terveyseroja, toteuttaa palveluiden yhdenvertaista saata- vuutta ja potilasturvallisuutta (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 2§).
Liikuntalaissa säädetään liikunnan ja huippu-urheilun edistämisestä sekä kunnan ja valtiohallinnon vastuusta liikunnan toimialalla. Ikääntyneitä koskeva osuus on lain tavoitteissa, jossa tavoitteena on edistää eri väestöryhmien liikkumista, vä- estön terveyttä sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista. (Liikun- talaki 390/2015 2§.) Kansanterveyslaissa säädetään, että kunnan tulee seurata asukkaiden terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä toi- mia yhteistyössä terveyden edistämiseksi kunnan muiden julkisten ja yksityisten tahojen kanssa (Kansanterveyslaki 66/1972 14§).
6 ASUKKAIDEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKKUMISEN OPPAAN LAATIMINEN
6.1 Oppaan aloitus- ja suunnitteluvaihe
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka on vaihtoehto tut- kimukselliselle opinnäytetyölle. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee työelä- män toiminnan opastamista, ohjeistamista, toiminnan järkeistämistä ja järjestä- mistä. Tuotoksena voi olla esimerkiksi kirja, kansio, opas, vihko, kotisivut, portfo- lio tai tapahtuma, joka on suunnattu ammattilaisten käyttöön. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Tämän opinnäytetyön tuotoksena laadin asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen oppaan palvelutalon henkilökunnalle (Liite 6). Toiminnallinen opin- näytetyö oli prosessi, jonka toteutin kehittämishankkeen vaiheiden (Kuvio 2.) mu- kaan (Salonen 2013, 16–19).
Suunnitteluvaihe Työstövaihe Tarkistusvaihe Viimeistelyvaihe
Valmis tuotos
Kuvio 2. Kehittämishankkeen vaiheet (Salonen 2013, 16–19)
Opinnäytetyöprosessi alkaa aloitusvaiheessa, jossa syntyy idea hankkeesta.
Aloitusvaihe sisältää kehittämistarpeen, kehittämistehtävän, toimintaympäristön ja hankkeeseen osallistuvat toimijat. Aloitusvaiheessa on tärkeää keskustella asi- oista opinnäytetyötä ohjaavan opettajan ja toimeksiantajan kanssa, jotka ovat merkityksellisiä työn onnistumisen kannalta (Salonen 2013, 17.) Aloitusvai- heessa minulla nousi idea asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen oppaan laatimisesta, joka syntyi havaitusta tarpeesta hoitotyössä. Esittelin opinnäytetyön idea mahdolliselle toimeksiantajalle, jonka hyväksynnän jälkeen aloin suunnitte- lemaan opinnäytetyötä.
Suunnitteluvaiheessa laadin opinnäytetyösuunnitelman, jossa hankeidea kirkas- tui. Opinnäytetyösuunnitelmasta tuli ilmetä toimijat, tavoitteet, vaiheet, ympäristö, aineistot, tiedonhankintamenetelmät ja dokumentointitapa (Salonen 2013, 17).
Asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen oppaan suunnittelin Arvola-kodin
henkilökunnalle sekä olemaan eduksi heidän ikääntyneiden asukkaiden tervey- delle ja toimintakyvylle. Tavoitteena oli, että opas on persoonallinen ja yksilölli- nen, jotta se eroaa muista oppaista. Opinnäytetyön kriteereihin kuuluivat oppaan uusi muoto, sisällön sopivuus kohderyhmälle, käytettävyys käyttöympäristössä ja kohderyhmässä, informatiivisuus sekä oppaan johdonmukaisuus ja selkeys (Vilkka & Airaksinen 2003, 53).
Oppaan tavoitteeksi muodostin suunnitteluvaiheessa Arvola-kodin asukkaiden terveyden parantamisen ja toimintakyvyn edistämisen. Sen suunnitelman laadin ensin Word-ohjelmalla, johon kirjasin ylös henkilökunnan toiveet oppaasta sekä tarpeet sisällöstä ja ulkomuodosta. Oppaan suunnittelin hyödynnettäväksi osana päivittäisiä toimintoja Arvola-kodissa. Sen sisällöksi suunniteltiin ajankohtaista tietoa ikääntyneiden liikunnasta ja sen terveysvaikutuksista, ikääntymiseen liitty- vistä toimintakyvyn muutoksista, liikkumisen tukemisesta hoitotyössä sekä ikään- tyneille soveltuvista liikuntatuokioista. Lisäksi suunnittelin oppaan sisältävän myös kaksi erilaista viikko-ohjelmaa itsenäisesti ja rollaattorilla liikkuvalle sekä pyörätuolissa istuvalle ikääntyneelle. Viikko-ohjelmien on tarkoitus antaa käytän- nön esimerkkejä Arvola-kodin henkilökunnalle.
Suunnitteluvaiheessa kävin opinnäytetyösuunnitelmaa läpi opinnäytetyötä ohjaa- van opettajan ja toimeksiantajan kanssa. Toimeksiantajan kanssa kävimme läpi aikataulusuunnitelman sekä suunnittelimme tulevaa työskentelyämme. Valmiin opinnäytetyösuunnitelman esitin Arvola-kodin henkilökunnalle sekä suunnitelma- seminaarissa muille opiskelijoille ja ohjaavalle opettajalle.
6.2 Oppaan työstövaihe
Opinnäytetyösuunnitelmani hyväksyttiin marraskuussa 2020, jonka jälkeen siir- ryin opinnäytetyön työstövaiheeseen, jossa toteutin tuotteen käytännössä. Työs- tövaihe oli pisin ja vaativin vaihe kehittämishankkeessa. Salosen (2013) mukaan siinä realisoituvat kehittämishankkeen osatekijät, kuten toimijat ja heidän vas- tuunsa, työssä käytettävät menetelmät ja aineistot sekä tuotetun aineiston doku- mentointi. Työstövaiheessa korostuu ohjauksen merkitys ja palaute työn onnistu- misen kannalta. (Salonen 2013, 18.)
Oppaan työstövaiheeseen kuului aineistonkeruu ja sen analysointi, jonka pohjalta laadin asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen oppaan palvelutalon henkilö- kunnalle (Liite 6.). Sen aineistonkeruumenetelmänä käytin kyselylomaketta, jonka avulla keräsin Arvola-kodin henkilökunnalta toiveita ja tarpeita oppaan si- sältöön, ulkomuotoon sekä hyödynnettävyyteen liittyen. Analysoin kyselylomak- keen vastaukset laadullisen aineiston sisällönanalyysin mukaan, jonka avulla sain kokonaiskuvan aineiston teemoista.
Oppaan lisäksi opinnäytetyöhön kuului tämän raportin kirjoittaminen, jossa doku- mentoin työprosessia, kuten keskustelut eri lähteiden kanssa, pohdin ja vertailin eri näkemyksiä sekä perustelin omia valintojani. Raportilla on tarkoitus osoittaa ammatillinen osaamiseni ja yleistä sivistyneisyyttäni uskottavalla tavalla. (Vilkka
& Airaksinen 2003, 79, 81.)
6.2.1 Oppaan aineistonkeruu
Oppaaseen keräsin aineistoa kyselylomakkeella (Liite 4), jotka lähetin Arvola-ko- din henkilökunnalle. Kyselylomakkeella keräsin Arvola-kodin henkilökunnalta toi- veita oppaan sisällöstä ja ulkomuodosta, jotta siitä tulisi heidän tarpeidensa mu- kainen. Kyselylomakkeen laadin Google Forms-ohjelmalla, jonka jaoin sähköpos- tilla Arvola-kodin johtajalle. Hän tulosti kyselylomakkeet ja saatekirjeet Arvola- kodin henkilökunnalle, joilta keräsin tietoa. Kyselylomakkeeseen vastattiin ano- nyymisti.
Kyselylomake sisälsi neljä monivalintakysymystä sekä viisi avointa kysymystä.
Käytin avoimia kysymyksiä, koska niissä vastaajat vastasivat omin sanoin ja nii- den avulla sain hankittua enemmän tietoa. Kyselylomakkeessa kysyin vain op- paan sisällön, ulkomuodon ja hyödynnettävyyden kannalta merkillisiä kysymyksiä (Tuomi & Sarajärvi 2009, 75). Strukturoitujen kysymysten vastausvaihtoehdot oli- vat monivalintakysymyksissä kyllä/ei/osittain ja A4/A5 tai joku muu. Avoimissa kysymyksissä jätin riittävästi tilaa vastaustekstille, johon vastaajat saivat vastata omin sanoin. Kyselylomakkeen yhteydessä lähetin saatekirjeen (Liite 3) Arvola-
kodin henkilökunnalle, jossa esittelin lyhyesti asukkaiden terveyttä edistävän liik- kumisen oppaan ja vastausohjeet. Kyselylomakkeen alussa kerroin myös selkeät vastausohjeet. (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2010.)
Kyselylomakkeen (Liite 4) avoimilla kysymyksillä 1.-3. kysyin vastaajilta oppaan sisällöstä, monivalintakysymyksillä 4. -6 kysyin oppaan ulkomuodosta sekä kah- della avoimella kysymyksellä ja yhdellä monivalintakysymyksellä 7.-9. kysyin op- paan hyödynnettävyydestä. Annoin kaksi viikkoa aikaa vastata kyselomakkee- seen, joka toteutettiin aikaväillä 7.-21.1.2021. Valmiita vastauslomakkeita palau- tui 11 kappaletta (n=11) viimeiseen päivään mennessä, jolloin kävin ne nouta- massa Arvola-kodista.
6.2.2 Aineiston analysointi
Kyselylomakkeen avoimien kysymysten vastaukset analysoin laadullisen aineiston sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin avulla sain muodostettua kokonaiskuvan henkilökunnan vastauksista oppaaseen liittyen. Sen avulla järjes- tin aineiston selkeään ja tiivistettyyn muotoon. Sisällönanalyysi sopii kyselylomakkeen aineiston analyysiin, koska sen avulla sain aineiston järjestykseen päätelmien tekoa varten. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103, 108, 110.)
Kyselylomakkeen avoimien kysymysten vastausten alkuperäisilmaukset kirjoitin tyhjälle asiakirjalle, jotta sain vastaukset helpommin teemoiteltua. Teemoittelun tarkoitus oli, että saan selkeän kuvan vastausten kokonaisuudesta. Ennen tee- moittelua pelkistin eli karsin vastausten alkuperäisilmauksista epäolennaisen tie- don pois, jolloin teemojen eli varsinaisten aiheiden etsiminen oli helpompaa. Ky- selylomakkeen avoimien kysymysten vastausten pelkistämisestä teki minulle haastavaa vastausten hajanaisuus, koska vastaajat vastasivat omin sanoin. Pel- kistämisen jälkeen ryhmittelin vastaukset teemoittain, jonka avulla loin selkeän kokonaiskuvan aineistosta. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 93, 109.)
Teemoittelussa pilkoin aineistoa ja etsin sieltä tiettyä teemaa kuvaavia näkemyk- siä, joista teemat lopulta muodostuivat (Tuomi & Sarajärvi 2009, 93). Ennen tee- moittelua pelkistin kyselylomakkeen vastaukset, josta muodostui 22 kappaletta
pelkistettyjä ilmaisuja. Pelkistetyt ilmaisut ryhmittelin kolmeen teemaan, jotka muodostin samoista kokonaisuuksista, mihin kyselylomakkeen kysymykset olivat muodostuneet eli oppaan ulkomuoto, sisältö ja hyödynnettävyys. Ryhmittelyn tar- koitus oli, että saan tiivistettyä, millaisia ilmaisuja teemoihin liittyen tuli esille ko- konaisuutena. Taulukossa 1. kokosin ryhmittelyn teemoittain. Ryhmittelyssä jär- jestin teemoittain tietoa, jota tarvitsin oppaan muodostamisessa.
Taulukko 1. Pelkistettyjen ilmaisujen ryhmittely teemoittain
Oppaan sisältö Oppaan ulkomuoto Oppaan hyödynnettävyys
Pienet päivittäiset ohjeet
Vuodejumppa heille, jotka eivät pääse osallistumaan ryhmätuoki- oihin
Päivittäin itsenäisesti tehtäviä liikkeitä
Helpot liikkeet ilman välineitä
Kaikille soveltuvia liikkeitä, joita hoitaja voisi toteuttaa itsenäisesti
Helppoja liikkeitä kuvien kera
Ohjeet pyörätuolissa istuvalle
Helpot ja yksinkertaiset ohjeet
Ohjeita ja vinkkejä liikuntatuoki- oihin
Kuvien yhteydessä lyhyt sanalli- nen ohje
Vihkomainen opas
Laminoidussa oppaassa parempi säilyvyys
Selkeät kuvat
Selkeitä ohjeita esimerkiksi ku- vina
Kuvia ja selkeää tekstiä
Oppaassa valmiit liikkeet
Nopealla aikataululla järjestet- tävä
Liikuntatuokiot helpompi järjes- tää valmiista painoksesta
Hoitajat aktivoituisivat järjestä- mään tai ohjaamaan virikkeitä
Ohjeilla asukkaat voivat tehdä it- senäisesti
Tulisi järjestettyä pieniä tuokioita
Valmiista ohjeista helppo pitää liikuntatuokio
Kokosin kyselylomakkeen sisältämät monivalintakysymykset pylväsdiagrammei- hin. Vastauksien keskeisen sisällön teemat muodostuivat kyselylomakkeen kysy- myksistä eli oppaan ulkomuoto (Kuvio 3–5) ja oppaan hyödynnettävyys (Kuvio 6), kuten avoimissa kysymyksissä. Vastauksien sisällön hyödyntämisen esittelen
tarkemmin kappaleessa 6.2.3. Oppaan ulkomuotoon liittyen havainnollistavia ku- via toivottiin oppaaseen (Kuvio 3). Suurin osa vastaajista toivoi oppaan kooksi A4 (Kuvio 4). Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että oppaan mukana tulevat tulostettavat kuvat tulisivat seinille (Kuvio 5). Oppaan hyödynnettävyyteen liittyen vastaajista suurin osa kuvitteli hyödyntävänsä opasta ainakin osittain (Kuvio 6).
Kuvio 3. Oppaan havainnollistavat kuvat
Kuvio 4. Oppaan sopiva koko
0 2 4 6 8 10 12
Kyllä Ei
Toivotko oppaasta löytyvän havainnollistavia kuvia
ikääntyneiden liikuntamuodoista?
Vastaajien määrä 11/11 Vastaajien määrä 0/11
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
A4 A5 Joku muu
Mikä olisi oppaan sopiva koko?
Vastaajien määrä 8/10 Vastaajien määrä 2/10 Vastaajien määrä 0/10
Kuvio 5. Oppaan tulostettava liikuntamateriaali
Kuvio 6. Oppaan hyödyllisyys liikuntatuokioiden järjestämisessä Arvola-kodissa
6.2.3 Oppaan sisältö, ulkomuoto ja hyödynnettävyys
Asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen oppaan (Liite 6) sisältöön liittyvät asiat poimin kyselylomakkeen (Liite 4) vastauksista. Käytin kyselylomaketta ai-
0 1 2 3 4 5 6
Kyllä Ei Osittain Kyllä ja Osittain
Olisiko terveyttä edistävän liikkumisen oppaasta sinulle hyötyä liikuntatuokioiden järjestämisessä asukkaille Arvola-kodissa?
Vastaajien määrä 5/11 Vastaajien määrä 0/11 Vastaajien määrä 3/11 Vastaajien määrä 3/11 0
2 4 6 8 10
Kyllä Ei
Tulisiko oppaan mukana tulostettavaa liikuntamateriaalia
esim. seinille?
Vastaajien määrä 9/10 Vastaajien määrä 1/10
neistonkeruumenetelmänä, jotta sain Arvola-kodin henkilökunnalta toiveita ja tar- peita oppaan sisällön, ulkomuodon sekä hyödynnettävyyden kannalta. Oppaan sisältöön liittyviä toiveita ja tarpeita pyrin toteuttamaan mahdollisimman paljon sitä laadittaessa. Oppaaseen sisältyy viikko-ohjelma itsenäisesti ja rollaattorilla liikkuvalle sekä pyörätuolissa liikkuvalle ikääntyneelle. Viikko-ohjelmien ja liikun- tatuokioiden sisällöt sekä harjoitusten pituudet laadin kyselylomakkeen vastan- neiden toiveiden mukaisesti.
Oppaan sisällön kannalta toiveita tuli suurimmaksi osaksi selkeistä ja yksinker- taisista ohjeista liikuntatuokioihin. Toiveiden perusteella laadin viikko-ohjelmissa ja liikuntatuokioissa ohjeista lyhyet ja selkeät. Toiveita tuli myös itsenäisesti teh- tävistä ja helpoista liikkeistä sekä haastavimmista liikkeistä kykeneville ikäänty- neille, joita pyrin toteuttamaan laatiessani niitä. Viikko-ohjelmat ja liikuntatuokiot laadin tehtäväksi pääasiassa ryhmässä, mutta kykenevät pystyvät toteuttamaan liikkeitä myös itsenäisesti. Vastauksissa nousi myös toiveita vuodejumpasta heille, jotka eivät pääse osallistumaan yhteisiin liikuntatuokioihin ja ohjeita pyörä- tuolissa istuville ikääntyneille. Laadin oppaaseen viikko-ohjelman pyörätuolissa istuville ikääntyneille, joka sisältää heille soveltuvia liikkeitä ja erillisen ohjeen vuodejumpasta. Yhdessä vastauksessa nousi esiin tarve käsi- ja jalkalihasten li- hasvoimien ylläpitämisestä, jonka huomioin viikko-ohjelmia laadittaessa. Lisäsin kumpaakin viikko-ohjelmaan tuolijumpan ja lihasvoimaharjoituksen, jotka suunta- sin käsi- ja jalkalihaksille. Lopuksi yhdistin henkilökunnan toiveet UKK-instituutin (2019) suosituksiin, mihin on listattu yli 65-vuotiaiden viikoittaisen terveyttä edis- tävän liikkumisen suositus ja esimerkkejä mahdollisista liikuntamuodoista (UKK- instituutti 2019).
Kyselylomakkeesta vastauksissa nousi esiin hyväksi koettuja liikuntamuotoja, ku- ten kävely, tuolijumppa, mielikuva- ja muistijumppa. Yhdistin hyväksi koetut lii- kuntamuodot viikko-ohjelmiin ja useammassa vastauksessa nousseet tuoli- ja mielikuvajumpasta laadin omat harjoitukset oppaaseen. Kyselylomakkeessa ky- syin henkilökunnalta toiveita liikuntatuokioiden kestosta ja keskiarvo vastauksista oli 10-20 minuuttia, jonka huomioin harjoituksia laadittaessa.
Asukkaiden terveyttä edistävän liikkumisen oppaan ajankohtaisen teoriatiedon keräsin luotettavista tietokannoista, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, UKK- instituutti ja Käypä hoito. Ajankohtaista tietoa etsin hyödyntäen sosiaali- ja ter- veysalan tietokantoja, kuten JBI Joanna Briggs Institute (Ovid), Medic ja Ter- veysportti. Hankin tietoa myös kirjaston tarjoamista liikunnan ja gerontologian kir- joista, sekä lehtien artikkeleista, kuten Tutkiva Hoitotyö-lehdistä, Sairaanhoitaja- lehdistä ja Lapin Kansasta. Oppaan teoreettiseksi sisällöksi muodostui ikäänty- neiden terveyttä edistävä liikunta, sen terveysvaikutukset, terveyskunnon osa- alueet, ikääntyneille soveltuvat liikuntamuodot sekä liikkumisen tukeminen palve- lutalossa.
Opasta laatiessani yhdistin ajankohtaisen kirjallisuuden ja niiden sisältämiä suo- situksia, tutkimuksia ja artikkeleita Arvola-kodin henkilökunnan kerättyihin mieli- piteisiin oppaan sisällöstä, ulkomuodosta ja hyödynnettävyydestä. Esimerkiksi lii- kuntaohjelmia laatiessani yhdistin henkilökunnan toiveita UKK-instituutin laati- miin yli 65-vuotiaiden liikkumisen suosituksiin (Kuvio 1) suhteuttamalla ne Arvola- kotiin soveltuviksi. Oppaan sisältöä ja ulkomuotoa laatiessani yhdistin toiveet ja vertailin kirjallisuuteen, jotka perustuvat tutkittuun ajankohtaiseen tietoon.
Oppaan ulkomuodolla on merkitystä, kuten tuotteen koolla, typografialla ja teks- tikoolla (Vilkka & Airaksinen 2003, 52). Laadin oppaasta ymmärrettävän ja sel- keän kokonaisuuden, joka lisää sen käyttökelpoisuutta. Laadin sen Power Point- ohjelmalla, jotta se on helposti muokattavissa sekä tulostettavassa muodossa.
Oppaan kooksi valikoitui kyselylomakkeen vastausten toiveiden mukaisesti A4 ja asettelumalliksi valitsin pystyn. Sen tekstifontiksi valikoitui 12 ja tekstityyliksi Arial, koska koin ne selkeäksi ja helppolukuiseksi. Otsikoissa tekstityyli oli sama, mutta fontti oli 20. Lopullisen oppaan sivumääräksi tuli 21 sivua.
Oppaan ulkomuotoon liittyen kyselylomakkeen vastauksissa tuli toiveita vihko- maisesta laminoidusta oppaasta. Laadin oppaan vihkomuotoon, mutta en saanut laminoitua sitä laminointikoneen puutteen vuoksi. Oppaaseen laadin toiveiden mukaan selkeät kuvat tukemaan liikuntatuokioiden ohjeistuksia, jotka otin itse ko- tioloissa puhelimen kameralla. Oppaan sisältämät muut kuvat ovat Creative Commons-lisensoitua materiaalia, joilla lisäsin sen visuaalista puolta. Oppaassa
