Yritysmuodon valinta verosuunnittelun näkökulmasta: kommandiittiyhtiö vai osakeyhtiö

YRITYSMUODON VALINTA VEROSUUNNITTELUN NÄKÖKULMASTA:KOMMANDIITTIYHTIÖ VAI OSAKEYHTIÖ

Helsingin Kauppakorkeakoulun

Kirjasto

'Tggg

Laskentatoimen pro gradu-tutkielma Kirsi-Mari Tikka

Kevätlukukausi 2000

Laskentatoimen_______________________________ laitoksen laitosneuvoston kokouksessa 01 /02 2000 hyväksytty

arvosanalla erinomainen 80 pistettä________________________

KTT Jarmo Leppiniemi KTT Juha Kinnunen

YRITYSMUODON VALINTA VEROSUUNNITTELUN NÄKÖKULMASTA:

KOMMANDIITTIYHTIÖ VAI OSAKEYHTIÖ Tutkielman tavoitteet

Tutkielman tavoitteena on analysoida esimerkkiyrityksen avulla osakeyhtiön edullisuutta kommandiittiyhtiöön verrattuna sekä selvittää lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia tähän edullisuuteen.

Tutkimusmenetelmät ja lähdeaineisto

Tutkielma jakaantuu teoriaosaan ja empiriaosaan. Teoriaosan lähdeaineistona on käytetty voimassaolevaa lainsäädäntöä, alan kirjallisuutta sekä aihepiiriä käsitteleviä artikkeleita. Oikeuskäytäntöjen selventämiseksi on käytetty KHO:n ratkaisuja. Empiriaosuuden lähdeaineistona on käytetty alan kirjallisuuden lisäksi esimerkkiyrityksen tuloslaskelma, tase-ja verotustietoja.

Tulokset

Verotusnäkökulmasta katsottuna yritysmuodon valinnassa merkittävimpiä tekijöitä ovat voiton määrä sekä omistajan tarve ottaa varoja ulos yrityksestä. Osakeyhtiö on yritysmuotona sitä kannattavampi mitä suurempi tulos ja mitä pienempi yksityisrahoituksen tarve. Jos yrittäjä tarvitsee suurimman osan tuloksesta omaan yksityistalouteensa, osakeyhtiö ei voi olla kannattava millään tulostasolla.

Yritysmuodon valinta on kuitenkin hyvin yrityskohtainen asia, johon vaikuttavat verotuskäytäntöjen lisäksi myös muut tekijät, kuten esimerkiksi yrittäjän vastuukysymykset. Moni yritysmuodon valintaan vaikuttava tekijä ei ole yksiselitteisesti myöskään laskettavissa, vaan paljon asioita joudutaan ennustamaan. Yrittäjän tulisi pystyä ennustamaan mahdollisimman tarkasti tulevien vuosien voitto sekä ainakin karkealla tasolla lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Sillä juuri lainsäädännön muutokset saattavat muuttaa yritysmuotojen verotuksellisen aseman aivan toisenlaiseksi.

Avainsanat

Yritysmuodon valinta, verosuunnittelu, verotus, nettovarallisuus, pääomatulot, ansiotulot

1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset 5 2 KOMMANDIITTIYHTIÖ JA OSAKEYHTIÖ YRITYSMUOTOINA 6 2.1 Yhtiöihin sovellettava lainsäädäntö ja tunnusmerkit 6

2.2 Yhtiön perustaminen 7

2.3 Organisaatio 11

2.3.1 Yhtiön hallinto 11

2.3.2 Toimitusjohtaja 13

2.4 Osakkaiden väliset taloudelliset suhteet 15

2.4.1 Kommandiittiyhtiö 15

2.4.2 Osakeyhtiö 16

2.5 Osakkaiden taloudelliset oikeudet 16

2.5.1 Oikeus palkkioon ja korvaukseen yhtiön puolesta

suoritetusta menosta 16

2.5.2 Voitonjako 17

2.5.2.1 Kommandiittiyhtiö 17

2.5.2.2 Osakeyhtiö 18

2.5.3 Varojen käyttö 19

2.6 Tilinpäätössuunnittelu 20

2.7 Yhtiön edustaminen 22

2.8 Vastuu yhtiön sitoumuksista 24

2.9 Yritysmuodon muuttaminen 25

2.10 Yhtiön purkaminen 26

2.11 Yhtiöoikeudellisten seikkkojen vaikutus yhtiömuodon valintaan 29 2.11.1 Yrittäjän vastuu yrityksen velvoitteista 29

2.11.2 Sijoitettavan pääoman vaatimus 30

2.11.3 Edellytykset muuttaa yritysmuoto toiseksi 31 2.11.4 Yritysmuodon hallinnollinen joustavuus 32 2.11.5 Varojen käyttöjä yritystulon jakaminen 32

2.11.6 Yrityksen menestyminen 33

3.1.1 Yhtiön voiton ja tappion verotus 36

3.1.2 Osakkaan verotus 38

3.1.3 Jako ansio-ja pääomatuloon verotusta varten 38

3.1.4 Varojen nostamisen verotus 40

3.1.5 Verotuksessa saatavat vähennykset 42 3.1.6 Verotus yritysmuodon muuttamisen yhteydessä 43 3.1.7 Verotus yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä 46 3.1.8 Muita verotukseen liittyviä erityispiirteitä 49 3.1.8.1 Peitelty osingonjako osakeyhtiössä 49

3.1.8.2 Osakeyhtiön sivuuttaminen 51

3.1.8.3 Toimintavaraus 53

3.1.8.4 Kommandiittiyhtiön purkaminen 53

3.2 Nettovarallisuuden laskeminen 54

3.2.1 Yhtiön nettovarallisuus 55

3.2.1.1 Kommandiittiyhtiö 55

3.2.1.2 Osakeyhtiö 57

3.2.2 Osakaskohtainen nettovarallisuus 59

3.2.2.1 Osakkaan käyttämä asunto 60

3.2.2.2 Yhtiöosuuden/osakkeiden hankintaa varten

otettu korollinen laina 60

3.2.2.3 Osakkaan velka yhtiölle 61

3.2.3 Osakkaan pääomatulo-osuus 63

3.2.3.1 Kommandiittiyhtiö 63

3.2.3.2 Osakeyhtiö 65

3.3 Hyödyt pääomatulo-osuutta lisäävistä muutoksista

kommandiittiyhtiölle 66

3.4 Verotuksellisesti edullisimman yhtiömuodon valinta 68

4.1.1 Yhtiömuodon muutoksen aiheellisuus vuonna 1996 76 4.1.2 Muutostilikauden käsittely verotuksessa ja sen vaikutus

muutospäätökseen 79

4.2 Lainuudistusten vaikutukset yritysmuodon muutospäätökseen 81 4.2.1 Lainuudistusten vaikutukset nettovarallisuuteen, pääomatulo-

osuuteen j a veroihin 81

4.2.2 Muutosten vaikutus kommandiittiyhtiön kilpailukykyyn

osakeyhtiöön verrattuna 83

4.2.3 Vuonna 1999 tapahtuneiden muutosten vaikutukset 88

5 JOHTOPÄÄTÖKSET 90

LÄHTEET

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen lähtökohtia

Verosuunnittelun yleisenä määrittelynä voidaan pitää seuraavaa yrityksen yleiseen päätöksentekoon liittyvää määritelmää: " Verotekijän merkitys taloudellisessa päätöksenteossa aiheuttaa verosuunnittelun tarpeen. Verosuunnittelulla pyritään selvittämään eri toimintavaihtoehtoihin liittyvät veroseuraamukset ja huolehtimaan siitä, että ne otetaan huomioon arvioitaessa vaihtoehtojen edullisuutta verovelvollisen tavoitteiden pohjalta.'"

Verosuunnitteluun liittyviä tavoitteita ovat yleisellä tasolla Leppiniemen mukaan esimerkiksi seuraavat:1 2

■ Suunniteltujen investointien sekä muiden toimenpiteiden veroseuraamusten ennakoiminen.

■ Sellaisten menettelytapojen etsiminen, joiden avulla yrityksen tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman vähäisin verokustannuksin.

■ Yrityksen rakenteen kehittäminen niin, että sillä on mahdollisimman suuri liikkumavara verotettavan tulon laskemisessa ja eri toimenpiteiden veroseuraamusten ennakoimisessa.

■ Hallitsemattomien verotustilanteiden estäminen.

Verosuunnittelun käsite ei ole aina välttämättä aivan selvä, ja verosuunnittelun ja lainvastaisen veronvälttämismenettelyn välinen raja saattaakin joskus hämärtyä.

Ikkala ym3 määrittelee verosuumiittelun seuraavasti:

1 Tikka-Nykänen 1998, 34: 1 2 Leppiniemi 1999, 15 3 Ikkala ym. 1997, 19

"Verosuunnittelu on laillista ja hyväksyttävää toimintaa, jonka avulla verovelvollinen voi eri vaihtoehdoista valita hänelle verotuksellisesti edullisimman."

Tyypillisiä verosuunnittelutilanteita ovat esimerkiksi tulossuunnittelu ja yritysmuodon valinta. Yritysmuodon valinta on tärkeä verosuunnittelun alue, koska eri yritysmuotoja verotetaan hyvin eri tavalla. Yritysmuotovalinnan merkitys yrityksen kokonaisverosuunnittelussa korostui entisestään siirryttäessä vuoden 1993 alusta eriytettyyn tuloverojärjestelmään. Olennaisin uudistus aikaisempaan verrattuna oli tulojen jakaminen pääoma- ja ansiotuloihin.

Pääomatulo-osuuden määräävä prosentti oli sekä osakeyhtiöissä että henkilöyhtiöissä 15 % nettovarallisuudesta.4 Vuonna 1993 pääomatulojen verokanta oli 25 prosenttia, mutta se nostettiin vuonna 1996 nykyiselle tasolle 28 prosenttiin. Valtion vuoden 2000 talousarvion mukaan verokanta korotetaan 29 prosenttiin vuoden 2000 alusta lukien. Ansiotuloja verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Ansiotuloihin kohdistuva verotus on pääomatuloa raskaampaa vuositulon ylittäessä 80000-90000 markkaa. Ansiotuloihin kohdistuva vero on kunnan ja kirkon veroäyrin hinnasta riippuen suurimmillaan noin 65 prosenttia. Korkeilla tuloilla tämä merkittävä verokantaero houkuttelee yrityksiä käyttämään sellaista verosuunnittelua, jolla pyritään saattamaan mahdollisimman suuri osa tulosta verotettavaksi alhaisemmalla pääomatuloverokannalla. Toisaalta alhaisella tulotasolla ansiotulona verottaminen on pääomatuloverotusta edullisempaa. Suomessa verovelvollinen ei voi tällöinkään valita tulon verottamista ansiotulona, kuten esimerkiksi Ruotsissa on mahdollista tehdä.

4 Nettovarallisuus = yrityksen varojen ja velkojen erotus; Osakeyhtiössä osakkeille vahvistetaan verotusarvo. Verotusarvo on osakkeen matemaattinen arvo eli osakeyhtiön nettovarallisuus jaettuna ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.

Vuoden 1993 verouudistuksen yhteydessä luovuttiin myös henkilöyhtiöiden (mm.

avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) osittaisesta verovelvollisuudesta, ja niiden tulo säädettiin verotettavaksi kokonaan osakkaiden tulona. Yritystulon jakaminen osakkaille verotettavaksi kiristi henkilöyhtiöiden verotusta, jos yrityksellä ei ollut nettovarallisuutta riittävän pääomatulo-osuuden määräämiseksi. Kun henkilöyhtiöstä saatu ansiotulo yhdistettiin yrittäjän muihin mahdollisiin ansiotuloihin, yrityksestä saatavaan tuloon kohdistui merkittävästi suurempi verorasitus kuin silloin, kun henkilöyhtiötä verotettiin kokonaan tai puolitettuna erillisenä verovelvollisena.3

Alhainen pääomatuloverokanta tarjoaakin osakeyhtiöille huomattavan edun, sillä osakeyhtiöiden tulosta verotetaan kokonaisuudessaan juuri tämän verokannan mukaisesti, jos tuloa ei nosteta yrityksestä. Jos henkilöyhtiöissä tulo verotetaan pääosin ansiotulona, jonka verokanta voi progression vuoksi nousta jopa 65 prosenttiin, syntyy helposti kannustin muuttaa henkilöyhtiöitä osakeyhtiöiksi.5 6 Tätä osakeyhtiöiden saamaa etua tasoittamaan on säädetty henkilöyhtiöille joitakin pysyviä ja määräaikaisia verohuojennuksia, joiden on tarkoitus parantaa henkilöyhtiöiden asemaa suhteessa osakeyhtiöihin.7 Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet sellaiset verolainsäädännön muutokset, jotka ovat huonontaneet osakeyhtiön suhteellista kilpailuasemaa. Tällainen on ollut erityisesti 1999 alussa voimaantullut säännös, jonka mukaan osakeyhtiöstä nostetut osakaslainat verotetaan pääomatulona.

Osakeyhtiön ja henkilöyhtiön väliseen kilpailuasetelmaan vaikuttaa myös muu kuin verolainsäädäntö. Tällöin on syytä kiinnittää erityistä huomiota vastuukysymyksen järjestämiseen näissä yritysmuodoissa.

5 Kari ym. 1998, 28 6 Viherkenttä 1997, 15 7 Auranen ym. 1998, 34-35

Osakeyhtiössä osakkeenomistaja vastaa yhtiön sitoumuksista ainoastaan yhtiöön sijoittamallaan rahamäärällä. Muu vastuullisuus perustuu joko nimenomaisiin vastuusitoumuksiin, kuten takauksiin tai yhtiön aseman synnyttämään erityiseen vastuuseen, kuten toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen jäsenenä toimimiseen.

Avoimissa yhtiöissä yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiöissä vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat koko varallisuudellaan yhtiön sitoumuksista.

Verohuojennuksista huolimatta henkilöyhtiöiden yleinen kilpailukyky osakeyhtiöihin verrattuna on jäänyt heikoksi. Tämä on näkynyt mm.

kommandiittiyhtiöiden lukumäärän jatkuva laskuna (taulukko 1). Tämä on lisännyt tarvetta kehittää eri yritysmuotojen verotusta tasapuolisemmaksi.

Taulukko 1. Kommandiittiyhtiöiden ja osakeyhtiöiden lukumäärät ja prosenttiosuudet kaikista yritysmuodoista vuosina 1993-1997

1993 % 1994 % 1995 % 1996 % 1997 %

Kommandiittiyhtiö 33426 17,5 30005 16,2 28200 14,9 28091 13,8 26946 12,6 Osakeyhtiö 64828 33,9 68349 37,0 74384 39,3 80891 39,8 87924 41,2

Lähde: Tilastokeskuksen julkaisu, Suomen Yritykset 1997

Verotuksessa viimeaikaisena tavoitteena onkin ollut yhdenmukaistaa edelleen eri yritysmuotojen verokohtelua. Yhdenmukaistamisen taustalla on ollut juuri se, että henkilöyhtiöissä tulo tulee useimmiten verotetuksi yrittäjän ansiotulona siitä riippumatta, nostetaanko tulo yrityksestä vai säästetäänkö se yrityksen tarpeisiin.

Tämä on heikentänyt henkilöyhtiömuodossa toimivien yritysten tulorahoituksen edellytyksiä sekä huonontanut niiden asemaa osakeyhtiöihin verrattuna. Euroopan yhteisön komission vuonna 1994 antaman suosituksen mukaan yhtenäistäminen tulisi tapahtua antamalla henkilöyhtiöille mahdollisuus valita osakeyhtiöissä

sovellettava verotus, tai vaihtoehtoisesti verottamalla niiden jakamatonta voittoa osakeyhtiöiden verokannalla.8

Suomessa vuoden 1997 alusta voimaantulleissa uudistuksissa henkilöyhtiöiden asemaa suhteessa osakeyhtiöihin on pyritty parantamaan mm. nostamalla henkilöyhtiöiden pääomatulo-osuuden määräävää prosenttia 15 prosentista 18 prosenttiin sekä mahdollistamalla pääomatulo-osuuden määräävän nettovarallisuuden kasvattaminen 30 prosentilla maksettujen palkkojen määrästä.9 Osakeyhtiöissä pääomatulo-osuuden määräävä prosentti on taas alentunut vuoden

1999 alusta alkaen 13,5 prosenttiin. 10

1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset

Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida esimerkkiyrityksen avulla osakeyhtiön edullisuutta kommandiittiyhtiöön verrattuna sekä selvittää lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia edullisuuteen. Tavoitteen toteuttamiseksi kuvataan kommandiittiyhtiön (ky) ja yksityisen osakeyhtiön (oy) tuloverotusta sekä omistajayrittäjän kannalta merkittäviä kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiön yhtiöoikeudellisia piirteitä. Eri yritysmuotojen kilpailukykyisyyden vertailun kannalta esitetään myös suppeasti muut kuin verotukselliset yritysmuodon valintakriteerit.

Tutkimuksessa näkökulmana ovat tuloverotukseen liittyvät tekijät. Esimerkiksi osakeyhtiön ja kommandiittiyhtiön varallisuusverotukseen liittyviä eroja ei tutkita.

Lainsäädännön muutokset on huomioitu 31.12.1999 asti.

8 Kari ym. 1998, 16 9 Viherkenttä 1997, 15-16

10 Verohallituksen julkaisu 839 1998, 12

2 KOMMANDIITTIYHTIÖ JA OSAKEYHTIÖ YRITYSMUOTOINA 2.1 Yhtiöihin sovellettava lainsäädäntöjä tunnusmerkit

Koni m an diittiyh tiö

Kommandiittiyhtiöihin sovelletaan vuonna 1989 voimaantullutta uutta lakia avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä (AKL).

Kommandiittiyhtiöllä on AKL 1:1.1 :n mukaan oltava taloudellinen tarkoitus eli yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa yhtiömiehille taloudellista hyötyä, yleensä jaettavaa voittoa. Jotta yhtiö olisi kommandiittiyhtiö, sen toimialana tulee yhtiösopimuksen mukaan olla elinkeinotoiminnaksi luettava taloudellinen toiminta.11 Tämä toiminnan laatu on ilmoitettava kaupparekisteriin yhtiötä rekisteröitäessä.12

Kommandiittiyhtiön olemassaolon edellytyksenä on yhtiösopimus, joka voi olla joko kirjallinen tai suullinen. Kommandiittiyhtiö on oikeuskelpoinen eli se voi hankkia oikeuksia, tehdä sitoumuksia ja käydä oikeutta omissa nimissään.

Kommandiittiyhtiön oikeuskelpoisuuden yksi ilmenemismuoto on se, että yhtiön varallisuus muodostaa oman erillisen kokonaisuutensa yhtiömiesten varallisuudesta. Yhtiön omaisuus ei vastaa yhtiömiesten velvoitteista ja se on esimerkiksi konkurssissa erillinen kokonaisuus. Kommandiittiyhtiön oikeuskelpoisuus alkaa yhtiösopimuksen tullessa voimaan. Vastaavasti yhtiön oikeuskelpoisuus lakkaa, kun yhtiömiehet ovat yhtiön selvityksen jälkeen jakaneet yhtiön omaisuuden tai kun yhtiö on muuten katsottava purkautuneeksi.13

11 Koski & Immonen 1990, 24-26

12 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 40-41 13 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 48-51

Osakeyhtiö

Osakeyhtiölaki on yleislaki, jota sovelletaan kaikkiin osakeyhtiöihin , jollei erikseen ole toisin säädetty.

Osakeyhtiön pääasiallisiin tunnusmerkkeihin kuuluu osakepääoma, joka ei yksityisessä osakeyhtiössä saa olla alle 8000 euroa (47 565,84 mk; OYL 1:1.3).

Yhtiön osakepääoma voi olla myös Suomen markan määräinen, jos yhtiön perustamiskirja on allekirjoitettu ennen 1.1.2002. l4 15Yksityisiä osakeyhtiöitä ovat siis aina yhtiöt, joiden osakepääoma on alle 80000 (475 658,40 mk) euroa, mutta kuitenkin 8000 euroa. Tämä on osakeyhtiöiden vähimmäispääoma. Jos yhtiön osakepääoma on 80 000 euroa tai enemmän yhtiö voi olla joko julkinen osakeyhtiö tai yksityinen osakeyhtiö. Se, onko osakeyhtiö yksityinen vai julkinen, käy ilmi yhtiön yhtiöjärjestyksestä. Jos osakeyhtiön toiminimessä ei ole tunnusta, joka osoittaa sen olevan julkinen osakeyhtiö (Oyj), yhtiö on yksityinen osakeyhtiö.

Yksityinen osakeyhtiö voidaan muuttaa julkiseksi ja päinvastoin. Yksityisen osakeyhtiön osakkeilla ei ole mahdollista käydä arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua julkista kauppaa.

2.2 Yhtiön perustaminen Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiön perustamiseen vaaditaan vähintään kaksi joko luonnollista tai juridista henkilöä. Kommandiittiyhtiössä on oltava sekä vastuunalainen yhtiömies että äänetön yhtiömies. Molempia voi kuitenkin olla yksi tai useampia.

AKLtssa äänettömällä yhtiömiehenä tarkoitetaan kommandiittiyhtiön yhtiömiestä, jonka vastuu yhtiön velvoitteista on rajattu.16

14 Koski 1999, 3:9 15 Backman ym.1997, 22 16 Lehti 1988, 110

Kommandiittiyhtiön perustaminen on muotoseikkojen puolesta suhteellisen helppoa. Mitään osakeyhtiöissä vaadittavia pakollisia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi perustamiskokouksen pitämistä, ei ole. Kommandiittiyhtiö syntyy yhtiömiesten välisellä sopimuksella. Yhtiö on merkittävä kaupparekisteriin, mutta rekisteriin merkitsemisellä on tässä tapauksessa ainoastaan toteava vaikutus.

Yhtiöhän on syntynyt jo yhtiösopimuksen perusteella. Yhtiösopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen, joskin pakollinen kaupparekisterimerkintä edellyttää kirjallista muotoa.17

Vaikka kommandiittiyhtiön olemassaolo ei edellytäkään toiminimeä, yhtiö on velvollinen ilmoittamaan toiminimensä kaupparekisteriin. Kommandiittiyhtiön toiminimestä tulee ilmetä yhtiömuoto eli siinä on oltava sanat

”kommandiittiyhtiö”. Toiminimessä saa olla ainoastaan vastuunalaisen yhtiömiehen nimi.18 19

Perustettaessa kommandiittiyhtiötä mitään osakeyhtiöihin verrattavaa vähimmäispääomavaatimusta ei ole. Kommandiittiyhtiössä ainoastaan äänettömän yhtiömiehen on sijoitettava yhtiöön panos, joka voi olla joko rahaa tai varallisuusarvon sisältämää omaisuutta.19

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön perustaminen on huomattavasti mutkikkaampaa verrattuna komman­

diittiyhtiön perustamiseen. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen tai juridinen henkilö. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi avoin yhtiö, kommandiitti­

yhtiö, osuuskunta ja rekisteröity yhdistys. Jos perustajana on luonnollinen henkilö, hän ei saa olla konkurssissa, liiketoimintakiellossa tai vajaavaltainen.

17 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 50-51 18 Koski & Immonen 1990, 53

19 Koponen 1998a, 10

Vähintään puolella perustajista on oltava asuinpaikka tai, jos perustaja on oikeushenkilö, kotipaikka Euroopan talousalueella.20 21 22 23 Osakeyhtiön perustajien ei tarvitse ryhtyä tulevan yhtiön osakkaiksi, vaan he voivat toimia ainoastaan yhtiön asiamiehinä niin halutessaan."1

Perustajien tehtäviin kuuluu laatia ja allekirjoittaa yhtiön perustamiskirja, tarvittaessa hyväksyä osakkeiden merkintä, ottaa vastaan osakkeiden maksu, jos se tapahtuu ennen perustamiskokouksen pitämistä ja huolehtia perustamiskokouksen pitämisestä. Perustajien toiminta päättyy tavallisesti sen jälkeen, kun yhtiölle on valittu hallitus.2"

Osakeyhtiön perustamistoimiin kuuluu osakeyhtiölain toisen luvun'" mukaan perustamiskirjan laatiminen, osakkeiden merkitseminen, perustamiskokouksen pitäminen sekä yhtiön rekisteröiminen kaupparekisteriin.

Perustamiskirja

Osakeyhtiön perustaminen alkaa lain mukaan perustamiskirjan laatimisella.

Perustamiskirjassa on oltava aina seuraavat asiat:

• Perustajien henkilötiedot, jotka tarvitaan perustajien tavoittamiseksi sekä mahdollisen vahingonkorvausvastuun kohdentamiseksi.

• Osakkeen merkintähinta, joka koostuu osakkeen nimellisarvosta ja mahdollisesti maksettavasta nimellisarvon ylittävästä määrästä (ylikurssista).

Kaikkien osakkeiden nimellisarvon on oltava sama.

20 Kyläkallio ym. 1997, 34 21 Kyläkallio ym. 1997, 35 22 Kyläkallio ym. 1997, 36 23 OYL 2:1-2.11

e Osakkeiden merkintä-ja maksuaika. Yleensä osakkeet merkitään välittömästi.

Maksuaika ei voi ylittää kuutta kuukautta, koska yhtiö tulee rekisteröidä kaupparekisteriin kuuden kuukauden kuluessa perustamiskirjan allekiij oittamisesta.

• Perustamiskokouksen koollekutsuminen.

• Perustamiskulut. Säännöksen tarkoituksena on osoittaa osakkeiden merkitsijöille, paljonko yhtiössä on varoja perustamistoimien jälkeen.

Perustamiskokouksen pitäminen

Yleensä varsinaista perustamiskokousta ei pidetä, vaan osakkaat tekevät perustamispäätöksen allekirjoittamalla perustamiskokouksen pöytäkirjan.

Perustamiskokouksen pöytäkirja on liitettävä kaupparekisteri-ilmoitukseen.

Osakkeiden merkitseminen ja merkintähinnan maksaminen

Yleensä noudatettavassa perustamisessa osakkeet merkitään välittömästi.

Osakkeiden merkintähinta pitää maksaa merkintäehdoissa sovitulla tavalla ja hetkellä.

Yhtiön rekisteröiminen kaupparekisteriin

Yhtiö on rekisteröitävä kaupparekisteriin kuuden kuukauden kuluessa perustamiskirjan allekirjoittamisesta. Rekisteröitävien osakkeiden tulee olla kokonaan maksettuja ja rekisteröitävän osakepääoman on oltava vähintään yhtiöjärjestyksestä ilmenevän vähimmäispääoman suuruinen. Osakeyhtiö syntyy kaupparekisterimerkinnällä ja rekisteröimisen jälkeen osakeyhtiö on oikeushenkilö.

2.3 Organisaatio 2.3.1 Yhtiön hallinto

Yhtiön hallintoon kuuluvia toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhtiön johtaminen, yhtiön puolesta kolmannen kanssa tehtävät oikeustoimet kuten tavaratilaukset ja tuotteiden myynti sekä yhtiön omaisuutta koskevat käytännön toimenpiteet.'4

Kommandiittiyhtiön hallinnon järjestämisen lähtökohta on sopimusvapaus eli yhtiömiehet voivat sopia yhtiön hallinnon järjestämisestä parhaaksi katsomallaan tavalla. Toiminta kommandiittiyhtiöissä edellyttää kuitenkin vastuunalaisten yhtiömiesten välistä hyvää luottamusta.24 25 Sillä kommandiittiyhtiössä jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehenä on yksinään oikeus hoitaa yhtiön toimialaan kuuluvia asioita ilman toisten yhtiömiesten suostumusta. Äänetön yhtiömies ei sen sijaan voi itsenäisesti hoitaa mitään yhtiön asioita ellei hänellä ole siihen valtuutusta.'6

Koska vastuunalainen yhtiömies on henkilökohtaisesti taloudellisessa vastuussa kaikista yhtiön lukuun tehdyistä toimenpiteistä, hänellä on myös mahdollisuus estää haitallisiksi tai epätarkoituksenmukaiseksi katsomansa toimenpiteet.

Vastuunalaisella yhtiömiehenä on siis kielto-oikeus muiden yhtiömiesten yhtiön puolesta tekemiin toimiin. Äänettömällä yhtiömiehenä tätä oikeutta ei sen sijaan ole. Vastuunalaisen yhtiömiehenkin kielto-oikeutta voidaan rajoittaa yhtiösopimuksella.27

24 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 78 25 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 79-80 26 Koski & Immonen 1990, 73

27 Koski & Immonen 1990, 69

Osakeyhtiössä yksittäisellä osakkaalla ei ole oikeutta päättää yhtiön asioista yksinään. Yhtiökokous on osakkaiden keino osallistua äänivaltaansa käyttämällä yhtiötä koskevien asioiden päättämiseen. Pienissä osakeyhtiöissä, joissa osakkaiden määrä on yleensä pieni, osakkaat osallistuvat yleensä itse yhtiön johtamiseen, jolloin he voivat itse valvoa yhtiön toimintaa ja yhtiökokouksen

merkitys päätösvallan antajana on pienempi.“8

Osakkaiden päätösvallan käyttämistä varten yhtiössä on pidettävä kerran vuodessa vähintään yksi varsinainen yhtiökokous. Osakkaalla ei ole velvollisuutta osallistua yhtiökokoukseen. Vuosittain pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen tehtäviä ovat hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta, tilinpäätöksen vahvistaminen sekä päätökset voitonjaosta ja johdon vastuuvapaudesta.“1

Yhtiökokouksen ensisijainen tarkoitus on tehdä päätöksiä, joiden täytäntöönpanosta hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat. Osakkaalla on yhtiökokouksessa läsnäolo-oikeus, puheoikeus, aloiteoikeus sekä äänioikeus.

Tarkoitus on, että jokainen osakas voi päättää omasta kannastaan ja mahdollisesti vaikuttaa muiden kantoihin.* 29 30

Osakeyhtiössä tulee lisäksi olla hallitus, jonka jäsenet yhtiökokous yleensä valitsee. Hallitukseen voi kuulua vähemmän kuin kolme jäsentä, jos yhtiön osakepääoma on alle 80 000 euroa (475658,40 mk). Tällöin täytyy hallituksessa kuitenkin olla yksi varajäsen. Osakeyhtiön hallitusta voi verrata asiamieheen, joka osakkaiden toimeksiannosta vastaa yrityksen johtamisesta ja edustamisesta.31

Backman ym. 1997, 145

29 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 131-132 30 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 150 31 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 186

Hallituksen velvollisuutena on:

• huolehtia siitä, että yhtiön organisaatio ja toiminta järjestetään asianmukaisesti (OYL 8:6 §)

• huolehtia siitä, että yhtiö tuottaa voittoa (OYL 12:1.2 §)

• edistää yhtiön etua (OYL 8:10 ja 14 §)

• huolehtia siitä, että osakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti (OYL 8:14 §)

• valvoa päivittäisestä toiminnasta vastaavaa toimitusjohtajaa ( OYL 8:3 ja 6 §)

2.3.2 Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja ei ole kommandiittiyhtiöissä pakollinen, mutta siitä voidaan sopia yhtiösopimuksessa. Toimitusjohtajan nimittäminen edellyttää kaikkien yhtiömiesten hyväksymistä myös siis äänettömien yhtiömiesten. Toimitusjohtajan tehtävänä on kuten osakeyhtiössäkin yhtiön juoksevan hallinnon hoitaminen.3"

Kommandiittiyhtiön yhtiömies tai myös joku ulkopuolinen voi toimia yhtiön toimitusjohtajana. Jos vastuunalainen yhtiömies toimii toimitusjohtajana, hänet voidaan erottaa tehtävästään vain toisten vastuunalaisten yhtiömiesten yksimielisellä päätöksellä ja painavasta syystä. Jos toimitusjohtaja virkaa hoitaa joku ulkopuolinen henkilö tai esimerkiksi äänetön yhtiömies, hänet voidaan vapauttaa tehtävästään milloin tahansa. Vastuunalaisen yhtiömiehen asemaa on perusteltu hänen laajalla velkavastuullaan.32 33

Yksityisessä osakeyhtiössäkin toimitusjohtajan nimeäminen on vapaaehtoista, jos osakepääoma on alle 80 000 euroa. Jos sen sijaan osakepääoma on tätä suurempi tai yhtiöjärjestyksessä on määräys toimitusjohtajan olemassaolosta tai

32 Koski & Immonen 1990, 82

33 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 97-98

yhtiön hallitus niin päättää, yhtiössä on oltava toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan valitsee yleensä hallitus.34 35 36

Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu päivittäisestä liiketoiminnasta vastaaminen hallituksen ohjauksessa ja valvonnassa. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että päivittäistä toimintaa harjoitetaan OYL:n ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Lähtökohtaisesti toimitusjohtaja huolehtii myös yhtiön maksuvalmiudesta ja päättää siten esimerkiksi tarvittavan lyhytaikaisen luoton ottamisesta. Lisäksi toimitusjohtajan velvollisuuksiin kuluu huolehtia siitä, että yhtiön kirjanpito sekä varallisuuden hoito on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja ei voi itsenäisesti muuttaa yhtiön toimialaa esimerkiksi olennaisesti laajentamalla tai supistamalla yhtiön toimintaa.33

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhtiötä eli kirjoittaa yhtiön toiminimi päivittäiseen liiketoimintaan kuuluvissa asioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa tiedot on ilmoitettava kaupparekisteriin.

Toimitusjohtajaksi voidaan nimittää henkilö, joka

• on täyttänyt 18-vuotta eikä ole holhouksessa

• ei ole konkurssissa tai liiketoimintakiellossa

• antaa kirjallisen suostumuksen tehtävään

• ei ole samanaikaisesti yhtiön tilintarkastaja

• asuu pysyvästi EU-valtiossa 37

34 Backman ym. 1997, 132-133

35 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 250-251 36 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 255 37 Backman ym, 133

2.4 Osakkaiden väliset taloudelliset suhteet 2.4.1 Kommandiittiyhtiö

Vastuunalainen yhtiömies

Lain mukaan vastuunalaisella yhtiömiehenä ei ole velvollisuutta laittaa yhtiöön yhtiöpanosta. Tästä pääsäännöstä voidaan kuitenkin yhtiösopimuksella poiketa.

Koska vastuunalaisen yhtiömiehen panosvelvollisuus riippuu kokonaan yhtiösopimuksesta, ei yhtiömiehenä ole yhtiön toiminnan aikana velvollisuutta eikä myöskään ilman toisten yhtiömiesten suostumusta oikeutta lisätä yhtiöpanostaan. Jos yhtiösopimuksessa on sovittu vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöpanoksesta, on yhtiömiehen suoritettava yhtiölle sovittu panos.38 39 40

AKL:ssa jaetaan yhtiöpanokset omaisuuspanokseen ja työpanokseen.

Omaisuuspanos voi olla joko rahaa tai muuta varallisuutta esimerkiksi yhtiön toiminnassa käytettävää vaihto- tai käyttöomaisuutta. Omaisuuspanoksen ohella vastuunalaisen yhtiömiehen panos voi siis muodostua työsuorituksista."

Äänettömän yhtiömiehen panos

Kommandiittiyhtiössä on oltava vähintään yksi yhtiömies, jonka vastuu yhtiön velvoitteista on rajattu yhtiösopimuksen osoittaman omaisuuspanoksen määrään.

Äänettömän yhtiömiehen yhtiöpanoksen on oltava rahaa tai rahassa arvioitavaa omaisuutta kuten esimerkiksi pantteja tai kiinteistö. Tällainen muu panokseksi annettava omaisuus on arvostettava yhtiön aloitustaseeseen käypään arvoonsa.

Äänettömän yhtiömiehen/yhtiömiesten panos muodostaa kommandiittiyhtiön kommandiittipääoman, joka on rekisteröitävä kaupparekisteriin.41

38 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 120 39 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 124 40 Ikkala ym. 1997, 28

41 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 126

2.4.2 Osakeyhtiö

Osakeyhtiön osakkaan on aina sijoitettava yhtiöön panos, joka on tapahtuu merkitsemällä yhtiön osakkeita. Merkintähinta on yleensä maksettava rahassa, jollei yhtiön perustamiskirjaan ole otettu apporttiomaisuutta koskevaa säännöstä.

Apporttiomaisuudella taas on oltava yhtiölle taloudellista arvoa. Työn tekemistä yhtiön hyväksi ei kuitenkaan lain mukaan voida hyväksyä apporttiomaisuudeksi eikä siten maksuksi osakkeista.42

2.5 Osakkaiden taloudelliset oikeudet

2.5.1 Oikeus palkkioon ja korvaukseen yhtiön puolesta suoritetusta menosta

Kommandiittiyhtiössä sekä vastuunalaisella että äänettömällä yhtiömiehenä on oikeus saada kohtuullinen palkkio yhtiön hyväksi tekemästään työstä. Palkkion kohtuullisuutta arvioitaessa on ensiksi kiinnitettävä huomiota siihen, mitä vastaavasta työpanoksesta olisi maksettu ulkopuoliselle työntekijälle, jolla on samanlainen pätevyys kuin kyseisellä yhtiömiehenä. Toiseksi on otettava huomioon yhtiömiehelle tuleva voitto-osuus, johon jo saattaa osittain sisältyä korvausta tehdystä työstä.43

Kommandiittiyhtiössä vain vastuunalaisella yhtiömiehenä on oikeus saada korvaus yhtiön asioiden hoitamisesta tai velan maksusta johtuvista menoista.

Kommandiittiyhtiön konkurssissa ei vastuunalaiselle yhtiömiehelle voida kuitenkaan suorittaa korvausta yhtiön velan maksamisesta.44

42 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 88-92 43 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 132 44 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 130

2.5.2 Voitonjako

2.5.2.1 Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet voivat vapaasti sopia voiton jakamisesta, vaikka joka vuosi erikseen, mikäli siihen on perusteita esimerkiksi yhtiömiesten erilaisten työpanosten vuoksi. Tästä syystä yhtiömuoto sopiikin hyvin sellaisille yrityksille, joissa osakkaiden työpanokset vaihtelevat suuresti. 4?

Äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus

Äänettömällä yhtiömiehenä on oikeus saada yhtiöstä voitto-osuutta Suomen pankin peruskorkoa vastaava osuus tilikauden alussa maksettuna olleelle panokselle. Äänettömällä yhtiömiehenä on myös etuoikeus kommandiittiyhtiön voittoon eli vastuunalaiset yhtiömiehet voivat saada osuutensa voitosta vasta äänettömien yhtiömiesten osuuksien vähentämisen jälkeen. Jos yhtiön voitto ei riitä äänettömien yhtiömiesten voitto-osuuksien täysimääräiseen suorittamiseen, se jaetaan äänettömille yhtiömiehille näiden tilikauden alussa olevien panosten

suhteessa. 45 46

Jos tilinpäätös osoittaa tappiota, äänettömillä yhtiömiehillä ei ole oikeutta saada korkoa tai muuta hyvitystä panoksilleen. Äänettömät yhtiömiehet eivät kuitenkaan osallistu panoksillaan tappion kattamiseen yhtiön toiminnan aikana vaan vasta yhtiötä purettaessa. Tilikauden tappio ei siten alenna äänettömien yhtiömiesten panoksia.47

45 Ikkala ym. 1997, 33

46 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 142 47 Lehti 1988, 113

Vastuunalaisen yhtiömiehen voitto-osuus

Vastuunalaisella yhtiömiehenä on oikeus tilinpäätöksen laatimisen jälkeen nostaa oma voitto-osuutensa, jos hänen jäljellä oleva panoksensa vastaa sovittua yhtiöpanosta. Jos tilinpäätös osoittaa, että jäljellä oleva panos alittaa hänen yhtiösopimuksen mukaisen panoksensa, käytetään voitto-osuus ensisijaisesti tämän vajeen kattamiseen. Näin ollen voitto-osuus on nostokelpoinen vain siinä määrin kuin sitä ei tarvita sovitun yhtiöpanoksen täyttämiseen.48 Tilikauden ollessa tappiollinen, tappiota ei jaeta yhtiömiesten kesken, vaan se saadaan vähentää kommandiittiyhtiön saman tulolähteen tuloksesta kymmenen seuraavan verovuoden aikana.49 50 51 52

2.5.2.2 Osakeyhtiö

Yleisin tapa jakaa yhtiön varoja osakkaille on vuotuinen voitonjako, jossa yhtiön toiminnasta syntynyttä ylijäämää jaetaan osakkaille vastikkeetta. Voittoa voidaan jakaa vain voitonjakokelpoisista varoista ja kaikille osakkaille saman verran, jollei yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty.'0 Voitonjako on laitonta, jos yhtiön varoja jaetaan osakkeenomistajille vastoin osakeyhtiölain säännöksiä. Niinpä laitonta voitonjakoa ovat esimerkiksi voitonjako ilman hallituksen esitystä sekä varojen jako tilanteessa, jossa yhtiöllä ei ole riittävästi jakokelpoisia varoja.3'

Osakeyhtiössä voitonjaosta päätetään yleensä varsinaisessa yhtiökokouksessa tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Yhtiökokous ei kuitenkaan saa päättää suuremmasta voitonjaosta kuin mitä hallitus ehdottaa." ’ OYL:n mukaan voitonjako ei saa ylittää viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen

4B Lehti 1988, 37 49 Kari ym. 1998, 30

50 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 423 51 Henkilöverotus 7:16

52 OYL 12:2

mukaisen voiton ja yhtiön muun vapaan pääoman yhteismäärää vähennettynä taseen osoittamalla tappiolla sekä muilla jakokelvottomilla erillä, jotka ovat :

1. taseeseen aktivoituja perustamismenoja vastaava määrä 2. omien osakkeiden hankintameno

3. määrä, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on siirrettävä vararahastoon tai muuten j ätettävä j akamatta

4. pääomalainalle maksettava korko ja muu hyvitys ”53

2.5.3 Varojen käyttö

Kommandiittiyhtiössä rahavarat ovat heti yrittäjän (vastuunalaisen yhtiömiehen) käytettävissä, koska yksityisottojen tekeminen on mahdollista yhtiön toiminnan aikana. Yksityisotot voivat olla rahan lisäksi myös tavaroita. Ne kirjataan yhtiömiehen yksityistilille voitto-osuuden ennakoksi. Mitään ajallista tai määrällistä rajoitusta yksityisotoille ei ole. Näin ollen yrityksen oma pääoma saattaa muodostua jopa negatiiviseksi.54

Osakeyhtiössä osakkeenomistajan oikeutta ottaa käyttöönsä yhtiön varoja yhtiön toiminnan aikana on sen sijaan rajoitettu. Omistajilla ei ole esimerkiksi kommandiittiyhtiön omistajien tapaan oikeutta yksityisottoihin. Yksityisotot ovat osakeyhtiölain vastaisia ja osakkeenomistajien tulee ostaa hyödykkeet niiden käyvällä hinnalla.55

Osakeyhtiön aktiiviselle osakkaalle on kuitenkin varattu kolme eri mahdollisuutta ottaa varoja yhtiöstä. Hän voi nostaa yrityksestä palkkaa, osinkoa tai hän voi ottaa yhtiöstä lainaa56. Osakaslainan edellytyksenä kuitenkin on, että yhtiöllä on

53 OYL 12:2

54 Ikkala ym. 1997, 34 55 Leppiniemi 1997, 84 56 Ikkala ym. 1997, 44

vapaata omaa pääomaa. Tämän lisäksi osakkaan on annettava yhtiölle lainasta vakuus sekä maksettava yhtiölle lainasta korkoa.57

2.6 Tilinpäätössuunnittelu

Monet osakeyhtiön omistajan talouden rahoitusmahdollisuudet on sidottu vahvistetun taseen mukaisen jaettavissa olevan vapaan oman pääoman määrää (ks.

Oyl 12:2). Tällaisia rahoitusmuotoja ovat esimerkiksi osinko, osakaslaina, vakuudet osakkeenomistajan puolesta sekä omien osakkeiden hankkiminen.

Jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa tulee olla sekä osakeyhtiön omassa että emoyhtiön laatimassa konsernitaseessa.

Kommandiittiyhtiössä ei ole osakeyhtiön taserakennetta vastaavaa vaatimusta.

Kommandiittiyhtiöstä voidaan tehdä oman pääoman yksityisottoja silloinkin, kun vahvistetussa taseessa ei ole omaa pääomaa. Tällöin oma pääoma esitetään negatiivisena. Kommandiittiyhtiössä yksityisottojen seurauksena syntyneestä negatiivisesta omasta pääomasta voi olla kuitenkin seurauksena kommandiittiyhtiön korkojen vähennysoikeuden menettäminen.'8 Tämänkin toteutuminen riippuu siitä, kuinka suuret ovat äänettömien yhtiömiesten panokset.

Jos äänettömien yhtiömiesten panokset ovat niin suuret, ettei taseen mukainen oma pääoma ole negatiivinen, vaikka vastuunalaisten yhtiömiesten oma pääoma olisikin negatiivinen, koron vähennysoikeuden rajoitusta ei sovelleta.59 Asiasta on KHO:n päätös vuodelta 1998.

57 Koponen 1998a, 39 58 EVL 18 §

59 Leppiniemi 1999, 125-126

KHO 1998/1818

Kommandiittiyhtiön korkomenojen vähennysoikeutta ei voitu elinkeinotulon verottamisesta annetun lainl8.2 §:n nojalla rajoittaa, kun yhtiön oma pääoma oli verovuoden taseen mukaan positiivinen, vaikka se ilman äänettömien yhtiömiesten pääomapanoksia olikin negatiivinen. Verovuosi 1994. EVL 18.2 §

Edellä sanotun perusteella voidaan päätellä, että kommandiittiyhtiön mahdollisuudet omistajan yksityistalouden rahoittamiseen ovat merkittävästi osakeyhtiön mahdollisuuksiin verrattuna paremmat.

Toinen tilinpäätökseen liittyvä näkökulma on tilinpäätösinformaation antaminen.

Avoimen tilinpäätösinformaation antaminen ei ole ongelma sen paremmin kommandiittiyhtiössä kuin osakeyhtiössäkään. Yksityiskohtaiset tilinpäätösinformaatiota koskevat säännöt kuitenkin eroavat jonkin verran osakeyhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden kesken. Näiden erojen taustana on se, että , koska vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat koko varallisuudellaan yhtiön velvoitteista, ulkopuolisten tiedonsaanti tarve ei ole niin suuri kuin osakeyhtiöiden kohdalla, joiden velvoitteista omistajat vastaavat ainoastaan yhtiöön sijoittamallaan varallisuudella. Tämä ero tulee erityisen selvästi esille tilinpäätökseen sisältyvissä liitetietovaatimuksissa. Myös osakeyhtiöiltä toimintakertomuksessa edellytettävät tiedot ovat kommandiittiyhtiötä laajemmat.

Tilinpäätös muodostuu KPL 3: 1 mukaan tuloslaskelmasta, taseesta, liitetiedoista ja toimintakertomuksesta. Samankokoisen osakeyhtiön ja kommandiittiyhtiön tuloslaskelmaa ja tasetta koskevissa vaatimuksissa ei ole merkittäviä eroja. Sen sijaan pienen kommandiittiyhtiön liitetietovaatimukset ovat selvästi pientä osakeyhtiötä vähäisemmät. Pienellä yrityksellä tarkoitetaan sellaista yritystä, jonka kohdalla enintään yksi seuraavista rajoista ylittyy:

■ liikevaihto 20 miljoonaa markkaa

■ taseen loppusumma 10 miljoonaa markkaa

■ tilikauden keskimääräinen henkilöstömäärä 50 henkilöä.60

Pienille osakeyhtiöille on säädetty yksittäisistä liitetiedoista helpotuksia61 Sen sijaan pienelle kommandiittiyhtiölle (jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä ei ole osakeyhtiö) on säädetty lyhennetyt liitetietovaatimukset KPA 2:1 l:ssä. Lyhennetyt liitetieto vaatimukset käsittävät vain kaksi liitetietoa (ks KPA 2:11.2). Pienille osakeyhtiöille säädetyt huojennukset koskevat vain joitakin yksittäisiä liitetietovaatimuksia; julkistettavaksi jää vielä yli 20 yksittäistä tietoa.

Kirjanpitolaissa ja -asetuksessa säädetyt toimintakertomusta koskevat vaatimukset ovat samat pienille kommandiittiyhtiöille ja osakeyhtiöille. Sen sijaan osakeyhtiö laissa kaikille osakeyhtiöille on säädetty toimintakertomusta koskevia vaatimuksia, joilla ei ole vastinetta kommandiittiyhtiöiden kohdalla (ks. OYL 11:9 jaOYL 11:9a).62

2.7 Yhtiön edustaminen

Vastuunalaisella yhtiömiehenä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi yhtiön toimialaan kuuluvissa asioissa. Jos yhtiössä on useampi vastuunalainen yhtiömies, tämä koskee heitä kaikkia. Jokainen vastuunalainen yhtiömies voi kuitenkin yksin, ilman muiden yhtiömiesten myötävaikutusta, tehdä

60 KPL 3:9 § 61 KPA 2:2-10 §

62 Kauppa-ja teollisuusministeriössä on valmisteilla lainmuutos, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2000. Muutoshankkeessa kaikki pienet yritykset vapautettaisiin toimintakertomuksen

laatimisvelvollisuudesta. Tällöin pienten osakeyhtiöiden olisi kuitenkin liitetietonaan ilmoitettava ne tiedot, joista säädetään osakeyhtiölaissa. Muutoksen voimaantultuakin pieneltä osakeyhtiöltä vaadittaisiin nykyisiä toimintakertomusta koskevia vaatimuksia vastaavat kommandiittiyhtiön vaatimukset ylittävät tiedot ulkoisille sidosryhmille annettavana informaationa.

oikeustoimia yhtiön nimissä. Yhtiömiehen edustuskelpoisuuden laajuus tulee ilmetä kaupparekisteristä.63

Kommandiittiyhtiön äänettömällä yhtiömiehenä ei ole ilman eri valtuutusta oikeutta edustaa yhtiötä. Äänettömältä yhtiömieheltä on lailla poistettu oikeus edustaa yhtiötä, jotta sekaannukset yhtiömiesten vastuusuhteissa voitaisiin välttää.

Äänetöntä yhtiömiestä ei siten voida ilmoittaa kaupparekisteriin edustamiskelpoiseksi yhtiömieheksi eikä hänelle voida antaa oikeutta kirjoittaa yhtiön toiminimeä. Vastuunalaiset yhtiömiehet voivat kuitenkin valtuuttaa äänettömän yhtiömiehen edustamaan yhtiötä esimerkiksi antamalla tälle prokuran.64

Osakeyhtiössä yksittäisellä osakkaalla ei ole oikeutta edustaa yhtiötä. Sen sijaan hallituksella on yleinen kelpoisuus edustaa yhtiötä. Yksittäinen hallituksen jäsen ei kuitenkaan voi edustaa yhtiötä ilman eri valtuutusta. Yhtiön toimitusjohtajalla ja henkilökunnalla on kelpoisuus edustaa yhtiötä toimenkuvaansa yleisesti kuuluvissa asioissa. Oikeus edustaa yhtiötä voi myös perustua valtuutukseen.65

Yhtiöllä voi lisäksi olla nimenomaisia toiminimenkirjoittajia, joilla on hallituksen tapaan yleinen kelpoisuus edustaa yhtiötä. Yhtiöjärjestyksessä on yleensä määräys siitä, kuka tai ketkä saavat kirjoittaa yhtiön toiminimen.

Toiminimenkirjoitusoikeuksia tulisi kuitenkin antaa harkitusti, sillä tähän oikeuteen liittyy huomattavan laaja edustuskelpoisuus.66

63 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 186-189 64 Lehti 1988, 114

65 Kyläkallio ym. 1997, 5

66 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 263

2.8 Vastuu yhtiön sitoumuksista

Kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista yhtiön omaisuuden lisäksi koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Yhtiömiesten vastuu on yhteisvelallista toisin sanoen jokainen vastaa koko velasta.

Vastuunalaisen yhtiömiehen velkavastuu alkaa hänen liittyessään yhtiöön. Uusi yhtiömies on vastuussa myös sellaisista veloista, jotka ovat syntyneet ennen hänen yhtiömieheksi tuloaan. Yhtiöstä eroaminen ei vapauta yhtiömiestä vastuusta hänen yhtiömiesaikanaan syntyneisiin velkoihin, jos velkojat eivät vapauta häntä vastuusta. Yhtiömies ei kuitenkaan vastaa sellaisesta velasta, joka on syntynyt sen jälkeen, kun hän on eronnut yhtiöstä ja kun hänen eronsa on merkitty kaupparekisteriin. Välttyäkseen velkavastuulta yhtiömiehen on siis huolehdittava, että hänen eronsa yhtiöstä on merkitty kaupparekisteriin.67

Äänettömän yhtiömiehen vastuu yhtiön sitoumuksista rajoittuu yhtiösopimuksen mukaiseen omaisuuspanokseen. Äänettömän yhtiömiehen asema vastaakin lähinnä sijoittajan asemaa. AKL 7:6:1 :n mukaan äänetön yhtiömies täyttää velkavastuunsa suorittamalla yhtiösopimuksen osoittaman omaisuuspanoksensa vähentämättömänä yhtiölle. Äänettömän yhtiömiehen velkavastuu on toissijaista.

Jos äänetön yhtiömies ei ole suorittanut omaisuuspanostaan, velkojat voivat vaatia sen suorittamista vasta kun yhtiö on todettu maksukyvyttömäksi.68 69

Osakeyhtiön olennaisin tunnusmerkki on, etteivät osakkaat ole henkilökohtaisessa vastuussa osakeyhtiön sitoumuksista, vaan vastaavat yhtiön velvoitteista ainoastaan sijoittamallaan osakepääomalla.67

67 Wílhelmsson & Jääskinen 1992, 202-207 68 Lehti 1988, 115-116

69 Kyläkallio ym. 1997, 3

Osakkaat saattavat kuitenkin joutua myös henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön velvoitteista etenkin pienyhtiöiden kohdalla, koska luotonantajat vaativat yleensä henkilökohtaisia takauksia tai muita vakuuksia suuremman luottoerän ollessa kysymyksessä. Useimmat yhtiön velvoitteet ovat kuitenkin sellaisia, etteivät osakkaat ole niistä vastuussa. Tyypillisiä tällaisia velvoitteita ovat esim. verot, työpalkat, vuokra-ja laskuvelat.70

2.9 Yritysmuodon muuttaminen

Kommandiittiyhtiön muuttaminen avoimeksi yhtiöksi

Kommandiittiyhtiö muuttuu avoimeksi yhtiöksi , kun sen yhtiösopimusta muutetaan niin, ettei yhtiöön jää äänettömiä yhtiömiehiä. Äänettömät yhtiömiehet joko ottavat itselleen henkilökohtaisen vastuun yhtiön velvoitteista tai eroavat yhtiöstä. Yhtiömuodon muuttaminen on myös mahdollista ilman yhtiösopimuksen muutosta, jos vastuunalaiset yhtiömiehet ostavat tai lunastavat äänettömien yhtiömiesten yhtiöosuudet itselleen tai ne lunastetaan yhtiölle.71 72

Kommandiittiyhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi

Kommandiittiyhtiön tulee olla rekisteröity kaupparekisteriin ennen kuin se voidaan muuttaa osakeyhtiöksi. Yhtiön osakeyhtiöksi muuttamisen yhteydessä on hyväksyttävä OYL:n mukaisesti laadittu yhtiöjäijestys. Yhtiömuodon muutosta koskevasta päätöksestä on laadittava asiakirja, josta käy ilmi yhtiöjäijestys ja kunkin osakkaan nimi, osoite sekä hänelle tulevien osakkeiden määrä.7- Uuden osakeyhtiön osakkeenomistajiksi voi tulla ainoastaan entisiä yhtiömiehiä. Jos osakeyhtiön osakkaiksi halutaan sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole olleet kommandiittiyhtiössä yhtiömiehinä, on heidät joko yhtiösopimuksen muutoksella

70 Kyläkallio ym. 1997, 3-4

71 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 313 72 Koski 1999, 16:5

otettava yhtiömiehiksi tai sitten on päätettävä osakeyhtiöksi muuttamisen jälkeen uuden osakeyhtiön osakeannista. Kommandiittiyhtiön muuttuminen osakeyhtiöksi ei poista vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtaista velkavastuuta ennen muutosta syntyneisiin sitoumuksiin. Äänettömien yhtiömiesten vastuu sen sijaan muuttuu kommandiittiyhtiön velkojen osalta samankaltaiseksi kuin osakeyhtiön osakkaan vastuu.73

Yhtiömuodon muuttamisessa kommandiittiyhtiömuoto on joustavampi kuin osakeyhtiö. Osakeyhtiö yritysmuotona on siinä suhteessa lopullinen, että sitä ei voida jatkuvuus säilyttäen muuttaa toiseksi yritysmuodoksi. Osakeyhtiömuotoisen toiminnan voi muuttaa toiseksi ainoastaan purkamalla osakeyhtiö, jolloin yhtiön toiminta lakkaa, ja perustamalla sen jälkeen uusi yhtiö.74 Osakeyhtiön purkamiseen liittyy kuitenkin aina veroseuraamuksia, koska toiminnan jatkuvuutta ei voida säilyttää.

2.10 Yhtiön purkaminen

Koni m an diittiyhtiö

Lakisääteisiä kommandiittiyhtiön purkamisperusteita ovat Wilhelmsson &

Jääskisen75mukaan seuraavat:

•

Jos yhtiötä ei ole perustettu määrätyksi yhtiökaudeksi vaan yhtiösopimus on voimassa toistaiseksi, yhtiömiehenä on oikeus irtisanoa yhtiösopimus milloin tahansa. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta, mikäli toisin ei ole sovittu.

73 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 314-317 74 Leppiniemi 1997, 114

75 Wilhelmsson & Jääskinen 1992, 228-245

•

Jokaisella yhtiömiehenä on oikeus vaatia yhtiön purkamista, jos yhtiö on perustettu määrätyksi yhtiökaudeksi.

•

Toiset yhtiömiehet voivat vaatia yhtiön purkamista vastuunalaisen yhtiömiehen konkurssin vuoksi. Jos purkamista ei vaadita, konkurssissa oleva yhtiömies ei kuitenkaan voi enää toimia entiseen tapaan yhtiössä, jos toiset yhtiömiehet ja konkurssipesä eivät tähän suostu.

•

Toiset yhtiömiehet voivat vaatia yhtiön purkamista kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöosuuden ulosmittauksen perusteella.

•

Kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen kuoltua toisilla yhtiömiehillä sekä yhtiömiehen kuolinpesällä on oikeus vaatia yhtiön purkamista.

•

Purkamista voidaan vaatia olennaisen yhtiösopimusrikkomuksen tai yhtiön edun vastaisen toiminnan vuoksi. Yhtiösuhteen edellytysten raukeamisena pidetään myös toimintaedellytysten olennaista heikkenemistä.

•

Äänettömän yhtiömiehen kuolema, konkurssi tai yhtiöosuuden ulosmittaus eivät ole kommandiittiyhtiön purkamisperusteita, jos toisin ei ole sovittu. Yhtiö voi edellä mainituista seikoista huolimatta jatkaa toimintaansa normaalisti.

Äänettömän yhtiömiehen panoksen palauttaminen voi kuitenkin johtaa yhtiömuodon muuttumiseen avoimeksi yhtiöksi, jos äänettömiä yhtiömiehiä on ollut vain yksi. Tilanne voi myös johtaa yhtiön lopettamiseen , jos yhtiössä on

ollut vastuunalaisia yhtiömiehiä vain yksi, sillä sekä avoimessa yhtiössä että kommandiittiyhtiössä on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä.76

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö voidaan purkaa monella eri tavalla. Ensiksikin purkaminen voi tapahtua niin, että yhtiökokous päättää tai tuomioistuin määrää yhtiön asettamisesta selvitystilaan. Selvitystilan aikana yhtiön toiminta lopetetaan, velat maksetaan ja jäljelle jäävä omaisuus jaetaan osakkaiden kesken.77

Toiseksi purkaminen voi tapahtua siten, että rekisteriviranomainen poistaa yhtiön kaupparekisteristä. Tämän rekisteristä poistamisen syynä on se, että yritys ei ole tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana rekisteri-ilmoitusta. Kolmanneksi osakeyhtiö voi myös purkautua konkurssin seurauksena.78 79

Vapaaehtoinen selvitystila

Yhtiökokous voi vapaasti periaatteessa milloin tahansa päättää yhtiön asettamisesta selvitystilaan. Päätös vapaaehtoisesta selvitystilasta on pätevä, jos sitä kannattaa 2/3 annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.77

Pakkoselvitystila

Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, sen on viipymättä laadittava selvitystilatase ja tarkastutettava se yhtiön tilintarkastajilla. Jos oma pääoma tämän taseen mukaan on vähemmän kuin puolet osakepääomasta, hallituksen on kutsuttava yhtiökokous koolle kahden kuukauden kuluessa päättämään yhtiön asettamisesta selvitystilaan. Päätöstä ei

76 Lehti 1988, 117

77 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 462 78 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 462 79 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 463

tarvitse tehdä tässä yhtiökokouksessa, vaan se voidaan tehdä myös vuoden kuluessa pidettävässä yhtiökokouksessa. Jos uudessa yhtiökokouksessa ei esitetä tasetta, jonka mukaan oma pääoma on yli puolet osakepääomasta, yhtiökokouksen on päätettävä yhtiön asettamisesta selvitystilaan.80

2.11 Yhtiöoikeudellisten seikkojen vaikutus yhtiömuodon valintaan

Vaikka verotus on yksi tärkeimmistä kriteereistä valittaessa omalle yritykselle yritysmuotoa, verosyiden lisäksi yritysmuodon valintaan vaikuttavat kuitenkin myös yhtiöoikeudelliset tekijät. Näitä ovat esimerkiksi yrittäjän vastuu yrityksen sitoumuksista, mahdollisuus muuttaa yritysmuoto toiseksi, minimi- pääomavaatimus, mahdollisuus yksityisottoihin sekä yrityksen hallinnollinen joustavuus.

2.11.1 Yrittäjän vastuu yrityksen velvoitteista

Tehtäessä yritysmuodon valintaa kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiön välillä kannattaa verotukseen liittyvien seikkojen lisäksi huomioida myös yrittäjän vastuukysymys.

Kommandiittiyhtiöissä omistajayrittäjän vastuu yhtiön sitoumuksista on rajoittamaton, kun taas osakeyhtiössä yrittäjä vastaa yhtiön veloista vain erillisen sitoumuksen perusteella. Kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista kuin omista henkilökohtaisista sitoumuksistaan.

Yhtiön velkoja voi yhtiön maksukyvyttömyyttä selvittämättä vaatia saataviaan suoraan keneltä tahansa yhtiömiehistä. Tämä taas vaatii yhtiömiesten välistä hyvää luottamusta. Osakeyhtiön osakkaan vastuun rajoittaminen sijoitettuun pääomaan

80 Backman ym. 1997, 188-190

mahdollistaa käytännössä omistuksen ja johdon eriytymisen, helpottaa osakkeiden siirrettävyyttä sekä vähentää myös osakkaan tarvetta valvoa muita osakkaita.81 Yleensä yrityksen koon ja omistajien määrän kasvaessa on suhteellisen luontevaa valita osakeyhtiö yritysmuodoksi. Tällöin yrittäjän henkilökohtainen vastuu vähenee, mutta yritystä koskevat muodolliset vaatimukset lisääntyvät. Erityisesti yrityksen lisärahoituksen kannalta osakeyhtiö on kannattava, sillä osakeyhtiössä voi olla useita sijoittajia ja rajoitettu vastuu yhtiön sitoumuksista helpottaa oman pääoman hankintaa ulkopuolisilta.82

Toisaalta pienyrityksen ollessa kyseessä vastuu osakeyhtiön sitoumuksista saattaa kuitenkin muodostua samankaltaiseksi kuin kommandiittiyhtiöissä pankkien ja luottolaitosten vaatiessa henkilökohtaisia takauksia lainoihin.83 Tässäkin tapauksessa osakkaat vastaavat omaisuudellaan vain pankkiasioista eivät yhtiön muista sitoumuksista. Lisäksi useimmiten pankkilainoihin kohdistuvaa vastuuta voidaan rajata erityispanttauksilla. Kommandiittiyhtiössä vastuunalaisen yhtiömiehen omavastuu on jatkuvaa eikä sitä voida rajata.84 85 Yritysmuodolla on siten huomattava merkitys yrittäjän riskinhallinnan kannalta, eikä yritysmuotoa siten tulisikaan valita ainoastaan verosyiden perusteella.8'

2.11.2 Sijoitettavan pääoman vaatimus

Yritysmuodon valinnassa on myös otettava huomioon yrittäjän mahdollisuus sijoittaa perustamisvaiheessa pääomaa yritykseen. Kommandiittiyhtiöissä yhtiömiehet lukuun ottamatta äänetöntä yhtiömiestä voivat vapaasti valita

81 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 29 82 Kari ym. 1998, 23

83 Kyläkallio ym. 1997, 3-4 84 Mäkinen 1996, 39

85 Arpalahti & Kotila 1997, 33

sijoittavatko he yhtiöön pääomana muutakin kuin oman työpanoksensa. Sen sijaan osakeyhtiöissä sijoitettavan osakepääoman määrä ei ole vapaasti valittavissa, vaan sen on oltava vähintään 8000 euroa (47565,84 mk). Lisäksi kommandiittiyhtiöissä oman pääomanehtoisten sijoitusten tekeminen toiminnan aikana on huomattavasti joustavampaa kuin osakeyhtiöissä, joissa vaaditaan monenlaisia muodollisuuksia kaupparekisterimerkintöineen.86 87 88

2.11.3 Edellytykset muuttaa yritysmuoto toiseksi

Usein yritysmuodon muutostarvetta pohditaan verotuksellisista lähtökohdista ja verotus onkin muodonmuutoksen alkuun paneva tekijä. Mutta yritysmuodon muuttaminen saattaa tulla useasta muustakin syystä aiheelliseksi. Näitä ovat esimerkiksi toiminnan laajeneminen ja kehittyminen, pääomatarpeen kasvaminen, osakaspohjan kasvattaminen sekä vastuukysymykset89

Huomattavaa on kuitenkin se, että valittu yritysmuoto ei ole välttämättä muutettavissa toiseksi. Kommandiittiyhtiön kohdalla tämä ei tuota ongelmia, sillä yhtiö voidaan vapaasti muuttaa toiseksi yritysmuodoksi, jos muuttaminen tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi yritystoiminnan laajenemisen vuoksi. Sen sijaan valittaessa osakeyhtiötä on oltava varma, että juuri tämä yritysmuoto on oikea.

Sillä osakeyhtiömuoto on lopullinen. Jos osakeyhtiö halutaan muuttaa toiseksi yhtiömuodoksi, on se ensin selvitysmenettelyn avulla purettava.90

86 Koponen 1998a, 10 87 Kyläkallio ym. 1997,5 88 Penttilä 1997, 306 89 Järvenoja 1998, 32 90 Koponen 1998a, 43

2.11.4 Yritysmuodon hallinnollinen joustavuus

Osakeyhtiön hallinto on kommandiittiyhtiöihin verrattuna raskasta.

Osakeyhtiölain säännökset on laadittu suuryritysten sekä niiden osakkaiden tarpeita silmällä pitäen, mutta kaikenkokoisten yritysten on niitä noudatettava.

Kommandiittiyhtiön hallinto on sen sijaan suhteellisen suoraviivaista. Pakottavia lain määräyksiä hallinnon järjestämiseen on vähän. Näin ollen kommandiittiyhtiön yhtiömiehet voivat esimerkiksi liittyä yhtiöön suhteellisen yksinkertaisesti. Yhtiöön liittyminen voi tapahtua jopa ilman pääomapanosta, mikäli kyseessä on vastuunalainen yhtiömies.91 92 Sen sijaan osakeyhtiön osakkaaksi ryhtyminen edellyttää aina pääomapanosta.

Pienyhtiöille monimutkaiseksi ja raskaaksi käyvää hallintoa on kuitenkin tarkoitus helpottaa uudistamalla osakeyhtiölakia. Parannukset keventäisivät selvästi yrityksen perustamisen byrokratiaa. Muun muassa yhtiöjärjestyksen laatimista on tarkoitus helpottaa tarjoamalla valmis pohja perusyhtiöjärjestykseksi.

Lisäksi yhtiön perustaminen olisi laillista ilman perustamiskokousta. Hallinnointia helpottamaan on lisäksi tarkoitus säätää laki, joka sallisi yhtiökokouksen asioista päätettävän kirjallisesti ilman erityisen kokouksen pitämistä.93

2.11.5 Varojen käyttö ja yritystulon jakaminen

Yhtiömuodon muuttamisen lisäksi kommandiittiyhtiöiden eduksi on myös luettava varojen vapaa käyttö yksityisottojen muodossa sekä mahdollisuus sopia joustavasti yritystulon ja netto varallisuuden jakamisperusteista.94

91 Mäkinen 1996, 39 92 Järvenoja 1997, 42 93 Palo-Närhinen 1999 94 Ikkala ym. 1997, 33

Vastuunalaiset yhtiömiehet voivat käyttää yhtiön varoja ilman erillisiä sopimuksia, jos yhtiösopimuksessa ei ole varojen käyttöä koskevia rajoituksia.

Yksityisottojen vaarana on kuitenkin se, että ne voivat ylittää yhtiöön kertyneiden voittovarojen määrän, jolloin oma pääoma muuttuu negatiiviseksi. Negatiivinen oma pääoma taas johtaa yleensä veroseuraamuksiin lähinnä korkojen vähennysoikeuden menetyksen vuoksi. Osakeyhtiön osakas ei voi nostaa yhtiöstä varoja laillisesti niin paljon, että yhtiön oma pääoma menisi negatiiviseksi.

Osakeyhtiössä voittovaroja voidaan siirtää osakkaille ainoastaan osinkoina tai lainana. Kummankin maksua rajoittaa kuitenkin yhtiön voitonjakokelpoisten varojen määrä. Osinkojen maksuun tarvitaan lisäksi yhtiökokouksen päätös ja lainojen maksuun hallituksen päätös sekä lainaa turvaava vakuus. Selkeät varojen nostorajoitukset kuitenkin vähentävät osakkaiden välisiä ristiriitatilanteita, joita saattaa kommandiittiyhtiössä syntyä yhtiömiesten kesken, jos varojen nostamisesta ei ole lainkaan sovittu.95

2.11.6 Yrityksen menestyminen

Kommandiittiyhtiössä yhtiön oma pääoma voi tappiollisen toiminnan takia muodostua negatiiviseksi ilman, että yhtiötä tarvitsisi sen takia purkaa. Jos sen sijaan osakeyhtiössä on useampi tappiollinen tilikausi ja tappiot joudutaan kattamaan yhtiön omasta pääomasta, on vaarana, että yhtiön oma pääoma laskee alle puoleen yhtiön osakepääomasta. Jos osakeyhtiön oma pääoma on vähemmän kuin puolet osakepääomasta, on hallituksen kutsuttava yhtiökokous koolle käsittelemään yhtiön asettamista selvitystilaan. Viimeistään vuoden kuluttua tämän yhtiökokouksen pitämisestä on yhtiö asetettava selvitystilaan, jos yhtiökokoukselle ei voida esittää tasetta, jonka mukaan yhtiön oma pääoma on vähintään puolet osakepääomasta.

95 Mäkinen 1996, 39-40

Pakkoselvitystilasäännösten rikkomisen seurauksena yhtiön johdolle ja tilitarkastajille voi syntyä henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu velkojille aiheutuvista vahingoista. Vastuu voi syntyä esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

• Hallitus on laiminlyönyt velvollisuutensa kutsua koolle yhtiökokous käsittelemään yhtiön asettamista selvitystilaan.

• Hallitus on laiminlyönyt velvollisuutensa hakea selvitystilapäätöstä tuomioistuimelta.

• Hallitus on laatinut virheellisen tilinpäätöksen.96

3 YHTIÖIDEN VEROTUS JA SEN VAIKUTUS YHTIÖMUODON

VALINTAAN

Verotus on yksi keskeisimmistä tekijöistä yritysmuotoa valittaessa.

Osakeyhtiömuoto on eriytetyn tuloverojärjestelmän käyttöönoton jälkeen yleisesti mielletty verotuksellisesti muita yritysmuotoja edullisemmaksi. Käsitys osakeyhtiön edullisuudesta ei kuitenkaan perustu siihen, että osakeyhtiön omistajalla olisi muihin yritysmuotojen omistajiin verrattuna paremmat mahdollisuudet saada yrityksestä pääomatulona verotettavaa tuloa. Itse asiassa tässä suhteessa erot ovat vähäiset. Käsitys osakeyhtiöiden edullisuudesta perustuu osakeyhtiöiden mahdollisuuteen jättää voittovaroja yritykseen alhaisella yhteisöverokannalla. Henkilöyhtiöissä sen sijaan yhtiön tuottama tulos verotetaan vuosittain ja suurin osa tulosta purkautuu verotettavaksi pääosin ansiotulona, jolloin verokanta nousee etenkin suurissa tuloissa progression takia huomattavan korkeaksi.97

96 Airaksinen & Jauhiainen 1997, 463-468 97 Penttilä 1997, 303

Henkilöyhtiöiden verotuksellista asemaa suhteessa osakeyhtiöihin on vuodesta 1997 alkaen pyritty parantamaan nostamalla pääomatulon laskentakorkokantaa ja lukemalla osa palkoista nettovarallisuuteen. Näillä toimenpiteillä on pyritty lisäämään omistajayrittäjän mahdollisuuksia saada pääomatulona verotettavan tulon osuutta suuremmaksi.98 99

Seuraavassa on tarkoituksena selvittää kommandiittiyhtiöiden ja osakeyhtiöiden verotuskäytäntöjen lisäksi verotuksen tasapuolistamiseksi tehtyjen muutosten vaikutuksia.

3.1 Yritysmuotojen käsittely verotuksessa

Kommandiittiyhtiöt kuuluvat henkilöyhtiöihin, joita käsitellään verotuksessa elinkeinoyhtyminä. TVL:n mukaan elinkeinoyhtymät eivät ole erillisiä verovelvollisia vaan yhtiöiden tulo jaetaan kokonaan yhtiömiehille verotettavaksi pääomatuloksi ja ansiotuloksi riippumatta siitä, jättääkö yrittäjä osan voittovaroista yritykseen vai ei ". Myös elinkeinoyhtymän saamat osingot sekä niihin liittyvät yhtiöveronhyvitykset jaetaan suoraan verotettaviksi yhtiömiehillä.100 Tämä merkitsee sitä, että kommandiittiyhtiön tuloslaskelmaan kirjatut osinkotulot vähennetään yhtiön verotettavasta tulosta. Jos kommandiittiyhtiö saa osinkoja ulkomailta, näitä ei kuitenkaan jaeta verotettavaksi yhtiömiesten tulona, vaan ne verotetaan yhtiön tulona.101

Vaikka yhtiön tulos verotetaan yhtiömiehillä, on yhtiön pidettävä omaa kirjanpitoa ja tehtävä oma veroilmoitus. Osuus yhtymän tulosta lisätään yhtiömiehen muihin

aB Penttilä 1997, 304 99 Viherkenttä 1997, 15

100 Verohallituksen julkaisu 618 1998, 15.9 101 Raunio 1998, 65

tuloihin ja yhtiömiehiä verotetaan yhtiöstä saadun tulo-osuuden ja muiden saamiensa tulojen yhteismäärästä.10"

Kaupparekisteriin merkitty osakeyhtiö on sen sijaan itsenäinen verovelvollinen.

Osakeyhtiön saama tulo verotetaan 28 prosentin yhteisöverokannalla verotettavan tulon määrästä tai laadusta riippumatta. Osakeyhtiön toiminnan tuottama tulo luetaan siten yhtiön tuloksi, eikä tämä tulo sellaisenaan vaikuta osakkaan verotukseen. 102 103

3.1.1 Yhtiön voiton ja tappion verotus

Kommandiittiyhtiöt

Koska kommandiittiyhtiö ei ole erillinen verosubjekti, on yhtiön tuottama tulo jaettava verotettavaksi osakkaille. Elinkeinoyhtymän-tappiota ei sen sijaan jaeta osakkaille, vaan se vähennetään yhtymän tuloksesta 10 seuraavan vuoden aikana.

Näin ollen, vaikka voitto jaetaankin verotettavaksi yhtiömiehille, yhtiömiehet eivät saa vähentää yhtymän tappiota omassa verotuksessaan.104

Osakeyhtiöt

Yhtiöveron hyvitysjäijestelmä on keskeinen tekijä määrättäessä osakeyhtiölle maksettavaksi tulevaa tuloveroa silloin, kun yhtiö jakaa osinkoa. Yhtiön jakamaan osinkoon sovelletaan yhtiöveron hyvityslakia. Jos yhtiö jakaa osinkoa, yhtiön on maksettava osingonjaon perusteella tuloveron vähimmäismäärä eli yhtiölle maksuunpannaan ainakin tämän vähimmäismäärän suuruinen tulovero. Tuloveron vähimmäismäärä on tällä hetkellä 7/18 jaettavan osingon määrästä.105

102 Verohallituksen julkaisu 690 1998, 27 103 Ikkala ym. 1997, 39

104 Verohallituksen julkaisu 690 1998, 28 105 Ikkala ym. 1997, 39

Lopullisen veron määräämiseksi tätä tuloveron vähimmäismäärää verrataan vertailuveroon, joka on yhtiön tuloksen perusteella maksuunpantava vero. Jos vertailuvero on pienempi kuin tuloveron vähimmäismäärä, yhtiön on maksettava täydennysveroa. Päinvastaisessa tilanteessa yhtiölle syntyy veroylijäämää. Jos sen sijaan jaettava osinko vastaa tilikauden tulosta, veroylijäämää ei synny eikä yhteisölle tule maksettavaksi täydennysveroa. Kertyneet veroylijäämät voidaan käyttää seuraavan kymmenen vuoden aikana mahdollisesti määrättävän täydennysveron pienentämiseen. Muutoin ei veroylijäämiä voida käyttää.

Täydennysveron maksaminen merkitsee aina ylimääräistä verokustannusta.

Jaettavan osingon määrää suunniteltaessa kannattaakin pyrkiä välttämään täydennysveroa.

Esimerkki. Yhtiön verotettava tulo on 100 000 markkaa. Yhtiö jakaa osinkoa 90 000 markkaa. Yhtiön verot määräytyvät seuraavasti:

Vertailuvero ( 28 % *100 000 mk) 28 000 mk Tuloveron vähimmäismäärä ( 7/18 * 90 000 mk) 35 000 mk

Täydennysvero 7 000 mk

Yhtiölle maksuunpantavat verot ( 28 000 mk + 7000 mk) = 35 000 mk

Osakeyhtiöissä tappiot ovat myös kuten kommandiittiyhtiöissä tietyin edellytyksin vähennettävissä seuraavan 10 verovuoden tulosta. Tärkein vähentämisen edellytys on se, ettei yli puolet yhtiön osakkeista ole vaihtanut omistajaa muun kuin testamentin tai perinnön vuoksi. Omistajavaihdoksesta huolimatta tappion vähentäminen saattaa olla mahdollista esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa, jos pystytään osoittamaan, että tappion vähentäminen on yrityksen jatkuvuuden kannalta välttämätöntä.106 107

106 Koponen 1998a, 36-41 107 Leppiniemi 1997, 26-27

3.1.2 Osakkaan verotus

Jaettaessa yhtiön tuloa verotettavaksi kommandiittiyhtiön osakkaille lähtökohtana on yhtiösopimus. Tällöin esimerkiksi kommandiittiyhtiön äänettömälle yhtiömiehelle jaetaan ensin hänelle kuuluva korko pääomasijoituksesta ja vasta loput jaetaan vastuunalaisille yhtiömiehille heidän osuuksiensa mukaan.

Yhtiömiestä verotetaan hänelle yhtiösopimuksen mukaan kuuluvasta voitto- osuudesta108 109. Yhtiömiehen saamaa tulo-osuutta verotetaan sen verovuoden tulona, jonka aikana yhtiön tilikausi päättyy.110

Vaikka osakeyhtiöt ovatkin itsenäisiä verovelvollisia, verotetaan yksityisissä osakeyhtiöissä osakkeenomistajalle maksettu osinko saajansa ansio- ja pääomatulona. Osakeyhtiön osakasta verotetaan kuitenkin vasta silloin, kun hän nostaa osinkoa yhtiöstä. Tällöin osakkaalla on ainakin periaatteessa mahdollisuus lykätä tulon verottamista haluttuun ajankohtaan jättämällä tulot yhtiöön.111

3.1.3 Jako ansio- ja pääomatuloon verotusta varten

Sekä kommandiittiyhtiöissä että yksityisissä osakeyhtiöissä osakkaalle jaettava osuus yhtiön tuloksesta on joko ansiotuloa tai pääomatuloa riippuen siitä, onko yrityksellä nettovarallisuutta. 112 (nettovarallisuuden laskentaa on selvitetty tarkemmin luvussa 3.2). Jos nettovarallisuutta ei ole tai se on negatiivinen, tulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi.

108 Ikkala ym. 1997, 33 109 Koponen 1998a, 34

110 Verohallituksen julkaisu 618 1998, 15.9 111 Arpalahti & Kotila 1997, 26-29

112 Arpalahti & Kotila 1997, 24