• Ei tuloksia

Nordia-päivät Oulussa 28.11.1986 näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Nordia-päivät Oulussa 28.11.1986 näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TERRA 99:

|

1987

Nordia-päivät Oulussa 28. 11.

1986 Pohjois-Suomen maantieteellinen seura r.y.

járjesti jälleen Nordia-päivät menneen vuoden lopulla. Teemana oli tällä kerralla "Ihminen ja muuttuva ympäristö". Sanoma

oli

puristettu

niin tiiviiksi tietopaketiksi, että päivät mahtui-

vat yhteen pitkään

päivään. Tapahtuman kaikki 10 pääesitelmää

ja

kolmen opiskelijan tutkimusselostukset sekä posterinäyttely kuul- tiin

ja

nähtiin Linnanmaalla Oulun yliopiston suojissa. Ohjelmallinen banquetilta vietettiin nokturnaalisesti Vaakuna-hotellin tiloissa.

Ajatus ja toive Nordia-päivistä syntyi Oulun maantieteen opiskelijoiden

piirissä'

Poh-

jois-Suomen maantieteellinen seura, jonka johdossa toimii useita yliopistomaantieteilijöi-

tä.

kehitteli aloitteesta tilaisuuden,

jolla

oli jatkokoulutuksellinen tehtävä. Päivät tarkoi- tettiin palvelemaan jatkuvan koulutuksen pe- riaateÍta,ja niiden sisállön tuli antaa ympäris-

tön

tilaa

ja

suojelua koskevaa

tietoa

mm.

suunnittelutehtävissä

toimiville.

Rahallista

avustusta saatiin Suomen Akatemian ympäris- tötieteelliseltä toimikunnalta.

Nordia-päiville saapui

noin

170 henkilöä.

Pääjoukko

oli

luonnollisesti Oulun seudulta.

Osanottajia oli myös eri puolilla Suomea sijait- sevista laitoksista

ja

virastoista. Esimerkiksi Helsingin, Turun ja Joensuun yliopistot olivat edustettuina.

Päivät avasi seuran puheenjohtaja prof. Uu- no Varjo, minkä jälkeen ympäristöministeriön apulaisosastopäällikkö

Pertti

Seiskari kertoi hallinnon rakenteesta ympäristösuunnittelussa

ja

toimistopäällikkö Esko Raatikainen Oulun lääninhallituksesta ympäristönsuojelusta lää- ninhallinnon kannalta.

Orkideat maantieteilijöille ojentanut prof.

Erkki

Pulliainen

otti

kuulijansa aiheella kult-

tuurit

ympäristön muokkaajina. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Raino Heino kuvaili tieteen nykykäsityksiä ilmakehän lisääntyvän hiilidioksidin odotettavissa olevista ilmasto- vaikutuksista.

Jos COz-pitoisuus kaksinkertaistuu teollista vallankumousta edeltäneestä perusarvostaan

-

kuten saattaa käydä ensi vuosituhannen alussa

-

Oulun lämpötila- ja sadeolot muuttui-

sivat liki

sellaisiksi

kuin ne ovat

nykyään Mùnchenissä. Voimakas kasvihuoneilmiö toisi Pohjois-Suomeen paitsi etuja myös haittoja, muun muassa "karmean kaamoksen" lumet- tomaksi käyvään valottomaan aikaan.

Vuoden nainen, dosentti Satu Huttunen esi-

Uutisia ja tiedonantoja

-

Nyheter och meddelanden 69

telmöi ilmansaasteiden vaikutuksesta metsiin

ja

kertoi meneillään olevista puiden kylmän- kestävyystutkimuksista. Dosentti Eero Kubin Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimus- asemalta tiedotti Muhoksella tehtävästä maan-

laajuisesta

metsänvauriotutkimuksesta ja siihen liittyvästä metsien tilan seurantajärjes- telmästä. Muhoksen tutkimusaseman johtaja Jukka Valtanen heitti kuulijoille valoisia dia- ja mielikuvia nykyaikaisten metsänkäsittelytoi- menpiteiden ympäristöä ja maisemaa paranta- vista ja jopa kaunistavista vaikutuksista.

Suomalaista jokiympäristöá satuttaneista muutoksista kertoili lehtemme lukijoille tuttu

vs.

professori

Hannu

Mansikkaniemi. FL Hannu Kemiläinen, seuran oma poika, selvitti maa-aineslakia kunnallisessa suunnittelussa.

Oululainen professori Kaisa Broner-Bauerin taiteellisen tieteellinen esitys arkkitehtonisista käsityksistä, otteista

ja

muuttuneista arvoista eri puolilla maailmaa päätti pehmeästi pääalus- tusten sarjan.

Vielä tämân jälkeen kuultiin lyhyet selos- tukset kolmesta ympäristön tilaa ja muutoksia koskettelevasta Oulun yliopiston maantieteen laitoksen opinnäytteestä.

FM

Katariina Ruo- nala kertoi jäkälistä ilmansaasteiden indikaat- torina, LuK Juha Koskela metsien tilasta Por-

voon

öljynjalostamon läheisyydessä

ja

FM

Kaisa

Savolainen COz-pitoisuuden kasvun vaikutuksesta maamme viljanviljelyyn. Päivät pâätti tottuneesti prof. Uuno Varjo. Esitelmät julkaistaan ja toimitetaan Nordia-päivien osal-

listumismaksun suorittaneille henkilöille.

Runsaan esitelmäannin lisäksi yleisölle tar-

joittiin

posterinäyttely.

Posterit

esittelivät muun muassa uutta ja vanhaa karttakuvausta.

Näytteillä oli Nousiaisten Nummenkylän kart- ta vuodelta 1786, värikäs Oulun seutua kuvaa- va satelliittikuva, digitaalinen korkokuvamalli

ja

esimerkkejä tietokoneavusteisista luonnon- varakartoista. Niin ikään esillä oli tuore Vuo-

katin

maasto-opastaulusarja sekä Paltamon maisema- ja maa-ainesselvitys. Kaksi posteria kuvaili lentohiekka-alueiden muutoksia lähin- nä puiden kasvumuotojen

ja

vuosilustosarjo-

jen

kuvastamana.

Myös

Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran toimintaa ja julkaisuja esiteltiin.

Banquetillassa tervetuliaissanat esitti seuran puolesta vuoden 1986 varapuheenjohtaja Olavi Heikkinen

ja

seuran opiskelija-alaosaston At- laksen puolesta seuran isäntä ja Atlaksen tuol-

Heikkinen, Olavi (1987). Nordia-päivät Oulussa 28.11.1986. Terra 99:1, 69–70.

© 2020 kirjoittaja. Kirjoitus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.

(2)

70 Uutisia ja tiedonantoja - Nyheter och meddelanden TERRA 99: 1 1987

loinen puheenjohtaja Tuomas Pääkkönen.

Tervetuliaissanojen ja Teekkaritorvien alku­

tahtien jälkeen kertoili Oulun yliopiston maan­

tieteen laitoksen entinen kasvatti, kansanedus­

taja Tellervo Nousiainen siitä, mitä on olla

Dosentti Eero Kubin sel­

vitteli Nordia-päivillä Mu­

hoksella tehtävää Met­

säntutkimuslaitoksen met­

sänvauriotutkimusta.

nainen maantieteilijänä. Vielä kokousillan viime hetkinä saattoi kuulla seurallista pohdis­

kelua ihmisen ja ympäristön huomisesta tilas­

ta. OLA VI HEIKKINEN

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Varsinaiset päivät alkoivat yliopiston päära- kennuksen suuressa luentosalissa, kun professori Sami Moisio Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolta sekä

Siten Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta, Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta sekä Itä-Suomen yliopis- ton historia- ja

Oulun yliopiston maantieteen laitoksen säily- minen itsenäisenä on perustunut siihen, että laitos on menestynyt hyvin opetus- ja tutkimustuloksis- sa.. Vartiaisen

Vuonna 2012 esimerkiksi Helsingin yliopiston maantieteen osaston läpivirtaus ylitti 100 prosent­.. tia, eli valmistuneita oli enemmän kuin sisään

Helsingin yliopiston ja Liettuan maantieteen koulutusohjelmien arvioinnit ovat mittakaavaltaan täysin eriasteisia tehtäviä. Liettuan kokemusteni jälkeen Helsingin yliopiston ar

Holistisen maantieteen perinteestä polveutuneet, maantieteen oppiaineen mukaan nimetyt laitokset ovat sijain­.. neet jo pitkään Helsingin, Joensuun, Oulun ja

Tämän päakirjoituksen avulla haluan virittää keskustelun siitä, olisiko maantieteen p:iivien ra- kennetta ja ideaa syytä muuttaa niin, että ne tar- joaisivat

Tämän lisäksi sekä Nordia- että maantieteilijäpäivien aikana oli maantieteen laitoksen tiloissa 5'leisölle avoinna posterinä¡rttel¡r, jossa kotimaisten tutkimusten