302
Katsauksia ja keskustelua – KAK 2/2000
Kansantaloudellinen aikakauskirja – 96. vsk. – 2/2000
Suomen lama ja Neuvostoliiton romahdus
PEKKA PARKKINEN VTL, tutkimuspäällikkö
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Professori Mika Lindén analysoi tämän aika- kauskirjan vuosituhannen ykkösnumerossa Suomen lamaa ja Venäjälle vientiä.Artikkeli on mielenkiintoinen ja aihe tärkeä. Onhan idänkau- pan vähenemistä useasti pidetty Suomen 1990- luvun laman tärkeänä syynä. Artikkelin taulu- koista ja kuvioista käy kuitenkin ilmi, että ana- lyysissa Suomen vientisarjaa Neuvostoliittoon jatketaan supervaltion hajottua Suomen viennil- lä vain Venäjälle.
Maamme viennin kautta syntyneitä lamavai- kutuksia arvioitaessa vientisarjaa Neuvostoliit- toon pitäisi jatkaa viennillä Neuvostoliiton alu- eelle syntyneisiin 15 valtioon eikä pelkästään Venäjälle. Vientituotteet Neuvostoliittoon jaet- tiin aikoinaan sosialistisesti tai epäsosiaalisesti kaikkialle eikä pelkästään Venäjälle. Siksi Ve- näjän sijasta tulisi tarkastella kaikkia IVY-mai- ta jaBaltian maita yhdessä, jos halutaan yhdis- tää Neuvostoliittoa koskevia tilastoja myöhem- pien aikojen tilastoihin.
Oheisen kuvion mukaan jo viime vuosikym- menen alkupuolella Suomen vienti muihin Neu- vostoliiton alueelle syntyneisiin valtioihin kuin Venäjälle oli huomattavaa, mitä seikkaa lama-
tutkimuksessa ei kannata unohtaa. Tähän yhte- yteen sopinee lainata sanatarkastiPirkkoAulin- Ahmavaaraa tämän aikakauskirjan edellisestä numerosta (s.63): »Aineiston sisällön ymmärtä- miseen on syytä uhrata aikaa.Aineistoihin liit- tyvät kysymykset eivät yleensäkään ole triviaa- leja.»
Todettakoon vielä itse asiasta, että Neuvos- toliitto-vainajan uskottava syyttäminen Suomen suuresta lamasta vaatii taiturimaista malliraken- telua. Tällainen mallirakentelu on tunnetusti älyllisesti haastavaa. Joskus sillä voi olla myös muita tarkoituksia, vaikka tässä yhteydessä sitä ei olekaan syytä epäillä.
Neuvostoliittoon ja sen alueelle syntyneisiin valtioihin suuntautuneen Suomen tavaraviennin arvon suhde maamme bruttokansantuotteeseen aleni kuvion mukaan vuodesta 1989 vuoteen 1991 kahdella prosenttiyksiköllä. Tämän tava- raviennin arvosta vähintään kolmannes on tuon- tipanoksia, joten tähän vientiin sisältyvän koti- maisen arvonlisäyksen osuus bruttokansantuot- teesta aleni näinä vuosina yhteensä alle 1,5 pro- senttiyksikköä, jonka jälkeen osuus alkoi koho- ta. Koska suuren laman aikana tuotannon mää-
303 Pekka Parkkinen
Kuvio. Suomen itäviennin arvon suhde bruttokansantuotteeseen yhtäältä Neuvostoliittoon ja sen alueelle syn- tyneisiin valtioihin yhteensä sekä toisaalta pelkästään Venäjälle vuosina 1980–1999, %
rä supistui yli kymmenesosalla, on pakko kehi- tellä itäkaupalle suuria kerrannaisvaikutuksia.
Tavattoman suuret itäviennin kerrannaisvai- kutukset eivät tietenkään ole uskottavia. Kuvion mukaan sekä vuosina 1982 – 1984 että vuosina 1985 – 1987 Neuvostoliittoon menneen viennin kansantuoteosuus aleni myös parilla prosentti-
yksiköllä, mutta silloin siitä ei seurannutkaan havaittavissa olevia tuotanto- ja työllisyysvai- kutuksia. Sittemmin Suomen kansantalous var- maan herkistyi niin valtavasti, että kansantuot- teeseen suhteutettuna yhtä suuri itäviennin pie- nentyminen oli keskeisesti aiheuttamassa suu- rinta lamaa sitten sisällissodan.
