2021
Timi Leino
ALOITTAVAN KULJETUSALAN YRITYKSEN
RAHOITUSVAIHTOEHTOJEN
VERTAILU
2021 | 43 sivua, 1 liitesivua
Timi Leino
ALOITTAVAN KULJETUSALAN YRITYKSEN RAHOITUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena on vertailla aloittavan kuljetusalan yrityksen eri rahoitus- vaihtoehtoja ja löytää työn toimeksiantajalle edullisin vaihtoehto hankkia kalusto tulevaa liiketoi- mintaa varten. Sopivimman rahoitusvaihtoehdon löytämiseksi vertaillaan eri rahoitusmuotojen kustannuksia, riskejä ja ehtoja. Ennen eri vaihtoehtojen vertailua laaditaan investointilaskelma, josta selviää, paljonko rahaa tarvitaan ja mihin sitä tarvitaan. Tavoitteena on myös käydä yrityk- sen perustamiseen liittyviä asioita läpi.
Teoriaosuus käsittelee yrittämistä ja kuljetusalaa. Luvussa 2 tarkastellaan yrityksen perustamista ja hallintoa, esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmaa, yritysmuotoja ja taloushallintoa. Luvussa 3 käydään läpi kuljetusalan yrityksen liiketoiminnan erityispiirteitä, kuten tarvittavia lupia, palvelun hinnoittelua ja rahoitusmuotojen eroja. Teoriaosuudessa päälähteinä käytettiin alan kirjallisuutta, yrittämiseen liittyviä nettisivuja ja viranomaisten nettisivuja.
Empiirisessä osassa vertaillaan rahoitusvaihtoehtoja sekä niiden soveltuvuutta työn toimeksian- tajalle. Rahoitusvaihtoehtojen soveltuvuuteen vaikuttavat muun muassa mahdolliset vakuudet ja yritysmuodon valinta. Empiirisessä osassa myös pohditaan yrityksen perustamista työn toimek- siantajan näkökulmasta.
Opinnäytetyöstä kävi ilmi kuinka tärkeää toiminnan ja rahoituksen suunnittelu on liiketoiminnan onnistumisen kannalta. Toiminta vaatii suuren alkuinvestoinnin, joka lisää liiketoiminnan riskejä.
Kuljetustoiminta on tarkkaan säädeltyä ja siihen liittyy monia eri lakeja, joita tulee noudattaa.Ra- hoitusmuotojen kustannuksissa oli suuria eroja. Edullisimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui yritys- laina, toiseksi edullisimmaksi osamaksusopimus, ja kalleimmaksi leasingsopimus. Rahoitusmuo- don valintaan vaikuttaa myös yritysmuodon valinta, koska rahoitussopimuksen saa yrityksen ni- miin tietyissä tapauksissa. Toimeksiantajan kannalta varteenotettavat vaihtoehdot ovat yrityslaina ja osamaksusopimus.
ASIASANAT:
Yritystoiminta, rahoitus, kuljetusala, ammattipätevyys
2021 | 43 pages, 1 appendix
Timi Leino
COMPARISON OF FINANCING OPTIONS FOR A STARTING TRANSPORT COMPANY
The main goal of this thesis is to compare different financing options of a starting transport company and to find the cheapest alternative for the client to acquire equipment for future business. In order to find the most suitable financing alternative, the costs, risks and conditions of different financing forms are compared. Before comparing the financing options an investment calculation is made. The calculation tells how much money is needed and how the money is spent. The goal is also to walk through the basics of entrepreneurship.
The theoretical part is about entrepreneurship and the transport industry. Chapter two concentrates on starting a business, managing the business, business planning, corporate forms and financial management. Chapter three reviews the specificities of transport business, such as inclusive licenses, pricing and different financing forms. In the theoretical part the main sources were the literature in the field, websites related to entrepreneurship and the websites of public authorities.
The empirical part compares the financing options and their suitability for the client. The suitability of financing options is affected by possible collateral and the choice of the company form. The empirical part also considers the establishment of a company from the perspective of the client.
The thesis proved how important operational and financing planning is for the success of the business. The business requires a large initial investment, which increases business risks.
Transportation industry is tightly regulated and involves many different laws that must be followed.
There were huge differences in the cost of financing. The cheapest option turned out to be corporate loan, the second cheapest was to hire purchase contract and the most expensive was leasing agreement. The choice of the financing method is also influenced by the choice of the company form because the financing agreement can be obtained to the company in some cases.
The options to be considered for the client are corporate loan and hire purchase contract.
KEYWORDS:
Business, finance, transport, professional qualifications
1 JOHDANTO 6
2 YRITTÄMINEN SUOMESSA 8
2.1 Liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma 8
2.2 Yritysmuodot 10
2.3 Vakuutukset 12
2.4 Starttiraha ja muut tuet 13
2.5 Kirjanpito ja taloushallinto 14
2.6 Luvat ja ilmoitukset 16
3 KULJETUSALAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN 17
3.1 Tarvittavat luvat ja vakuutukset 17
3.2 Ammattipätevyys 18
3.3 Kalusto 18
3.4 Asiakkaat ja palvelun hinnoittelu 19
3.5 Rahoituksen hankinta 20
3.5.1 Investointilaskelma 21
3.5.2 Vakuudet 23
3.5.3 Leasing 24
3.5.4 Pankkilaina ja osamaksusopimus 24
3.5.5 Muut vaihtoehdot 26
4 CASE: KALUSTON RAHOITUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 28
4.1 Toimeksiantajan tilanne 28
4.2 Yrityksen perustaminen 29
4.3 Investointilaskelman laadinta 30
4.4 Rahoitusvaihtoehtojen vertailu 31
4.4.1 Leasingien vertailu 32
4.4.2 Pankkilainojen vertailu 33
4.4.3 Osamaksusopimusten vertailu 34
4.5 Rahoitusvaihtoehtojen kokonaiskustannusten vertailu 36
5 JOHTOPÄÄTÖKSET 38
LÄHTEET 40
Taulukko 1. Esimerkki sisäisen korkokannan laskemisesta. 22 Taulukko 2. Viisivuotisen annuiteettilainan lyhennykset. 25
Taulukko 3. Investoinnin kannattavuus. 31
Taulukko 4. Leasingvaihtoehtojen vertailu. 32
Taulukko 5. Lainojen vertailu. 34
Taulukko 6. Osamaksusopimusten vertailu. 35
Taulukko 7. Rahoitusvaihtoehtojen vertailu. 36
LIITTEET
Liite 1. Sähköpostiviesti rahoitusyhtiöille.
1 JOHDANTO
Yrittämisestä on tullut suositumpaa viimeisien vuosien saatossa ja yhä useampi uskaltaa lähteä yrittämään (Kujala 2019). Yrittämisessä täytyy ottaa monia eri seikkoja huomioon ja toimintaa kannattaa suunnitella ennen aloittamista. Usein kuulee, että aloittaminen on vaikeinta ja se pätee myös yrittäjyydessä, sillä opittavaa on paljon ja kokemusta yrittä- misestä ei välttämättä löydy yhtään. Kokemusta kertyy ajan myötä, sekä virheiden ja onnistumisien kautta.
Yrityksen rahoituksen suunnittelu on välttämätöntä. Nykyajan rahoitusmarkkinat tarjoa- vat monia eri rahoitusvaihtoehtoja yrityksille, ja markkinoilta pyritään löytämään aina omat tarpeet täyttävä vaihtoehto. Rahoitusta haetaan yleensä uusiin investointeihin.
Aloittelevan yrittäjän täytyy laatia investointilaskelma, josta käy selville, kuinka paljon ra- haa tarvitaan ja mihin sitä käytetään. Investointilaskelman tueksi kannattaa laatia kan- nattavuuslaskelma, josta selviää, kuinka paljon täytyy myydä, jotta toiminta olisi kannat- tavaa. Hyvin laadituilla laskelmilla yritys on vankemmalla pohjalla ennen aloittamista.
Tämä opinnäytetyö käsittelee aloittavan kuljetusalan yrityksen eri rahoitusmuotoja. Opin- näytetyön toimeksiantaja on ollut palkkatöissä eri kuljetusalan yrityksissä ja nyt hän ha- luaisi perustaa oman kuljetusalan yrityksen, mutta ei oikein tiedä, mikä on kannattavin vaihtoehto hankkia kalusto.
Opinnäytetyön päätavoitteena on vertailla aloittavan kuljetusalan yrityksen eri rahoitus- vaihtoehtoja ja löytää toimeksiantajalle edullisin vaihtoehto hankkia kalusto tulevaa liike- toimintaa varten. Sopivimman rahoitusvaihtoehdon löytämiseksi vertaillaan eri rahoitus- muotojen kustannuksia, riskejä ja ehtoja. Ennen eri vaihtoehtojen vertailua laaditaan in- vestointilaskelma, josta selviää, paljonko rahaa tarvitaan ja mihin sitä tarvitaan. Tavoit- teena on myös käydä yrityksen perustamiseen liittyviä asioita läpi, kuten kirjanpitoa ja yritysmuotoja, sekä kuljetusalan erityispiirteitä ja hinnoittelua.
Opinnäytetyö on jaettu kolmeen lukuun. Ensimmäisessä luvussa käsitellään yrittämistä yleisellä tasolla. Luvussa käydään läpi esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmaa, verotusta ja pakollisia vakuutuksia. Toisessa luvussa yrittämistä mietitään kuljetusalan kannalta ja perehdytään kuljetusalan erityispiirteisiin, kuten liikennelupiin ja kalustoon. Kuljetusalalla asiakaskunta määräytyy yleensä hankitun kaluston mukaan, joten kannattaa tarkkaan miettiä, millaista kalustoa hankkii. Kolmas luku käsittelee rahoitusta, joka näyttelee
suurta roolia varsinkin kuljetusalan yrityksissä. Kolmannessa luvussa vertaillaan eri ra- hoitusmuotoja ja käydään läpi niiden riskit, hinnat ja ehdot. Tietoja eri rahoitusmuodoista kerätään sähköpostihaastattelujen avulla.
2 YRITTÄMINEN SUOMESSA
2.1 Liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma
Yrittäminen lähtee liikkeelle yritysideasta, eli siitä miksi yritys perustetaan. Yritysidea voi olla esimerkiksi autojen korjaaminen. Yritysideasta lähdetään jalostamaan liikeideaa ja liiketoimintasuunnitelmaa. Liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma toimivat pohjana uuden yrityksen perustamisessa, ja niiden tehtävä on selventää tulevaa liiketoimintaa. Lii- keidean tulisi olla selvästi erottuva, jotta yrittäminen olisi kannattavaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö liikeidea voisi olla samankaltainen kuin jo olemassa olevilla yrityksillä.
Pääasia on erottautuminen kilpailijoista jonkin valttikortin avulla. Liikeidea kertoo, miten yritys toimii ja miten yritys ansaitsee rahansa. (Suomi.fi 2019.)
Liikeidean tulisi vastata kolmeen eri kysymykseen:
• Mitä tuotteita tai palveluita myydään?
• Kenelle myydään?
• Miten toimitaan kannattavasti? (Osaava yrittäjä päiväämätön b.)
Asiakkaat ovat välttämätön osa yritystoimintaa, ja yrityksen on löydettävä oma asiakas- kuntansa. Asiakaskunta määräytyy myytävien tuotteiden ja palveluiden mukaan. Asiak- kailla on tarpeensa ja yrityksen tulisi vastata mahdollisimman hyvin näihin tarpeisiin. Asi- akkaiden tarpeet voidaan selvittää kysymällä asiakasryhmään kuuluvilta henkilöiltä, mitä he odottavat tuotteelta ja mitkä asiat vaikuttavat heidän ostopäätökseensä. Asiakaskun- nan tunnistaminen on tärkeää, jotta tuotteita ja palveluita voidaan markkinoida oikealle asiakasryhmälle. Esimerkiksi tietokoneohjelmien markkinointi vanhoille ihmisille on usein hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa, sillä harva osa vanhuksista ostaa tietokoneohjelmia.
Yrityksellä on kolme eri mahdollisuutta rajata asiakaskuntansa:
1. Valita yksi ostajaryhmä 2. Valita muutama ostajaryhmä
3. Valita kaikki mahdolliset ostajat (Osaava yrittäjä päiväämätön b.)
Ostajaryhmän rajaamiseen vaikuttavat kilpailu, toimipaikka ja monet muut tekijät. Ei ole suositeltavaa tavoitella kaikkia mahdollisia ostajia asiakkaiksi, jos se ei ole hyvin perus- teltua. Pienellä paikkakunnalla se kuitenkin voi olla perusteltua, jos kyseinen yritys on ainoa, joka tarjoaa kyseistä tuotetta tai palvelua lähialueella. Jokaista asiakasryhmää
kohden tulisi kehitellä omat tuotteet ja niille markkinointistrategiat. Asiakasryhmiä ei kui- tenkaan kannata haalia liian monta, sillä silloin voi käydä niin, että yritystoiminta ei ole enää kannattavaa, koska resursseja hukataan vääriin asiakasryhmiin, jolloin varsinainen pääasiakasryhmä ei tuota tarpeeksi hyvin. (Osaava yrittäjä päiväämätön b.)
Oikean asiakasryhmän löytymisen jälkeen yrityksen täytyy päättää tuotevalikoimasta.
Tuotevalikoima ei saa olla liian laaja, koska silloin asiakkaalle voi syntyä valinnan vai- keus ja laajan tuotevalikoiman ylläpitäminen on kalliimpaa kuin pienen tuotevalikoiman.
Tuotteiden tulisi kuitenkin liittyä jotenkin toisiinsa, jotta asiakkailla on jonkinlainen kuva yrityksen tarjoamista tuotteista. Asiakkailla on myös jonkinlainen mielikuva tuotteiden laadukkuudesta, ja yrityksen tuotteiden tulisi vastata sitä kuvaa. Usein laadukkaammista tuotteista maksetaan enemmän kuin heikkolaatuisista tuotteista. Toiset maksavat mie- lellään laadukkaista tuotteista, kun taas toiset etsivät aina kaikkein edullisinta vaihtoeh- toa. (Osaava yrittäjä päiväämätön b.)
Yrityksen toimintatapa on hyvin tärkeä osa liikeideaa. Toimintatavoilla tarkoitetaan esi- merkiksi materiaalien hankintatapaa sekä tuotannon järjestämistä. Toiminnasta yritetään tehdä mahdollisimman kannattavaa ja selkeää. Toimintatavat voidaan jakaa yrityksen fyysisiin ja henkisiin voimavaroihin sekä toiminnan organisointiin. Fyysisiä voimavaroja ovat hankittu kalusto, toimitilat ja sijainti. Henkisiä voimavaroja ovat yrityksen henkilöstö ja heidän koulutuksensa. Toiminnan organisointiin luetaan esimerkiksi tuotannon järjes- täminen ja tuotteiden toimitus asiakkaalle. (Osaava yrittäjä päiväämätön b.)
Liiketoimintasuunnitelma tarkentaa liikeideaa, ja se on tärkeä työkalu aloittavalle yrittä- jälle. Liiketoimintasuunnitelman on tarkoitus vastata kysymyksiin: miksi yritys on ole- massa, mitä yritys tekee ja miten yritys saavuttaa tavoitteensa? Liiketoimintasuunnitel- maa tarvitaan, jos yritys hakee ulkopuolista rahoitusta. Rahoittajat haluavat tietää, onko yrityksellä mahdollisuus menestyä ja toimia kannattavalla tavalla. Liiketoimintasuunni- telma avaa yrittäjän omia ajatuksia tulevasta liiketoiminnasta ja paljastaa hänelle mah- dolliset ongelmakohdat ennen yrityksen perustamista. Suunnitelma ei saa olla liian laaja, ja suunnitelmaan kannattaa sisällyttää vain olennaiset tiedot. Netistä löytyy valmiita lii- ketoimintasuunnitelmapohjia, jotka sisältävät olennaiset asiat. Pohjista löytyy myös alus- tava kannattavuuslaskelma, jolla voidaan testata, onko yritystoiminta kannattavaa vai ei.
Hyvä liiketoimintasuunnitelma sisältää kuvauksen tuotteesta tai palvelusta, kilpailutilan- teen analysoinnin, SWOT-analyysin yrityksestä ja sen tulevasta toiminnasta, asiakas- ryhmän määrittelyn, rahoituksen järjestämisen ja toiminnan organisoinnin. (Osaava yrit- täjä päiväämätön a.)
2.2 Yritysmuodot
Liiketoiminnan luonteella ja koolla on suuri vaikutus yritysmuodon valintaan. Suomessa valittavissa on 5 eri yritysmuotoa. Henkilöyhtiöitä ovat kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö.
Pääomayhtiöitä ovat osakeyhtiö ja osuuskunta. Näiden lisäksi yritystoimintaa voi harjoit- taa toiminimellä eli yksityisenä elinkeinoharjoittajana. Suosituimmat yritysmuodot ovat toiminimi ja osakeyhtiö. Suomesta löytyy myös kevytyrittäjyysmahdollisuus, jossa toimi- taan yrittäjämäisesti ilman yrityksen perustamista. Tällöin jokin toinen yritys laskuttaa tehdyt työt, ja kevytyrittäjälle tulot maksetaan ansiotulona. Yritysmuodon valinta vaikut- taa verotukseen, voitonjakoon, päätöksentekoon ja moniin muihin asioihin. Yrittäjillä on mahdollisuus hakea arvonlisäveron alarajahuojennusta, jos tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa. (Yritä.fi 2020a.)
Yksityinen elinkeinoharjoittaja eli toiminimi on yksinkertaisin yritysmuoto. Aloittavan yrit- täjän on hyvä lähteä liikkeelle toiminimellä, jos yritystoiminta on pientä ja kustannukset maltillisia. Toiminimen voi perustaa yksin. Toiminimen perustaminen on halpaa ja help- poa, sillä perustamisilmoitus patentti- ja rekisterihallitukseen maksaa vain 60 euroa. Yrit- täjä on täysin vastuussa yrityksen veloista, mutta myös päätäntävalta on kokonaan hä- nellä. Yrityksen tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona, ja tulos voidaan ja- kaa ansiotuloon ja pääomatuloon. Toiminimen tulos verotetaan nettovarallisuuden mu- kaan, jonka laskukaava on varat – velat. Yrittäjä ei voi nostaa itselleen tai puolisolleen palkkaa yrityksestään, vaan rahanostot käsitellään yksityisnostoina (Yritä.fi 2020b). Yk- sityisnostot eivät ole kulua yritykselle, eivätkä ne vaikuta verotettavaan tuloon. Verotuk- sessa saa tehdä 5 % yrittäjävähennyksen, joka koskee pienyrittäjiä. Moni yrittäjä on läh- tenyt toiminimellä liikkeelle, ja liiketoiminnan kasvun mukana he ovat muuttaneet yritys- muodon osakeyhtiöksi. (Yritä.fi 2020a.)
Kommandiittiyhtiössä perustajia tulee aina olla vähintään kaksi. Toinen perustajista on vastuunalainen yhtiömies ja toinen äänetön yhtiömies. Äänetön yhtiömies sijoittaa yhti- öön pääomaa, ja pääomalle maksetaan korkoa. Äänetön yhtiömies ei ole vastuussa yh- tiön veloista, eikä hän osallistu yrityksen pyörittämiseen. Vastuunalainen yhtiömies on vastuussa yrityksen toimista sekä yrityksen veloista. Vastuunalaisia yhtiömiehiä voi olla useampia ja he kaikki ovat vastuussa toisten yhtiömiesten tekemistä päätöksistä. Kom- mandiittiyhtiössä on mahdollista maksaa itselleen palkkaa, mutta vastuunalaisen yhtiö- miehen on myös mahdollista tehdä yksityisnostoja. Tulos jaetaan vastuunalaisten yh- tiömiesten kesken, ja heitä verotetaan nettovarallisuuden mukaan. Tulo-osuus jaetaan
ansiotuloon ja pääomatuloon, ja ennen jakamista saa tehdä yrittäjävähennyksen. Perus- tamisilmoitus maksaa 240 euroa. (Yrityksen-perustaminen.net päiväämätön a.)
Avoin yhtiö on samantapainen kuin kommandiittiyhtiö, mutta kaikki yhtiömiehet ovat vas- tuunalaisia. Avoimessa yhtiössä täytyy aina olla vähintään kaksi yhtiömiestä. Yhtiömie- het ovat vastuussa yritysten veloista, ja he saavat tehdä itsenäisiä päätöksiä, jotka sito- vat myös muita yhtiömiehiä. Tästä syystä avoin yhtiö kannattaa perustaa vain, jos luottaa täysin toisiin yhtiömiehiin. Avoimessa yhtiössä on mahdollisuus maksaa palkkaa itsel- leen, mutta myös yksityisnostot ovat mahdollisia. Verotus toimitetaan samalla tavalla kuin kommandiittiyhtiössä eli yhtiömiehiä verotetaan erikseen tulo-osuuksien mukaan, jonka jälkeen tehdään yrittäjävähennys. Tulot jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon.
Avoimen yhtiön rekisteröinti maksaa 240 euroa. (Yrityksen-perustaminen.net päiväämä- tön b.)
Osuuskunnan on tarkoitus palvella jäseniään toimintansa avulla. Osuuskunnan perusta- miseen tarvitaan vähintään yksi henkilö. Osuuskunnan jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, kunhan hallitus hyväksyy uuden jäsenen. Hyväksymisen jälkeen jäsenten tulee suorittaa osuusmaksu. Jäsenet eivät ole vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Jos osuuskunnalle syntyy voittoa, sitä voidaan jakaa ylijäämänä jäsenille. Osuuskunnan päätösvalta on jä- senillä, ja päätösvaltaa voidaan käyttää osuuskunnan kokouksissa. Osuuskunnassa tu- lee olla hallitus, jossa on vähintään yksi ja enintään viisi jäsentä. Hallitus voi myös nimit- tää osuuskunnalle toimitusjohtajan, jos niin halutaan. Osuuskunnan rekisteröinti maksaa 380 euroa. (Yrittäjät 2014.)
Osakeyhtiön omistus perustuu osakkeisiin eli osiin yhtiöstä. Osakekanta määritetään, kun yhtiötä perustetaan, mutta osakepääomaa voi lisätä myöhemmin, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Osakeyhtiö on Suomen suosituin yritysmuoto. Osakeyhtiön päätäntävalta määräytyy omistusosuuksien mukaan. Osakeyhtiö voi ottaa velkoja nimiinsä, mikä tar- koittaa sitä, että omistajat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osakeyhtiön veloista, jos he eivät ole taanneet osakeyhtiön velkaa. Osakeyhtiö onkin vähäriskisempi kuin hen- kilöyhtiöt lainanottomahdollisuuden takia, mutta lainalle täytyy hankkia vakuus. Osake- yhtiö on oiva valinta, jos perustajia on useampi ja liikevaihto suurta. Osakeyhtiön perus- tamiseen tarvitaan vähintään yksi henkilö. Yksityisnostot eivät ole mahdollisia osakeyh- tiössä, mutta palkanmaksumahdollisuus on. Osakeyhtiö voi jakaa omistajilleen osinkoa aikaansaamastaan voitosta. Osinko on yleensä edullisempaa kuin palkan nostaminen, jos osinko on alle 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Osakeyhtiön tuloksen verotus
on helppo laskea, sillä osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 % yhteisöveron. Osakeyhtiön rekisteröinti maksaa 275 euroa. (Yritä.fi 2020c.)
2.3 Vakuutukset
Yritysvakuutukset jaetaan pakollisiin ja vapaaehtoisiin vakuutuksiin. Pakolliset vakuutuk- set riippuvat toimialasta, ja ennen yritystoiminnan aloittamista pitää selvittää, mitä va- kuutuksia yritys tarvitsee. YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus on otettava, jos työ- tulo on vuoden aikana yli 8063,57 euroa, joka menee helposti yli. Yrittäjä arvioi itselleen YEL-työtulon eli vuosittaisen työpanoksen arvon, josta maksetaan YEL-maksua mak- suprosentin 24,10–25,60 mukaan. (Yrittäjät 2021.) Tosin aloittava yrittäjä saa alennusta vakuutuksesta 22 prosenttia. (Yrityksen-perustaminen.net päiväämätön c.)
Jos yrityksessä on työntekijöitä, heidät tulee vakuuttaa lakisääteisillä työnantajavakuu- tuksilla, joita ovat ryhmähenkivakuutus, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus ja työ- eläkevakuutus. Tapaturmavakuutuksen hinta riippuu toimialasta, ja keskimääräinen maksu on 0,70 % ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Ryhmähenkivakuutus- maksun suuruus on 0,07 % ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Työttömyys- vakuutusmaksu on 1,40 % ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä, ja osan mak- susta maksaa työntekijä. Työeläkemaksu ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä on 24,80 %, josta työntekijä maksaa niin ikään osan (Yrittäjät 2021). Muita pakollisia vakuutuksia ovat esimerkiksi ajoneuvojen vakuutukset, jos yritys omistaa tieliikenteessä ajettavia ajoneuvoja. (Yrityksen-perustaminen.net päiväämätön c.)
Vapaaehtoisia vakuutuksia ovat esimerkiksi yrittäjän tapaturmavakuutus, omaisuusva- kuutus ja keskeytysvakuutus. Yrittäjän kannattaa miettiä, mitä vakuutuksia hän oikeasti tarvitsee, jotta hän ei maksa turhasta. Tapaturmavakuutus korvaa tapaturmien aiheutta- mia sairaanhoitokuluja ja ansiomenetyksiä. Vakuutuksen hinta määräytyy toimialan sekä YEL-vuosiansion mukaan. Omaisuusvakuutus korvaa nimensä mukaisesti yrityksen omaisuuteen liittyviä vahinkoja ja menetyksiä. Omaisuusvakuutuksella voi vakuuttaa muun muassa yrityksen työkalut ja muun kaluston esimerkiksi varkauksien ja äkillisen vahingon varalta. Omaisuusvakuutuksen hinta riippuu tietenkin vakuutettavasta omai- suudesta ja vakuutuksen kattavuudesta. Keskeytysvakuutus korvaa yrityksen liiketoimin- nan menetyksiä, jos esimerkiksi yrittäjä sairastuu äkillisesti, eikä pysty työskentelemään hetkeen. Vakuutuksen hinta riippuu sen laajuudesta sekä vakuutuksen luonteesta. Va- kuutusyhtiöt tarjoavat myös monia muita vapaaehtoisia vakuutuksia yrittäjille, ja yrittäjän
kannattaa kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä parhaan hinnan löytämiseksi. Hintojen kilpailutus olisi hyvä tehdä vuosittain, jos yrityksellä kuluu paljon rahaa vakuutuksiin. (Yrityksen- perustaminen.net päiväämätön c.)
2.4 Starttiraha ja muut tuet
Suomalaiset yrittäjät voivat hakea liiketoimintansa tueksi monia taloudellisia tukia, kuten starttirahaa, palkkatukea ja yrityksen kehittämisavustusta. Tukien on tarkoitus turvata yrittäjän toimeentulo sekä auttaa yritystoiminnan kasvattamista. (Accountor Go päivää- mätön.) Korona-viruksen myötä yrityksille on myönnetty uusia tukia, jotta yritykset eivät menisi konkurssiin.
Starttirahaa voi hakea ennen yritystoiminnan aloittamista. Sen määrä on 33,66 euroa arkipäivää kohden. Starttirahaa haetaan työ- ja elinkeinotoimistolta eli TE-toimistolta.
Starttirahaa saa enintään viideltä päivältä viikossa ja sitä voi saada vuoden ajan. Startti- rahaa täytyy hakea ennen yritystoiminnan aloittamista, ja sen hakemiseen tarvitaan lii- ketoimintasuunnitelma sekä talouslaskelmia yrityksen kannattavuudesta. Starttirahaa voi saada vain, jos on työtön ennen yritystoiminnan aloittamista, ja yritystoiminnan tulee olla päätoimista. TE-toimisto arvioi yrittäjän valmiuksia toimintaa varten, ja TE-toimisto ottaa arvioinnissa huomioon esimerkiksi toimialan kilpailutilanteen. Starttirahaa ei myön- netä, jos yrittäjällä on jo kohtuullinen toimeentulo eli hän esimerkiksi saa tarpeeksi tukia Kelasta. (Accountor Go päiväämätön.)
Palkkatukea saa, jos palkkaa vaikeasti työllistyvän henkilön, joka hakee töitä TE-toimis- ton kautta. Palkkatukea saa myös, jos palkkaa oppisopimuskoulutuksella työntekijän.
Vaikeasti työllistyvällä henkilöllä tarkoitetaan ihmistä, jonka ohjaamiseen työpaikalla voi mennä normaalia enemmän aikaa esimerkiksi sairauden tai vamman takia. TE-toimisto päättää tuen suuruudesta ja tukikuukausien kestosta tapauskohtaisesti, mutta jos hen- kilö on ollut pitkään työttömänä, tuki on suurempi. Palkkatuen myöntämisessä on monia rajoituksia, joihin tulee perehtyä ennen palkkatuen hakemista. (Accountor Go päiväämä- tön.)
Kehittämisavustus on suunnattu yrityksille, jotka aikovat uudistaa liiketoimintaansa tai kansainvälistää sen. Kehittämisavustus on suunnattu pk-yrityksille. Tuen hakemista var- ten yrityksen täytyy kehittää hankesuunnitelma, joka kattaa esimerkiksi kehittämishank- keen kustannukset ja kehittämisen aikataulun. Kehittämisavustusta täytyy hakea ennen
kehittämisen aloittamista. Tukea myönnetään enintään 800 000 euroa yritystä kohden.
Tuen myöntää ELY-keskus. (Ely-keskus päiväämätön.)
2.5 Kirjanpito ja taloushallinto
Suomessa kirjanpito on pakollista, jos harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa. Kirjanpidon tarkoitus on tuottaa tietoa yritykselle ja sen sidosryhmille. Kirjanpito kertoo, onko toiminta kannattavaa. Kirjanpidon avulla myös ilmoitetaan yrityksen maksettava tai saatava ar- vonlisävero Verohallinnolle. Kirjanpitoa voi tehdä monella eri tapaa, mutta kirjanpito tulee laatia kirjanpitolain säädösten mukaan ja velvollisen tulee noudattaa niin sanottua hyvää kirjanpitotapaa. Kirjanpito pitää sisällään yrityksen tuotot, kulut, omaisuuden ja velat. Kir- janpito voidaan tehdä joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain riippuen yri- tyksestä ja sen toimintatavoista. (Holopainen 2019, 172–173.)
Kirjanpito koostuu liiketapahtumista eli vastaanotetuista ja suoritetuista tapahtumista, jotka liittyvät liiketoimintaan. Liiketapahtumista yritys saa tositteen, joka on todiste liike- tapahtumasta ja tulee säilyttää kirjanpitoa varten. Yritys saa vähentää vain ne hankinnat kirjanpidossa, jotka on tehty liiketoimintaa varten. Kirjanpitoa tehdään yrityksen tiliotteen mukaan, mutta tiliote ei yksinään riitä, sillä siitä puuttuu yleensä olennaisia tietoja, jotka löytyvät tositteelta. Tositteet kirjataan kirjanpidon tileille, joita ovat esimerkiksi ostot ja myynnit. Tositteiden tulisi olla aikajärjestyksessä ja ne tulee numeroida tai muuten yksi- löidä. (Holopainen 2019, 172–173.)
Kirjanpidon eri tileistä syntyy tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma kuvaa yrityksen tulot ja menot, joiden erotuksesta näkee yrityksen tuloksen. Tase kertoo, paljonko yrityksellä on omaisuutta ja velkaa. Taseesta näkee esimerkiksi kaluston kirjanpidollisen arvon, myyntisaamiset ja yrityksen pankkilainat. Laskelmia kannattaa verrata edellisen vuoden samanaikaisiin laskelmiin, jotta saadaan jonkinlainen kuva toiminnan kehityksestä. Las- kelmista voidaan laskea yrityksen tunnuslukuja, joilla tulkitaan yrityksen taloudellista ti- laa. Yleisiä tunnuslukuja ovat esimerkiksi myyntikate-%, liiketulos-% ja nettovelkaantu- misaste-%. (Accountor 2018.)
Tilikauden päättyessä laaditaan tilinpäätös. Yrityksen tilikausi on yleensä 12 kuukautta, mutta toiminnan alkaessa tai loppuessa tilikausi voi olla lyhyempi tai pidempi. Tilinpäätös kuvaa yrityksen taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Tilinpäätöstä varten kirjanpi- toon täytyy yleensä tehdä muutama normaalista poikkeava kirjaus. Nämä poikkeavat
kirjaukset voivat olla esimerkiksi poistokirjauksia pitkäaikaisesta kalustosta, ja poistot tehdään yleensä vain kerran tilikauden aikana. Mikroyrityksen tilinpäätöksen täytyy si- sältää tuloslaskelma, tase, tase-erittelyt, liitetiedot ja luettelo kirjanpidon aineistoista. Ti- linpäätös tulee laatia, jos kahdella peräkkäisellä tilikaudella kaksi rajaa ylittyy seuraavista
1. Yrityksen liikevaihto on yli 700 000 euroa 2. Taseen loppusumma on yli 350 000 euroa
3. Yrityksen palveluksessa on ollut keskimäärin 10 henkilöä (Holopainen 2019, 174–175.)
Moni yritys laatii tilinpäätöksen, vaikka rajat eivät ylittyisikään, koska tilinpäätöksen laa- timinen tekee yrityksen veroilmoituksen täyttämisestä helpompaa. Tilinpäätös täytyy al- lekirjoittaa ja päivätä. Tilinpäätös tulee laatia neljän kuukauden kuluttua tilikauden päät- tymisestä. Esimerkiksi jos tilikausi päättyy kalenterivuoden lopussa, mikä on hyvin yleistä, tilinpäätöksen tulee olla valmis viimeistään 30.4. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yrityksen taloudellisesta asemasta, ja tilinpäätös tulisi laatia joka vuosi samoilla menetelmillä, jotta se on vertailukelpoinen vuodesta riippumatta. Osa tilinpää- töstiedoista on julkisia. Tiedot julkistetaan kaupparekisterissä (Holopainen 2019, 174–
175.)
Yrityksen on hankittava tilintarkastaja, jos vähintään kaksi ehtoa seuraavista ehdoista täyttyy:
1. Taseen loppusumma on yli 100 000 euroa 2. Liikevaihto on yli 200 000 euroa
3. Palveluksessa on ollut keskimäärin yli kolme henkilöä (Taloushallintoliitto päivää- mätön.)
Veroilmoituksen pohjana käytetään yrityksen kirjanpitoa. Kirjanpidosta tulee laskea ve- rotettava tulo, joka ei ole välttämättä sama kuin kirjanpidon tulos. Kirjanpidossa saattaa olla joitakin kuluja, jotka eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa. Niin ikään vähennys- kelvottomat kulut tulee huomioida veroilmoitusta täyttäessä. Kirjanpidossa voi olla myös verovapaita tuottoja, kuten saadut osinkotuotot tytäryhtiöltä. Vähennyskelvottomia kuluja ovat esimerkiksi puolet edustuskuluista ja sakkomaksut. Vähennyskelvottomat kulut li- sätään kirjanpidon tulokseen, ja verovapaat tuotot vähennetään tuloksesta. Suurin osa yrityksistä maksaa ennakkoveroa tulevasta tuloksesta. Ennakkoverot määräytyvät viime vuosien tuloksien perusteella. Jos yritys on vasta aloittanut, ennakkovero perustuu yrit- täjän omaan arvioon tilikauden tuloksesta (Vero.fi 2018). Veroilmoituksen eräpäivä
riippuu yritysmuodosta, ja esimerkiksi osakeyhtiön veroilmoitus on annettava neljän kuu- kauden sisällä tilikauden päättymisestä. (Osaava yrittäjä päiväämätön c.)
Yrityksen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja veroilmoituksen laadinta on tarkkaa työtä, joka kannattaa useimmiten ulkoistaa ammattilaiselle, jotta kaikki tulee tehtyä oikein ja lain mukaisesti. Alan ammattilaisia ovat tilitoimistot, jotka ovat perehtyneet nimenomaan kir- janpitoon, tilinpäätöksiin ja veroilmoituksiin. Tilitoimistoja löytyy ympäri Suomen, ja yrit- täjän kannattaa pyytää tarjouksia muutamasta eri tilitoimistosta ennen toiminnan aloitta- mista. Tilitoimistot tarjoavat muitakin palveluita, kuten palkanlaskentaa ja apua yrityksen perustamisessa. Tilitoimiston kanssa laaditaan kirjallinen sopimus, josta käy selville, mitkä työt ovat tilitoimiston vastuulla ja mitkä ovat asiakkaan vastuulla. (Holopainen 2019, 175.)
2.6 Luvat ja ilmoitukset
Ennen yritystoiminnan aloittamista yrityksen täytyy täyttää perustamisilmoitus, joka lähe- tetään patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin. Samalla yritys voi ilmoittautua verohallinnon rekistereihin, joita ovat esimerkiksi ennakonperintärekisteri ja arvonlisäve- rovelvollisen rekisteri. Melkein kaikki ilmoitukset voi tehdä netissä. Voi olla, että yrityksen täytyy hakea myös muita lupia, jos toimiala niin edellyttää. Yrittäjän tulee ottaa selvää, mitä lupia yritys tarvitsee ja mistä niitä haetaan. (Holopainen 2019, 53–59.)
Perustamisilmoituksella ilmoitetaan valitut nimivaihtoehdot, yrityksen perustiedot, tili- kausi ja monia muita asioita. Nimivaihtoehtoja kannattaa tutkailla ennen hakemuksen lähettämistä, sillä nimi voi olla varattu jo jollekin toiselle yritykselle. Nimen valintaan vai- kuttaa yritysmuoto, sillä esimerkiksi osakeyhtiön nimen perässä täytyy lukea oy. Nimi ei saa olla sekoitettavissa toisiin yrityksiin, ja nimen täytyy erottua rekisterissä jo olevista nimistä. Yritys saa y-tunnuksen, kun perustamisilmoitus on kirjattu patentti- ja rekisteri- hallituksen yhteisötietojärjestelmään. Verkossa tehtyjen hakemusten käsittelyaika on noin kaksi päivää, riippuen ruuhkasta. (Holopainen 2019, 59–64.)
Arvolisäverovelvollisten rekisteriin täytyy ilmoittautua, jos tilikauden liikevaihto on yli 15 000 euroa ja toiminta on lähtökohtaisesti arvonlisäverollista (Vero.fi 2021). Rekiste- ristä löytyy tiedot yrityksistä, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia. Ennakonperintärekiste- riin ilmoittautumalla yritys osoittaa muille maksavansa verot itse, eli työsuorituksesta ei pidätetä ennakonpidätystä, vaan yritys tilittää sen verottajalle. (Vero.fi 2017.)
3 KULJETUSALAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN
3.1 Tarvittavat luvat ja vakuutukset
Kuljetusalalla tarvitaan erilaisia lupia ja vakuutuksia, jotta toimintaa saa harjoittaa. Kulje- tusalan yleisin lupa on liikennelupa, joka on yrityskohtainen. Yritysluvan tarvitsee, jos yritys toimii kuljetusalalla ja ajoneuvon paino on yli 3500 kg. Yritys ei tarvitse liikennelu- paa, jos tavaraa kuljetetaan traktorilla, joka kulkee maksimissaan 60 km/h. (Traficom.fi 2020.)
Luvan hakemiseen on tiettyjä edellytyksiä sekä yritykseltä että yrittäjältä. Näitä edelly- tyksiä ovat esimerkiksi ammatillinen pätevyys, vakavaraisuuden osoittaminen ja hyvä maine. Suositeltavaa myös olisi, että yritys on rekisteröity kaupparekisteriin ja verohal- linnon rekistereihin ennen kuin lupaa haetaan. Ammatillinen pätevyys tarkoittaa liiken- neyrittäjätutkinnon suorittamista. Vakavaraisuuden osoittamisella todistetaan, että yritys pystyy suoriutumaan taloudellista velvoitteistaan tulevan tilikauden aikana. Vakavarai- suuden osoittaminen tarkoittaa sitä, että yrityksellä täytyy olla 9000 euroa taloudellisia voimavaroja ensimmäistä autoa varten. Jos yrityksellä on useampi auto, taloudellisia voimavaroja täytyy olla seuraavien autojen osalta vähintään 5000 euroa autoa kohden.
Taloudellisia voimavaroja ovat esimerkiksi rahat yrityksen tilillä. Vakavaraisuuden todis- tuksen antaa KHT-, HT- tai JHT-tilintarkastaja. Aloittavalle kuljetusalan yritykselle tämä voi tarkoittaa takauksen hakemista pankista tai omien rahojen sijoittamista yritykseen vakavaraisuuden todistamiseksi. (Traficom.fi 2020.)
Liikennelupa voidaan myöntää yrittäjälle, jos kyseessä on toiminimi tai yritykselle, jos kyseessä on osakeyhtiö. Toiminimen lupa koskee vain itse yrittäjää ja osakeyhtiön lupa koskee koko yritystä. Yrittäjän tulee aina tarkastaa työntekijöiden ammattipätevyys, jotta ongelmia ei syntyisi viranomaisten kanssa. Ammattipätevyyden voi tarkistaa työntekijän ajokortista tai ammattipätevyyskortista. Luvat myönnetään kymmeneksi vuodeksi kerral- laan, jonka jälkeen lupa täytyy uusia. (Traficom.fi 2020.)
Kuljetusalan yrityksen ajoneuvojen tulee olla liikennevakuutettuja, jos niillä ajetaan lii- kenteessä. Liikennevakuutus ei ole kovin laaja, ja yleensä vakuutusyhtiö korvaa vain toisen osapuolen ajoneuvoon tulleet vahingot, jos vakuutuksenottajan katsotaan olevan syyllinen vahinkoon. Ajoneuvoihin voi lisäksi ottaa kaskovakuutuksen, joka kattaa vahin- got osittain myös oman ajoneuvon osalta. Kaskovakuutuksia on eri laajuisia. Kaskot
korvaavat esimerkiksi hirvikolarit, varkaudet ja tulipalot. Kasko on melkein pakollinen kul- jetusalan yrityksissä, sillä muuten vaurioiden korjaaminen esimerkiksi hirvikolarin jäljiltä syö suuren määrän yrityksen voitosta. Vakuutuksien hinnat riippuvat ajoneuvosta ja itse yrityksestä sekä valituista vakuutuksista. (Turva.fi päiväämätön.)
3.2 Ammattipätevyys
Kuljetusalalla ammattipätevyys on pakollinen, jos ajoneuvoja kuljettaa liikenteessä. Am- mattipätevyyden tarkoitus on vähentää riskejä ja kolareita liikenteessä. Vaadittu ammat- tipätevyys riippuu siitä, mitä yritys aikoo kuljettaa. Jos yritys aikoo kuljettaa ihmisiä, yrit- täjän täytyy suorittaa ammattipätevyys henkilöliikenteelle. Jos taas yritys tähtää tavara- liikenteeseen, yrittäjän tulee suorittaa ammattipätevyys tavarankuljetukselle. Koulutuk- seen sisältyy teoriaopetusta, käytännönopetusta ja ajo-opetusta. Koulutuksen päätteeksi pidetään teoriakoe, jolla todistetaan ammattipätevyys. Teoriakokeen lisäksi koulukseen sisältyy ajokoe ja käytännönkoe, jolla arvioidaan kuljettajan valmiutta liikenteeseen. Kou- lutuksien kesto riippuu henkilön iästä ja ajokorttiluokasta. (Traficom.fi 2021.)
Ammattipätevyyskoulutuksien järjestämiseen tarvitaan lupa opetus- ja kulttuuriministeri- öltä, puolustusvoimien pääesikunnalta tai Trafilta. Kuljettajan ammattipätevyyskoulutuk- sia järjestävät esimerkiksi ammattiopistot, autokoulut ja puolustusvoimat. Peruskoulutuk- sen hinta autokouluissa on noin 3500–4500 euroa, riippuen autokoulutusta ja ammatti- pätevyyskoulutuksesta. Jos ammattipätevyyden suorittaa ammattikoulussa, koulutuksen kesto on 3 vuotta. (Kuljetusala.com päiväämätön.)
3.3 Kalusto
Kuljetusalalla kaluston valinnalla on suuri merkitys asiakaskunnan kannalta, sillä erilai- siin kuljetuksiin tarvitaan erilaista kalustoa. Kaluston voi ostaa joko käytettynä, uutena tai leasingsopimuksella, jolloin kalustoa ei varsinaisesti omisteta. Kalusto koostuu yleensä kuorma-autosta ja perävaunusta, mutta myös pakettiautoa voidaan käyttää kul- jetuksiin. Pakettiauto on kätevämpi keskusta-ajossa. Isojen kaupunkien ydinkeskustassa ei edes saa ajaa kuorma-autolla, jossa on perävaunu perässä ilman erillistä lupaa (Hel- singin kaupunki päiväämätön.)
Kalustoa hankittaessa yrittäjän täytyy miettiä, mitä ominaisuuksia kalustossa täytyy olla ja mitä ne maksavat. Esimerkiksi jos yritys ajaa tukkeja, tukkinosturi on välttämätön toi- minnan kannalta. Kuorma-autossa täytyy olla tarpeeksi tehoa, jotta se jaksaa vetää pe- rävaunua, vaikka perävaunu olisi täynnä. Kuorma-autojen valmistajat kertovat monipuo- lisesti nettisivuillaan, mihin käyttöön kyseinen kuorma-auto soveltuu parhaiten ja mitä lisävarusteita siihen voi valita. Samaiset kuorma-autojen valmistajat tarjoavat myös omia rahoitusratkaisujaan yrityksille.
Kaluston valintaan vaikuttaa yhdistelmätyyppi. Yhdistelmätyyppejä ovat esimerkiksi täysperävaunuyhdistelmä ja puoliperävaunuyhdistelmä. Täysperäyhdistelmän maksimi pituus on 34,50 metriä ja enimmäiskokonaismassa 76 tonnia, jos yhdistelmässä on vä- hintään 11 akselia. Puoliperävaunuyhdistelmä saa olla vain 23 metriä pitkä, ja sallittu kokonaismassa on 76 tonnia (Skal 2018). Aina paras valinta ei ole isoin ja painavin yh- distelmä, sillä mitä suurempi yhdistelmä on, sitä suuremmat kustannukset ovat. (Logis- tiikanmaailma.fi päiväämätön a.)
3.4 Asiakkaat ja palvelun hinnoittelu
Kuljetusalalla asiakaskunta koostuu kuluttajista, yrityksistä tai näiden kahden sekoituk- sesta. Markkinat ovat täynnä kuljetusalan palveluntarjoajia ja siksi yksittäisen yrittäjän kannattaisi tehdä alihankintasopimus jonkin toisen yrityksen kanssa. Alihankintasopimus palvelee varsinkin pientä yrittäjää, sillä asiakkaita voi olla vaikea löytää. Alihankintasopi- muksen on tarkoitus palvella molempia osapuolia ja molemmat siis hyötyvät siitä. Ali- hankintasopimuksen voi laatia toisen kuljetusalan yrityksen kanssa tai jonkin muun alan yrityksen kanssa. Kuluttajien saaminen asiakkaaksi on hieman vaikeampaa ja yrittäjän täytyy jatkuvasti etsiä uusia asiakkaita, jos yritys tähtää vain kuluttaja-asiakkaisiin. Myös kuluttaja-asiakkaiden kanssa voi tehdä erinäisiä sopimuksia esimerkiksi jätteiden kuljet- tamisesta. Ennen yrityksen perustamista tulisi tehdä markkinakartoitus, josta selviää, onko palvelulle tarvetta ja ketkä ovat suurimmat kilpailijat. (Logistiikanmaailma.fi päivää- mätön b.)
Kuljetuspalveluiden hinnoittelu oikein on tärkeää, jotta yritys tuottaisi voittoa ja asiakkaat ostavat palveluita yritykseltä. Olennaisinta on, että myynnit kattavat liiketoiminnan kulut ja toiminta on voitollista. Kuljetusalalla hinnoitteluun vaikuttavat muun muassa matkan
pituus, polttoaineet ja valitut palvelut. Palvelu voi olla esimerkiksi pelkkä kuljetus ja lisä- palveluita esimerkiksi pikatoimitus tai paketin kylmässä pitäminen. Kuljetuksesta laadi- taan rahtikirja, joka on todiste kuljetussopimuksen syntymisestä. Rahtikirjasta löytyvät osapuolien tiedot, paketin saaja, paketin paino ja monia muita tietoja. (Shipit.fi päivää- mätön.)
Rahtikirjan perusteella laskutetaan asiakasta. Asiakasta voidaan laskuttaa todellisen pai- non, tilavuuspainon, lavapainon, lavametripainon tai pituuskerroinpainon mukaan.
Yleensä asiakasta laskutetaan todellisen painon mukaan, mutta aina se ei ole kannatta- vaa, jos paketti on iso ja painaa vähän. Suuret ja kevyet paketit kannattaa laskuttaa tila- vuuden mukaan, jotta toiminta olisi kannattavaa. (Logistiikanmaailma.fi päiväämätön c.) Varsinainen hinnoittelu lähtee liikkeelle yrityksen kustannusten laskemisesta. Yrityksellä on muuttuvia kuluja, joita kuljetusalalla ovat esimerkiksi polttoaineet ja kiinteitä kuluja, joita esimerkiksi ovat kirjanpidosta syntyvät kulut. Kulujen laskemisessa täytyy ottaa huo- mioon yrittäjän oma palkka, jonka yrittäjä itse arvioi. Kulut voidaan laskea esimerkiksi kuukauden ajalta. Kulut jaetaan arvioitujen laskutettavien tuntien määrällä kuukaudessa, jolloin saadaan tuntihinta, jolla päästään nollatulokseen. Tuntihintaan tulisi vielä lisätä tavoiteltu kate ja arvonlisävero. (Olsh 2018.)
3.5 Rahoituksen hankinta
Kuljetusalalla rahoituksen hankinta on melkein välttämättömyys, sillä kalusto on kallista ja suurimmalta osalta aloittavia yrittäjiä ei löydy sellaisia rahoja. Ulkopuolinen rahoitus on vierasta pääomaa, eli velka maksetaan takaisin korkojen kera. Suomen rahoitusmark- kinat ovat laajat, ja rahoitusvaihtoehtoja on tarjolla runsaasti. Rahoitusta haettaessa täy- tyy esittää liiketoimintasuunnitelma, mikäli yritys on uusi. Liiketoimintasuunnitelman li- säksi on laadittava tulosennuste. Tulosennuste sisältää arvioidut myynnit ja arvioidut ku- lut tietyltä ajalta. Ennen rahoituksen hakemista täytyy kuitenkin miettiä, mitä voidaan an- taa vakuudeksi tai kuka takaa rahoitusta. Osavakuudeksi yleensä kelpaa hankittava ka- lusto, mutta loppuosalle täytyy löytää jotain muuta vakuudeksi. (Yrittäjät.fi päiväämätön.)
Ensiksi yrittäjän täytyy laskea, paljonko rahoitusta tarvitaan ja mihin kaikkeen sitä tarvi- taan. Rahoitusta haetaan yleensä investointeihin, mutta aloittavalla yrityksellä on myös muita kuluja kuin investoinnit ja tuloja ei tule heti. Kun investointilaskelma on valmis,
yrittäjän tulisi miettiä, millaista rahoitusta hän haluaa hakea. Osa rahoituksesta voi myös tulla yrittäjältä ja usein tuleekin, sillä se osoittaa ulkopuolisille rahoittajille, että yrittäjä ainakin itse uskoo tulevan liiketoiminnan menestykseen. Rahoitusmuodoissa on paljon eroja. Rahoitusmuodot eroavat toisistaan korkojen, riskien, ehtojen ja omistuksen mu- kaan. Esimerkiksi osamaksusopimuksen päätteeksi asiakas omistaa kaluston, mutta leasing-sopimuksella kaluston omistaa rahoitusyhtiö, joka vuokraa kaluston yrittäjälle.
Rahoituksen hakeminen kannattaa aloittaa omasta pankista, mutta rahoitusta tulee ky- sellä myös muilta pankeilta, jotta löydetään halvin vaihtoehto. (Yrittäjät.fi päiväämätön.)
3.5.1 Investointilaskelma
Ennen investoinnin tekemistä tulisi laatia investointilaskelma, jotta tiedetään, onko inves- tointi kannattava. Jos investointi vaihtoehtoja on monia, kannattaa yrityksen laatia jokai- selle vaihtoehdolle oma laskelma ja valita laskelmista tuottavin. Mitä suuremmista inven- toinneista on kyse, sitä tarkemmat laskelmat kannattaa tehdä. (Yritystulkki.fi päiväämä- tön.)
Investoinneille asetetaan vuosittaisia tuottovaatimuksia, jotka halutaan saavuttaa. Jos tuottovaatimuksia ei saavuteta, investointi ei ole kannattava. Tuottovaatimukset voivat olla sidottuja myös muihin kohteisiin kuin itse investointiin, sillä investointi ei välttämättä tuota mitään, mutta silti se voi alentaa kustannuksia toisessa kohteessa. Investointilas- kelma tehdään suunnitellun käyttöajan mukaan eli investoinnin pitoajaksi määritellään se, kuinka kauan investointi tuottaa rahaa yritykselle. Tuottovaatimuksen ja pitoajan li- säksi investointilaskelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon investoinnista vuosittain syntyvät tulot ja kulut sekä investoinnin jäännösarvo. Investoinnin jäännösarvoa on vai- kea arvioida, mutta esimerkiksi uuden kuorma-auton jäännösarvo voisi olla tämän päivän vastaavan käytetyn kuorma-auton hinta. Investoinnin tuottovaatimuksen tulee pääsään- töisesti olla suurempi kuin rahoituksen kustannusten. Näin ei kuitenkaan ole, jos inves- tointi on pakko tehdä syystä tai toisesta. Investointi on pakko tehdä esimerkiksi silloin, kun tärkeä tuotantokone hajoaa ja ainoa vaihtoehto on ostaa uusi. Tuottovaatimukset ovat erilaiset eri investoinneissa. Esimerkiksi tuottovaatimus on 15–20 prosenttia, jos yritys tähtää tuottojen lisäämiseen investoinnilla. Investoinnit ovat yleensä monivuotisia, joka tarkoittaa sitä, että osa yrityksen rahoista on sidottu investointiin vuosien ajaksi.
(Yritystulkki.fi päiväämätön.)
Investoinnin kannattavuutta voidaan arvioida muun muassa:
1. Nykyarvomenetelmällä 2. Annuiteettimenetelmällä
3. Sisäisen korkokannan menetelmällä
4. Takaisinmaksuajan menetelmällä (Vierros 2019.)
Nykyarvomenetelmässä investoinnin nettotuotot diskontataan nykyhetkeen valitulla tuot- tovaatimuksella. Menetelmän mukaan investointi kannattaa, jos diskontatut tuotot ovat suuremmat kuin investointi. Annuiteettimenetelmässä investoinnin hankintameno jae- taan käyttöajan mukaan samankokoisiksi eriksi. Annuiteettimenetelmässä täytyy ottaa huomioon investoinnin poistot, korot ja jäännösarvo. Investointi on kannattava, jos net- totuotot ovat vähintään yhtä suuret kuin rahoituksen kustannukset. Sisäisen korkokan- nan menetelmässä etsitään investoinnin tuottamaa korkokantaa. Investointi on kannat- tava, jos korkokanta on suurempi kuin tavoite. Takaisinmaksuajan menetelmän ideana on selvittää, kuinka nopeasti vuotuiset nettotuotot kattavat alkuinvestoinnin eli niin sano- tusti maksavat investoinnin takaisin. (Vierros 2009.)
Alla olevassa taulukossa 1 on esimerkki sisäisen korkokannan laskemisesta Excelin avulla. Alkuinvestointi on 85 000 euroa, tuottovaatimus 8 prosenttia, jäännösarvo 12 500 euroa, vuosittaiset nettotuotot vaihtelevat ja koneen käyttöaika 5 vuotta. Taulukosta käy selville, että investointi on kannattava, sillä sisäinen korko on suurempi kuin tavoiteltu korko.
Taulukko 1. Esimerkki sisäisen korkokannan laskemisesta.
Vuosi
Investoinnin
kulut ja tuotot Kulun tai tuoton tyyppi 0. vuosi -85000,00 Hankintameno
1. vuosi 35000,00 Nettotuotto 2. vuosi 15000,00 Nettotuotto 3. vuosi 15000,00 Nettotuotto 4.vuosi 15000,00 Nettotuotto
5.vuosi 27500,00 Nettotuotto + jäännösarvo Sisäinen korko 8,91 %
Tavoiteltu korko 8,00 %
Investoinnin kustannuksien selvittäminen vie aikaa, sillä kustannukset eivät yleensä koostu pelkästä investoinnista. Investointiin liittyy yleensä koulutuskustannuksia,
asennuskustannuksia ja monia muita kustannuksia, jotka täytyy ottaa laskelmissa huo- mioon. Esimerkiksi jos kuljetusalan yritys päättää laajentaa toimintaansa investoimalla uuteen kuorma-autoon sekä palkkaamalla uudelle kuorma-autolle kuljettajan, palkkakus- tannukset nousevat, ja uuden työntekijän kouluttaminen työhön lisää kustannuksia. (Yri- tystulkki.fi päiväämätön.)
3.5.2 Vakuudet
Vakuuksien on tarkoitus osoittaa rahoitusyhtiölle, että laina voidaan maksaa takaisin.
Rahoitusta haettaessa vakuudet ovat melkein välttämättömyys rahoituksen saamiseksi.
Mitä paremmat vakuudet yritykseltä löytyy, sitä halvempi rahoituksen tulisi olla. Vakuuk- sien arvot voivat vaihdella rahoitusyhtiöiden mukaan, ja on tärkeää varmistaa, että yri- tyksellä on tarpeeksi vakuuksia rahoituksen saamiseksi. (Saldo.com 2020.)
Vakuudet voidaan jakaa henkilötakauksiin ja reaalivakuuksiin. Henkilötakaus on hyvin yleinen vakuus aloittavalle yrittäjälle. Henkilötakaus tarkoittaa sitä, että joku toinen yritys tai henkilö takaa lainan yritykselle ja on vastuussa lainan maksamisesta, jos yritys ei itse sitä pysty maksamaan. Jos takaaja joutuu maksamaan lainan rahoitusyhtiölle, takaajalla on oikeus periä laina takaisin yritykseltä. Henkilötakauksen hakuprosessi on yleensä no- peampi kuin reaalitakauksen. Henkilötaattu laina on usein myös halvempi vaihtoehto etenkin pienyrittäjälle kuin reaalitaattu laina. Reaalivakuus taas tarkoittaa sitä, että ta- kaukseksi annetaan jotakin omaisuutta, kuten työkoneita tai kiinteistö. Reaalivakuus voi aiheuttaa ongelmatilanteita, mikäli lainaa ei kyetä maksamaan takaisin, sillä rahoitusyh- tiöllä on oikeus myydä vakuudeksi annettu omaisuus. Reaalivakuutettuja lainoja on vai- keampi saada, mutta vastuu lainan takaisinmaksusta on yrityksellä, eikä yrittäjällä.
(Saldo.com 2020.)
Pelkällä henkilötakauksella haettavan lainan määrä on usein pieni, kun taas reaaliva- kuuksilla haettava laina on tavallisesti suurempi ja voi myös vaatia henkilötakausta re- aalitakauksen lisäksi. Suomessa toimiva Finnvera myöntää takauksia aloittaville yrittä- jille, ja takauksen enimmäismäärä on 80 000 euroa. Takaukset koskevat vain pk-yrityk- siä. Jos yritykseltä puuttuvat tarvittavat vakuudet investointien tekemiseen, kannattaa harkita leasingvaihtoehtoa, joka ei yleensä vaadi erillisiä vakuuksia. (Vakuudeton.com päiväämätön.)
3.5.3 Leasing
Leasing on hyvä vastike perinteisille rahoitusmuodoille. Leasingin ydinidea on, että ka- lustoa vuokrataan joko suoraan kaluston toimittajalta tai rahoitusyhtiön kautta. Kaluston omistaa joko kaluston toimittaja tai rahoitusyhtiö, ja yleensä kaluston voi halutessaan ostaa leasingyhtiöltä sopimuksen päätyttyä. Yritys etsii sopivan kaluston ja ottaa yhteyttä leasingyhtiöön, joka ostaa kaluston. Leasing ei yleensä vaadi erillisiä vakuuksia, mutta ensimmäinen maksuerä saattaa olla hieman suurempi kuin tulevat maksuerät. Leasing on varsin hyvä vaihtoehto etenkin niille yrityksille, joilla ei ole tarvittavia vakuuksia saada muuta rahoitusta. Leasing on yleensä kalliimpi vaihtoehto kuin varsinainen rahoitus, jos kyse on pitkäaikaisesta investoinnista. (Visma.fi 2016.)
Leasingsopimus tehdään määräajaksi, mikä tarkoittaa sitä, että leasingsopimusta ei voi purkaa määräajan aikana ilman sakkoja. Sopimuksen hyvä puoli on kuitenkin se, että kaikki leasingmaksut ovat tiedossa etukäteen ja se auttaa taloudensuunnittelussa. Sopi- mus ei välttämättä vaadi alkupääoman sitomista yritykseltä, vaan vuokra laskutetaan esimerkiksi kerran kuukaudessa. Leasingmaksut eivät näy yrityksen taseessa, vaan tu- loslaskelmassa, sillä vuokramaksut ovat yritykselle kulua. Kaluston voi vaihtaa uudem- paan sopimuksen päätyttyä. (Tepora 2013, 131–132.)
Leasingsopimuksia on erilaisia, ja joidenkin sopimusten hintaan sisältyvät esimerkiksi vakuutukset ja huollot. Leasingsopimukset voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, jotka ovat käyttöleasing ja rahoitusleasing. Käyttöleasing tarkoittaa, että kalusto vuokrataan kalustontoimittajalta, ja sopimukseen yleensä sisältyvät kaluston huollot. Rahoitusleasin- gissa kalustonvuokraaja ei ota vastuuta vuokrakohteen huolloista, jos niin ei erikseen sovita. Rahoitusleasing eroaa käyttöleasingista myös siten, että se vaatii kolme osa- puolta, kun taas käyttöleasing vain kaksi. Pääsääntöisesti kaluston vuokraaja maksaa koko vuokrattavan kaluston hinnan rahoitusyhtiölle leasingin aikana. Jos kalustolle ole- tetaan jäävän jotakin jäännösarvoa, se otetaan vuokraerissä huomioon. (Tepora 2013, 128–137.)
3.5.4 Pankkilaina ja osamaksusopimus
Yritys voi hakea pankkilainaa, jos yrityksen tiedot löytyvät kaupparekisteristä. Yrityksellä ei saa olla maksuhäiriöitä tai verovelkoja. Yrityslainalla on monia käyttötarkoituksia,
kuten uudet investoinnit tai liiketoiminnan laajentaminen. Yrityslainaa yleensä haetaan jo liiketoiminnan alkaessa, sillä yrityksen täytyy investoida esimerkiksi kalustoon, jotta liiketoimintaa voidaan harjoittaa. Yrityslainan voi myös saada ilman vakuuksia, mutta se tarkoittaa sitä, että laina on huomattavasti kalliimpi kuin vakuutettu laina. Jos lainaa hae- taan esimerkiksi laskujen maksamiseen, kannattaa yrityksen hakea vain tililuottoa, jota käytetään vain, jos yrityksen omat rahat loppuvat. (Firmalan.com päiväämätön.)
Lainan hinta koostuu nimelliskoroista ja käsittelykuluista. Nimelliskorkojen määrä riippuu annetuista vakuuksista, lainanhakijasta ja valitusta pankista. Nimelliskorko koostuu mar- ginaalikorosta ja viitekorosta. Marginaalikorko on pankin määrittämä korko ja viitekorko ohjailee lainojen korkotasoa. Käsittelykulut ovat yleensä pieniä, mutta lainaa nostaessa pankki perii lainan nostopalkkion. Nostopalkkio voi olla kiinteä tai prosenttiperusteinen.
Markkinoille on tullut myös lainoja, joita mainostetaan korottomina, mutta niissä käsitte- lykulu on usein sitäkin suurempi. Todellisen vuosikoron avulla lainojen hintoja voidaan vertailla. Todellinen vuosikorko muodostuu kaikista lainan vuosittaisista kuluista. Lainat kannattaa aina kilpailuttaa, jotta yritys löytää halvimman vaihtoehdon. Lainan maksu tu- lisi hoitaa mahdollisimman nopeasti, jotta lainan hinta ei olisi niin korkea. (Viinanen 2020.)
Laina maksetaan takaisin useimmiten annuiteettimenetelmällä, joka tarkoittaa, että joka kuukausi maksetaan sama summa pankille. Pääoman pienentyessä korkoja maksetaan vähemmän ja pääoma lyhenee nopeammin. Pankkien nettisivuilta löytyy annuiteettilai- nan erän laskureita, joita yrittäjän kannattaa hyödyntää lainaa hakiessa. Erän laskemi- nen on helppoa myös Excelillä funktioiden avulla. (Niskanen 2016, 93–94.)
Alla olevassa taulukossa 2 on kuvattu viisivuotisen annuiteettilainan maksuerät. Lainan vuotuinen korko on 5 prosenttia, pääoma 20 000 euroa ja vuosittainen maksuerä 5 000 euroa. Taulukosta huomaa, että kun korko vähenee, pääoman lyhennys kasvaa.
Taulukko 2. Viisivuotisen annuiteettilainan lyhennykset.
Pääoma Korko Käsittelykulu Lyhennys Maksuerä 20000,00 1000,00 2,50 3997,50 5000,00
16002,50 800,13 2,50 4197,38 5000,00
11805,13 590,26 2,50 4407,24 5000,00
7397,88 369,89 2,50 4627,61 5000,00
2770,28 138,51 2,50 2770,28 2911,29
Osamaksusopimukset ovat hyvin samankaltaisia kuin pankkilainat. Osamaksusopimuk- set ovat yleistyneet vuosien saatossa, ja osamaksusopimuksella voi rahoittaa myös pie- niä hankintoja, kuten puhelimen, jos luottotiedot ovat kunnossa. Osamaksukauppa ei yleensä vaadi erillisiä vakuuksia, sillä ostettava kalusto toimii osamaksun vakuutena.
Osamaksulla voi ostaa joko uutta tai käytettyä kalustoa, mutta kaluston täytyy olla osto- hetkellä kunnossa. Yleensä suuremmat osamaksusopimukset vaativat käsirahan, joka on noin 30 prosenttia hankittavan kaluston hinnasta. Esimerkiksi jos kalusto maksaa 100 000 euroa, käsirahan osa on noin 30 000 euroa. Osamaksun rahoitusaika on yleensä enintään 5 vuotta riippuen kohteesta. Osamaksun pääomasta maksetaan kor- koa ja käsittelykuluja kuten pankkilainassa. Osamaksun pääomaa voidaan lyhentää joko annuiteettimenetelmällä tai tasalyhenteisenä. Tasalyhennys tarkoittaa sitä, että osamak- sun pääomaa maksetaan aina saman verran, ja maksuerän koko vaihtelee koron mää- rän muuttuessa. (Nordea.fi a päiväämätön.)
Pankkilainalla tai osamaksusopimuksella rahoitettu kalusto omistetaan maksusopimuk- sen päätyttyä. Rahoitusyhtiöllä on oikeus periä kalusto takaisin, jos maksuja ei suoriteta ajallaan. Velan saa maksaa myös aiemmin pois, ja siitä ei synny lisäkuluja. Yritys saa tehdä kirjanpidossa poistoja hankitusta kalustosta, vaikka rahoitusyhtiö vielä omistaisi kaluston. Kalusto sekä laina kirjataan yrityksen taseeseen, ja rahoituksen kulut ovat vä- hennyskelpoisia verotuksessa. Kalustosta saa myös tehdä alv-vähennyksen toimitushet- kellä. (Nordea.fi a päiväämätön.)
3.5.5 Muut vaihtoehdot
Yrityksen muita rahoitusvaihtoehtoja ovat esimerkiksi oma pääoma ja Finnveran tar- joama yrittäjälaina. Yrityksen oma pääoma koostuu yleensä yrittäjän omista rahoista sekä menneiden tilikausien voittovaroista. Oman rahan sijoittamista yritykseen käsitel- lään kirjanpidollisesti eri tavalla yritysmuodosta riippuen. Esimerkiksi jos toiminimiyrittäjä sijoittaa omia rahojaan yritykseen, kyseessä on yksityissijoitus. Kun taas osakeyhtiöön sijoitetaan omaa rahaa kyseessä voi olla esimerkiksi osakepääoman korotus tai pää- omalaina. Oma pääoma eroaa vieraasta pääomasta siten, että omaa pääomaa harvoin maksetaan takaisin. (Rahoittaja.fi 2016.)
Pääomalaina on yleensä yrityksen omistajan myöntämä laina yritykselle. Pääomalainalla on huonommat ehdot kuin tavallisilla lainoilla. Pääomalainan takaisinmaksulle ei saa an- taa vakuutta, ja esimerkiksi konkurssitilanteessa kaikki tavalliset lainat maksetaan ensin
pois ja sen jälkeen vasta pääomalaina, jos jäljelle jää jotakin. Pääomalainasta on tehtävä kirjallinen sopimus. Sopimuksesta tulee käydä ilmi lainan määrä, korko ja takaisinmak- suaika. Pääomalaina voidaan maksaa takaisin vain, jos yrityksen oma pääoma jää posi- tiiviseksi lainan takaisinmaksun jälkeen. Lainalle voidaan kirjata korkoa vain, jos korko voidaan maksaa. (Knüpfer ja Puttonen 2018, 42–43.)
Finnveran yrittäjälaina on tarkoitus sijoittaa osakeyhtiön osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon eli SVOP-rahastoon. SVOP-rahasto eroaa pääoma- lainasta siten, että konkurssitilanteessa pääomalaina maksetaan ensin ja sitten vasta SVOP-sijoitus. Kun SVOP-rahastosta jaetaan varoja, varat jaetaan osakeomistuksen suhteessa. (Saarinen 2020.) Yrittäjälaina myönnetään yrittäjälle, eikä yritykselle, joten se on henkilökohtainen laina. Ennen lainan myöntämistä Finnvera tekee yrityksestä tut- kimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää, onko yrityksellä edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Laina myönnetään vain pk-yrityksille, ja lainan enimmäismäärä on 100 000 euroa. Lainan korko on kuuden kuukauden euriborkorko, jonka päälle lisätään marginaalikorko, joka on 3,25 prosenttia. (Finnvera.fi päiväämätön.)
4 CASE: KALUSTON RAHOITUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
4.1 Toimeksiantajan tilanne
Toimeksiantaja on pienestä pitäen ollut kiinnostunut autoista, jonka seurauksena hän on käynyt ammattikoulussa autonasentajakoulutuksen. Valmistuttuaan hän pääsi töihin pai- kalliseen autokorjaamoon, jossa korjattiin henkilöautoja. Työsuhde päättyi, kun toimek- siantaja lähti armeijaan. Armeijassa hän kävi kuljettajakoulutuksen, ja armeijan jälkeen hän pääsi töihin kuljetusalan yritykseen. Toimeksiantaja ajoi täysperävaunuyhdistelmää ympäri Suomen. Hän yleensä lähti maanantaiaamuna töihin ja palasi vasta perjantai- illalla kotiin. Yöpyminen tapahtui kuorma-autossa. Työn aikana kokemusta karttui run- saasti, sillä hän joutui ajamaan yhdistelmää myös Turun ja Helsingin keskustassa, jossa ajaminen ei ole helppoa täysperävaunuyhdistelmällä. Työ kesti noin vuoden ajan, jonka jälkeen hän alkoi kuljettamaan elintarvikkeita pitkällä kuorma-autolla. Elintarvikkeiden kuljettaminen oli toimeksiantajan mukaan helpompaa, sillä päivän päätteeksi pääsi omaan kotiin eikä tarvinnut yöpyä kuorma-autossa. Päivät olivat silti hyvin pitkiä ja tun- teja kertyi paljon.
Toimeksiantajalla on tällä hetkellä hyvä taloudellinen tilanne. Toimeksiantajalla on yrittä- jämäinen luonne, sillä hän tekee paljon töitä ja elää hyvin säästeliäästi. Tämän takia hänelle on kertynyt runsaasti rahavaroja säästöön. Toimeksiantaja omistaa myös velat- toman omakotitalon, jonka arvo tällä hetkellä on noin 80 000 euroa. Talo oli remonttia vailla, kun hän osti sen, ja talon remontointi on hieman vielä kesken. Toimeksiantaja on valmis antamaan talon vakuudeksi sekä sijoittamaan 20 000 euroa omaa rahaa yrityk- seen. Oman rahan sijoittamisen avulla saadaan hankittua liikennelupa, joka vaatii 9 000 euroa taloudellisia voimavaroja ensimmäistä autoa kohden. Sijoituksella saa myös mak- settua yrityksen laskuja, sillä tuloja ei todennäköisesti tule ensimmäiseen kuukauteen.
4.2 Yrityksen perustaminen
Toimeksiantajan on tarkoitus tuottaa kuljetuspalveluita muille kuljetusalan yrityksille.
Asiakkaista ei ole vielä tietoa, mutta lähiseuduilta löytyy monia kuljetusalan yrityksiä, jotka käyttävät aliurakointipalveluita. Hinnoittelutapana tulee olemaan tuntihinnoittelu tai urakkahinnoittelu yhtä kuormaa kohden. Hinnoittelu on hyvin riippuvainen kuljetusyrityk- sestä, jolle työ tehdään, koska yleensä hinnat on päätetty valmiiksi, ja neuvotteluvara on hyvin pieni. Toimeksiantaja haluaa perustaa yrityksen yksin ja hän olisi ainoa työntekijä yrityksessä. Starttirahaa voidaan hakea, sillä toiminta on päätoimista. Finnveran alkuta- kausta ei voida hakea, sillä takausta ei saa ajoneuvohankintoihin.
Toimeksiantaja mainitsi, että sopivat yritysmuodot ovat vain toiminimi ja osakeyhtiö, jo- ten vertailen vain niitä. Hallinnollisesti helpointa olisi aloittaa toiminta toiminimellä, sillä silloin ei tarvitse laskea palkkoja erikseen, ja byrokratiaa on vähemmän. Toiminimellä yksityisnostoja voi tehdä oman tarpeensa mukaan ilman että siitä täytyy ilmoittaa esi- merkiksi palkanlaskijalle. Verotus on kevyempää, sillä toimeksiantajalla ei olisi muita tu- loja kuin yritystulot. Toiminta on ainakin alussa pientä, mutta toimintaa pyritään kasvat- tamaan vuosien mittaan. Osakeyhtiö olisi järkevä, jos mahdollista lainaa ei tarvitsisi taata henkilökohtaisella omaisuudella, mutta aloittavan yrittäjän on vaikea saada lainaa ilman henkilötakausta. Toiminimen vaihtaminen osakeyhtiöksi käy helposti, mutta osakeyhtiön vaihtaminen toiminimeksi on hyvin monimutkainen prosessi. Käytännössä toiminimen vaihtaminen osakeyhtiöksi ei ole työläs prosessi, sillä toiminimi vain lopetetaan ja perus- tetaan osakeyhtiö. Osakeyhtiön lopetus ei ole niin yksinkertaista, sillä se onnistuu vain selvitys- tai konkurssimenettelyllä tai sulautumisen tai jakautumisen kautta (PRH 2018).
Toiminimi kannattaa muuttaa osakeyhtiöksi, kun toiminta kasvaa tai esimerkiksi palka- taan työntekijä.
Vakuutukset ovat hyvin suuri kustannuserä kuljetusalan yrityksille. Pakollisia vakuutuk- sia olisivat vain YEL-vakuutus ja kuljetuskaluston liikennevakuutus. YEL-vakuutuksesta toimeksiantaja saa alennusta, sillä hän on aloittava yrittäjä. Vapaaehtoisia vakuutuksia kannattaa silti ainakin harkita, ja mahdollisia vapaaehtoisia vakuutuksia tässä tilanteessa olisivat osakaskovakuutus, yrittäjän tapaturmavakuutus ja keskeytysvakuutus.
Toimeksiantajan vahvuuksiin ei kuulu taloushallinto, joten se ulkoistetaan osittain. Toi- meksiantaja maksaa yrityksen laskut itse. Laskuja tuskin tulee monta kuukauden aikana, sillä toiminta on pientä ja yksinkertaista. Laskutus ja kirjanpito ulkoistetaan tilitoimistolle, sillä se on kustannustehokkain ratkaisu. On turhaa maksaa laskutusohjelmasta, jos tili- toimisto tarjoaa sen halvemmalla. Tilitoimisto laatii myös arvonlisäverolaskelman, tilin- päätöksen ja veroilmoituksen.
4.3 Investointilaskelman laadinta
Kuljetuskalusto ostetaan käytettynä, sillä uudet kuorma-autot ovat hyvin kalliita. Kalus- toksi valikoitui kuorma-auto sekä perävaunu, jolla voi ajaa esimerkiksi paketteja ja muita hyödykkeitä. Kaluston valintaan vaikuttivat muun muassa mahdolliset aliurakointisuhteet sekä kaluston hintataso. Niin sanotulla normaalilla kuorma-autolla ja perävaunulla on hyvät kuljetusmahdollisuudet, koska kuorma-autoa ja perävaunua voidaan muokata mo- neen käyttöön kuten elintarvikkeiden kuljetukseen. Normaali kuljetuskalusto on myös edukkaampaa, koska normaalia kuljetuskalustoa on enemmän myynnissä kuin esimer- kiksi tukkiautoja. Suomessa on monia nettisivuja, joilta löytyy käytettyjä kuorma-autoja ja perävaunuja. Etsimme käytettyä kalustoa Nettikoneesta, josta tarjontaa löytyi hyvin runsaasti. Kuorma-autojen hinnat ovat riippuvaisia merkistä, tyypistä ja ajomäärästä.
Toimivia kuorma-autoja saa jopa 10 000 eurolla, mutta niillä on ajettu paljon. Paljon ajet- tuja kuorma-autoja joutuu todennäköisesti huoltamaan enemmän, mikä johtaa kulujen kasvamiseen. Noin 80 000 eurolla (sisältäen alv 24 %) saa yleisilmeeltään hyväkuntoi- sen kuorma-auton, jolla todennäköisesti ajaa vielä pitkään. Käytetyn kuorma-auton os- taminen on kuitenkin aina riski, koska kuorma-autossa saattaa olla piileviä vikoja, joiden korjaaminen kasvattaa yrityksen kustannuksia.
Alla olevassa taulukossa 3 on tutkittu investoinnin kannattavuutta. Tuottovaatimus on 20
%, koska kyse on alkuinvestoinnista. Kannattavuutta on tutkittu nykyarvomenetelmällä, sisäisen korkokannan menetelmällä ja takaisinmaksuajan menetelmällä. Investointi on kannattava jokaisen menetelmän mukaan, sillä sisäinen korko on suurempi kuin tavoi- teltu korko, nykyarvo on positiivinen ja takaisinmaksuaika alittaa käyttöajan. Laskel- massa on otettu huomioon kaikki yrityksen tulot sekä menot, sillä yrityksessä on vain yksi kuorma-auto, joten yrityksen tulot ja menot on helppo kohdistaa siihen. Toisin sa- noen vuosittainen nettotuotto on yhden tilikauden ennakoitu tulos. Alkuinvestointi on omaa pääomaa, ja laskelmassa ei ole otettu huomioon mahdollisia vieraan pääoman
kustannuksia kuten korkoja ja hoitokuluja. Vieraan pääoman kustannukset vähentävät vuosittaista nettotuottoa.
Taulukko 3. Investoinnin kannattavuus.
Vuosi Rahavirta Kulun tai tuoton tyyppi 0 -80 000,00 Alkuinvestointi
1 35 000,00 Nettotuotto 2 35 000,00 Nettotuotto 3 35 000,00 Nettotuotto 4 35 000,00 Nettotuotto 5 35 000,00 Nettotuotto Tavoiteltu korko 20,00 %
Sisäinen korko 33,39 % Nykyarvo 20 559,52 Takaisinmaksuaika 2,29
4.4 Rahoitusvaihtoehtojen vertailu
Tietojen keräys alkoi rahoitusyhtiöiden sähköpostiosoitteiden etsinnällä. Löysin muuta- mia sähköpostiosoitteita rahoitusyhtiöiden sivuilta, mutta kaikilla rahoitusyhtiöillä ei ollut julkista sähköpostia, joten piti keksiä toinen keino lähettää viesti. Melkein kaikkien rahoi- tusyhtiöiden nettisivuilta löytyi yhteydenottolomake. Luonnostelin kolme erilaista viestiä, koska viestien sisältö vaihtui rahoitusmuodon mukaan. Viestien sisältö oli pitkälti sama, mutta kysymykset vaihtelivat. Lähetin viestit viiteen eri pankkiin, kolmeen osamaksuyh- tiöön ja kolmeen rahoitusleasingyhtiöön. Sain vastauksia neljästä eri pankista ja yhdestä osamaksuyhtiöstä. Kahdesta pankista vastattiin, että he eivät voi auttaa kovan kiireen vuoksi. Kolmannesta pankista vastattiin, että heidän tulisi tavata toimeksiantaja sekä nähdä kunnon liiketoimintasuunnitelma, jotta he voivat antaa tietoja. Neljännestä pan- kista sain paljon hyödyllistä tietoa, jota voin hyödyntää työssäni. Osamaksuyhtiön vas- taus oli hieman sekava ja siitä ei oikein saanut mitään hyödyllistä tietoa irti. Näiden syi- den takia päätin tehdä rahoitusvaihtoehtojen vertailun netistä löydettyjen sekä eräästä pankista saamieni tietojen avulla. Rahoitusyhtiöiden sivuilta löytyi muutamia eri lasku- reita, ja onnistuin löytämään myös rahoituksien ehtoja. Esimerkki lähetetystä sähköpos- tiviestistä löytyy liitteenä 1 työn lopusta.
4.4.1 Leasingien vertailu
Rahoitusleasing on hyvä ratkaisu, jos ei ole mahdollisuutta saada lainaa tai osamaksu- sopimusta. Rahoitusleasingin etu ovat tasaiset maksut, sillä sopimus on kiinteä, eikä se muutu sopimuskauden aikana. Leasingmaksuerät sisältävät arvonlisäveron, joka on 24
%, ja sen saa vähentää kuukausittain kirjanpidossa. Kalusto ei näy taseessa, koska ka- lustoa ei omisteta. Leasingmaksuerät kirjataan kuukausittain kuluksi.
Leasingin riskit liittyvät lähinnä maksuerien maksamiseen ja liiketoiminnan jatkumiseen.
Riskiä voi pienentää suunnittelemalla omaa liiketoimintaa. Esimerkiksi tuloja ja menoja kannattaa seurata tarkasti. Mielestäni liiketoiminnan riskit ovat pieniä, sillä tuloja pitäisi tulla joka kuukausi, mikäli toimintaa harjoitetaan toiselle yritykselle. Keskeytysvakuutus pienentää liiketoiminnan riskejä, koska se korvaa toiminnasta aiheutuvia kuluja, vaikka toiminta keskeytyisi äkillisesti syystä tai toisesta. Tilillä olisi hyvä pitää jotain pientä pus- kuria yllättävien kulujen varalle.
Alla oleva taulukko 4 on laadittu Ikanobankin leasinglaskurin avulla (Ikanobank.fi päivää- mätön). Laskuri antoi suuntaa antavia lukuja. Oletin, että maksuerät pysyvät samana koko sopimuksen ajan. Rahoitettava määrä on kaluston veroton hankintahinta, joka on noin 65 000 euroa. Leasingaika on 5 vuotta ja leasingmaksuerä laskutetaan kuukausit- tain. Ikanobankin laskuri antoi yhden kuukauden maksuerän suuruudeksi 1285–1381 euroa. Poimin vertailuvaihtoehdoiksi halvimman ja kalleimman vaihtoehdon sekä kes- kiarvon niiden väliltä. Hoitokuluihin sisältyvät järjestelypalkkio sekä kuukausittainen las- kutuspalkkio. Järjestelypalkkion suuruus on 300 euroa, ja kuukausittainen laskutuspalk- kio on 9 euroa (Nordea.fi b päiväämätön).
Taulukko 4. Leasingvaihtoehtojen vertailu.
Leasing Maksuerä
(alv 0 %) Hoitokulu Kokonaiskustannus (alv 0 %)
1 1 184,00 840,00 71 880,00
2 1 228,00 840,00 74 520,00
3 1 273,00 840,00 77 220,00
Sopimus sitoo toimeksiantajaa maksamaan maksuerät leasingkauden loppuun saakka, ja sopimusta ei voi irtisanoa ilman sakkoja. Tästä syystä leasing ei mielestäni sovellu toimeksiantajalle, koska se on kalliimpi kuin laina tai osamaksusopimus, mutta sitoo
