Yhteiskouluasia · DIGI

UUSI

71

Tilaushinta:

Kuopiossa. Postissa. Wenäjällå.

4mk.^{—p. 5} mk.80> ^{3rupi.50 kop}

3

„

25

.

⁴

.

⁶⁵

.

²

.

⁷⁵

^„

2

.

⁵⁰

.

³

.

⁵¹

.

²

. ^- .

1

.

⁵⁰

.

²

^,

⁰⁸

^.

¹

^{. - .} SAVO HiHoititshhita .

Hienolta riviltä 15 ^{p. ensi-} ja10 viime sivulla.

■Henttusta10% ^{5 kertaa olevalta}ilmoitukselta^{ja 20}%

Jos

on10kertaa. Muuten sopimuksen mukaan.

Vnlhlollmollnksla välitetään^kaikkiinmaamme sanomalehtiin.

99. ^Kuopiossa, Lauvantaina ^{17 p:nä} _Lokakuuta. 1891.

Jakopaikat: Gust. Bergrothin lesken kiijapaino, S. Kastejfrénin kirjakauppa, J.Mardin värjäripuoti,liijrnell «1, Piispasensivukauppa, E.Pelkosen,_P.Piirosen, H.Soinisen,S.Bolanderin,E.Soinisen,E. Blominja T. Oksmanin kauppapuoti.

MTSamoissa paikoissa^myödäänyksityisiänumeroita 10p.kpl.

Vastaava toimittaja: A. B.MÄKELÄ Toimituspaikka:TulliporttikatnM^10,

Konttori: Gust. ^Bergrothin Lesken kirjapaino, KuninkaankatuM9». Tele-

fooni

^{M 3.}

—

.Inko-.iika: arki tiistai, torstaija lauantai klo12^päivällä.

11moiluknia vastaan otetaan kirjapainon konttorissa viimeistään maanantaina,keskiviik- konajaperjantaina k:lo 6:teen ^{j. r»p.}

Paikkakunnalla/N.

eninlevinnyt

/ \

Edulli- sanoma- / ^N. »in ilmolt- lehtl

/

TUaajia N.

teille!

/

^{3,313kp. n.}

Bkuoi-iossaß

Ilmoitus- >>

hinta 1O^&

15^penniä.

/Tilaushln-

/

^{to4 mk.}

vuosik:sta.

Kokouksia.

(S.-K. 1 k.)

Pedagooginen yhdistys

kokoontnu tiistaina lokakuun 20 p:nä klo G j. pp. suomalaisellelyseolle. Kes- kusteluaine: uskonnonopetus.

Työväen-yhdistyksen

oppikursseihin ilmoittautuneet saapuvat

Teollisuuskoulullelauantainakello8 illalla.

Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan

«! eninlevinnyt sanomalehti

L on

H ^{jotajaetaannoinS,OOOkpl.}

(? ^{Maksua 4mk. kokov:lta.}

IAAAAAAI

V2282N l.sl»tl.

vapaamielinen, kansanvaltainen ja suomenmielinensanomalehti, ilmes- tyy Vaasassa Kahdesti viikossa.

Tilaushinta maan postilaitoksissa3 m.18 p:niiikoko,1^m.64p:niäpuo- lelta^ja 87ptniä neljännesvuodelta.

Vaasan Lehtiohsiis Etelä- pohjanmaan huokeinlehti!

Vaasan Lehti on ^edulli- sin Ilmoituslehti. Ilmoitus- hinta ensi sivulla 15p.nlä ja viime sivulla10p:niä pieneltäriviltä.

Tllaajamäara1.500.

M»»»»»«»»»»»«»»»»»»»»»

Matkustavaisia.

Ivosessi:InsinuöriBergdten jaKaptee- nlBergroth,Helsinki.

AirkolNst» ilmoitnllfta.

21lunnun». Kolminailuudtit» saarnaamat:

Tuoiniolirlossai

Kello 10 suomol. puolip.-saarn. past.Hilonen.

Kunnallishuoneessa^:

Kello 12 ruots. puulip,°sa»rn. pastoriElroth, Laumantaina 110 4 ^>, pp. raam. selit, pastori

Hilonen.

Kuolleita.

(U.S.^jaS^-K.)

t

Poikani,Sonantin^ylim. kopisti

Toimi Filip Gräsbäck

nukkui rauhallisesti kuolon uneen KuopiossaLokak. 10 p:n& 1891 kl.

2,50' e. p. p., 24 vuoden,11 kuuk.

ja 18 päivän ijässä, syväksisuruksi ja kaipaukseksiäidille,veljelle,mor- siamelle, sukulaisille ja ystäville.

Aurora Gräsbäck.

Meillä ^onJumala, Jumala,_{joka aut-}

taa jaHerra, Herra,joka kuolemalta vapahtaa.

(U.S ^{ja Karj.)}

i

Sukulaisten,ystilvilinja tuttavain tie- doksi ^täten ilmoitetaan että

hellästi rakastettu äitimme

edesmenneen kruununuiinismles Mau- ritz \Veisell'iii Ie»Il!

Juliana Eleonora Järnefelt

vaipuikuolemaan Kuopiossa 15 p.

Lokak. 1891, 77 vuoden ^ijässä.

Vainajalta jäi vanha sisar, 5lasta, 17 lapsen ^lasta, 3 lapsen lapsen lasta, jotka häntä ikävällä kaipaa- vat ja rakkaudella muistavat.

Lapset.

W. P. K.

kokooatun ^eusi sunnuntaina ^{k.o 4 i. p}

Varapäällikkö.

Miehissä!

<5,.« 2. l.1^s.)

Ilmoitus.

Rautalammin Höyrymenhe

Osake- Yhtiönsäännöissä

määrätty yhtiökokous pidetään Rautalammilla, Kunnallis- kauppayhtiönkartanossa, laumantaina tämän

Lokakuun

31p.nä

k:lo

12 päi- mällä, jossa mailtaan tilin ^tutkiat, päätetään

Allin"

rakentamisesta,

hal-

kojen

hankkimisesta

^{ja Allin}

meroituste»

maksamisesta

erityisille lunnille, kun myöseikö

olisi

^syytä

suurentaa

^yhtiön

pohjarahastoa,

toisen

höyrymenheen

hankkimista

^marten. Vesannolla,Lo- kakuun 14 ^p:nä 1891.

T. Karhunen

Ilmoituksia.

EMIL MALMBERG

(Olos. maisteri)

Helsinki,Wladimiriukatu

2.

toimittaa kaikenlaisia asioita virastoissa, kassoissa ja ^pankeissay. m.

Postiosoite: ^Helsinki, Wladimlrinkatn N:o 2.

SähhöOßOtte: Helsinki

Hammaslääkäri

BENSOW

Helsingistä

vastaan ottaaseurahuoneella arkipäivinä kello11

—

_12.

ie.* ^i.)

Ilmoitus.

Jotka

omat meltaa

satama

^y.m.

rantamalsuja miime kuluneen

Elokuun

edestä,

kehoitetaan

täten laskujen mu- kaan

ensi

keskimiikkona tämän luun 2t p. kello

'/25 —

6 j. p.p. käymään niitä

suorittamassa

^kaupungin

satama- konttorissa.

^Kuopiossa

^Lokakuun

¹⁵

p. 1891.

Fr.

^kölmqwist

Mirka haettawana.

Täten julistetaan Kynnonneuwojantoimi Kuopion

läänissä haettamalsi

^ennen

ensi-

tulewan

Joulukuu»

^{15 päimää.}

—

Pall- laehdot

^{omat: 800markkaa wuodessa,wa«}

paa ylöspito toimiluspailoissa

sekä

^wapaa tyyli.

—

Toimitusaika on

luusi

^kuukautta

wuodessa, alkaen

sulan

^{tultua,kumminkaan}

ei Toukokuun 1 paiwää

ailaisemmin.

hakijan, jonla tulee olla täysin perehty- nyt

läntännöllisiin

maanmiljelyslölhin ja erinomailtain kynnössä luuntöauralla,oji-

tuksessa

^{ja wiljain}

leilkuuosa

wiilatteclla,

on tolmitettawa

omakätisesti

kirjoitetun

h<!»

temuslirjan Kuopion läänin Maanmiljclyö-

seuran lohlokunnalle

Kuopiossa,Inttämällä

siihen

^{maine, ja}

taitotodislullen sekä

^lodis«

tulsen suomen

^kielen

tuntemisesta.

^Kuo»

piossa Lokakuun 10 p. 18NI.

Käskystä^

Valter Granfelt.

Ilmoituksia

UUTEEN SAVOON

välittää

lisalmen Kauppalassa

Uno ^{J. kuolevin}

kirjakauppa.

JOHANNES ^ZITTING.

Varatuomari.

Asianajaja Wiipurissa.

Posti- ja Sähkbosoite:Wiipuri.

AUG. ANDELIN, ^Kuopio.

Asianajoa yli-ja alioikeuksissa. Valvoo ja velkoosaamisia. Antaa^neuvoja.

Tekee kontrahteja,yhtiösääntäjä, testamentteja,hakemus- y. m.^kirjoja.

Toimituksiavirastoissa, pankeissa, kauppa-jaliikealalla.

Myy ja ostaa^taloja,arvopapereita. Hankkii^lainoja.

Valittaakäännöksiä,puhtaaksikirjoitusta,palvelus-jatyöpaikkoja.

Myykarttapaperla_jakarttamerkklajokapäivä 9-7.

Rahojasijoitetaan O%Ja ^lista kiinnitystävastaan.

AUG. ANDELIN, ^Kuopio.

i<<»Afc4ai^Aiak4akikiÉ»i Ä^k^a>Äi Äfc^k^BnÄ^kÄk

'^

KllllDllDhliil Klllljlillgft

ustaa summissa

^jn

wWttiuu

ja meizeriwoita

korkeimpiin

ajanmukaistin

hintoihin.

Ottaa

myyjäisluluun

Välittääkseen

moin myyntiä

ulkomailla.

Kauppa-HMö Kuopiossa.

(8.-X. 2 k.)

Juuri ^{81822 N} 822t1l

suun ja valikoitu varasto,

Landrin'in ^tuoreita Karamelleja, Konfekteja, Marmeladeja ja Chocoladia.

Englantilaista ja Wenäläistä

Kahvi-

Bäl<B2N llmenia

na, hedelmiä

y-

Lignell _& Piispasella.

Tammisaaren kilohailia, Ahvenanmaan ^silakoita,

Norjan ^ja Hollannin herkkusilliä.

Lignell PiiBp2B6lla.

NYT TULLUT

syys-

^ja

talvitrikoita,

palttoo

toffeleita, erittäin kauniita

^kopukan- kaita, mustaa,

sinistä, harmaata, _valkeata

_ja

punaista flanellia,

mus-

tia

verkoja ja satiineja, reunusnauhoja ja

nappia v.

m. v. m. Myö huokealla

Juho Im bor g.

HUO M.! silaukset valmistetaan

joutuin ja tarkkuudella

GN»»»»»R, !■■!■»"

©©©!©©©©©©©©©©©!©©©

Nyt saapunut

syys- ja talvi-

ÄXb ^«oOö JM 3B^ ^$&;H-) A ^JSStt)

E. ^Löfberg & C:o.

©©©:©©©©©©©©©©©!©©©

Parasta ^Nobellin

Petrsleumia Lilolahdella astioittain laiwaan eli rautatielle myydään jäiliöstämme

waunuun

^pantuna.

itsellä kelmolliset ^{astiat, on} hinta 2'/« ^penniä Jos ostajalla on

huokeampi kilolle.

Tilaukset tehdään konttorillamme Kuopiossa.

Sawolainen & C:o.

Höyrylaiva

»VELLAMO."

Kapt. C. H. Schönfelder,

lähtee Kuopiosta -Pietariin

ensi maanantai- aamuna 19 ^p:nä Lokakuuta,

ottaen

rahtia

jamat-

kustavaisia

sekä meno- että

tulo- matkalla Pietarista Kuopioon. Lä-

hempiä tietoja annetaan

Kuopion Laiva-Yhtiön konttoorissa.

W. Moldakoff.

VW- Heleena Ikonen. HM

ottaa »vastaan leninlitöitä.

Heleena Ilonen.

Asunto

Kaupunliplllweliia

I. Westerisen talossa.

RIIVEITÄ

parhaitatervattomia^å2: ⁷⁵

LSf

^myöpi Ferdinand

öhmann.

10,000 Sei».

Faatusti

^Hywiä

Timotei

^heiniä,myy-

wät

Laurell ^H Aoskinen.

Seinäjoki

WähäH

"

koalia Herra Kastegrénin kirjakau-^käytetty Zittra myydään huo- passa.

II2NB2»iN6N Seura

viettää

II.IWW

Sunnuntaina t. k. 18 p.

©SlUiiåS

Soittoa (pataljoonan soittokunta.)

Näytelmä (täällä ennen niiyttäinätön.)

Laulua (pataljoonan laulajat.) Kertomus.

Venäläinen kansallistanssi Laulua.

Tanssia.

Alkaako 7 j. pp

Sisäänpääsymaksu: seuran jäseniltä miehiltt ^{75 p.,} naisilta BO p., seuraan kuululumattomilta miehiltä 1: 50 p., nai- silta1mk.

HUOM.! Uudet jäsenettervetulleita!

.liisi'nkirja paikalla.

Matti Meikäläisen

iltonumoroit»

mvvtävänä

Ilunpiou II,l<I«u

Ilii.i»Miuou

Il0Utt0li88».

Hiiwaa

parasta,

tuoreinta Wiralan hywäksi tunnettua painohiiwaa (preBBMBt)

myöpi

halwalla

H. Saastamoinen.

Zlllsl ^sempell.

Sana ^sanasta, lalst parhaasta",

100

eri lipulle painettuja kysy- myksiä

ja

»vastauksia.

JM- Riitta ^{50 p.} -«

Enemmän ostettaissa hinnan ^alen-

nusta.

v. ^Sawon lontturissa.

Hautakiviä

monenlaisten ^pii

■lUM;;,|. hmukaan

Bniusiasia

_kraniiti

Hlivcsiä

_valmistan

Hj:i _{tilauksia v:is-}

liaau

ottaa,ja ti-

Blaajnill,! _ltthettäa I

niistilpiirustuk-

|

^sia ilmaiseksi

Polkklnen&H

iimiiIiiIⁿ«n

Kuopiossa,

Kuopion Raittiusseura

viettNil

VleiBon

Lee Iltaman

Sunnuntaina Lokakuun 18 ^p.

Kunnallishuoneella. Alkaa ^{klo ti i. p.}

Sisäänpääsy vapaa.

Ohjelma vaihteleva.

Toimikunta.

— Itsekseen

^liikkuman

kolchti.laa-

tifon kirkkoja »varten on muuan nerokas nmerikalaine» äskettäin lelsmyt. flonc kul- kee

sähkön

^amulla. Ulkomuodoltaan on

se

^pieni,

soma

ruusupuusta tehty^laatikko, joka kulkee pieniä liskoja myöden

rahien wiilitse.

Sopimaan poitfaan, josta

hel-

poSti moi

nähdä

^{yli kirkon, asettuu}

se

henkilö,jota

»voisimme kutsua Fonbuftövifft

ja joka ohjaalaatiko» kuilua sekä ^m,!uut- tää

se»

^{eri henkilöjen}

kohdalle. Siilien

heitelty

raha

^panee

sen

uubeotaan käyntiin.

Ellei

siihen

^taas

^mitään

^{panna, jää}

se

saiturin

^eteen odottamaa», Ellei tämä keino ^auta,

sanoo

keksijä »voimansa »varus' taa laatikon soiltokoneella, joka sopimalla nuolilla

herättää

rahojansa rakastaman syittisen.

— Nikuttamiscstä ^kuollut.

^Ameri-

kassa

Vellchemissä,_ni!oUi (sor!»elus Ra- gan'ia noin

luusi

^{»viikkoa ja}

sitte

^mies

kuoli.

Oletko luonteeltasi hyvinuskalias ? Kyllit ainakin luulisi.

No, lainaa sitten minulle sata

markkän

Lauvantaina 17 p:nä Lokakuuta UUSI SAVO.

M

99 - ₁₈₉₁

Urkurin waali

on täällä

sunnuntaina

lokak. 25 p:nä,

alkaen heti

jumalanpalmeluksen jälkeen.

Luultamasti

nyt, niinkuin ^ennenkin,

huudetaan maaseurakuntalaiset ensin —

_kylätpuustaimen" mukaan

- -

_ja

sitte

masta kaupunkilaiset.

Ehdokkaat

omat: 1) kapellimestari E.

Kah

^ra, 2)

urluri I.I.

^Tom-

mila,

—

ja 3)

urkuri

^G.

H

^ymander.

Näistä ehdokkaista

^{me emme}

saa,

jos tahtoisimmekin,

lausua

^{mitään ar-}

mosteluita

tai puolustaa yhtä enem- mänluin

toistakaan.

Voimme maan

kehoittaa

»valitsijoita äänestämään eli

huutamaan"

^{sitä, joka}

itse

^ku»kin

mielestä

on sopimin

tähän

^mirkaan.

Sen ohessa

pidämme tarpeellisena

huo-

mauttaa

muutamista

^{kohdista, mitä}

lirlkolain mulaan

on noudatettama

tämmöisessä maalissa.

Urkurin

maalissa

äänestetään mies-

lumun

mukaan,

s.

o. jokaisella ääntö-

maltaisella

^{on yksi ääni, olkoon}

hän

köyhä taikka rikas, ylhäinen tai

alhai-

nen^). Ääntömalta on jokaisella, jon-

la

nimi löytyy hywäksytyl,sä maali-

listassa

ja äänet annetaan

samassa

järjestyksessä kuin nimet omat

tähän

listaan merkityt.

Mitellen ^kutsuu

maalin pitäjä kunkin

esiin

^{ja jos}

huu-

dettua ei

heti

^näy,

huudetaan häntä mielä toinen

^kerta; jos ei

silloinkaan hän tahi hänen asiamiehensä ^tule saa-

pumille, on

hän ääntömaltansa

^menet-

tänyt ja

hänet

merkitään poissa^„

lleeksi.

Juopuneen äänestystä ei otetaluluun, maan

semmoinen käsketään ulos.

^An- nettua ääntä

ei saa

muuttaa eikä ot- taa takaisin, ja on maalinpitäjän ker- rottama jokainen huuto,

ennenkuin se

pannaan

maalilistaan.

Saapumille tullut ääntömaltainen ei

saa

^käyttää asiamiestä, maan poissa olema moi

malmoa oikeuttansa ^kol-

mella eri lamalla:

1:lsi suullisesti

pyytää jonkun

asiamiehekseen

puolestaan. Silloin on

lahden mierasmiehen ^luullen

^mainit-

tama, tetä

maalissa

olijoista on ää- nestettämä. Molempain

mierasmies-

ten on oltama

maalitilaisuudessa saa-

pumilla

todistamassa asiamiehen »val-

tuutta.

Useammat

luin yksi eimät

saa

täyttää

samaa asiamiestä.

2:lsi

kirjallisesti maltuuttaa

asiamiehekseen.

Valtakirja moipi olla

esim.

^näin

kuuluma:

Tällä valtuutan talollisen RistoKank- kusen puolestani Kuopion tuomiokirkon urkurin vaalissa Lokakuun ^{25 p:nä}v.

1891 äänestämään (kapellimestari E.

Kahvaa tahi urkuri J. J. Tommilaa tahi urkuri G.Hymandena). Kuopiossa Lokakunn 24p. v. 1891.

Pekka ^Kettunen, talollinen aitoniemeltä n:o 3.

Alla on olema

sinetti tahi sen

^puut-

teessa ^taksi

jääwitöntä todistajaa, jois»

ta

ainakin toinen

^on

itse

kirjoittanut

nimensä. Ellei ääntömaltainen itse

ole kirjoittanut maltalirjaa, on

siinä

myösmainittama kirjoittajan niini ja ammatti. Kirjoittaja

saa

^tietysti

sen

ohessa ^olla toisena

todistajana.

Valtakirjoja ei

samalla asiamiehellä

saa

olla useampia kuin ylsieikä

useam-

pia

ääntömaltaisia saa

^yhtyä

samaan

»valtakirjaan.

3:ksi lähettää »vaalilipun

maali-

tilaisuuteen.

Kirjoitetaan

paperilius-

kalle

esim.

^näin:

Täten kutsun minä Kuopion tuomio- kirkon urkuriksi (ehdokkaan nimi). Kuo- piossa Lokakuun ^{25 p.}1891.

Antti ^Kiiskinen, suutari tontilla n:o 250.

Nimen alle pannaan

sinetti

^ja

sitte suletaan

«vaalilippu

sinetillä lukittuun

tuoreen, jonla etupuolelle kirjoitetaan esiin,

näin-

Vaalilippu, avattavaKuopion tuomio- kirkon urkurin ^vaalissa Lokakuun ²⁵p.

1891.

Antti Kiiskinen

Tässä siis ei ollenkaan tarmitse

^mai-

nita, kuka maalilipun perille wie, ja

»vaalilippuja

saa

ken hymänsä »vaali-

tilaisuudessa

^jättää

kuinka monelta ääntömaltaiselta tahansa. ^On

^maan

huomattama,

ettei

maalilippua moi

tehdä se,

joka ei

itse osaa sitä

^kirjoit-

taa ja jolla ei

ole sinettiä.

^Muiden, jos

eimät itse

^moi

tulla maalitilaisuu-

teen ja

kuitenkin tahtomat

^käyttää

ääntömaltaansa,on maltuutettama

asi-

mies joko

suullisesti tahi

kirjallisesti,

sillä ^taivalla

^kuin

I:Ssä

^ja

2:Ssa koh- dassa

on selitetty.

')Jotenkin yleisenä tuntuu olemanluulo, että seulalmman lirloherralla olisi ^tässä,niin luin lulllllinja yhdistetyn lukkari,! ja uituiin maalissa, oileusääntää neljännellä osalla ^lai>

lista'«aalissa annetuista lukuun olettamista äänistä. Le on kuitenkin^erehdys;josurkuiin Mirkaan ^{ti ole yhdistetty} lukkarin^mirlaa,on lirlloheralla ainoastaan yksi ääni, niinkuin muillakinääntöwaltaisilla.

—

10 ceuttiä muistu. Nuoret nai-

set

Mol>erlyssa, Mo,,_omat hiljattain pe- rustaneet yhdistyksen, jonka jäsenet

sitoutu-

mat yhteiseen panttiin

maksamaan c.

kultakin terralta luin

heitä

^{joku mies}

suu-

telee.

Nahan

tulee tietysti suutelijan mal-

saa.

Tämä on lieltämättä läytännöllinen leino marain

hanllimiselsi

niin taumanluin suutelojen myyjällä wielä on liittämästi miehätysmoimaa. Kunmies

tahtoo

^liitettä

alkaa,

tarwitsee hän

^ainapohjarahaa,nai- nen

sitä

^mastoin tulee toimeen lemmellään ja hempeydellään.

Weistouluasia.

Nöyrä kysymys ^U, Samon Toimitut

selle.

Kun Sawon «vastaama toimittaja tä- täläistä

ruotsalaista

yhteiskoulua ^perustet- taessa,

ollessaan silloin

Tapion" toimit- tajana, puolustiwaltio-awun antamis- ta mainitulle loululle ja nyt oikein Suo-

mettarcmaisella

pappamaisuudella_ottaalöy- lyttäätscen niitä «vanhempia, jotka

siihen

louluun ^lapsensapanemat, tosta

he

^muta

sillä

lamalla edistäwät ruotsalaista loulua supi

suomalaisella

paikkakunnalla, on

tässä

Samon mustaaman toimittajan _menette- lyssä ristiriitaisuus, johon pyytäisin tar- kempaa selitystä.

Wai onlo

hän

^{nyt masta,}

^»vuosien

^lu-

luttua,

huomannut silloin

tehneensä,,ajat- telemattomasti," onlo

hänellä liiallisesta sumaitsemaisuudestaan

^nyt »lipeä omatun-

to," jota

häntä

patoittaa yhtä

liialliseen sumaltsemattomuuteen

^{kieltämään}

«vanhem-

milta oikeutta oman parhaan ymmärryl»

sensä

mutaan lasmattaa lapsiaan. Mie- lestäni

olisi hänen

^sopinut

lelsiä «vähä

^ja-

lompi keino erehdyksensä korjaamiseksi.

Allekirjoittanut, ylsi näitä »vanhempia, pyytää päästä säästetyksi neumoista

sekä

ohjeista, jolla loslemat minun yksityistä

«vapauttani,

sillä siinä suhteessa

^{en aijo}

lumminlaan antaantuaminlään puolueku- rin

alaiseksi.

Minna

Canth Wastaus.

Edellä oleman kyhäyksen tekijälle lie- nee tuntematonta,että U.

Samon »vas-

taama toimittaja on samojen

lakien alainen kuin

koko »nuukin ihmiskunta,

että nimittäin

hän

on erehtymäinen ja koettaa parhaan

»vointinsa

^mukaan

korjata erehdyksiään.

Mutta

samalla huomattakoon

^ettäU.

Samo

nyt on

lausunut saman

^aja-

tuksen tuin

^Samo m. ^{1888, jolloin}

ruotsalaisen

^yksityisen oppilaitoksen

maltioamusta oli

kysymys. Siinä ei

ole siis

^mitään

ristiriitaisuutta. Mitä

tulee ent. Tapion toimittajaan,

se

^on

eri

asia

^{eikä kuulu tähän,}

maikka

^rou- wa

Canth

^millkaalla

mielikumituksel-

laan en

sen siihen saanut

^kuulumaan.

Tapio on ollut ja »nennyt, ja kuolleet

maatkoot rauhassa. Eihän

^milään

ih-

me ole, että ent. Tapion toimittaja on muuttanut mieltään.

Että rouma

Canth

^on

»vähitellen

muuttanut

mieltään

^ja

tullut

^myötä-

tuntoiseksi ruotsalaiselle

^koululle,

sitä

emme ole ennen

tienneet.

Meidän

muistissa

^{maan on}

^ollut se

^kertomus,

että kun kaksi Kuopion

suomalaisen

puolueen maikuttamimpia

naisia

^tapasi

toisensa »viemässä

^lapsiaan

ruotsalai-

sen

yhteiskoulun tutkintoon,niin

he

tulimat

hieman noloiksi

ja häpesimät

toisiaan. Heillä

^{ei näytäenää}

^oleman

edes pahaa omaatuntoa, jota me toki

mielä otaksuimme. Waan niin se

^käy-

pi: tun antaa pahalle

sormen,

miepi

se ^toto käden. Samat

roumat me- toamat nyt

sanomalehti-ilmoituksessa

yleisön

amuliaisuuteen

tämän koulun hymälsi. Sitä ei

olisi

^tuo

ahdistettu

toimittaja

luitenlaan loskaan

^tehnyt.

Me puolestamme jätämme annoste- lematta tämän »nenettelytaman

siinä

luulossa, että

riitaisuudet

^{oman puo-}

lueen

keskuudessa eimät edistä

^yh-

teisiä asioita.

Minkään puoluekurin"

alaiseksi emme ole

pyytäneet rouma

Canthin

alistumaan enemmän kuin muiden- kaan, jotka omat ^panneet lapsiaan

ruotsalaiseen

yhteiskouluun.

Olemme

maan maatineet

kansallisuudelle sille tuleman

^armon.

Ia näkisimme ker-

naasti että

suomalaisillakin olisi edes hieman

kansallisylpeyttä.

Toimitus.

Kuopi», 17^{p. lolal,}

—

_Kuopion

raittiussenrau

^rakennus-

osakeyhtiön

säännöille

^omat

hakeneet mahmistusta

^kolleega V. Granit ja kirjapainotaituri

I. H.

^Mustonen.

Pohjapääoma on ^15,000 mk. jaettuna 3000-lle

—

Kuollut. Senaatin ylim. kopisti5mt.

osakkeelle. — _P:lehti.

To imiGrä

s

bäc

k tuoli

täällä tois- yönä,

sairastettuaan

^tauman

aikaa leuh»

kolautin.

—

Kansakoulut. Tuusniemenkunta

t k. 10 p.

luntalokouksessaan

^myönsi

Raitasalon lansatoulun kannattamiseksi

675mt.

muodessa.

^{Koulu nyt pääsee}

alkamaan aiman heti, kun maan johto-

kunta —

Paljo faktoja. Kuopion raastu-

kiirehtii.

man

oikeuden

2

osastossa

^tuomittiin

eilen

työmies Taametti Ristonp.

Soi-

ninen ja torikauppias Kalle Wäänänen, kaupungista,

mittain

käyttämisestä, joi-

ta ei

ollut

kruunattu

sitte

^{w:n 1887,}

molemmat

30

m:lan sakkoihin sekä

^lait-

tomat

mitat

menetetyiksi, jotka

sakot

marain puutteessa

somitetaan

^{8 päimän}

pelkällä

manleudella.

^Samoja

miehiä oli

myöskin syytetty

siitä

^että

olisimat

kaupoissa käyttämällä määriä mittoja

tehneet

petosta, josta

oikeus

^päätök-

sessään lausui

^että

aihetta

^kyllä

sellai-

seen

syytökseen johonkin määrin on ollut, _{maan ei} täydellistä

todistusta

saatu, jonka

muoksi

^syytös

siinä osassa

kumottiin. Sitä paitse tuomittiin T.

Soininen

mäkimallasta

poliisipalmelija Aron

Hakkaraista

mastaan 120 m:kan

sakkoon

^ynnä

maksamaan

^palkintoa

Hakkaraiselle

^remitystä

mirkatakista

15 ml.,ja

sairashuonerenkiä Wilhelm

^Ris»

sasta

^mastaan

mälimallasta

60

mk.

Sama Soininen

oli herjannut laup-

pias B.

Hallmannia

ja tuomittiin

siitä

75 mkan

sakkoon

^ynnä

lausunut

^louk-

kaamia sanoja ylimetsänhoitaja

O.

Timgrenille, ^josta

sai sakkoa

^{'!0 mk.}

Näinä

sakot somitetaan

marain puut-

teessa

16 päimän »vankeudella

medellä

ja leimalla. T.

Soininen

wel»voitet- tiin tämän

ohessa

^kulujen

kormauksena maksamaan herroille

Timgrenille ja

Hallmannille

molemmille 35 mk. ja poliisi

Hakkaraiselle

^{40 mk.}

sekä

^erityi-

siä

todistajapalkkioita. Juttu,jossamie- lä muitakin syytöksiäoli tehty, maan jotka perusteettomina ja todistamat- tomina kumottiin,on raastuman oikeu-

dessa »vireillä ollut wiime huhtikuusta

altain.

Taametti Soininen ei ollut ensi kertaa oikeudessa tämmöisistä asioista.

W,1884

sakotettiin häntä

»välimallaSta poliisia ivastaan, 1887 miinan myön- nistä,

elinkeinolain

^japyhäpäimänrik-

komisesta sekä

¹⁸⁹⁰

illimallasta

^erästä

henkilöä kohtaan

majatalossa.

—

_Kuopion

Raittiussenran

^yleinen

teeiltama on

huomenna kunnallishuo-

neella klo 6.

—

_Kuopion

Kansallisen seuran

^iltama

on

huomenna

Näytelmähuoneella klo 7.

Ohjelma tarjoo pataljoonan

soittokun-

nan soittoa, huminäytelmän, pataljoo- nan laulajien laulua y.

— Sairaustilastoa

^Kuopionm.

tau>

pungissn, kaupunginlääkärien antama Lokat. I—ls p:ään1891.

Ti^lapäisiä tautia:

Tauti Saima

.ji-in w

Lamantauti

Horkka

...

_{5) 3}

Natsa- ^{ja suolilat,} Watsuri

Punatauti.

...

Lyhempikuume

..

Ruusu

Tuhkarokko

...

Kurkkutauti

...

M»Niwelleini

....

^,

Keuhkokuume

..

^,

Nystyrä-aimol,tul Aimokalm.

tulehd

Sikotauti

Keuhkokalm. tulehd Pitkä

Pitkällinen

^mahak.

Keuhkotauti

_Sydänalan

....

ivaiwa Riisi

Allama^kuppatauti Werettömyys

...

Sulkumerkkien ^sij raustilastoa wiime

1] 1

2J2 11 ¹

llisiä ^tautia:

»lemat osoittamat sai- -I—ls ^p.

säliä o>

Lolak.

— Kolotettu

^ar»o.

Simiili-toimi-

tuskunnan päällikkö,

senaattori

^{C. Tu-}

deer, joka, kuten ^tunnettu, on

nimi-

tallimestarista korotettu tallimestariksi,

tulee

tästedes tämän korotetun

armonsa

muoksi senaatin

täysistunnossaistu- maau

lähinnä

mapaaherroja G. v.

Alfthania

^ja

H.

Molanderia.

—

— Henkiwaluutus

^ja

^raittius. Hen- Hbl.

kimakuutusyhtiö Suomi on jo pitem- män ajan luonut erityistä

huomiota niihin

makuutuksen-ottajiin, jotka omat

ehdottomasti

raittiita. On näet an>

nettama makuutusta

hakiessa

tarkka tie- to siitä,

onko

^hakija

»ehdoton"

^mai

ainoastaan »raitis". Tarkoituksena

on ^nyt,

tietää

^Aura,

ensi aluksi

^koota

tilastotietoja, joiden perusteella tule-

maisuudessa saadaan

^päättää,

^onko «eh- dottomasti" raittiille

annettama makuu-

tuksia — _Taawetin

^paremmilla_junaiu^eduilla,yhleentuimäyl-

luin muille.

seil

johdosta oli oikeudenkäynti

toissa-

päimänä Luumäen käräjäkunnan yli-

määräisissä

täräjissä. Se lykättiin on-

nettomuudessa kuolleen sotilaan

^oikeu-

den

^omistajain

sekä

^muiden

todista-

jain saapumille

hankkimista

^marten

marrasl.

^{30 p:ään.} Puheenjohtajana

oikeudessa oli

^Lappmeden

tuomiokun-

nan m. t.

tuomari homioik. ^ausk.

^Ma-

relius.

Syyttäjänä oli

ruununnimis-

mies Nyqmist, ^joka

tutkimuksen

^loput-

tua aikoi

tehdä

loppuwäitteensä. Si- molan ja

Pulsan

asemapäälliköt, Sö-

derberg ja Krogius,

sekä

yöjunan kir- juri

Luumäellä

^Plyhm

olimat persoo- nallisesti

läsnä. Apulaisina

oli

^Sö- derbergillä asianajaja

af

^Frosterus,

Krogiulsella asianajaja

Andersson setä

Plyhmillä asianajaja

Kimekäs.

^Rauta-

tiehallituksen

puolesta oli läsnä

asia-

mies

Palander sekä

junankuljettajia, konduktöörejä, jarrumiehiä y.m.

Jeni- sein

rykmentillä ei ollut

asiamiestä.

Mitään uuttayhteentörmäyksen syis ta ei

— tullut esiin. — _Wibbl.

Wuolsen

kanawoimista marten on myönnetty 160,000 mk.

suuruinen

maltion apuraha.

Kanamoimistöitä tehdään

^Antrean

asemalta

^Karjalan

radalla

Sakkolan

^ja

Räisälän

^pitäjiin

ja

sen

^yhdeydessä

tehdään

^myös

^sul-

kuralennus

Paakkolan ^koskeen.

^Wäylä

tehdään siinä

9 jalan symyisetsi,

muu-

alla 7 jalkaiseksi.

—

—

Pohjoismaiden^paulli.

Hbl. Hallinto»

neumoston enemmistö on

kokouksessa

t.k. 12 ja 13 p:nä

mastoin mähem-

mistön ankaraa

»vastalausetta

^päättä-

nyt

irtisanoa kontrahdin

^pankin

Hel-

singin

knnttorin

^johtajan,

hra F.

^K.

Nybomin kanssa, joka

konttorin amaamisesta asti

18 muotta

sitten sitä

on

hoitanut.

Enemmistö

päätti myöskin

Helsin-

gin

konttorin

johtajaksi

koettaa saada raatkmies

Emil Schybergsonin

Hel-

singissä.

— — _P.

_L.

Toiminimi Schildt

^{K Hallbergin}

Pyynnöstäon

rautatienhallitus

^määrän-

nyt, että yhdet

-^2

^pykälän

lämpömäärässä pidetyt maunut

sano-

tulle toiminimelle osotetun moin kul-

jettamista marten

Kuopion

ja Hangon

Z

²

Malisilta asemilta

^omat

ensi ^marras- kuun

^1p:stä alkaen toimitettama joka tiistai Kuopiosta, ja

on rahtimaksu

määrätty 100

markaksi matkalta

Kuo- piosta

—

Kilpailijoin»

Hankoon. — _Finl.

waltion

maisema»

maalauspalkkiosta esiintyy myöskin

hra

Eero

Järnefelt.

^{U. S.}

lausuu hänen

taulustaan:

Etemällä

itsetietoisella lamalla

on tehty

hra Järnefeltin ,, _Maisema

Pohjois-Samosta". Se on näyttelyn

suurin

kangas, ^ja

suurin

^{ja epäile-}

mättä kypsynein taulu mikä

hra Jär- nefeltin suveltimestä

on lähtenyt. Kä-

sittäen tosi

taiteilijan

hienolla aistilla

pohjoisen

luontomme ominaisen

^luonteen

on

hra Järnefelt osannut nähtämästi

epäkiitollisesta_joka

aiheesta

^{luoda kuman,}

luontemuutensa

^ja

tosi-suomalai-

sen

märityksensä lautta on

kerrassaan

»viehättämä. ^Kantainen

^ja

manhuut-

taan

lellertämä

halmeniemele, jonka

laidassa

^on

suitsuama

^{lota ja}

^aittaa

pari

lolme

ja perällä lapean meden takana

maaran

^rinne,

—

siinä hra

Järnefeltin

taulun yksinkertainen

aihe.

Mutta

siihen

kehykseen on

hän

^»vala-

nut niin

runsaalla mitalla

mitä

hert- taisinta kesäistä

^mielialaa, että oikein

kateeksi

laypi niitä

kahta

voikamiikaria, jotka

siinä kimellä kesän helteessä

^istua

lököltämät. Ia kestitaimaalta

muotaa

ohkaisen pilmiterrolsen

läpi punakkana päimän »valo. Tämä

lailki

on tar-

kalla silmällä sommiteltu

^ja

^etemällä taivalla

piirustettu.

Hra Järnefeltiä

sopii täydellä syyllä

onnitella

tämän

teoksen —

Koruompelu-kilpailu.^johdosta.

«Suomen

käsityönyStamät" omat julist"neet kil- pailun

koruompelu-somituksessa suoma-

laisten

mallien

^mutaan.

Ensi

^palkin- to on ^60,

toinen

40 ja kolmas 25 markkaa.

Koruommellut teokset

^{ja pii-}

rustukset

omat jätettämät käsityön

ys-

täiväin johtokunnalle

ennen ensi

^muo-

den maaliskuun

^loppua.

—

P. ^L.

— Nälänhätä

^Pohjanperillä. Syytä lienee rumeta ajoissa ajattelemaan amun keräyksiä Suomen pohjoisimmis-

sa osissa asumille.

Yksityisessä kir- jeessä on

kerrottu «Hämäläiselle",

että m. m. Hyrynsalmen ^ja

Kiannon laak- soissa

on tullut niin täydellinen

kato-

muosi,_{ettei ole}

saatu

pienintäkään apua

taimen märäksi. —

Herra

Lemcke on näinä päiminä

saanut

^eron

toisestakin tähän

^asti

har>

joittamastaan toimesta.

Vreemeniläi-

nen siirtolaisyhtiö, ^jonka

asiamiehenä hra ^Lemcke

^{on ollut,}on nim. ilmoit- tanut hänelle, ettei

se

^enää

katso hra

Lm oleman

someliaan

^yhtiötä

^edusta-

maan. SiirtolaiSyhtiön

asioita hoi-

taa nyt

toistaiseksi toiminimi

^Vil- tor Ek.

—

Haalsirilto. Vaasasta sähkötetään

^:

Naasan

laiwanomistaja°yhtiölle kuuluma parltilaiwa

»Ellen"

^{hyljättiin 21 p-nä} syyskuuta

hukkumana

Atlantilla.

Miehistö

on pelastettu ^ja

onnellisesti

saapunut Li- werpooliin. Laiwa oli makuutettu ^50,000 markasta.

—

Karannut on Mikkelistä rautatien- lirjuri K. V. Taube

tekemänsä kaZsanmail-

lingin

wuolsi.

^{Waillinki eiluitenlaan}

nouse

tun noin ^1,200maillaan. Taube on

hoi-

tanut tamaralonttorin

kassaa.

^Nautatien-

hallitus

onryhtynyt toimiin

turkulaisen

^lii»

nisaamisetsi

^ja wangitsemiselsi.

—

P:leht>.

—

Salaperäinen rahalähetysten la- toamme». Oulun poslitonttooriin ylsi- tyisiltä jätettiin

talsi

rahalirjettä, jotka oli- mat menewätRowaniemelle^;toinen kaup- pias

I.

^A.

Hoilalle sisälsi

^{12,800 mark-}

laa ja toinen

tzakotänsään

sahanhoitajalle

hra Hollille

^{8,000 maittaa.}

Yllämaini-

tut rahalähetytjet on Oulun poslilontto»

rissa

^{tämän kuun 3 päimänäpantu No-}

maniemelle menemään postilaulkuun, joten mainittujen rahaluhetysten

olisi

^pitänyt

tulla pelille, maan Romaniemen postin hoitaja on Oulun postikonttoriin ilmoit-

tanut, ettei ole mainittuja rahalähetylstä Romaniemen postiluukussa ^ollut, mailla laullu oli ollut laitin puolin ehyt ja Ou- lun postilonttorin

sinetti

rikkomaton.

Par- haallaan

^pidetään

^asiasta

poliisitutlintoa, jossa tultanee

selmille

mille tielle

raha-

lähetykset

—

Mustalainen tapetun kuuluu wii-omat joutuneet.

—

_Kaiku.

me

Raahen

marllinoilla, jotka olimat men- neen miilon ^torstaina ja perjantaina.

Torstai'iltana oli mustalainen tamattu puukotettuna muutamalla ladulla, josta

se

tunnottomana mieliin sairaalaan,

missä

«vuorokauden kuluttua kuoli.

Päähän

^oli

puukottaja lyönyt

haaman aimoihin saakka.

Puukottajasta ei ole tietoa.

— _Louhi.

— _Suomi

ullomaau

lehdissä. Shil»

ling Magazin"

nimisessä

norjalaisessa

leh- dessä

^{t, t. 7 p:ltä on}

»erään suomalai»

sen"

kirjoittama lirjoitus

Suomi

^ja

sen

miehet".

Kirjoituksessa

esitetään

^lyhykäi-

sesti historiallinen

lehitylsemme ja

tehdään selkoa

wiime aitojen tapauksista

sekä

^anne-

taan

elämäkerrallisia

tietoja A. Meurma- nista,

I.

^R.

Danielsonista

^{ja L.}

Meche-

linistä. Kirjoitusta

seuraa

^{A. Meurma-}

nin ^muotokuwa, Muita muotolumia lu- wataan

— wastaisuudessa.

Kansanopistolursseja^pääkaupun- kiin.

Kansanmalistusseuran

^{toimikunta on}

päättänyt

loetteelsi

^pannapääkaupungissa toimeenkansanopisto-kursseja,

s.

o. luentojalsoia

muutamssa semmoisissa

aineissa, jotta kuulumat kansanopistojen opetusohjelmaan, Tällä

hankkeella

^talloi-

telaan etupäässä

tilaisuuden

«valmistamista niille,jotka pyrtimät opettajiksi lansanopis- töihin,

tähän

toimeen käytännöllisesti

har-

jautua.

—

_{U. S.}

v. Salvo

jokapäiwäisekst.

Maaseutulaisen ^toiweita.

Olemme nähneet, että U. Samo ^lupaa

ensi

»vuoden alusta ilmestyä U-päiwäisenä, jos «lukijat

sitä haluamat".

^{Nyt on}

siis

aika lulijoidcn ilmiista mielipiteitään jul- kisesti, _että

lehden

^toimitus

osaa siihen suuntaan

menetellä. Kaupunlitilaajoille tun- nutaanlähetetyn tilauslistoja, että

saatai»

fim

^tietääedes osapuilleen laajennetun

leh-

den lulijamäörä. Mutta

onhan

^{malta maa-}

seuduiltalin lausua

ajatulsia yritylsen joh- dosta.

Lausutaan siis.

Mitäpä _parempaa

möisi sanomalehti

^tai»

jota lukijoilleen luin ilmestymisensä niin

usein

^luin

mahdollista

ja mitä parempaa taaslulijat

moisimat

^{toimoa? Luulen,että}

yritys on laitin puolinpaikallaan, joskin

se ^rohlea

^on,

sillä

aita jo maatii että maamme sydämessään ilmestyisi jokapäi- mäinen sanomalehti, ja nyt

se

^{juuri on}

tarjolla, jos me

maalaiset tilaulsillamme tahdomme tehdä sen

ilmestymisen

mahdol- liseksi.

Siis nyt me Samon ulloset,joilla niin lauman ja

monessa kohden

^onollut

Sawo"

hymänä tomerina, _rattona ja neumojana,

lausukaamme

mielipiteemme

heti!

^Minä

puolestani teen

sen tässä sanoen

^:

—

KärM

kotiimme jolapäimäisenä ^«vieraana, kamp- paillen

kanssamme

^elämän

taisteluissa!

Mihinkäs

^nyt tomerimme jättäisimme, kun

sitä

^{juurinyt palhaiten} tarmitsemme, ja

luonnollisestihan sitä tahdomme

^entis-

tään

lehoisammalsi.

^{Eilöniin,naavulini?}

—

Huomatkaamme, että

saamme samalla hinnalla seka

paillatuntamme

lehden

^että

jolapäimäisen

lehden

^luolsemme,

s.

^{o. että}

lehti

^{Lpäimäisenä«vastaa}

setä

paiktaluntaleh- den että jolapäimäisen

lehden maatimulset.

Emmehän tahtone

nytkään ajastamme jäljelle jäädä, lun emme

sitä

ennenkään ole

tehneet

^!

Riittäkööt nämä yksinkertaiset

lauseet asian

johdosta tällä lertaa.

I.

^W.

— Ensimäinen

^maantie

^Sawonran»

nalla.

Vihdoinkin

^on

se ^kauan

^odo-

tettu päimä

koittanut

Samonrannalle, että

uusi

^{maantie on}

malmistunut

^! Sanon

mieläkin

^että mihdointin,

silla sitä

^on

saanut

^odottaa

luin

^lettu

he-

mon huulta",ja

sen

johdosta on pi- detty monet

kuntakotoulset

^{ja monet}

muut päätökset omat

asiasta

^syntyneet.

Wäliin on

asia ollut kolonaan unho-

tuksissakin,aiman

kuulumattomissa

^ja

sitten

taas on jotain elonmerkkejä

näh-

ty.Mutta pää-asia on

se,

_että nyt

se

on jo

olemassa wihdoinkin

^tänä

her--

ran muonna 1891. Tämän

Lolaluun

1p.

oli se

ilopäimä ja

historiallisesti

muistettama päimä Samonrantalaisille, että tämä maantie tarlastettiin. Kui-

tenkaan

^ei

kuulu

^tie

kokonaisuudessaan

telmanneen, maan on määrätty ura- loitsijat

sitä

^mielä

mahan

korjailemaan.

Mutta kumpahan on

edes

osapuilleen- kaan

ollut

»valmis tämä

ensimmäi-

nen maantie tänne; kyllä

se siitä si- linnee »vähitellen.

Kärryjäkin näkyy

seurakunnassa

^ole-

man jo

—

_monet,

_ainakin

miidet tie- tääkseni, joten ei

liene

^kaukana,kun

nähdään

kärry-ajajia

entisen ratsum-

äen"

asemesta

ja luullaan

niiden ra-

tinaa niinluin muuallakin

maailmassa.

Riman »vetäjät

tässä kirkon

^läheisyy-

dessä

näkymät tietä jokapäimä uudis- teleman.

Onnea

^tälle

uudelle

^{tielle, joka on} yhtä tarpeellinen kuin

ilman maihto-

reikä

— huoneen seinässä. Sawonranna»

syysläräjät päät- tyimät t. k. 9 p. kestettyään

mahan

toista

miikkoa. Asiat ^olimat

^ylimalkaan

marsin selamia:

miinajuttuja, mui- ta rikosjuttuja,haukkumisjuttuja,mel-

komulsill — Odottamaton aullo.

^{y. m.}

Herrastuo- mari I.

Käyhkön pellolla

Samonran-

nalla

kaimoi

^{eräs mies ojaa.}

Kerran alkoi

maa topista ojan pohjalta

hä-

nen lapiaansa, mies tätä

kohtaa

^ru-

pesi enemmän symentämään ja

kun

^pa- rin

korttelin

^merran

mielä

kaimoi,au-

kesi sieltä

eteen ontto maa

miehen

hämmästykseksi.

Ontto kohta

^{ei tunnu}

oleman warsin

^sywä,maan hymin laaja.

— Punanahat esimerltiuä

^waalea»

naamoille. Eräs

sanomalehden

^lirjeen-

maihtaja kirjoittaa Vromus Valleystä, Minn: Kun mies

saa

^rahaa,antaa

hän

ne

heti

maimolleen ja tämä

kiiruhtaa

^wel>

lojien ^luolse, jos

sellaisia

^on.

Sisseton

indiaanit nauroiwat kun

saiwat

^tietää,

että

mallonaamoissa miehet itse

säilyttämät rahansa, ja wakuuttiwat että jos me an-

taisimme rahamme

^{naisten haltuun,niin}

ne piisaisimat kauemmin eiwätlä

tulisi

^tur-

huuteen

täytetyksi.

Indiaanilla

^{on niin}

suuri

^luottamus

waimonsa

arwostcluly- lyyn, ettei

hän

^{koslaan tee}minläänmoista kauppaa, kysymättä waimoltaan neuwoa.

Wmlliltll.

Onglannin Vapaamielisten ohjelma.

Gladstone

^piti

_äskettäin

puheenNem-

castlessa.

Valitsijat Englannissa tie- tämät nyt mitä

heidän

^onodottaminen, jos antamat

äänensä

»vapaamielisille.

Se on hämmästyttämä määrä muu-

toksia

_{jelma sisältää,}ja parannuksia, jonka tuo

oh-

?inwB

sanookin imalli- sesti

^että

niissä riittäisi

työtä luu- delle parlamentille ja mertaa

Gladsto-

nea hemosmieheen, _{jola panee}

laitki

hemosensa

kilpailemaan

luottamatta

yhteenkään.

Glabstonen

^ohjelman

etunenässä

^on

Irlannin

maatii omaa_tayhtä

sen

horjumattomasti

ohessa

kysymys,

sisällistä

^{puolustaajolle}

hallintoa. luin ennenlin hän maalle maltion ^Mut- hän

ja

kirkon erottamista

ei

ainoastaan Wales'i«sa,

jossa

se

on päimän tär- keimpiä kysymyksiä,

maan

myöskin Englannissa ja

Skotlannissa. Niin-

ikään

tahtoo hän

Englannilleja

Skot- lannille samanlaista maalakia luin Ir- lannissa

^{jo on}

olemassa

ja jonla no- jalla

suurien tilusten

palotteleminen läy

mahdolliseksi. Waalilatia tahtoo Gladstone muodostaa niin

että köy-

himmättin

^{pääsisimät}

maaleihin osalli- siksi

ja että jokaisella ei

olisi luin

^ylsi ääni,_henkilöt,

sillä tähän saakka

omat

sellaiset

joilla on

omaisuutta useissa

»vaalipiireissä,

äänestäneet

jokaisessa niistä

erikseen.

Wielä

merkillisempää on että

Glad- stone

maatii palkkaa parlamentin jäse- nille,

koska muutoin ei loskaan

läy-

mahdolliseksi

^että

esim.

työmiehetmoi.

simat

omasta

keskuudestaan

edustajia

lähettää. Wailka siis

tuo »vaatimus

tuntuulin marsin luonnolliselta, olisi kuitenkin edusmiesten

palkkauksesta

seurauksena

täydellinen muutos Eng- lannin parlamentin

ulkomuodossa

^wie-

läpä

sisällisessä armossakin. Sanot- takoon heti

^:

se olisi

^tuon

liitetyn

par-

lamentarismin hämiö.

^{Sen sijaan}

tuin

Englannin parlamentti

tähän saatla

^{on ollut}

neumottelema

ja päät- tämä

kansalaisten

^lolous,

muuttuisi

se

ammatti-politiklojen leipälähteelsi, jonla

kadottamista he loettaistmat lai-

lin

leinoin malttaa. Ettei se fuinlaan olisi edulsi

^maalle,

sen

^{lyllä näemme}

muiden maiden,

etenkin Ranskan, _esi-

merkeistä.

Mitä ,'lkonaiseenpolitiikliin tulee, hymälsyy

Gladstone

yleensä nykyisen

hallituksen toimenpiteet,

_{jopa Egyp-} tinkin säilyttämisen; mapaamielisen puolueen johtajalupaa kuitenkin, jos

maltaan

^pääsee,

walmi«tella"

Egyp- tin

luomutlamista. Valmistukseen se

luultamasti kuitenkin

^jäisi.

Se mikä

Gladstonessa

^nyt,

niinkuin

ennenlin, ihmetyttää, _on

se

^nuoruu-

den into

^{ja tuoreus,} jolla tuo

suuri

«vanhus"

periaatteitaan

tolee

toteut- taa. Näyttää

siltä luin hän ^tulisi henkisesti sitä

nuoremmaksi, _{jota man»}

hemmalst hänen ruumiinsa

läy. Moni pitää

häntä

haameiliana, melleimpä

puolihassuna ullona;

_mutta

hän se

on luitenlin,joka tätä nykyä

suurim- malla taidolla

^pitää

korkealla

^mapaa-

mielisyyden jainhimillisyyden lippua keskellä

taantumisen

^ju

itsekkäisyyden

liejuun

maannutta

maailmaa,

sanoo

K.v.

Moulangerilaisen puolueen

tulevaisuus.

Nyt lun päämies on kuollut,

kun

tuo

«urhoollinen kenraali"

niin

urhool- lisella

lamalla poistui

taistelukentältä,

lääntymät

ihmiset armelemaan mitä hänen

puolueestaan on

tulema. Nan»>

kan

lehdet

^omat

lausuneet armeluitaan siitä

ja lyhyesti mekin

kerromme hei-

dän

armelunsa.

Waiklalin pääjohtajaa eiole,

luule-

mat luintenlin puolueen yhä

edelleen

pysymän. Boulangerin apulaiset Mi»

chelin, Paulin

^Möry,

Nochffort

^y.m.

kuulumat aikoman

^jatkaa

taistelua

^pe»

rustuslaillisuutta

^mastaan

lansanmal- taisuuden

^puolesta.

Heidän

^ohjelmansa

on perustuslaillisuuden tappaminen,

maltiolllsen

_ja ^mapauden

tukahuttaminen suoranaisen kansan

äänestyksen ja

kansan ehdottoman mallan

perustami- nen. On mielä boulangerilaisia _edus-

miehiä heidän

malitsijansa

lehoittanect toimeen

panemaan mallan kumousta,

samoin

^{kuin Voulanger}

aikoinaan

^puu-

hasi.

Mutta muuta ei tämän mapau- den ohjelman pohjalla

ole

luin uuden ylsinmaltaisen

hallitutsen

perustamista

rillaita

mastaan ja

heille

^maslapai-

nolsi.

Jos

^{nyt tämän} boulangerilaisten puolueen onnistuu yhdistyä

radikaalien

kanssa, jotka myös _omat

hallitukseen

tyytymättömiä, on

sillä

^jotain

tulemai»

suutta, muuten ei. Niin luullaankin, että liitto näitten

malilla

ennen pitkää syntyy.

Mutta mitä sen kautta aikaan-

saamat,

sen tulemaisuus

^näyttää.

— Columbulse» muistoksi ^asetetaan

Chikagon maailmannäyttelyssä näyt-

teille ihan tarkka

jäljennys

siitä

^Baut»

I>I»ri»

nimisestä

^laimasta, jolla löy- täjä

ensi

^kerran

uskalsi

matkan Ame-

rikaan. Laimamäeksi

^tulee

suurimmaksi osaksi

Espanjalaisia, jotka tailli pue»

taan

historiallisiin

waatteihin;

laiwan

sisustus ^tulee ihan

^tarkoin

olemaan

Bauta öl»ri»'u

tällainen. Samoin

tv-