23
Asiakasnäkökulma julkaisutoiminnan murroksessa – evoluutiobiologian näkökulma
Mari Katvala
Tieteellisen julkaisemisen kentällä on meneillään monia muutoksia. Keskeis- ten rahoittajien tahoilta tulee lisääntyviä vaatimuksia tutkimusjulkaisujen avoi- mesta saatavuudesta. Yliopistot ja tutkimuslaitokset kehottavat tai jopa edel- lyttävät tutkijoiltaan tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta. Ekologian ja evo- luutiobiologian alan tutkijoille tehdyssä kyselyssä haetaan vastauksia avoimen saatavuuden vaikutuksesta tiedon saatavuuteen ja tutkijoiden kokemuksiin avoimesta julkaisemisesta.
Sirpaloitunut julkaisemisen kenttä
Tutkimusmaailmassa aletaan olla varsin kylläs- tyneitä kaupallisten kustantajien korkeisiin voit- tomarginaaleihin ja työn teettämiseen ilmaisek- si tutkijoilla. Tutkija A kirjoittaa artikkelin, jon- ka tutkija B vertaisarvioi, eikä kumpikaan heis- tä saa kustantajalta korvausta työstään. Kustan- taja myy lehden tilausmaksua vastaan kirjastoil- le, eikä tutkija saa tästäkään korvausta. Tämä epäkohta yhdessä avoimen tutkimuksen ja jul- kaisemisen vaatimusten kanssa luovat mahdol- lisuuden uusien julkaisumuotojen ja/tai liike- toimintamallien kehittymiselle tieteellisen jul- kaisemisen kentälle. Jotta nämä uudet julkaisu- muodot saisivat jalansijaa, niiden pitäisi tutki- jan meritoitumisen kannalta olla kuitenkin vä- hintään yhtä arvokkaita kuin nykyiset perintei- set julkaisukanavat.Toisaalta mahdollisuuksia omien julkaisujen avaamiseen on monenlaisia. Tutkijoidenkin kes- kuudessa suositut sosiaalisen median palvelut suorastaan houkuttelevat omien tutkimusjulkai- sujen jakamiseen. On myös vakiintuneitakin pal- veluja, joissa keskeneräisen käsikirjoituksen voi ladata verkkoon ja saada siihen palautetta muilta palvelussa olevilta tutkijoilta. Käsikirjoitus kom- mentteineen voi jäädä julkaisuksi palveluun, jo- hon se on ensin laitettu tai tutkija voi tarjota kom-
menttien avulla parantelemaansa käsikirjoitusta julkaistavaksi lehteen.
Tutkijan silmin katsottuna tieteellisen julkai- semisen kenttä saattaa tällä hetkellä näyttää var- sin sirpaleiselta, kun monenlaisia julkaisukanavia on tarjolla. Tiedon etsijällekin tilanne saattaa ol- la hankala. Kuinka tutkija löytää aineiston, kun julkaiseminen on hajaantunut avoimeen julkai- semiseen (open access), artikkeleiden rinnakkais- tallennettuihin versioihin ja kaupallisiin lisenssi- en takana oleviin lehtiin? Ja toiseksi, tarvitaan- ko lehtiä enää ollenkaan, vaan korvaavatko esi- merkiksi vertaisverkostot perinteisen tieteellises- sä lehdessä julkaisemisen?
Ekologia ja evoluutiobiologia kohteena
Muotoilin neljä aiheeseen liittyvää kysymystä, ja lähetin ne sähköpostilla kuudelletoista Suomes- sa työskentelevälle ekologian ja evoluutiobiolo- gian alan tutkijalle. Alan valinta ei ollut sattu- ma, vaan olen itse aikaisemmin tehnyt tutkimus- ta evoluutioekologian alalla. Tutkijajoukko koos- tui post doceista professoreihin yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa työskentelevistä henkilöistä.
Sain 11 käyttökelpoisia vastausta. Vastaajat ovat julkaisseet laajasti tutkimuksiaan kansainvälisen tason huippulehdissä, ja he ovat tunnustettuja
Signum 5/2015
24
tutkijoita alallaan. He ovat vertaisarvioineet kä- sikirjoituksia lehtiin, ja useat heistä ovat toimi- neet tiedelehtien toimittajina.
Seuraavassa on lähettämäni kysymykset ja tiivis- tettynä niihin saamani vastaukset.
1. Miten haet tieteellisiä artikkeleita? Onko ar- tikkeleiden avoin saatavuus (esim. open ac- cess julkaisut, artikkeleiden rinnakkaistal- lennus) muuttanut jotenkin tiedonhankin- tatapojasi?
2. Onko nykyinen artikkeleiden avoimempi saatavuus (esimerkiksi rinnakkaistallennetut versiot arkistoissa, open access -lehdet) vai- kuttanut jotenkin tutkimustyöhösi?
3. Onko itsellesi merkitystä sillä, viittaatko avoimesti saatavilla olevaan (open access -julkaisussa olevaan) artikkeliin vai makse- tussa lehdessä julkaistuun artikkeliin?
4. Luuletko, että tieteellinen artikkeli ja tieteel- liset lehdet (open access ja maksulliset) säi- lyttävät asemansa tulevaisuudessa tutkimus- työn julkaisukanavana vai saako tieteellinen julkaiseminen uusia muotoja?
Google Scholar haussa keskeinen
Vastaajat hakevat tieteellisiä artikkeleita pää- osin GoogleScholarin (10 mainintaa) tai Web of Sciencen avulla (5 mainintaa). Lisäksi yksittäisi- nä tapoina mainitaan lehtien uusien numeroiden tai artikkelien lähdeluetteloiden selaaminen sekä palvelut, joissa lehdet lähettävät tiedon ilmesty- neistä artikkeleista tutkijalle. Muutama henkilö mainitsee tietyn tutkijan artikkeleita hakiessaan katsovansa kirjoittajan ResearchGate-sivulta,GoogleScholarin Citations-sivulta tai tutkijan instituutin sivuilta tai tukijan omilta kotisivuilta.
Vastauksissa on myös kommentteja siitä, kuin- ka tutkijat toimivat saadakseen artikkelin, jos löy- detyssä viitteessä artikkelin virallinen versio ei au- kea. Tällöin tutkija pyytää kirjoittajalta artikke- lia sähköpostilla (2 mainintaa) tai katsoo, olisi- ko kirjoittaja tallentanut artikkelin johonkin so-
siaalisen median palveluun tai omille kotisivuil- leen. Eräs tutkija mainitsee pyytävänsä kaverei- taan sosiaalisen median palvelussa lähettämään artikkelin pdf:n, jos heistä jollakin siihen sattuu olemaan pääsy.
Kaikki vastaajat kirjoittavat tavalla tai toisella, että artikkeleiden avoin saatavuus ei ole vaikut- tanut heidän tiedonhankintatapoihinsa. Sosiaa- lisen median välineet ja vertaisverkostot ovat hy- vä lisäkeinoja saada haluttu artikkeli.
Avoimuutta ei yhdistetä saatavuuteen
Kukaan vastaajista ei mainitse, että artikkeleiden avoimempi saatavuus vaikuttaisi heidän työhön- sä erityisesti. Yksi vastaaja kirjoittaa löytäneen- sä etsimänsä artikkelin rinnakkaistallennusarkis- tosta. Neljä henkilöä mainitsee, että nykyään ar- tikkelit ovat aikaisempaa nopeammin ja helpom- min saatavilla. Kukaan heistä ei kuitenkaan yk- silöi, että helpompi saatavuus johtuisi erityisesti avoimen julkaisemisen trendistä.
Saatavuuden helpottuminen, johon tutkijat viittaavat, voi johtua myös elektronisten lehti- en yleistymisestä tutkijoiden työuran aikana, sil- lä jokainen vastaajista on ollut tutkijana jo aika- na, jolloin elektroniset lehdet olivat vasta tulol- laan. Lisäksi luulen, että vastaajien organisaatiois- sa heidän alansa lisenssien alaisia lehtiä on vielä toistaiseksi kattavasti saatavilla, joten artikkelien saatavuus ei yleensä ole ongelma.
Arvovalta kaupallisilla julkaisuilla
Kyselyyn vastaajat ovat hyvin yksimielisiä siitä, et- tä omissa artikkeleissaan he viittaavat tutkimuk- sensa kannalta vain relevantteihin artikkeleihin, jotka ovat ilmestyneet vertaisarvioiduissa lehdis- sä. Kuten eräs tutkija kirjoittaa: ”Käytännössä viittaukset painottuvat maksullisiin lehtiin, kos- ka niitä on alallani enemmän ja ne ovat vakiintu- neempia ja arvovaltaisempia”. Monet eivät olleet koskaan edes ajatelleet, minkä tyyppisessä lehdes- sä julkaistuun artikkeliin he viittaavat.Enemmistö vastaajista ennustaa nykyisen leh-
Signum 5/2015
25
tiin perustuvan julkaisujärjestelmän säilyvän (8 vastausta). Kukaan ei ennakoinut millaisia uu- det julkaisumuodot voisivat olla, mutta kuten eräs vastaaja toteaa: ”Muuttuu tavoilla, joita vai- kea ennakoida”.
Muutamissa vastauksissa mainitaan asioita, jot- ka saattaisivat jollain tavoin vaikuttaa nykyisiin julkaisukäytäntöihin. Näitä ovat avoimet julkai- suarkistot, julkaisujen entistä avoimempi saata- vuus sekä artikkeleiden saamien viittausten mer- kityksen kasvu arvioinneissa. Lisäksi kaksi vas- taajaa pohtii, voisiko tieteellistä artikkelia tuot- taa podcastina. Podcasteissa kuitenkin mietityt- tää niihin viittaaminen sekä se, kuinka niitä koh- deltaisiin arvioinneissa.
Perinteisellä julkaisemisella vankka sija
Tähän selvitykseen vastanneet tutkijat etsivät ai- neistoa GoogleScholarilla ja Web of Sciencella.
Artikkeleiden avoin saatavuus helpottaa julkai- sujen käsiin saamista. Vastaajien omiin tiedon- hankinta- tai tutkimuskäytäntöihinsä julkaisu- jen avoimuus ei varsinaisesti vaikuta.
Julkaisut, joissa kyselyyn osallistuneet tutki- jat julkaisevat, ovat pääsääntöisesti vakiintuneita ja alalla arvostettuja julkaisufoorumeita. Tämän
hetkinen rahoitusjärjestelmä tukeekin vahvasti julkaisemista näissä lehdissä, eikä tutkijalle ker- ry meriittejä erilaisista julkaisukokeiluista. Mo- net vastaajat painottavat vahvasti vertaisarvioin- nin merkitystä tieteellisessä julkaisemisessa myös tulevaisuudessa. Perinteisen vertaisarviointitavan arvellaan tulevaisuudessa kuitenkin muuttuvan.
Vastausten perusteella näyttää siltä, että ainakin toistaiseksi ekologian ja evoluutiobiologian alal- la perinteistä julkaisumuotoa, eli tieteellisiä leh- tiä tarvitaan.
Kuluneen syksyn aikana useissa eri seminaareis- sa, esimerkiksi Kirjastoverkkopäivillä ja Avoimen tieteen osaajakoulutuksissa on kuultu erinomai- sia puheenvuoroja eri alojen tutkijoilta, jotka ovat osaltaan valaisseet kirjastoväelle julkaisemi- sen tilaa oman tieteenalansa näkökulmasta. Toi- von, että tämä selvitys osaltaan tuo ekologian ja evoluutiobiologian alan tutkijoiden näkökulmaa keskusteluun. &
Tietoa kirjoittajasta
Mari Katvala FT (ekologinen eläintiede), informaatikko
Oulun yliopiston kirjasto Email: mari.katvala@oulu.fi
Signum 5/2015
