Yksinäisyyden
vähentämisen ja
osallisuuden vahvistamisen reseptejä
(pohjana gerontologi Anu Janssonin väitöskirja) Tarja Ylimaa, Vastaava alueohjaaja
Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto
Tässä esityksessä;
VTKL
Yksinäisyyttä ja osallisuutta
katsotaan eri näkökulmista
Ystäväpiiri-toiminta
Yksinäisyyden näkökulma
Osallisuuden näkökulma
Sosiaalisten suhteiden näkökulma Konkreettisia
keinoja
Gerontologian
näkökulma
Vanhustyön keskusliitto
on maan laajin valtakunnallinen vanhuusalan järjestö. Liitto toteuttaa vanhuuspoliittista
vaikuttamista ja noin 320 jäsenyhteisöjen edunvalvontaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin,
toimintakykyisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. VTKL tekee välitöntä asiakastyötä ja liiton
vaikutuspiirissä on yli miljoona henkilöä. Liitto on perustettu 1949.
Toimintojen taustalla on monipuolinen tuntemus iäkkäiden ihmisten
tarpeista.
Iäkkäiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun
vahvistaminen ovat toimintojemme, kuten kaiken toimintamme ytimessä.
Korjausneuvonta
on asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointia sekä korjausten edistämisessä ja avustusten hakemisessa auttamista yli 65-vuotiaille. Korjausneuvojat tekevät kotikäyntejä ympäri Suomea.
Senioritoimintatukee ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia ryhmä- ja virkistystoiminnalla pk- seudulla ja järjestää koulutuksia vapaaehtoisille ja ammattilaisille ympäri Suomea. Vahvike- aineistopankki on ryhmä- ja viriketoiminnan tukemiseen ja Vahvikelinja puhelinpalvelua iäkkäille.
Ystäväpiiri-toimintalievittää tutkitusti iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä. Ryhmiin on osallistunut yli 11 000 iäkästä ihmistä reilusti yli tuhannen koulutetun Ystäväpiiri-ryhmänohjaajan toimesta.
Koulutuksia käynnistyy vuosittain.
Omahoitovalmennus-toimintaon tutkimuksiin perustuvaa ryhmävalmennusta varhaisvaiheen muistisairastuneille ja heidän puolisoilleen. Vertaistuki vahvistaa iäkkään pariskunnan voimavaroja uuden arjen kohtaamiseen muistisairauden kanssa.
SeniorSurf-toimintaverkottaa digiosallisuuden äärellä työskenteleviä toimijoita, tukee
digiopastuksen järjestämistä, tuottaa opastusmateriaalia sekä kehittää Ikädigitukea − iäkkäiden HelpDeskiä − joka on tavoitettavissa asuinpaikasta riippumatta.
Vaikuttamistoimintaedistää vanhusten ja ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta sekä arjen turvallisuutta osallistumalla mm. lainsäädännön valmisteluun, antamalla lausuntoja ja toimimalla työryhmissä ja verkostoissa.
Viestintänostaa yleiseen keskusteluun vanhuusalaan liittyviä ajankohtaisia aiheita, tuo esiin iäkkäiden ihmisten omaa ääntä sekä vanhuusalan hyviä käytäntöjä, toimintamalleja ja tutkimustuloksia.
Jäsentoimintatukee 320 jäsenyhteisöä tarjoamalla koulutusta, tietoa, ohjausta ja neuvontaa ympäri Suomea. Jäsenyhteisöt ovat erilaisia ikääntyneiden ihmisten hyväksi työtä tekeviä yhteisöjä.
Elämän kuminauha on vahvistunut, venynyt ja monipuolistunut
• Iäkkäät ovat heterogeeninen ryhmä aikuisia ihmisiä, joiden elinajanodote on jatkanut
kasvuaan.
• Myöhäiskeski-ikä (65–74) on varsin toimintakykyistä ja hyvinvoivaa aikaa.
• Myös vanhimpien (90+) toimintakyky on
parantunut ja aika ilman toiminnanvajavuuksia pidentynyt.
Vanheneminen on ainoa keino elää pitempään.
-Francis Auber
(Enroth ym. 2020, Rotkirch 2021, Tilastokeskus)
Tummia pilviä
• Väestörakenteen ikääntyminen voi
kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta eri ulottuvuuksissa
• Ikääntyvä väestörakenne merkitsee enemmän yksin asumista ja useampia perheettömiä
• Psyykkisen hyvinvoinnin haasteet
liittyvät syrjäytymisriskiin sekä nuorilla että ikääntyneillä.
(Rotkirch 2021)
VTKL 2022
Osallisuus
• Osallisuus on olemista, toimimista ja osallistumista.
• Osallisuuteen liittyy erilaisia mahdollisuuksia ja rajoituksia.
• Osallisuus kietoutuu ihmisen oma kokemuksen, mutta myös esimerkiksi yhteiskunnallisten
resurssien kautta.
• Osallisuus rakentuu vuorovaikutuksessa.
Sosiaalisten suhteiden merkitys
• Olipa elämänkulun vaihe mikä tahansa, sosiaaliset suhteet ovat meille tärkeitä.
• Esimerkiksi elämän tiukoissa tilanteissa tai surun kohdatessa muut ihmiset ja heidän hoivaavat sanansa jäävät kannattelemaan.
• Muutostilanteisiin liittyvä vertaistuki – tunne siitä, että ollaan samassa veneessä – on
tärkeää.
• Sosiaalisilla suhteilla on voimaa: laajassa tutkimuksessa vahvan sosiaalisen verkoston omaavat elivät pitempään kuin vertailuryhmä, jolla oli heikko sosiaalinen verkosto.
”Ei se määrä, vaan se laatu.”
VTKL 2022
Yksinäisyys
−moniulotteinen kokemus
Kokemus syntyy, kun odotamme sosiaalisilta
suhteiltamme enemmän kuin niiltä saamme.
” Jokainen ihminen tarvitsee yksin olemista. Paitsi jos se
menee sitten taas liiallisuuksiin, niin sitten se on hankala. Nämä ovat vähän niitä vaikeita
elämän probleemia.” (Mies, 80)
Jansson 2020
Yksinäisyys voi olla läsnä muiden ihmisten ympäröimänä
−esimerkiksi palvelutaloissa
• Yksinäisyydessä asukkaat voivat kokea olevansa fyysisesti lähellä toisia, mutta silti henkisesti kaukana.
Väitöskirjatutkimuksen mukaan
• Yksinäisyys voi tehdä ihmisen näkymättömäksi.
• Yksinäinen elämä voi muuttua odottamiseksi ja olemattomuudeksi.
• Yksinäisyydessä koettiin henkistä kodittomuutta.
Jansson 2020
VTKL 2022
Yksinäisyys
sulkee ovia • Yksinäisyys voi heikentää kykyä toimia tutuissakin ympäristöissä. Esimerkiksi kynnys kotoa tai ulos lähtemiseen voi kasvaa. (Jansson, Karisto ja Pitkälä 2019)
• Yksinäisyys voi luoda mielikuvan omasta arvottomuudesta tai siitä, että toinen
henkilö ajattelee omasta itsestä kielteisesti.
Tällöin yhteys toiseen ihmiseen voi
kaventua tai jopa sulkeutua. (Cacioppo &
Hawkley 2009)
• Yksinäinen henkilö voi hahmottaa ympäristöään kielteisemmin kuin ei- yksinäinen, eikä välttämättä tartu
toimintamahdollisuuksiin (Cacioppo &
Hawkley 2009)
Korona-aikana meidän oli tärkeä olla toisistamme fyysisesti
kaukana, mutta henkisesti lähellä
• Korona-aika lisäsi yksinäisyyden kokemuksia
• Toisaalta kokemus samassa veneessä olemisesta loi − ja luo − uskoa tulevaan
• Luonto tuli lähemmäksi ja ulkona liikkuminen entistä tärkeämmäksi – silti se ei ollut mahdollista kaikille
• Toivon ikkuna on tärkeä
VTKL 2022
Mikä lääkkeeksi yksinäisyyteen ja tueksi osallisuuteen?
-Peili kokemuksille
• Jo varhaisissa yksinäisyyttä käsittelevissä tutkimuksissa on tunnistettu, että ihminen tarvitsee peiliä omille (yksinäisille) ajatuksilleen (Jansson 2020).
• Kun iäkkään ihmisen sosiaaliset suhteet ovat kaventuneet, häneltä puuttuu peili, jonka avulla reflektoida omia
kokemuksiaan ja tunteitaan (Jansson 2020).
• Peili voi olla toinen ihminen, mutta myös esim. luonto, taide ja kulttuuri.
• Erilaiset ryhmät voivat muodostaa osallisuutta ja toimijuutta
vahvistavia ympäristöjä, joissa kokemuksia voi heijastella
vuorovaikutuksessa toisiin (Huhtinen-Hildén & Isola 2017).
Mikä lääkkeeksi yksinäisyyteen ja tueksi osallisuuteen?
−vanhuuden arvostus
• On etuoikeus tulla vanhaksi
• Vanheneminen ei suoraan lisää yksinäisyyttä tai vähennä
osallisuutta. On kuitenkin
luonnollista, että menetykset ja muutokset mm. toimintakyvyssä altistavat näille.
• Ageismi eli ikäsyrjintä on yhteydessä yksinäisyyteen
• Iäkkäät ihmiset valtaistuimelle!
valtaistuminen, voimaantuminen (empowerment)
VTKL 2022
Mikä lääkkeeksi
yksinäisyyteen ja tueksi osallisuuteen?
−Tieto ja avoimuus
• Suuri osa ihmisistä pärjää yksinäisyyden kanssa hyvin:
sopeutumiskeinot, aika, elämän merkityksellisyys
• On silti tärkeää tunnistaa ja tunnustaa yksinäisyyttä
• Kysy ja keskustele
yksinäisyydestä, ole kuunteleva korva
• Kerro yksinäisyydestäsi
Mikä lääkkeeksi
yksinäisyyteen ja tueksi osallisuuteen?
−On ratkaisevan tärkeää toimia yhdessä
• Yhdyspintatyöskentely useamman pöydän äärellä tunnistaa eri
osapuolten voimavarat.
• Vanhusneuvostot sekä erilaiset liitot, järjestöt jne. ovat olennaisia toimijoita.
• Yhdyspintatyön tärkein osapuoli eri areenoilla ovat iäkkäät ihmiset itse.
• Kumppaneilla on monesti asiantuntemusta, joka eroaa omastasi: ei heikompana tai parempana − vaan erilaisena.
VTKL 2022
”Lääke” yksinäisyyteen: Ystäväpiiri- ryhmätoiminta®
• Satunnaistetussa, kontrolloidussa
interventiotutkimuksessa (2002-2006) Ystäväpiiri-ryhmä paransi osallistujien hyvinvointia, kognitiota ja terveyttä
• Tämä näkyi vähäisempänä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttönä ja
kustannuksina
• Mallia on implementoitu 16 vuoden ajan
• Ystäväpiiri-toimintaa suositellaan uusissa Laatusuosituksissa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen
parantamiseksi 2020–2023
(Pitkälä ym. 2009)
Vaikuttavaa ryhmätoimintaa
VTKL 2022
Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta ®
Yksinäisyyden kokemuksia vähentävä ja ehkäisevä ryhmätoimintamalli
Suomessa vuodesta 2006 lähtien
Ystäväpiiri- koulutus
Suomessa on yli 1150 koulutettua Ystäväpiiri-
ohjaajaa.
Ystäväpiiri-
ryhmätoiminta Ryhmiin on
osallistunut yli 11 500 iäkästä ihmistä.
Alueohjaus Tuki alueen
Ystäväpiiri-ryhmille sekä tuki ja
koordinaatio alueen
Ystäväpiiri-ohjaajille
Ystäväpiiri-ryhmä ® tähtää yksinäisyyden lievittymiseen, ystävystymiseen ja omatoimisiin tapaamisiin ohjatun ryhmän jälkeen
Ryhmä on tavoitteellinen,
• Ryhmä tähtää yhdessä nimettyyn tavoitteeseen / tavoitteisiin
Ryhmä on määräaikainen,
• Kokoontuu ohjatusti kerran viikossa, 12 kertaa, yhteydenpidon toivotaan jatkuvan ohjatun ryhmän jälkeen
Osallistujamäärä ei täydenny,
• Ryhmän koko 6-8 (verkossa max. 4) henkilöä
Sisällöt toteutetaan osallistujalähtöisesti,
• Ryhmän tärkein voimavara ovat iäkkäät ihmiset, heidän mielenkiinnon kohteensa, vahvuutensa ja toiveensa
Ohjataan parityöskentelynä
• Ohjaajilla Ystäväpiiri-koulutus
VTKL 2022
Yksinäisyyttä lievittävän
ryhmätoiminnan vaikuttavat elementit
(Cattan ym. 2005; Pitkälä ym. 2005; Savikko 2008; Dickens ym. 2011; Jansson 2012; Jansson ym. 2018, Jansson 2020)
Ryhmän tavoitteellisuus
Keskustelu vertaisten
kanssa keskeisistä teemoista
(yksinäisyys, vertaisuus, ystävyys)
Yhteiset taide-, kulttuuri- ja liikuntakokemukset Voimaantumisen
tukeminen
Osallistujien aktiivinen vaikuttaminen ryhmä- prosessiin
Ohjaajien koulutus ja tuettu reflektio Elämänhallinnan
tukeminen
Ystäväpiiri-toiminnassa iäkkään ihmisen rooli on keskeinen
• Iäkkäiden ihmisten näkemykset ovat toiminnan kehittämisen ja arvioimisen lähtökohta, mm. jokainen ryhmäläinen haastatellaan.
• Keräämme jatkuvasti palaute- ja arviointitietoa ryhmäläisiltä.
• Kokemusasiantuntija (iäkäs ihminen) tekee näkyväksi omakohtaiset kokemuksensa ja näkemyksensä yksinäisyydestä sekä
voimaantumisesta mm. Ystäväpiiri-
koulutuksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa.
• Toimintamme olennaiset lähtökohdat ovat punainen lanka (tavoitteellisuus
ja selkeä perustehtävä) sekä iäkkään ihmisen nostaminen valtaistuimelle.
Kuva: Antero Aaltonen VTKL 2022
Lievitämme yksinäisyyttä siellä, missä sitä kulloinkin on
(Finsote raportti 2017-2018)
Pehmeästä toiminnasta kovia tuloksia
lievittää
yksinäisyyttä
• Ystäväpiiri-toimintaan osallistujista yhdeksän kymmenestä kokee yksinäisyyden lievittyvän ryhmätoiminnassa.
• Osallistujista kuusi kymmenestä jatkaa tapaamisia tai kokoontumisia ohjatun ryhmän jälkeen.
(Jansson ym. 2018)
tukee
osallistujia
• Osallistujat ovat saaneet vertaistukea ja voimaantuneet.
Palautteiden perusteella mukava yhdessä tekeminen, me- henki ja huumori tekevät Ystäväpiiri-toiminnasta merkityk- sellisen: osallistujista 98 % suosittelee toimintaa muille.
luo
hyvinvointia
• Tutkimuksessa ryhmätoimintaan osallistuneilla muisti-
toiminnot, psyykkinen hyvinvointi ja elämänlaatu paranivat, terveyspalvelujen käyttö ja kuolleisuus oli merkitsevästi vähäisempää kuin kontrolliryhmässä.
(Pitkälä ym. 2009)VTKL 2022
• Järjestetään useita koulutuksia vuodessa ympäri Suomea
• Koulutuksia tarpeen mukaan uusille
paikkakunnille tai elvyttää toimintaa aikaisemmasta, levittäytyminen myös
pienille paikkakunnille
• Ammattilaisille ja
vapaaehtoisille lähi- ja
verkkokoulutuksina.
Syksyn 2022
Luontolähtöiset YSTÄVÄPIIRI-ryhmänohjaajakoulutukset
Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus, Äänekoski / Sisä-Suomi Etäkoulutuspäivät ovat 1.9., 8.9., 6.10., 10.11. ja 8.12.2022.
Alueohjaaja Raita Lehtonen, p. 050 373 1057, raita.lehtonen@vtkl.fi Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus, Etelä-Suomi
Etäkoulutuspäivät ovat 13.9., 20.9., 4.10., 1.11. ja 31.11.2022.
Alueohjaaja Tarja Ylimaa, p. 050 402 2528, tarja.ylimaa@vtkl.fi Luontolähtöinen Ystäväpiiri-koulutus, Itä-Suomi
Lähikoulutuspäivät Kuopiossa ovat 30.8., 6.9., 27.9., 8.11. ja 13.12.2022.
Alueohjaaja Minna Partanen, 050 360 1209, minna.partanen@vtkl.fi Luontolähtöinen Ystäväpiiri-koulutus, Pohjois-Suomi ja Lappi
Lähikoulutuspäivät Oulussa ovat 7.–8.9., 29.9., 3.11. ja 8.12.2022.
Alueohjaaja Marjo Pääkkö, p. 050 324 0690, marjo.paakko@vtkl.fi
Hae koulutukseen 9.8.2022 mennessä!
Hanki osaaminen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen!
Ystäväpiiri-koulutuksen jälkeen sinulla on ajankohtaista tietoa sekä välineitä tavoitteellisen, asiakaslähtöisen ja yksinäisyyttä vähentävän iäkkäiden ihmisten ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaamiseen.
Koulutus sisältää viisi koulutuspäivää ja tuetun Ystäväpiiri-ryhmän-ohjauksen parityöskentelynä. Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. eYstäväpiiri-koulutuspäivät järjestetään verkossa, Teams-alustalla.
Sähköinen hakulomake löytyy oman alueesi koulutuksen yhteydestä:
https://vtkl.fi/tapahtumat/
Paikat täytetään hakujärjestyksessä ja koulutukseen hakeneet ohjaajaparit haastatellaan ennen koulutuksen alkua.
Lisätietoa Ystäväpiiri-toiminnasta: https://vtkl.fi/toiminta/ystavapiiri
Ystäväpiiri-toiminnan yhteystiedot
Pohjois-Suomi, Lappi Marjo Pääkkö, alueohjaaja
050 324 0690, marjo.paakko@vtkl.fi
Länsi- ja Sisä-Suomi, Lounais-Suomi Raita Lehtonen, alueohjaaja
050 373 1057, raita.lehtonen@vtkl.fi
Itä-Suomi
Minna Partanen, alueohjaaja
050 360 1209, minna.partanen@vtkl.fi
Etelä-Suomi
Tarja Ylimaa, alueohjaaja
050 402 2528, tarja.ylimaa@vtkl.fi
Toiminnasta vastaa:
Tarja Ylimaa, vastaava alueohjaaja 050 402 2528, tarja.ylimaa@vtkl.fi
VTKL 2022
