UUSI
71
Tilaushinta:
Kuopiossa. Postissa. Wenäjällå.
4mk.—p. 5 mk.80> 3rupi.50 kop
3
„
25.
4.
65.
2.
75„
2
.
50.
3.
51.
2. - .
1
.
50.
2,
08.
1. - . SAVO HiHoititshhita .
Hienolta riviltä 15 p. ensi- ja10 viime sivulla.
■Henttusta10% 5 kertaa olevaltailmoitukseltaja 20%
Jos
on10kertaa. Muuten sopimuksen mukaan.
Vnlhlollmollnksla välitetäänkaikkiinmaamme sanomalehtiin.
99. Kuopiossa, Lauvantaina 17 p:nä Lokakuuta. 1891.
Jakopaikat: Gust. Bergrothin lesken kiijapaino, S. Kastejfrénin kirjakauppa, J.Mardin värjäripuoti,liijrnell «1, Piispasensivukauppa, E.Pelkosen,P.Piirosen, H.Soinisen,S.Bolanderin,E.Soinisen,E. Blominja T. Oksmanin kauppapuoti.
MTSamoissa paikoissamyödäänyksityisiänumeroita 10p.kpl.
Vastaava toimittaja: A. B.MÄKELÄ Toimituspaikka:TulliporttikatnM10,
Konttori: Gust. Bergrothin Lesken kirjapaino, KuninkaankatuM9». Tele-
fooni
M 3.—
.Inko-.iika: arki tiistai, torstaija lauantai klo12päivällä.11moiluknia vastaan otetaan kirjapainon konttorissa viimeistään maanantaina,keskiviik- konajaperjantaina k:lo 6:teen j. r»p.
Paikkakunnalla/N.
eninlevinnyt
/ \
Edulli- sanoma- / N. »in ilmolt- lehtl/
TUaajia N.teille!
/
3,313kp. n.Bkuoi-iossaß
Ilmoitus- >>
hinta 1O&
15penniä.
/Tilaushln-
/
to4 mk.vuosik:sta.
Kokouksia.
(S.-K. 1 k.)
Pedagooginen yhdistys
kokoontnu tiistaina lokakuun 20 p:nä klo G j. pp. suomalaisellelyseolle. Kes- kusteluaine: uskonnonopetus.
Työväen-yhdistyksen
oppikursseihin ilmoittautuneet saapuvat
Teollisuuskoulullelauantainakello8 illalla.
Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan
«! eninlevinnyt sanomalehti
L on
H jotajaetaannoinS,OOOkpl.
(? Maksua 4mk. kokov:lta.
IAAAAAAI
V2282N l.sl»tl.
vapaamielinen, kansanvaltainen ja suomenmielinensanomalehti, ilmes- tyy Vaasassa Kahdesti viikossa.
Tilaushinta maan postilaitoksissa3 m.18 p:niiikoko,1m.64p:niäpuo- leltaja 87ptniä neljännesvuodelta.
Vaasan Lehtiohsiis Etelä- pohjanmaan huokeinlehti!
Vaasan Lehti on edulli- sin Ilmoituslehti. Ilmoitus- hinta ensi sivulla 15p.nlä ja viime sivulla10p:niä pieneltäriviltä.
Tllaajamäara1.500.
M»»»»»«»»»»»«»»»»»»»»»
Matkustavaisia.
Ivosessi:InsinuöriBergdten jaKaptee- nlBergroth,Helsinki.
AirkolNst» ilmoitnllfta.
21lunnun». Kolminailuudtit» saarnaamat:
Tuoiniolirlossai
Kello 10 suomol. puolip.-saarn. past.Hilonen.
Kunnallishuoneessa:
Kello 12 ruots. puulip,°sa»rn. pastoriElroth, Laumantaina 110 4 >, pp. raam. selit, pastori
Hilonen.
Kuolleita.
(U.S.jaS-K.)
t
Poikani,Sonantinylim. kopisti
Toimi Filip Gräsbäck
nukkui rauhallisesti kuolon uneen KuopiossaLokak. 10 p:n& 1891 kl.
2,50' e. p. p., 24 vuoden,11 kuuk.
ja 18 päivän ijässä, syväksisuruksi ja kaipaukseksiäidille,veljelle,mor- siamelle, sukulaisille ja ystäville.
Aurora Gräsbäck.
Meillä onJumala, Jumala,joka aut-
taa jaHerra, Herra,joka kuolemalta vapahtaa.
(U.S ja Karj.)
i
Sukulaisten,ystilvilinja tuttavain tie- doksi täten ilmoitetaan että
hellästi rakastettu äitimme
edesmenneen kruununuiinismles Mau- ritz \Veisell'iii Ie»Il!
Juliana Eleonora Järnefelt
vaipuikuolemaan Kuopiossa 15 p.
Lokak. 1891, 77 vuoden ijässä.
Vainajalta jäi vanha sisar, 5lasta, 17 lapsen lasta, 3 lapsen lapsen lasta, jotka häntä ikävällä kaipaa- vat ja rakkaudella muistavat.
Lapset.
W. P. K.
kokooatun eusi sunnuntaina k.o 4 i. p
Varapäällikkö.
Miehissä!
<5,.« 2. l.1s.)
Ilmoitus.
Rautalammin Höyrymenhe
Osake- Yhtiönsäännöissä
määrätty yhtiökokous pidetään Rautalammilla, Kunnallis- kauppayhtiönkartanossa, laumantaina tämänLokakuun
31p.näk:lo
12 päi- mällä, jossa mailtaan tilin tutkiat, päätetäänAllin"
rakentamisesta,hal-
kojen
hankkimisesta
ja Allinmeroituste»
maksamisesta
erityisille lunnille, kun myöseiköolisi
syytäsuurentaa
yhtiönpohjarahastoa,
toisen
höyrymenheenhankkimista
marten. Vesannolla,Lo- kakuun 14 p:nä 1891.T. Karhunen
Ilmoituksia.
EMIL MALMBERG
(Olos. maisteri)
Helsinki,Wladimiriukatu
2.
toimittaa kaikenlaisia asioita virastoissa, kassoissa ja pankeissay. m.
Postiosoite: Helsinki, Wladimlrinkatn N:o 2.
SähhöOßOtte: Helsinki
Hammaslääkäri
BENSOW
Helsingistä
vastaan ottaaseurahuoneella arkipäivinä kello11
—
12.ie.* i.)
Ilmoitus.
Jotka
omat meltaasatama
y.m.rantamalsuja miime kuluneen
Elokuun
edestä,kehoitetaan
täten laskujen mu- kaanensi
keskimiikkona tämän luun 2t p. kello'/25 —
6 j. p.p. käymään niitäsuorittamassa
kaupunginsatama- konttorissa.
KuopiossaLokakuun
15p. 1891.
Fr.
kölmqwistMirka haettawana.
Täten julistetaan Kynnonneuwojantoimi Kuopion
läänissä haettamalsi
ennenensi-
tulewan
Joulukuu»
15 päimää.—
Pall- laehdot
omat: 800markkaa wuodessa,wa«paa ylöspito toimiluspailoissa
sekä
wapaa tyyli.—
Toimitusaika onluusi
kuukauttawuodessa, alkaen
sulan
tultua,kumminkaanei Toukokuun 1 paiwää
ailaisemmin.
hakijan, jonla tulee olla täysin perehty- nyt
läntännöllisiin
maanmiljelyslölhin ja erinomailtain kynnössä luuntöauralla,oji-tuksessa
ja wiljainleilkuuosa
wiilatteclla,on tolmitettawa
omakätisesti
kirjoitetunh<!»
temuslirjan Kuopion läänin Maanmiljclyö-
seuran lohlokunnalle
Kuopiossa,Inttämälläsiihen
maine, jataitotodislullen sekä
lodis«tulsen suomen
kielentuntemisesta.
Kuo»piossa Lokakuun 10 p. 18NI.
Käskystä^
Valter Granfelt.
Ilmoituksia
UUTEEN SAVOON
välittää
lisalmen Kauppalassa
Uno J. kuolevin
kirjakauppa.
JOHANNES ZITTING.
Varatuomari.
Asianajaja Wiipurissa.
Posti- ja Sähkbosoite:Wiipuri.
AUG. ANDELIN, Kuopio.
Asianajoa yli-ja alioikeuksissa. Valvoo ja velkoosaamisia. Antaaneuvoja.
Tekee kontrahteja,yhtiösääntäjä, testamentteja,hakemus- y. m.kirjoja.
Toimituksiavirastoissa, pankeissa, kauppa-jaliikealalla.
Myy ja ostaataloja,arvopapereita. Hankkiilainoja.
Valittaakäännöksiä,puhtaaksikirjoitusta,palvelus-jatyöpaikkoja.
Myykarttapaperlajakarttamerkklajokapäivä 9-7.
Rahojasijoitetaan O%Ja lista kiinnitystävastaan.
AUG. ANDELIN, Kuopio.
i<<»Afc4ai^Aiak4akikiÉ»i Ä^k^a>Äi Äfc^k^BnÄ^kÄk
'^
KllllDllDhliil Klllljlillgft
ustaa summissa
jnwWttiuu
ja meizeriwoita
korkeimpiin
ajanmukaistinhintoihin.
Ottaa
myyjäisluluunVälittääkseen
moin myyntiäulkomailla.
Kauppa-HMö Kuopiossa.
(8.-X. 2 k.)
Juuri 81822 N 822t1l
suun ja valikoitu varasto,
Landrin'in tuoreita Karamelleja, Konfekteja, Marmeladeja ja Chocoladia.
Englantilaista ja Wenäläistä
Kahvi-
Bäl<B2N llmenia
na, hedelmiä
y-
Lignell & Piispasella.
Tammisaaren kilohailia, Ahvenanmaan silakoita,
Norjan ja Hollannin herkkusilliä.
Lignell PiiBp2B6lla.
NYT TULLUT
syys-
jatalvitrikoita,
palttootoffeleita, erittäin kauniita
kopukan- kaita, mustaa,sinistä, harmaata, valkeata
japunaista flanellia,
mus-tia
verkoja ja satiineja, reunusnauhoja janappia v.
m. v. m. Myö huokeallaJuho Im bor g.
HUO M.! silaukset valmistetaan
joutuin ja tarkkuudellaGN»»»»»R, !■■!■»"
©©©!©©©©©©©©©©©!©©©
Nyt saapunut
syys- ja talvi-
ÄXb «oOö JM 3B^ $&;H-) A JSStt)
E. Löfberg & C:o.
©©©:©©©©©©©©©©©!©©©
Parasta Nobellin
Petrsleumia Lilolahdella astioittain laiwaan eli rautatielle myydään jäiliöstämme
waunuun
pantuna.itsellä kelmolliset astiat, on hinta 2'/« penniä Jos ostajalla on
huokeampi kilolle.
Tilaukset tehdään konttorillamme Kuopiossa.
Sawolainen & C:o.
Höyrylaiva
»VELLAMO."
Kapt. C. H. Schönfelder,
lähtee Kuopiosta -Pietariin
ensi maanantai- aamuna 19 p:nä Lokakuuta,
ottaenrahtia
jamat-kustavaisia
sekä meno- ettätulo- matkalla Pietarista Kuopioon. Lä-
hempiä tietoja annetaanKuopion Laiva-Yhtiön konttoorissa.
W. Moldakoff.
VW- Heleena Ikonen. HM
ottaa »vastaan leninlitöitä.
Heleena Ilonen.
Asunto
KaupunliplllweliiaI. Westerisen talossa.
RIIVEITÄ
parhaitatervattomiaå2: 75
LSf
myöpi Ferdinandöhmann.
10,000 Sei».
Faatusti
HywiäTimotei
heiniä,myy-wät
Laurell H Aoskinen.
Seinäjoki
WähäH
"
koalia Herra Kastegrénin kirjakau-käytetty Zittra myydään huo- passa.II2NB2»iN6N Seura
viettää
II.IWW
Sunnuntaina t. k. 18 p.
©SlUiiåS
Soittoa (pataljoonan soittokunta.)
Näytelmä (täällä ennen niiyttäinätön.)
Laulua (pataljoonan laulajat.) Kertomus.
Venäläinen kansallistanssi Laulua.
Tanssia.
Alkaako 7 j. pp
Sisäänpääsymaksu: seuran jäseniltä miehiltt 75 p., naisilta BO p., seuraan kuululumattomilta miehiltä 1: 50 p., nai- silta1mk.
HUOM.! Uudet jäsenettervetulleita!
.liisi'nkirja paikalla.
Matti Meikäläisen
iltonumoroit»
mvvtävänä
Ilunpiou II,l<I«u
Ilii.i»Miuou
Il0Utt0li88».
Hiiwaa
parasta,
tuoreinta Wiralan hywäksi tunnettua painohiiwaa (preBBMBt)
myöpihalwalla
H. Saastamoinen.
Zlllsl sempell.
Sana sanasta, lalst parhaasta",
100
eri lipulle painettuja kysy- myksiä
ja»vastauksia.
JM- Riitta 50 p. -«
Enemmän ostettaissa hinnan alen-
nusta.
v. Sawon lontturissa.
Hautakiviä
monenlaisten pii
■lUM;;,|. hmukaan
Bniusiasia
kraniitiHlivcsiä
valmistanHj:i tilauksia v:is-
liaau
ottaa,ja ti-Blaajnill,! ltthettäa I
niistilpiirustuk-|
sia ilmaiseksiPolkklnen&H
iimiiIiiIn«nKuopiossa,
Kuopion Raittiusseura
viettNil
VleiBon
Lee Iltaman
Sunnuntaina Lokakuun 18 p.
Kunnallishuoneella. Alkaa klo ti i. p.
Sisäänpääsy vapaa.
Ohjelma vaihteleva.
Toimikunta.
— Itsekseen
liikkumankolchti.laa-
tifon kirkkoja »varten on muuan nerokas nmerikalaine» äskettäin lelsmyt. flonc kul- keesähkön
amulla. Ulkomuodoltaan onse
pieni,soma
ruusupuusta tehtylaatikko, joka kulkee pieniä liskoja myödenrahien wiilitse.
Sopimaan poitfaan, jostahel-
poSti moi
nähdä
yli kirkon, asettuuse
henkilö,jota
»voisimme kutsua Fonbuftövifft
ja joka ohjaalaatiko» kuilua sekä m,!uut- tää
se»
eri henkilöjenkohdalle. Siilien
heiteltyraha
paneesen
uubeotaan käyntiin.Ellei
siihen
taasmitään
panna, jääse
saiturin
eteen odottamaa», Ellei tämä keino auta,sanoo
keksijä »voimansa »varus' taa laatikon soiltokoneella, joka sopimalla nuolillaherättää
rahojansa rakastaman syittisen.— Nikuttamiscstä kuollut.
Ameri-kassa
Vellchemissä,ni!oUi (sor!»elus Ra- gan'ia noinluusi
»viikkoa jasitte
mieskuoli.
Oletko luonteeltasi hyvinuskalias ? Kyllit ainakin luulisi.
No, lainaa sitten minulle sata
markkän
Lauvantaina 17 p:nä Lokakuuta UUSI SAVO.
M99 - 1891
Urkurin waali
on täällä
sunnuntaina
lokak. 25 p:nä,alkaen heti
jumalanpalmeluksen jälkeen.Luultamasti
nyt, niinkuin ennenkin,huudetaan maaseurakuntalaiset ensin —
kylätpuustaimen" mukaan- -
jasitte
masta kaupunkilaiset.Ehdokkaat
omat: 1) kapellimestari E.Kah
ra, 2)urluri I.I.
Tom-mila,
—
ja 3)urkuri
G.H
ymander.Näistä ehdokkaista
me emmesaa,
jos tahtoisimmekin,
lausua
mitään ar-mosteluita
tai puolustaa yhtä enem- mänluintoistakaan.
Voimme maankehoittaa
»valitsijoita äänestämään elihuutamaan"
sitä, jokaitse
ku»kinmielestä
on sopimintähän
mirkaan.Sen ohessa
pidämme tarpeellisenahuo-
mauttaa
muutamista
kohdista, mitälirlkolain mulaan
on noudatettamatämmöisessä maalissa.
Urkurin
maalissa
äänestetään mies-lumun
mukaan,s.
o. jokaisella ääntö-maltaisella
on yksi ääni, olkoonhän
köyhä taikka rikas, ylhäinen tai
alhai-
nen^). Ääntömalta on jokaisella, jon-
la
nimi löytyy hywäksytyl,sä maali-listassa
ja äänet annetaansamassa
järjestyksessä kuin nimet omat
tähän
listaan merkityt.
Mitellen kutsuu
maalin pitäjä kunkin
esiin
ja joshuu-
dettua ei
heti
näy,huudetaan häntä mielä toinen
kerta; jos eisilloinkaan hän tahi hänen asiamiehensä tule saa-
pumille, on
hän ääntömaltansa
menet-tänyt ja
hänet
merkitään poissa„lleeksi.
Juopuneen äänestystä ei otetaluluun, maan
semmoinen käsketään ulos.
An- nettua ääntäei saa
muuttaa eikä ot- taa takaisin, ja on maalinpitäjän ker- rottama jokainen huuto,ennenkuin se
pannaan
maalilistaan.
Saapumille tullut ääntömaltainen ei
saa
käyttää asiamiestä, maan poissa olema moimalmoa oikeuttansa kol-
mella eri lamalla:
1:lsi suullisesti
pyytää jonkunasiamiehekseen
puolestaan. Silloin onlahden mierasmiehen luullen
mainit-tama, tetä
maalissa
olijoista on ää- nestettämä. Molempainmierasmies-
ten on oltamamaalitilaisuudessa saa-
pumilla
todistamassa asiamiehen »val-
tuutta.Useammat
luin yksi eimätsaa
täyttää
samaa asiamiestä.
2:lsi
kirjallisesti maltuuttaaasiamiehekseen.
Valtakirja moipi ollaesim.
näinkuuluma:
Tällä valtuutan talollisen RistoKank- kusen puolestani Kuopion tuomiokirkon urkurin vaalissa Lokakuun 25 p:näv.
1891 äänestämään (kapellimestari E.
Kahvaa tahi urkuri J. J. Tommilaa tahi urkuri G.Hymandena). Kuopiossa Lokakunn 24p. v. 1891.
Pekka Kettunen, talollinen aitoniemeltä n:o 3.
Alla on olema
sinetti tahi sen
puut-teessa taksi
jääwitöntä todistajaa, jois»ta
ainakin toinen
onitse
kirjoittanutnimensä. Ellei ääntömaltainen itse
ole kirjoittanut maltalirjaa, on
siinä
myösmainittama kirjoittajan niini ja ammatti. Kirjoittajasaa
tietystisen
ohessa olla toisena
todistajana.Valtakirjoja ei
samalla asiamiehellä
saa
olla useampia kuin ylsieikäuseam-
pia
ääntömaltaisia saa
yhtyäsamaan
»valtakirjaan.
3:ksi lähettää »vaalilipun
maali-tilaisuuteen.
Kirjoitetaanpaperilius-
kalleesim.
näin:Täten kutsun minä Kuopion tuomio- kirkon urkuriksi (ehdokkaan nimi). Kuo- piossa Lokakuun 25 p.1891.
Antti Kiiskinen, suutari tontilla n:o 250.
Nimen alle pannaan
sinetti
jasitte suletaan
«vaalilippusinetillä lukittuun
tuoreen, jonla etupuolelle kirjoitetaan esiin,näin-
Vaalilippu, avattavaKuopion tuomio- kirkon urkurin vaalissa Lokakuun 25p.
1891.
Antti Kiiskinen
Tässä siis ei ollenkaan tarmitse
mai-nita, kuka maalilipun perille wie, ja
»vaalilippuja
saa
ken hymänsä »vaali-tilaisuudessa
jättääkuinka monelta ääntömaltaiselta tahansa. On
maanhuomattama,
ettei
maalilippua moitehdä se,
joka eiitse osaa sitä
kirjoit-taa ja jolla ei
ole sinettiä.
Muiden, joseimät itse
moitulla maalitilaisuu-
teen ja
kuitenkin tahtomat
käyttääääntömaltaansa,on maltuutettama
asi-
mies jokosuullisesti tahi
kirjallisesti,sillä taivalla
kuinI:Ssä
ja2:Ssa koh- dassa
on selitetty.')Jotenkin yleisenä tuntuu olemanluulo, että seulalmman lirloherralla olisi tässä,niin luin lulllllinja yhdistetyn lukkari,! ja uituiin maalissa, oileusääntää neljännellä osalla lai>
lista'«aalissa annetuista lukuun olettamista äänistä. Le on kuitenkinerehdys;josurkuiin Mirkaan ti ole yhdistetty lukkarinmirlaa,on lirlloheralla ainoastaan yksi ääni, niinkuin muillakinääntöwaltaisilla.
—
10 ceuttiä muistu. Nuoret nai-set
Mol>erlyssa, Mo,,omat hiljattain pe- rustaneet yhdistyksen, jonka jäsenetsitoutu-
mat yhteiseen panttiin
maksamaan c.
kultakin terralta luin
heitä
joku miessuu-
telee.
Nahan
tulee tietysti suutelijan mal-saa.
Tämä on lieltämättä läytännöllinen leino marainhanllimiselsi
niin taumanluin suutelojen myyjällä wielä on liittämästi miehätysmoimaa. Kunmiestahtoo
liitettäalkaa,
tarwitsee hän
ainapohjarahaa,nai- nensitä
mastoin tulee toimeen lemmellään ja hempeydellään.Weistouluasia.
Nöyrä kysymys U, Samon Toimitut
selle.
Kun Sawon «vastaama toimittaja tä- täläistä
ruotsalaista
yhteiskoulua perustet- taessa,ollessaan silloin
Tapion" toimit- tajana, puolustiwaltio-awun antamis- ta mainitulle loululle ja nyt oikein Suo-mettarcmaisella
pappamaisuudellaottaalöy- lyttäätscen niitä «vanhempia, jotkasiihen
louluun lapsensapanemat, tostahe
mutasillä
lamalla edistäwät ruotsalaista loulua supisuomalaisella
paikkakunnalla, ontässä
Samon mustaaman toimittajan menette- lyssä ristiriitaisuus, johon pyytäisin tar- kempaa selitystä.
Wai onlo
hän
nyt masta,»vuosien
lu-luttua,
huomannut silloin
tehneensä,,ajat- telemattomasti," onlohänellä liiallisesta sumaitsemaisuudestaan
nyt »lipeä omatun-to," jota
häntä
patoittaa yhtäliialliseen sumaltsemattomuuteen
kieltämään«vanhem-
milta oikeutta oman parhaan ymmärryl»
sensä
mutaan lasmattaa lapsiaan. Mie- lestäniolisi hänen
sopinutlelsiä «vähä
ja-lompi keino erehdyksensä korjaamiseksi.
Allekirjoittanut, ylsi näitä »vanhempia, pyytää päästä säästetyksi neumoista
sekä
ohjeista, jolla loslemat minun yksityistä«vapauttani,
sillä siinä suhteessa
en aijolumminlaan antaantuaminlään puolueku- rin
alaiseksi.
Minna
Canth Wastaus.
Edellä oleman kyhäyksen tekijälle lie- nee tuntematonta,että U.
Samon »vas-
taama toimittaja on samojen
lakien alainen kuin
koko »nuukin ihmiskunta,että nimittäin
hän
on erehtymäinen ja koettaa parhaan»vointinsa
mukaankorjata erehdyksiään.
Mutta
samalla huomattakoon
ettäU.Samo
nyt onlausunut saman
aja-tuksen tuin
Samo m. 1888, jolloinruotsalaisen
yksityisen oppilaitoksenmaltioamusta oli
kysymys. Siinä eiole siis
mitäänristiriitaisuutta. Mitä
tulee ent. Tapion toimittajaan,se
oneri
asia
eikä kuulu tähän,maikka
rou- waCanth
millkaallamielikumituksel-
laan en
sen siihen saanut
kuulumaan.Tapio on ollut ja »nennyt, ja kuolleet
maatkoot rauhassa. Eihän
miläänih-
me ole, että ent. Tapion toimittaja on muuttanut mieltään.
Että rouma
Canth
on»vähitellen
muuttanut
mieltään
jatullut
myötä-tuntoiseksi ruotsalaiselle
koululle,sitä
emme ole ennen
tienneet.
Meidänmuistissa
maan onollut se
kertomus,että kun kaksi Kuopion
suomalaisen
puolueen maikuttamimpia
naisia
tapasitoisensa »viemässä
lapsiaanruotsalai-
sen
yhteiskoulun tutkintoon,niinhe
tulimat
hieman noloiksi
ja häpesimättoisiaan. Heillä
ei näytäenääoleman
edes pahaa omaatuntoa, jota me toki
mielä otaksuimme. Waan niin se
käy-pi: tun antaa pahalle
sormen,
miepise toto käden. Samat
roumat me- toamat nytsanomalehti-ilmoituksessa
yleisön
amuliaisuuteen
tämän koulun hymälsi. Sitä eiolisi
tuoahdistettu
toimittaja
luitenlaan loskaan
tehnyt.Me puolestamme jätämme annoste- lematta tämän »nenettelytaman
siinä
luulossa, että
riitaisuudet
oman puo-lueen
keskuudessa eimät edistä
yh-teisiä asioita.
Minkään puoluekurin"
alaiseksi emme ole
pyytäneet roumaCanthin
alistumaan enemmän kuin muiden- kaan, jotka omat panneet lapsiaan
ruotsalaiseen
yhteiskouluun.Olemme
maan maatineetkansallisuudelle sille tuleman
armon.Ia näkisimme ker-
naasti ettäsuomalaisillakin olisi edes hieman
kansallisylpeyttä.Toimitus.
Kuopi», 17p. lolal,
—
Kuopionraittiussenrau
rakennus-osakeyhtiön
säännöille
omathakeneet mahmistusta
kolleega V. Granit ja kirjapainotaituriI. H.
Mustonen.Pohjapääoma on 15,000 mk. jaettuna 3000-lle
—
Kuollut. Senaatin ylim. kopisti5mt.osakkeelle. — P:lehti.
To imiGrä
s
bäck tuoli
täällä tois- yönä,sairastettuaan
taumanaikaa leuh»
kolautin.
—
Kansakoulut. Tuusniemenkunta
t k. 10 p.luntalokouksessaan
myönsiRaitasalon lansatoulun kannattamiseksi
675mt.
muodessa.
Koulu nyt pääseealkamaan aiman heti, kun maan johto-
kunta —
Paljo faktoja. Kuopion raastu-kiirehtii.
man
oikeuden
2osastossa
tuomittiineilen
työmies Taametti Ristonp.Soi-
ninen ja torikauppias Kalle Wäänänen, kaupungista,mittain
käyttämisestä, joi-ta ei
ollut
kruunattusitte
w:n 1887,molemmat
30m:lan sakkoihin sekä
lait-tomat
mitat
menetetyiksi, jotkasakot
marain puutteessa
somitetaan
8 päimänpelkällä
manleudella.
Samojamiehiä oli
myöskin syytettysiitä
ettäolisimat
kaupoissa käyttämällä määriä mittoja
tehneet
petosta, jostaoikeus
päätök-sessään lausui
ettäaihetta
kylläsellai-
seen
syytökseen johonkin määrin on ollut, maan ei täydellistätodistusta
saatu, jonkamuoksi
syytössiinä osassa
kumottiin. Sitä paitse tuomittiin T.
Soininen
mäkimallasta
poliisipalmelija AronHakkaraista
mastaan 120 m:kansakkoon
ynnämaksamaan
palkintoaHakkaraiselle
remitystämirkatakista
15 ml.,jasairashuonerenkiä Wilhelm
Ris»sasta
mastaanmälimallasta
60mk.
Sama Soininen
oli herjannut laup-pias B.
Hallmannia
ja tuomittiinsiitä
75 mkan
sakkoon
ynnälausunut
louk-kaamia sanoja ylimetsänhoitaja
O.
Timgrenille, josta
sai sakkoa
'!0 mk.Näinä
sakot somitetaan
marain puut-teessa
16 päimän »vankeudellamedellä
ja leimalla. T.Soininen
wel»voitet- tiin tämänohessa
kulujenkormauksena maksamaan herroille
Timgrenille jaHallmannille
molemmille 35 mk. ja poliisiHakkaraiselle
40 mk.sekä
erityi-siä
todistajapalkkioita. Juttu,jossamie- lä muitakin syytöksiäoli tehty, maan jotka perusteettomina ja todistamat- tomina kumottiin,on raastuman oikeu-dessa »vireillä ollut wiime huhtikuusta
altain.
Taametti Soininen ei ollut ensi kertaa oikeudessa tämmöisistä asioista.
W,1884
sakotettiin häntä
»välimallaSta poliisia ivastaan, 1887 miinan myön- nistä,elinkeinolain
japyhäpäimänrik-komisesta sekä
1890illimallasta
erästähenkilöä kohtaan
majatalossa.—
KuopionRaittiussenran
yleinenteeiltama on
huomenna kunnallishuo-
neella klo 6.
—
KuopionKansallisen seuran
iltamaon
huomenna
Näytelmähuoneella klo 7.Ohjelma tarjoo pataljoonan
soittokun-
nan soittoa, huminäytelmän, pataljoo- nan laulajien laulua y.
— Sairaustilastoa
Kuopionm.tau>
pungissn, kaupunginlääkärien antama Lokat. I—ls p:ään1891.
Tilapäisiä tautia:
Tauti Saima
.ji-in w
Lamantauti
Horkka
...
5) 3Natsa- ja suolilat, Watsuri
Punatauti.
...
Lyhempikuume
..
Ruusu
Tuhkarokko
...
Kurkkutauti
...
M»Niwelleini
....
,Keuhkokuume
..
,Nystyrä-aimol,tul Aimokalm.
tulehd
Sikotauti
Keuhkokalm. tulehd Pitkä
Pitkällinen
mahak.Keuhkotauti
Sydänalan....
ivaiwa Riisi
Allamakuppatauti Werettömyys
...
Sulkumerkkien sij raustilastoa wiime
1] 1
2J2 11 1
llisiä tautia:
»lemat osoittamat sai- -I—ls p.
säliä o>
Lolak.
— Kolotettu
ar»o.Simiili-toimi-
tuskunnan päällikkö,senaattori
C. Tu-deer, joka, kuten tunnettu, on
nimi-
tallimestarista korotettu tallimestariksi,
tulee
tästedes tämän korotetunarmonsa
muoksi senaatin
täysistunnossaistu- maaulähinnä
mapaaherroja G. v.Alfthania
jaH.
Molanderia.—
— Henkiwaluutus
jaraittius. Hen- Hbl.
kimakuutusyhtiö Suomi on jo pitem- män ajan luonut erityistä
huomiota niihin
makuutuksen-ottajiin, jotka omatehdottomasti
raittiita. On näet an>nettama makuutusta
hakiessa
tarkka tie- to siitä,onko
hakija»ehdoton"
maiainoastaan »raitis". Tarkoituksena
on nyt,
tietää
Aura,ensi aluksi
kootatilastotietoja, joiden perusteella tule-
maisuudessa saadaan
päättää,onko «eh- dottomasti" raittiille
annettama makuu-tuksia — Taawetin
paremmillajunaiueduilla,yhleentuimäyl-luin muille.
seil
johdosta oli oikeudenkäyntitoissa-
päimänä Luumäen käräjäkunnan yli-
määräisissä
täräjissä. Se lykättiin on-nettomuudessa kuolleen sotilaan
oikeu-den
omistajainsekä
muidentodista-
jain saapumillehankkimista
martenmarrasl.
30 p:ään. Puheenjohtajanaoikeudessa oli
Lappmedentuomiokun-
nan m. t.tuomari homioik. ausk.
Ma-relius.
Syyttäjänä oliruununnimis-
mies Nyqmist, jokatutkimuksen
loput-tua aikoi
tehdä
loppuwäitteensä. Si- molan jaPulsan
asemapäälliköt, Sö-derberg ja Krogius,
sekä
yöjunan kir- juriLuumäellä
Plyhmolimat persoo- nallisesti
läsnä. Apulaisinaoli
Sö- derbergillä asianajajaaf
Frosterus,Krogiulsella asianajaja
Andersson setä
Plyhmillä asianajaja
Kimekäs.
Rauta-tiehallituksen
puolesta oli läsnäasia-
mies
Palander sekä
junankuljettajia, konduktöörejä, jarrumiehiä y.m.Jeni- sein
rykmentillä ei ollutasiamiestä.
Mitään uuttayhteentörmäyksen syis ta ei
— tullut esiin. — Wibbl.
Wuolsen
kanawoimista marten on myönnetty 160,000 mk.suuruinen
maltion apuraha.
Kanamoimistöitä tehdään
Antreanasemalta
Karjalanradalla
Sakkolan
jaRäisälän
pitäjiinja
sen
yhdeydessätehdään
myössul-
kuralennus
Paakkolan koskeen.
Wäylätehdään siinä
9 jalan symyisetsi,muu-
alla 7 jalkaiseksi.
—
—
Pohjoismaidenpaulli.Hbl. Hallinto»
neumoston enemmistö on
kokouksessa
t.k. 12 ja 13 p:nä
mastoin mähem-
mistön ankaraa
»vastalausetta
päättä-nyt
irtisanoa kontrahdin
pankinHel-
singin
knnttorin
johtajan,hra F.
K.Nybomin kanssa, joka
konttorin amaamisesta asti
18 muottasitten sitä
on
hoitanut.
Enemmistö
päätti myöskinHelsin-
gin
konttorin
johtajaksikoettaa saada raatkmies
Emil SchybergsoninHel-
singissä.
— — P.
L.Toiminimi Schildt
K HallberginPyynnöstäon
rautatienhallitus
määrän-nyt, että yhdet
-^2
pykälänlämpömäärässä pidetyt maunut
sano-
tulle toiminimelle osotetun moin kul-
jettamista martenKuopion
ja HangonZ
2Malisilta asemilta
omatensi marras- kuun
1p:stä alkaen toimitettama joka tiistai Kuopiosta, jaon rahtimaksu
määrätty 100
markaksi matkalta
Kuo- piosta—
Kilpailijoin»Hankoon. — Finl.
waltionmaisema»
maalauspalkkiosta esiintyy myöskin
hra
Eero
Järnefelt.
U. S.lausuu hänen
taulustaan:
Etemällä
itsetietoisella lamalla
on tehtyhra Järnefeltin ,, Maisema
Pohjois-Samosta". Se on näyttelyn
suurin
kangas, jasuurin
ja epäile-mättä kypsynein taulu mikä
hra Jär- nefeltin suveltimestä
on lähtenyt. Kä-sittäen tosi
taiteilijanhienolla aistilla
pohjoisenluontomme ominaisen
luonteenon
hra Järnefelt osannut nähtämästi
epäkiitollisestajoka
aiheesta
luoda kuman,luontemuutensa
jatosi-suomalai-
sen
märityksensä lautta onkerrassaan
»viehättämä. Kantainen
jamanhuut-
taan
lellertämä
halmeniemele, jonkalaidassa
onsuitsuama
lota jaaittaa
pari
lolme
ja perällä lapean meden takanamaaran
rinne,—
siinä hra
Järnefeltin
taulun yksinkertainenaihe.
Mutta
siihen
kehykseen onhän
»vala-nut niin
runsaalla mitalla
mitähert- taisinta kesäistä
mielialaa, että oikeinkateeksi
laypi niitäkahta
voikamiikaria, jotkasiinä kimellä kesän helteessä
istualököltämät. Ia kestitaimaalta
muotaaohkaisen pilmiterrolsen
läpi punakkana päimän »valo. Tämälailki
on tar-kalla silmällä sommiteltu
jaetemällä taivalla
piirustettu.Hra Järnefeltiä
sopii täydellä syyllä
onnitella
tämänteoksen —
Koruompelu-kilpailu.johdosta.«Suomen
käsityönyStamät" omat julist"neet kil- pailun
koruompelu-somituksessa suoma-
laisten
mallien
mutaan.Ensi
palkin- to on 60,toinen
40 ja kolmas 25 markkaa.Koruommellut teokset
ja pii-rustukset
omat jätettämät käsityönys-
täiväin johtokunnalleennen ensi
muo-den maaliskuun
loppua.—
P. L.
— Nälänhätä
Pohjanperillä. Syytä lienee rumeta ajoissa ajattelemaan amun keräyksiä Suomen pohjoisimmis-sa osissa asumille.
Yksityisessä kir- jeessä onkerrottu «Hämäläiselle",
että m. m. Hyrynsalmen jaKiannon laak- soissa
on tullut niin täydellinenkato-
muosi,ettei olesaatu
pienintäkään apuataimen märäksi. —
Herra
Lemcke on näinä päiminäsaanut
erontoisestakin tähän
astihar>
joittamastaan toimesta.
Vreemeniläi-
nen siirtolaisyhtiö, jonkaasiamiehenä hra Lemcke
on ollut,on nim. ilmoit- tanut hänelle, etteise
enääkatso hra
Lm oleman
someliaan
yhtiötäedusta-
maan. SiirtolaiSyhtiön
asioita hoi-
taa nyt
toistaiseksi toiminimi
Vil- tor Ek.—
Haalsirilto. Vaasasta sähkötetään
:Naasan
laiwanomistaja°yhtiölle kuuluma parltilaiwa»Ellen"
hyljättiin 21 p-nä syyskuutahukkumana
Atlantilla.Miehistö
on pelastettu ja
onnellisesti
saapunut Li- werpooliin. Laiwa oli makuutettu 50,000 markasta.—
Karannut on Mikkelistä rautatien- lirjuri K. V. Taubetekemänsä kaZsanmail-
lingin
wuolsi.
Waillinki eiluitenlaannouse
tun noin 1,200maillaan. Taube on
hoi-
tanut tamaralonttorin
kassaa.
Nautatien-hallitus
onryhtynyt toimiinturkulaisen
lii»nisaamisetsi
ja wangitsemiselsi.—
P:leht>.
—
Salaperäinen rahalähetysten la- toamme». Oulun poslitonttooriin ylsi- tyisiltä jätettiintalsi
rahalirjettä, jotka oli- mat menewätRowaniemelle;toinen kaup- piasI.
A.Hoilalle sisälsi
12,800 mark-laa ja toinen
tzakotänsään
sahanhoitajallehra Hollille
8,000 maittaa.Yllämaini-
tut rahalähetytjet on Oulun poslilontto»
rissa
tämän kuun 3 päimänäpantu No-maniemelle menemään postilaulkuun, joten mainittujen rahaluhetysten
olisi
pitänyttulla pelille, maan Romaniemen postin hoitaja on Oulun postikonttoriin ilmoit-
tanut, ettei ole mainittuja rahalähetylstä Romaniemen postiluukussa ollut, mailla laullu oli ollut laitin puolin ehyt ja Ou- lun postilonttorin
sinetti
rikkomaton.Par- haallaan
pidetäänasiasta
poliisitutlintoa, jossa tultaneeselmille
mille tielleraha-
lähetykset
—
Mustalainen tapetun kuuluu wii-omat joutuneet.—
Kaiku.me
Raahen
marllinoilla, jotka olimat men- neen miilon torstaina ja perjantaina.Torstai'iltana oli mustalainen tamattu puukotettuna muutamalla ladulla, josta
se
tunnottomana mieliin sairaalaan,
missä
«vuorokauden kuluttua kuoli.
Päähän
olipuukottaja lyönyt
haaman aimoihin saakka.
Puukottajasta ei ole tietoa.
— Louhi.
— Suomi
ullomaau
lehdissä. Shil»
ling Magazin"
nimisessä
norjalaisessaleh- dessä
t, t. 7 p:ltä on»erään suomalai»
sen"
kirjoittama lirjoitusSuomi
jasen
miehet".
Kirjoituksessaesitetään
lyhykäi-sesti historiallinen
lehitylsemme jatehdään selkoa
wiime aitojen tapauksistasekä
anne-taan
elämäkerrallisia
tietoja A. Meurma- nista,I.
R.Danielsonista
ja L.Meche-
linistä. Kirjoitusta
seuraa
A. Meurma-nin muotokuwa, Muita muotolumia lu- wataan
— wastaisuudessa.
Kansanopistolurssejapääkaupun- kiin.
Kansanmalistusseuran
toimikunta onpäättänyt
loetteelsi
pannapääkaupungissa toimeenkansanopisto-kursseja,s.
o. luentojalsoia
muutamssa semmoisissa
aineissa, jotta kuulumat kansanopistojen opetusohjelmaan, Tällä
hankkeella
talloi-telaan etupäässä
tilaisuuden
«valmistamista niille,jotka pyrtimät opettajiksi lansanopis- töihin,tähän
toimeen käytännöllisestihar-
jautua.
—
U. S.v. Salvo
jokapäiwäisekst.
Maaseutulaisen toiweita.
Olemme nähneet, että U. Samo lupaa
ensi
»vuoden alusta ilmestyä U-päiwäisenä, jos «lukijatsitä haluamat".
Nyt onsiis
aika lulijoidcn ilmiista mielipiteitään jul- kisesti, että
lehden
toimitusosaa siihen suuntaan
menetellä. Kaupunlitilaajoille tun- nutaanlähetetyn tilauslistoja, ettäsaatai»
fim
tietääedes osapuilleen laajennetunleh-
den lulijamäörä. Mutta
onhan
malta maa-seuduiltalin lausua
ajatulsia yritylsen joh- dosta.Lausutaan siis.
Mitäpä parempaa
möisi sanomalehti
tai»jota lukijoilleen luin ilmestymisensä niin
usein
luinmahdollista
ja mitä parempaa taaslulijatmoisimat
toimoa? Luulen,ettäyritys on laitin puolinpaikallaan, joskin
se rohlea
on,sillä
aita jo maatii että maamme sydämessään ilmestyisi jokapäi- mäinen sanomalehti, ja nytse
juuri ontarjolla, jos me
maalaiset tilaulsillamme tahdomme tehdä sen
ilmestymisenmahdol- liseksi.
Siis nyt me Samon ulloset,joilla niin lauman ja
monessa kohden
onollutSawo"
hymänä tomerina, rattona ja neumojana,
lausukaamme
mielipiteemmeheti!
Minäpuolestani teen
sen tässä sanoen
:—
KärM
kotiimme jolapäimäisenä «vieraana, kamp- paillen
kanssamme
elämäntaisteluissa!
Mihinkäs
nyt tomerimme jättäisimme, kunsitä
juurinyt palhaiten tarmitsemme, jaluonnollisestihan sitä tahdomme
entis-tään
lehoisammalsi.
Eilöniin,naavulini?—
Huomatkaamme, ettäsaamme samalla hinnalla seka
paillatuntammelehden
ettäjolapäimäisen
lehden
luolsemme,s.
o. ettälehti
Lpäimäisenä«vastaasetä
paiktaluntaleh- den että jolapäimäisenlehden maatimulset.
Emmehän tahtone
nytkään ajastamme jäljelle jäädä, lun emmesitä
ennenkään oletehneet
!Riittäkööt nämä yksinkertaiset
lauseet asian
johdosta tällä lertaa.I.
W.— Ensimäinen
maantieSawonran»
nalla.
Vihdoinkin
onse kauan
odo-tettu päimä
koittanut
Samonrannalle, ettäuusi
maantie onmalmistunut
! Sanonmieläkin
että mihdointin,silla sitä
onsaanut
odottaaluin
lettuhe-
mon huulta",ja
sen
johdosta on pi- detty monetkuntakotoulset
ja monetmuut päätökset omat
asiasta
syntyneet.Wäliin on
asia ollut kolonaan unho-
tuksissakin,aiman
kuulumattomissa
jasitten
taas on jotain elonmerkkejänäh-
ty.Mutta pää-asia on
se,
että nytse
on jo
olemassa wihdoinkin
tänäher--
ran muonna 1891. Tämän
Lolaluun
1p.
oli se
ilopäimä jahistoriallisesti
muistettama päimä Samonrantalaisille, että tämä maantie tarlastettiin. Kui-
tenkaan
eikuulu
tiekokonaisuudessaan
telmanneen, maan on määrätty ura- loitsijat
sitä
mielämahan
korjailemaan.Mutta kumpahan on
edes
osapuilleen- kaanollut
»valmis tämäensimmäi-
nen maantie tänne; kyllä
se siitä si- linnee »vähitellen.
Kärryjäkin näkyy
seurakunnassa
ole-man jo
—
monet,ainakin
miidet tie- tääkseni, joten eiliene
kaukana,kunnähdään
kärry-ajajiaentisen ratsum-
äen"
asemesta
ja luullaanniiden ra-
tinaa niinluin muuallakin
maailmassa.
Riman »vetäjät
tässä kirkon
läheisyy-dessä
näkymät tietä jokapäimä uudis- teleman.Onnea
tälleuudelle
tielle, joka on yhtä tarpeellinen kuinilman maihto-
reikä
— huoneen seinässä. Sawonranna»
syysläräjät päät- tyimät t. k. 9 p. kestettyäänmahan
toista
miikkoa. Asiat olimat
ylimalkaanmarsin selamia:
miinajuttuja, mui- ta rikosjuttuja,haukkumisjuttuja,mel-komulsill — Odottamaton aullo.
y. m.Herrastuo- mari I.
Käyhkön pellollaSamonran-
nallakaimoi
eräs mies ojaa.Kerran alkoi
maa topista ojan pohjaltahä-
nen lapiaansa, mies tätä
kohtaa
ru-pesi enemmän symentämään ja
kun
pa- rinkorttelin
merranmielä
kaimoi,au-kesi sieltä
eteen ontto maamiehen
hämmästykseksi.
Ontto kohta
ei tunnuoleman warsin
sywä,maan hymin laaja.— Punanahat esimerltiuä
waalea»naamoille. Eräs
sanomalehden
lirjeen-maihtaja kirjoittaa Vromus Valleystä, Minn: Kun mies
saa
rahaa,antaahän
ne
heti
maimolleen ja tämäkiiruhtaa
wel>lojien luolse, jos
sellaisia
on.Sisseton
indiaanit nauroiwat kun
saiwat
tietää,että
mallonaamoissa miehet itse
säilyttämät rahansa, ja wakuuttiwat että jos me an-taisimme rahamme
naisten haltuun,niinne piisaisimat kauemmin eiwätlä
tulisi
tur-huuteen
täytetyksi.Indiaanilla
on niinsuuri
luottamuswaimonsa
arwostcluly- lyyn, etteihän
koslaan teeminläänmoista kauppaa, kysymättä waimoltaan neuwoa.Wmlliltll.
Onglannin Vapaamielisten ohjelma.
Gladstone
pitiäskettäin
puheenNem-castlessa.
Valitsijat Englannissa tie- tämät nyt mitäheidän
onodottaminen, jos antamatäänensä
»vapaamielisille.Se on hämmästyttämä määrä muu-
toksia
jelma sisältää,ja parannuksia, jonka tuooh-
?inwB
sanookin imalli- sesti
ettäniissä riittäisi
työtä luu- delle parlamentille ja mertaaGladsto-
nea hemosmieheen, jola panee
laitki
hemosensa
kilpailemaanluottamatta
yhteenkään.
Glabstonen
ohjelmanetunenässä
onIrlannin
maatii omaatayhtäsen
horjumattomastiohessa
kysymys,sisällistä
puolustaajollehallintoa. luin ennenlin hän maalle maltion Mut- hän
ja
kirkon erottamista
eiainoastaan Wales'i«sa,
jossase
on päimän tär- keimpiä kysymyksiä,maan
myöskin Englannissa jaSkotlannissa. Niin-
ikään
tahtoo hän
EnglannillejaSkot- lannille samanlaista maalakia luin Ir- lannissa
jo onolemassa
ja jonla no- jallasuurien tilusten
palotteleminen läymahdolliseksi. Waalilatia tahtoo Gladstone muodostaa niin
että köy-himmättin
pääsisimätmaaleihin osalli- siksi
ja että jokaisella eiolisi luin
ylsi ääni,henkilöt,sillä tähän saakka
omatsellaiset
joilla on
omaisuutta useissa
»vaalipiireissä,
äänestäneet
jokaisessa niistäerikseen.
Wielä
merkillisempää on ettäGlad- stone
maatii palkkaa parlamentin jäse- nille,koska muutoin ei loskaan
läy-mahdolliseksi
ettäesim.
työmiehetmoi.simat
omastakeskuudestaan
edustajialähettää. Wailka siis
tuo »vaatimustuntuulin marsin luonnolliselta, olisi kuitenkin edusmiesten
palkkauksestaseurauksena
täydellinen muutos Eng- lannin parlamentinulkomuodossa
wie-läpä
sisällisessä armossakin. Sanot- takoon heti
:se olisi
tuonliitetyn
par-lamentarismin hämiö.
Sen sijaantuin
Englannin parlamenttitähän saatla
on ollutneumottelema
ja päät- tämäkansalaisten
lolous,muuttuisi
se
ammatti-politiklojen leipälähteelsi, jonlakadottamista he loettaistmat lai-
linleinoin malttaa. Ettei se fuinlaan olisi edulsi
maalle,sen
lyllä näemmemuiden maiden,
etenkin Ranskan, esi-
merkeistä.
Mitä ,'lkonaiseenpolitiikliin tulee, hymälsyy
Gladstone
yleensä nykyisenhallituksen toimenpiteet,
jopa Egyp- tinkin säilyttämisen; mapaamielisen puolueen johtajalupaa kuitenkin, josmaltaan
pääsee,walmi«tella"
Egyp- tinluomutlamista. Valmistukseen se
luultamasti kuitenkin
jäisi.Se mikä
Gladstonessa
nyt,niinkuin
ennenlin, ihmetyttää, onse
nuoruu-den into
ja tuoreus, jolla tuosuuri
«vanhus"
periaatteitaantolee
toteut- taa. Näyttääsiltä luin hän tulisi henkisesti sitä
nuoremmaksi, jota man»hemmalst hänen ruumiinsa
läy. Moni pitäähäntä
haameiliana, melleimpäpuolihassuna ullona;
muttahän se
on luitenlin,joka tätä nykyä
suurim- malla taidolla
pitääkorkealla
mapaa-mielisyyden jainhimillisyyden lippua keskellä
taantumisen
juitsekkäisyyden
liejuun
maannutta
maailmaa,sanoo
K.v.
Moulangerilaisen puolueen
tulevaisuus.
Nyt lun päämies on kuollut,
kun
tuo«urhoollinen kenraali"
niinurhool- lisella
lamalla poistuitaistelukentältä,
lääntymät
ihmiset armelemaan mitä hänen
puolueestaan ontulema. Nan»>
kan
lehdet
omatlausuneet armeluitaan siitä
ja lyhyesti mekinkerromme hei-
dän
armelunsa.
Waiklalin pääjohtajaa eiole,
luule-
mat luintenlin puolueen yhäedelleen
pysymän. Boulangerin apulaiset Mi»chelin, Paulin
Möry,Nochffort
y.m.kuulumat aikoman
jatkaataistelua
pe»rustuslaillisuutta
mastaanlansanmal- taisuuden
puolesta.Heidän
ohjelmansaon perustuslaillisuuden tappaminen,
maltiolllsen
ja mapaudentukahuttaminen suoranaisen kansan
äänestyksen jakansan ehdottoman mallan
perustami- nen. On mielä boulangerilaisia edus-miehiä heidän
malitsijansalehoittanect toimeen
panemaan mallan kumousta,samoin
kuin Voulangeraikoinaan
puu-hasi.
Mutta muuta ei tämän mapau- den ohjelman pohjallaole
luin uuden ylsinmaltaisenhallitutsen
perustamistarillaita
mastaan jaheille
maslapai-nolsi.
Jos
nyt tämän boulangerilaisten puolueen onnistuu yhdistyäradikaalien
kanssa, jotka myös omathallitukseen
tyytymättömiä, on
sillä
jotaintulemai»
suutta, muuten ei. Niin luullaankin, että liitto näitten
malilla
ennen pitkää syntyy.Mutta mitä sen kautta aikaan-
saamat,sen tulemaisuus
näyttää.— Columbulse» muistoksi asetetaan
Chikagon maailmannäyttelyssä näyt-
teille ihan tarkka
jäljennyssiitä
Baut»I>I»ri»
nimisestä
laimasta, jolla löy- täjäensi
kerranuskalsi
matkan Ame-rikaan. Laimamäeksi
tuleesuurimmaksi osaksi
Espanjalaisia, jotka tailli pue»taan