Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki
ID 2004-2708 Tiedekunta-Fakultet-FacultyValtiotieteellinen tiedekunta
Laitos-Institution-Department
Yhteiskuntapolitiikan laitos
Tekijä-Författare-Author
Taskinen, Tarja Anita
Työn nimi-Arbetets titel-Title
"Mä oon semmonen ihminen, ett mä paranen vanhetessa" : Helsingin opetusviraston työpajanuorten merkittäviä elämänkokemuksia ja tulevaisuudenodotuksia
Oppiaine-Läroämne-Subject
Sosiaalipolitiikka
Työn laji-Arbetets art-Level
Pro gradu
Aika-Datum-Month and year
2004-04-20
Sivumäärä-Sidantal-Number of pages
73 + 6
Tiivistelmä-Referat-Abstract
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia työpajatoimintaan osallistuvien nuorten syrjäytymis-/selviytymiskehitystä nuorten näkökulmista. Tavoitteena on selvittää, miten työpajatoimintaan osallistuneet nuoret ovat mielestään eläneet ja minkälaisia kohokohtia heillä on ollut elämässään.
Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: 1) Miten elämänviivan piirtopohja soveltuu nuorten kokemusten arviointiin?, 2) Miten nuoret arvioivat merkittäviä kokemuksia elämässään a) ennen työpajajaksoa, b) työpajajakson aikana ja c) tulevaisuudessa?, 3) Löytyykö nuorten kokemuksista syrjäytymiseen liittyviä tekijöitä? ja 4) Miten nuoret kokevat selviytyvänsä negatiivisista kokemuksistaan?
Tutkimusaineisto koostuu syksyllä 2003 ja keväällä 2004 työpajatoimintaan osallistuneille nuorille tehdyistä ei-strukturoiduista
teemahaastatteluista (10 kpl). Haastatellut nuoret olivat tutkimusajankohtana työharjoittelussa Mediakylpylässä tai WooDoo-werstaalla. Nuoret valikoituivat haastateltaviksi vapaaehtoisuuteen perustuen. Haastattelujen lisäksi aineisto koostuu nuorten piirtämistä elämänviivoista.
Elämänviivan piirtämisellä haastatteluiden teema keskittyi nuorten piirtämiin elämänviivan kulminaatiopisteisiin ja heidän kokemuksiinsa.
Tarkastelin nuorten arvioita niistä syistä, jotka vaikuttivat siihen, että elämänviiva muutti suuntaa.
Elämänviivan piirtopohjan käyttö ei ollut yksiselitteistä. Monelle nuorelle tuntui hankalalta ajatella aikaisempia elämänkokemuksia ja aikaisempien elämänkokemusten tunteen syvyyttä. Elämänviivan muodot vaihtelivat suuresti, kaarevamuotoisesta sahaaviin viivoihin. Nuoret eivät osanneet selittää syitä elämänviivan kulminaatiokohdille, ylä- tai alamäille kovin yksityiskohtaisesti. Ainoastaan negatiivisiksi arvioituihin liittyi konkreettisempia kokemuksia.
Nuoret kertoivat lapsuuden kokemuksiin liittyen lähinnä vanhempiensa alkoholinkäytöstä ja vanhempien avioeroista ja niihin liittyvistä tuntemuksistaan. Nuoret olivat myös kertomansa mukaan olleet paljon tekemisissä isovanhempiensa kanssa. Kouluikään tullessa nuorten elämänviivoissa tapahtui muutoksia. Tyttöjen koulukokemukset liittyivät lähinnä siihen, että yleensäkin oli kavereita. Toisaalta heidän negatiiviset kokemuksensa liittyivät siihen, että he joutuivat koulukavereiden silmätikuiksi tai kokivat itsensä masentuneiksi. Kaikki nuoret kertoivat tulleensa työpajalle vapaaehtoisesti. Nuorten positiiviset kokemukset pajajakson aikana liittyvät erilaisten välineiden ja ohjelmien käyttöön. Suunnittelemattoman tulevaisuuden heijastuma ilmeni nuorten tavassa ajatella, ettei tulevaisuutta voi suunnitella tai ainakaan siltä ei kannata odottaa negatiivisia kokemuksia. Tytöt kertoivat poikia useammin turvautuvansa ulkopuoliseen apuun. Yleisimmin nuoret turvautuvat ystäviin ja perheeseensä.
Avainsanat-Nyckelord-Keywords nuoret - työpaja – elämänkokemukset syrjäytyminen - elämänhallinta elämänviiva - kulminaatiopiste
Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited
Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information
