Ajallisuus arkkitehtuurissa - puun patinoitumisen estetiikasta

A J A L L I S U U S A R K K I T E H T U U R I S S A –

p u u n p a t i n o i t u m i s e n e s t e t i i k a s t a

Me tr op o l ia am ma t tik ork eak o ul u Rak en n us ark k i te ht u uri

Op i nn äy te ty ö Emm a To rk k e l

A J A L L I S U U S A R K K I T E H T U U R I S S A - p u u n p a t i n o i t u m i s e n e s t e t i i k a s t a

Metropolia ammattikorkeakoulu Rakennusarkkitehtuuri

Opinnäyte työ 07.05.2021 Sivumäärä: 59

Emma Torkkel Helsingiss ä 07.05.2021

TIIVISTELMÄ

Tekijä: Emma Torkkel

Otsikko: Ajallisuus arkkitehtuurissa – Puun patinoitumisen estetiikasta Sivumäärä: 59 sivua

Aika: 07.05.2021

Tutkinto Rakennusarkkitehti (AMK) Tutkinto -ohjelma: Rakennusarkkitehtuuri Ammatillinen pääaine: Rakennusarkkitehtuuri Ohjaajat: Lehtori, Kaisa Hyyti

Lehtori, Jarkko Könöne n

Puu on vanhimpia rakennusmateriaal eja ihmisen histor iassa.

Puuhun liite tään positiivisi a mielikuvia, koemme sen kosketus - ja näköais tillamme ja yhdistämme sen luontoon. Käsittelemättömät puurakennukset yhdistetään perinteisesti apurakennuksiin kaupunkien ulkopuolelle. Nykyarkkitehtuurissa käsittelemättömän puumateriaalin käyttö on kuitenkin yleistynyt myös kaupungeissa. Puurakentamisen kasvua toivotaan, s illä puu toimii hiilen varastona ja siten osaltaan hillitsee ilmas tonmuutosta.

Opinnäyte työssä käsit ellään puun ajallisuutta, patinaa sekä sitä, miten puu vanhenee arvokkaasti. Työllä py ritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: Miten arkkitehtuurin keinoin voidaan huomioida puun patinoitumisen estetiikkaa ? Tätä tutkimusongelmaa selvittääkseen työssä perehdytään puun biologiaan ja käyttäytymiseen ympäristöras itusten seurauksena.

Ajallisuuden käsittelyyn käytän apuna fenomenologisesta ympäristöestetiikas ta ammennettua ajattelua ja ymmärrystä ajas ta ja ajan jäljestä materiaalin pinnassa. Aihetta käsittelen kirjallis uus- sekä referenssitutkielman menetelmin. Työ pohjautuu valokuvin hanki ttuun aineis toon puun eri vaiheista matkalla kohti sen niin kutsuttua l opullista ulkomuotoa. Työ rajautuu käsitte lemättömään puumateriaaliin r akennusten julkis ivuissa sekä ulkotiloissa.

Työn tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää ymmärrystä ympäristön, puulajien sekä rakenteellisen suojauksen merkityksestä puun patinoitumisen estetiikassa.

Ympäristöolosuhteet muokkaavat puun pintaa eri tavoin , ja eri puulajit muodostavat erilaisen patinan. Rakenteellisella suojauksella taas edesautetaan puupinnan säily mistä, jolloin pinnan patinoituminen on mahdollis ta.

Avainsanat: Puu, estetiikka, ympär istöestetiikka, patina

ABSTRACT

Author: Emma Torkkel

Title: Temporality in Archite cture – The Aesthetic Change of Wood Number of Pages: 59

Date: 7 May 2021

Degree: Bachelor of Construction Architecture Degree P rogramme: Construction Architecture

Professional Major: Construction Architecture Instructors: Kaisa Hyyti, Senior Lecturer

Jarkko Könönen, Senior Lecturer

Wood is one of the oldest building materials in human his tory. It has a primarily positive image linked with nature and all the benefits that come with it. Untreated wood structures are often linked with auxiliary buildings like sheds and barns built alongs ide rural houses. With modern architecture, untreated wood is becoming more popular as a building material within urban areas. It is hope d that this trend continues, and untreated lumber becomes more widely used because it stores carbon dioxide, th us helping with global warming.

My thesis will go over the temporality of wood, patina and how wood gets older while supporting its structur al value. This thesis will try to answer the question of inquiry: How does architecture acknowledge woods patina? In solving this research problem, my research will focus on the biology of wood and its behavior when affected by environmental str ains. When dealing with temporality, I will be using thoughts and ideas drawn from phenomenological ae sthetics. I will be usin g critical and exhaustive think ing, understanding of time and marks of time on the material's surface. I will deal with the subject with the literary and reference thesis method. The thesis will be based on acquired photographic material about the differen t stages of wood when it is approaching its "final state". The research will limit itself to unprocessed lumber either on the façade of buildings or otherwise unprotected from nature.

The most important conclus ion from this thesis will be the understanding of the importance of the environment, tree species and structur al protection when dealing with the aesthetics of patina. Environmental cir cumstances mold woods surface in diverse ways, and other wood species will form various patina. Structur al pr otecti on will help the longevity of the wooden surface and make patina possible.

Keywords: Wood, Aesthetic, Environmental Aesthetics, Patina

KÄSITTEITÄ

AJALLINEN KESTÄVYYS: Ajallisella kestävyyd ellä tarkoitetaan materiaalin kestävyyttä esteettise sti ja rakenteellisesti kestävästi. Kestävyyteen vaikuttavat suunnitteluratkaisut eli rakenteellinen suojaus . Kestävyys myös mahdollistaa patinan muodostumisen puun pintaan.

PATINA: Patinalla tarkoitetaan positiivis ia k äytön ja iän luomia jälkiä¹. Patinaan ei lueta materiaalin pintaan kertyvää likaa. Puun patinoituminen on pitkä ja monien vaiheiden ja syiden kautta tapahtuva prosessi.²

RAKENTEELLINEN Suunnitteluratkaisuilla saavutettu suoja SUOJAUS: puuta kuluttav ia ympäristöolosuhte ita

vastaan. ¹M u s e o vi r a s t o , 2 0 2 1 .

2K a i l a P : T a l o t o h t o r i , r a k e n t a j a n p i k k u j ä t t i l ä i n e n . 1 9 9 7 . S i vu 5 7 0 .

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

JOHDANTO 3

TU TK IM US 3

M OT I IV I 4

TAUS T OI TUS 5

TEORIA 7

ESTET I IK KA 7

YM PÄ RI ST ÖE S TE T I IK KA 7

AJALL IS UUS K ÄS I T TE E N Ä 8

PA TI NA N A RV O 11

PUU JA AJALLISUUS 12

PUU N ES TET I IK KA 12

PUU LAJ IEN KÄ YT T Ö U LK OT IL O ISSA 15

MIS TÄ SY NT YY PU UN PA TI NA ? 17

PUU LAJ IEN VA I KUT US PA TI NA N SY NT YY N 27

AJALL IS UU DEN H U OM I O I VA A RK KI TE H TUU R I 33

LOPUKSI 43

JO H T OP ÄÄ TÖ KSE T 43

TE OR IA N S OVE LT AM I NE N 45

LO PP US A NA T 49

LÄHTEET 55

J O H D A N T O TUTKIMUS

Opinnäyte työssä seuraan käsittelemättömän puun ikääntymisen muutoksia r akennusten julk isivuissa ja ulkotiloissa. Rajaan työni koskemaan käsittelemätöntä puuta. Tätä perustelen sillä, että luonnollis ta puun estetiikkaa voidaan ymmärtää paremmin, kun sitä ei ole käsitelty mitenkään. Koen että on hyv ä perehtyä puuhun sellaisenaan, ilman käs ittelyä, jotta ymmärrys puun luonteesta k asvaa. Hyvin suunniteltu puujulkisivu on kestäv ä ilman maalien tai muun pintak äsittelyn tuomaa suojaa¹.

Työssäni perehdyn siihen, miten puu materiaalina ikääntyy luonnollisesti ja s aa ajan patinaa. Patinalla tarkoitetaan positiivis ia käytön ja iän luomia jälkiä , jotka tuov at esiin materiaalin his toriaa ja ikää². Ajallisuuden ja patinan ymmärtämis essä opinnäytetyöni sivuaa ymp äristöestetiikkaa ja sieltä ammennettua ajatte lua ja ymmärrystä. Tätä käytän apuna pohdinnassa, miten rakennus vanhenee arvokkaasti. Puun patinaa tutkin pääasiassa kahden aistin, näk ö - ja kosketusais tin kautta. Kosketusaistin kautta aiheeseen

perehtymistä pidän tärkeänä, sillä kuten Juhani Pallasmaa teoksessaan Ihon silmät toteaa, k aikki aistit ovat lähtöisin kosketusaistista³.

Opinnäyte työni on jaettu kolmeen osaan : estetiikan teoriataustaan, puun ajallisuuden tarkaste luun sekä johtopäätöksiin ja teorian soveltamiseen suunnittelutyössä . Tutkielma on tarkoitettu luetta vaksi kirjan tapaan, aukeamittain.

Tutkimuskysymys: Miten arkkitehtuuri n keinoin voidaan huomioida puun patinoitumis en estetiikkaa ?

1S o i k k e l i A : K e s t ä vä p u u j u l k i s i v u . 2 0 0 2 . S i v u 7 2 .

2M u s e o vi r a s t o , 2 0 2 1 .

3P a l l a s m a a J , H e i n i n e n - B l o m s t e d t H : I h o n s i l m ä t . s . 1 1

MOTIIVI

Koen tutkimusaiheeni tärkeäksi, sillä se lisää ymmärrys täni puumateriaalien ikääntymisestä . Tämä auttaa ottamaan ikääntymisen huomioon jo suunnitteluvaiheessa . Oma näkemykseni puun vanhenemisesta rajoittuu tuoreen, juuri valmistuneeseen puumateriaalin , sekä har maaksi patinoituneen puumateriaalin välille. Myös ymmärry kseni eri puumateriaalien erilaisesta ajallisesta muutoksesta on ollut vähäistä ennen opinnäytetyön tekemistä. Näihin asioihin haluan opinnäytetyölläni pere htyä.

Tässä työssä haluan selvittää eri puumateriaalien patinoitumisen estetiikkaa, millä aikavälillä muutos tapahtuu , miten suunnittelur atkaisut voivat edesauttaa tätä prosessia ja voisiko patinasta tehdä suunnitte lun aiheen. Opinnäytetyö keskittyy yleisimpiin rakentamisessa käytettäviin puulajeihin, mäntyyn ja kuuseen sekä näiden lisäks i haapaan ja lehtikuuseen. Työn tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä puuarkkitehtuuris ta, ja siten edesauttaa omaa ammatillis ta os aamista ni suunnittelijana.

Työ opettaa puulajien käytöstä, puun vahv uuksista sekä puun luontevasta käytös tä.

Kiinnostukseni mater iaaleja kohtaa n syntyi aikaisemmista projekteista sekä rakennusarkkitehtuurin opintoihin kuuluvista materiaalikursseista . Niistä jäi kiinnostus syventyä ja tutkia materiaale ja tarkemmin. Vahvana inspir aation lähteenä on toiminut myös Peter Zumthorin Saint Benedict Chapel Sveits issä, jota myös käs itte len yhtenä esimerkkinä onnistuneesta materiaalien ajallisuuden huomioon ottamise sta.

”Rakennukset tulis i nähdä osana tulevaisuuden elämää ja n iiden tulis i vanheta kauniisti”¹

–Peter Zumthor

1V a r t o l a A : Y r i t ä n t e h d ä a i n a u u t t a . H a a s t a t t e l u P e t e r Z u m t h o r i s t a . A r k k i t e h t i 1 / 2 0 1 1 , E t i i k k a I Z u m t h o r

TAUSTOITUS

Puu on vanhimpia r akennusmateriaal eja ihmisen historiassa¹. Puulla on ollut Suomessa vahva osuus rakentamisessa aina 1900- luvun puoleen väli in asti ². Puuhun liittyy positiivis ia mielikuvia . Koemme sen kosketus- ja näköais tillamme ja yhdistämme sen luontoon.¹ Käsittele mättömät puurakennukset yhdistetään perinteisesti apurakennuksiin kaupungin ulk opuolella (kuva 1 s 6), mutta nykyarkkitehtuurissa k äsittelemätön puu on näkyvissä myös kaupungeissa³. Jotta puuta voidaan käyttää , on ymmärrettävä sen ominaispiirteet ja muutokset. Roy Mänttäri kirjassa Arkkitehtuuria puusta , puhuu puun käytön rehellisyydestä ja puun omien luonteenpii r teiden ymmärryksestä edellytyksenä hyvälle puuarkkitehtuurille.¹ Tätä ymmärrystä on tarkoitus kartoittaa tässä opinnäytetyössä.

Puun käyttöön liittyy myös ekologinen näkökulma.

Puurakentamisen toivotaan yleis tyvän , sillä puu toimii hiilen varastona ja si ten osaltaan hillitse e ilmas tonmuutosta.⁴ Lisäänty isikö k iinnos tus puurakentamiseen, jos s itä pide ttäisiin myös estetiikan näkökulmasta merkittävänä ? Jos näkemys puun käyttäy tymisestä ja muutoksista olisi laajemmin

suunnittelijoiden tiedossa, voisiko se lisätä kiinnostusta puurakentamista kohtaan?

1M ä n t t ä r i R : A r k k i t e h t u u r i a p u u s t a . 2 0 0 5 . S i vu t 6 j a 7 .

2K o t i l a V : P u u j u l k i s i vu j e n h i s t o r i a S u o m e s s a . 2 0 0 2 . S i vu 2 4 .

3I l o n e n J: K y s y m y k s i ä n y k y a r k k i t e h d i n p u u l l e . 2 0 0 5 . S i vu 1 9 .

4Y m p ä r i s t ö m i n i s t e r i ö . 2 0 2 1 .

Kuva 1 s 6: Ajan patin an ylleen saanut lato pellon reunalla. Kuva otettu 18.04.2021.

T E O R I A ESTETIIKKA

Kauneuskäsitteen tulkinta ; onko kauneus objektiivista va i subjektiivista?

Estetiikka on filosofian osa -alue, joka tarkastelee filosofisten kysymysten kautta kauneuteen, taiteeseen sekä esteettis iin ilmiöihin liittyviä te emoja. Estetiikkaa ja siihen liittyviä kysymyksiä on pohdittu aina Antiikin Kreikas ta lähtien. Yleisesti pidetään, että erillisenä filosofian osa -alueena estetiikkaa on tarkaste ltu ensimmäis en kerran saksalaisen filosof i Alexander Baumgar ten teoksessa Aesthetica , 1750-58.¹

Estetiikka jaetaan taidefilosofiaan ja ympäristöestetiikkaan.

Ympäristöestetiikka on näistä nuorempi suuntaus ja myös taidefilosofiaa pienempi estetiik an osa -alue.¹ Opinnäytetyössä estetiikkaa pyritään tarkastelemaan objektiivisesta näkökulmas ta. Patinan tarkaste luun liittyy kuitenkin vahvasti myös tarkaste lijan henkilökohtainen näkemys, jolloin näen myös subjektiivis en näkemyksen tarkastelun tärkeänä.

YMPÄRISTÖEST ETIIKKA

Luonnonympäristön estetiikas ta lähtöisin oleva ympäristöestetiikka k äsittää luonnonympäristön, rakennetun ympäristön sekä arkkitehtuurin ja tutkii näiden esteettistä arvoa ja kokemusta^{1 , 2}. 1900-luvulla ympäris töestetiikan piiriin on alettu lukea myös rakennetun ympäristön tar kastelu².

Ympäristöestetiikkaan luetaan myös fenomenologinen ympäristöestetiikka,² jonka avulla opinnäy tetyössä ajallisuutta tarkaste llaan. Fenomenologinen ympäristöestetiikka auttaa ymmärtämään aik aa, ajan kulumis ta sekä materiaalien pinnassa tapahtuvaa ajan jälkeä .

1P u o l a k k a , K : E s t e t i i k k a . 2 0 1 8 .

2F o r s s A - M : P a i k a n e s t e t i i k k a , E l e t y n j a k o e t u n y m p ä r i s t ö n fe n o m e n o l o g i a a . 2 0 1 1 . S i vu t 7 j a 8 .

AJALLI SUUS KÄSITTEENÄ

Puun ajallisuutta voidaan k äsite llä fenomenologisen ympäristöestetiik an teemojen kautta. Fenomenologiseen ympäristöestetiikkaan kuuluu moniaistillinen ympäristön havainnointi, paikan käsite , ja vuorovaikutus havaitsijan ja ympäristön välillä. Se on kehittynyt 1900 -luvulla ja sen suurina vaikuttajina ovat olleet varsinkin Mar tin Heidegger ja M aurice Merleau-Ponty.¹

Materiaalien ikääntymis tä voidaan k äsite llä paikan kokemuksen kautta. Paikan kokemiseen luetaan materiaalien pintojen käsittely ja tunnustelu, kaikki aistein havaittavat ominaisuudet.¹

Ajan kuluminen jaetaan histor ialliseen ja luonnolliseen aikaan.

Luonnollinen aika käsittää luonnollisten ilmiöiden tuomia muutoksia, kuten materiaalien ikääntymisen muutokset, kuluman ja rapautumisen. Historialliseen aikaan luetaan tapahtumat ja

aikak audet, tie toon perust uvat asiat. Materiaalien muutosta voidaan huomioida teoreetikko Pauline von Bonsdorffin mukaan prosessuaalisen muutoksen kautta. Prosessuaalisella muutoksella tarkoitetaan ajan luomaa luonnollis ta muutosta . Tätä voidaan aistia varsinkin mater iaalien pintoj en kautta, materiaalin ajan luomaa kulumista.¹

Materiaalien havaittavaan ajan luomaan k ulumiseen vaikuttaa materiaalivalinnat¹. T ämä vaikutus, ajallinen syvyys, korostuu luonnonmater iaaleissa, kuten puun, tiilen ja kiven pinnassa^{1 , 2}. Luonnolliset materiaa lit kertovat historiansa, niissä näkyy ik ä sekä miten niitä on k äytetty. Ajan luoma patina lis ää ajallis ta kokemusta.²

1F o r s s A - M : P a i k a n e s t e t i i k k a , E l e t y n j a k o e t u n y m p ä r i s t ö n f e n o m e n o l o g i a a . 2 0 1 1 . S i vu t 1 0 , 8 0 - 8 1 , 8 4 .

2P a l l a s m a a J , H e i n i n e n - B l o m s t e d t H : I h o n s i l m ä t . 2 0 1 6 . S i vu t 2 7 - 2 8 .

Ajallisuuteen liittyy myös käsitys kestävyydestä. Ilman kestävyyttä ei patina ehdi syntyä materiaalin pintaan (kuva 2 s 10). Ajallisella kestävyydellä tarkoitetaan tässä työssä materiaalin kestävyyttä ajassa rakenteellisesti ja esteettisesti.

Materiaalin ajalliseen kestävyyteen vaikutta vat suunnittelur atkaisut eli rakenteellinen suojaus . Hirsirakennusta voidaan suojata ympäristön vaikutuksilta esimerkiksi julkis ivuverhoilulla, jolloin ver hoilu muodostaa ympäris tölle alttiin kerroksen suojaamaan hirsirakennetta^{1 , 2}. Pystyjulkisivulaudoitus ta pidetään vaakalaidoitusta parempana vaihtoehtona sen paremman säänkestävyyden kannalta.

Puumateriaalin laadulla on kuitenkin suurempi vaikutus puun kestävyyteen.²

Puurakennuksen suunnitte lussa tärkeää on huomioida veden ohjaaminen pois rak ennuksesta. Puujulk is ivua tarkas tellessa kestävyyteen vaikuttaa vahvasti muun muassa julkisivulaudan paksuus sekä riittäv än pitk ät r äystäät veden ohjaamiseksi pois julkis ivusta ja julkis ivulaudoituksen riittävä e täisyys maasta.³

1K a i l a P : T a l o t o h t o r i . 1 9 9 7 . S i v u 4 1 5 .

2K o t i l a V : P u u j u l k i s i vu j e n h i s t o r i a S u o m e s s a . 2 0 0 2 . S i vu 3 2

3S o i k k e l i A : S u o m a l a i s t e n p u u j u l k i s i v u j e n p i t k ä a i k a i s k e s t ä y y s . 1 9 9 9 . S i vu 1 1 4 .

Kuva 2 s 10: Ajallisen muutoksen vaiheita. Kuva otettu 27.04.2021.

PATINAN ARVO

Patinan tark astelussa voidaan näkökulmaksi ottaa arvottaminen.

Arvottamisella voidaan tutk ia mikä tekee patinasta s äästämisen arvoisen. Patinaan ei lueta materiaalin pintaan kertyvää likaa . Puun patinoituminen on pitk ä ja monien v aiheiden ja syiden kautta tapahtuva muutos.¹ Mikä on patinan arvo ja miten patina arvotetaan?

Arvottaminen kuuluu osaksi rakennussuojelua ja restaurointia². Restauroinnilla pyritään noudattamaan vanhaa rakennustapaa, sekä huomioimaan rakennuksen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset ar votekijät³. Rakennussuojelun tavoitteena on suojella kulttuuriperin töä ja arvioida his toriallis ta, arkkitehtonista, r akenteiden sekä muutosten merkitystä². Arvottamista voidaan tarkaste lla historiallis en, arkkitehtonisten ja maisemallis ten ar vojen sekä taloude llisten ja käy tännön arvojen pohjalta. Arvotekijöihin luet aan ikä, alkuperäiset materiaalit, rakennustaiteellinen arvo, ympäristöarvot,

rakennushistoria ja -te kniikka sekä käytön ja tapahtumien tuomat arvot.³

Rakennussuojelun näkökulmasta patina luetaan pääas iassa säily tettäväksi arvoks i. Arvojen tarkastelu on kuitenkin aina erikseen arvioitava te kijä. Patina luo materiaalille historiallista arvoa.² Vanheneminen kuuluu osaksi var sinkin perinte isillä luonnonmater iaaleilla rakennettuja rake nnuksia^{3 , 4}. Vanhat materiaalit välittäv ät aikans a rakennustekniikkaa ja arkkitehtonisia ihanteita , jolloin myös niiden säilyttäminen nähdään tarpeellisena³.

1K a i l a P : T a l o t o h t o r i , r a k e n t a j a n p i k k u j ä t t i l ä i n e n . 1 9 9 7 . S i vu 5 7 0 .

2M ä k i ö E : R a k e n n u s o s i e n t y ö m a a - a i k a i n e n s u o j a u s . 2 0 0 3 . S i v u t 3 - 4 .

3J o k i n e n M , K a i l a P j a M a t t i n e n M : Y l e i s k o r t t i . 2 0 0 0 . S i v u t 3 j a 6 .

4P a l l a s m a a J , H e i n i n e n - B l o m s t e d t H : I h o n s i l m ä t . 2 0 1 6 . S i vu t 2 7 - 2 8 .

P U U J A A J A L L I S U U S PUUN ESTETIIKKA

Puu poikkeaa muista rakennusmateriaaleista siten, että se on orgaaninen tuote . Tällöin myös jokais ta puuta voidaan pitää omana yksilönään. Myös puulajit poikkeavat tois istaan . Tämän vuoksi puulaji voidaan valita eri käy ttötark oituksiin. Suomessa rakentamisessa käytetään pääasiassa havupuita . M änty ja kuusi ovat Suomessa yleisimmin käytetyt puulajit.¹

Puun biologinen väritys muodostuu s elluloosasta ja ligniinistä.

Selluloos a tuo puulle vaaleanharmaan ja ligniini kellertäv ä n sävytyksen, joka muuntuu ruskeaksi ligniinin hajotessa.¹ Väritykseen vaikuttav at myös puun kerrokset. Männyllä on tumma sydänpuu ja vaaleampi pintapu u, kuusella taas yhtenevän vaalea v äritys.² Puun e stetiikkaan vaikuttaa puun tekstuuri. Puun syiden suunta ja muoto, vuosirenkaiden jäljet, oksaisuuden määrä, onko leikattu k ohta sydänpuuta vai pintapuuta ovat puun

estetiikan k annalta merkityksellis iä (kaavio 1 s 12) .^{3 1}K a i l a P : T a l o t o h t o r i , r a k e n t a j a n p i k k u j ä t t i l ä i n e n . 1 9 9 7 . S i vu 2 3 6 , 2 3 7 , 2 3 9 - 2 4 1 , 5 7 0 .

2T i a i n e n A - R , P i h l a j a n i e m i J, L a k k a l a M : A r k k i t e h d i n h i r s i o p a s . 2 0 1 7 . S i v u 1 8 .

3S i i k a n e n U : R a k e n n u s a i n e o p p i . 2 0 0 1 . S i vu 1 8 .

Kaavio 1 s 12: Puun estetiikan kannalta tarkasteltavia tekijöitä.

Puun erilais ia vikoja ja vaurioita voidaan käsite llä puun lujuusominaisuuksien sekä ulkonäön perusteella. Puun tarkaste luun estetiik an kannalta vaikuttaa käyttökohde sekä tarkaste lijan subjektiivinen näkemys. Puun vikoihin luet aan kasvun, lahon, valmistuksen ja hyönteisten aiheuttamat viat.

Kasvuvikoihin muun mua ssa luetellaan ok sat, pihkaisuus sekä erilaiset syyhäiriöt se kä halkeamat.¹ Myös kuoren jäämisestä puun sisä än aiheutuva kaarnaroso, vioittuneeseen puuhun muodostuva koro, tiheämpää reaktiopuuta sekä erilais et syyhäiriöt luetaan puun vaurioiksi ^{1 , 2}. N äitä puun heikkouksia voidaan käs itellä estetiikan kannalta myös positiivis ina tekijöinä.

Esimerkiksi o ksaisuutta voidaan pitää puun vikana mutta myös puupintaa elävöittävänä tekijänä.¹

Materiaalien kokeminen on aina moniais tillista, jolloin pintaa tarkaste llaan koskettamalla, äänimaailmaa tarkkailemalla sekä tuoksujen avulla (kuva 3 s 14) ³. Kuten myös aikaisemmin on käsitelty, p uun tuntu mielletään yleisesti mielly ttäv äksi ⁴. Eero Paloheimo k äsittelee kirjassa Arkkitehtuuria puusta pohdintoja puun ominaisuuks ista. Hän kuvailee puun ak ustiikkaa pehmeäksi ja yhdistää puuhun tuoksuja. Kosketus on mielly ttäv ä ja lämmin, muttei kuuma, ja soveltuu siten myös ulkorak enteisiin .⁵

1S i i k a n e n U : R a k e n n u s a i n e o p p i . 2 0 0 1 . S i vu t 2 3 j a 2 4 .

2P u u i n fo : S a h a t a v a r a n l a a t u . 2 0 2 0 .

3R ä s ä n e n J: A r k k i t e h t u u r i n A B C 2 , P e r u s k ä s i t t e i t ä . S i vu 3 2 .

4A a l t o A . P u u r a k e n n u s a i n e e n a . A r k k i t e h t i 6 - 7 / 1 9 6 5 .

5P a l o h e i m o E : R a k e n n e p u u s t a . 2 0 0 5 . S i vu 2 2 .

Kuva 3 s 14: Lännen puoleisten päreid en pin ta on halkeillut.

Pintaan muodostuu suomumaista kuviointia. Oksat erottuvat vaaleina kohtina. Pinta on eläväinen. Voidaanko puuta pitää vaurioituneena, vai kenties osana puun estetiikkaa?

Kuva otettu 17.04.2021.

PUULAJIEN KÄYTTÖ ULKOTILOISSA

Puulajit jakautuv at kahteen ryhmään.¹ Nämä ovat havupuut ja lehtipuut. Puulajien v alintaan vaikuttaa puu lajin ominaisuudet.

Puulajien oikealla käytöllä on merkitystä varsinkin ilmas toras itusten kestävyyden kannalta. Sy dänpuu kestää hyvin ilmas toras itusta, jolloin se on luonteva valinta ulkoilmalle alttiisiin rakenteis iin.¹

Hirsirakentamisessa mänty on yleisimmin käy tetty puul aji. Hirsiä voidaan tehdä myös kuusesta tai harvinaisemmin haavasta sekä lehtikuusesta.² Havupuiden etuna on s uorat rungot sekä pihkaisuus, joka muodostaa luonnollisen suojan lahon estämiseksi. Havupuiden saatavuus on myös ollut hyvä. Kuusen kosteuselämine n on vähäisempää kuin männyllä, mutta sen haittapuolena on taipumus kieroontua materiaalin kuivuessa.³ Männyn ominaisuute na on hyvä sydänpuu ¹. Mänty on parhaimmillaan hidas kasvuisena, jossa runko on suora ja sydänpuuta on paljon ³.

Julkisivulaudat tehdään pääas iassa kuusesta ja männystä ⁴. Kuus i soveltuu julkis ivuverhoukseen mäntyä paremmin. Kuusen

kosteuseläminen on vähäistä. Tämän aiheuttaa kuusen yhtenäinen solukkorakenne pintapuusta sydänpuuhun.

Kuivuessaan tämä solukkorakenne sulkeutuu, jolloin se estää veden pääsyä rakenteeseen. Vastaava ominaisuus on männyn sydänpuulla.⁵

Varsinkin v anhoissa rakennuksissa ikk unoiden ja ovien laadukkaaseen puumateriaaliin on kiinnitetty erityistä huomiota . Puuaineeksi on suositeltu käyte ttäv äksi tiheäsyistä, oksatonta sekä hyvin kuivattua mäntyä.⁶ Muissa ulk orakenteissa, kuten terasseissa ja puuportaissa voidaa n käyttää männyn ja lehtikuusen sydänpuuta.¹

1K a i l a P : T a l o t o h t o r i , r a k e n t a j a n p i k k u j ä t t i l ä i n e n . 1 9 9 7 . S i vu t 2 4 0 - 2 4 1 , 2 5 2 , 2 5 5 , 2 5 7 , 3 1 9 .

2T i a i n e n A - R , P i h l a j a n i e m i J, L a k k a l a M : A r k k i t e h d i n h i r s i o p a s . 2 0 1 7 . S i v u 1 8 .

3P u u r u n e n H : H i r s i t a l o n r u n g o n k o r j a u s . 2 0 0 0 . S i v u 4 .

4R a h o l a U : U l k o l a u d o i t u k s e n k o r j a u s . 2 0 0 0 . S i vu 5 .

5V e p s ä l ä i n e n J y m . : P u u j u l k i s i v u t R T 8 2 - 1 0 8 2 9 . 2 0 0 4 . S i v u 2 .

6R a h o l a U : I k k u n o i d e n k o r j a u s . 2 0 0 0 . S i v u 3 .

Pärekatot y leisty ivät varsinkin 1850 -luvulta ja niiden käyttö jatkui 1950 -luvulle asti. Kaupungeissa pärekatot olivat kiellettyjä herkän palovaaran takia. Materiaalipulan tak ia pärekattoja rakennettiin vars inkin jälleenrakennuskauden aikana myös kaupunkeihin.¹ P äreitä voidaan käyttää myös julkisivuis sa². Päreiden materiaalina voidaan käyttää mäntyä, kuusta sekä haapaa. Haapa toimii pärepuuna hyvin, mutta sen ongelmana on päreiden käpertyminen.¹ Päreillä ja paanuilla saadaan rakennuksen julkisivuun ja kattoon muodostettua suomumainen estetiikka². P äreiden k estävyyden kannalta on oleellista lohkaista tai kiskoa puu syiden mukaan . Vesi kulkee luontevasti lohkotun pinnan vesiuria pitk in. Myös puun solukoiden rakenne tukee kestävyyttä. Pintaan ei jää avonaista tai rikkinäistä solukkoa, joka jäis i ympäristöolosuhteille alttiiksi. Lohkominen myös edesauttaa rakenteen tuulettumista, sillä lohkotut päreet asettuvat ilmavammin päällekkäin. Näitä ominaisuuksia ei saavuteta höylätyillä päreillä, mitä nykyisin on myös käytetty ja siten kestävyys voi jäädä lyhytikäiseksi.¹

Kuten päre itä myös paanuja voidaan käyttää sekä vesikato ssa että julkis ivuissa. Paanuja voidaan valmistaa männystä, haavas ta sekä lehtikuusesta.²

1C a vén O : P ä r e k a t t o . 2 0 0 2 . S i v u t 3 - 4 , 7 .

2V e p s ä l ä i n e n J y m . : P u u j u l k i s i v u t R T 8 2 - 1 0 8 2 9 . 2 0 0 4 . S i v u 1 1 .

MISTÄ SYNTYY PUUN PATINA?

Puu luo ajallisen värien kirjon kohti lopullista ulkomuotoa. Jotta voidaan ymmär tää, miten puu rakennusmateriaalina vanhenee, on tärkeää tutustua puun luontaisiin ominaisuuksiin . Tavoittee na on saada arvokkaas ti vanheneva materiaali.¹ Voisiko materiaalin kulumista ja v anhenemista käy ttää hyödyksi suunnittelussa?

Puu ei tarvitse säilyäks een pintakäsittely jä. S uojaamattomana s e kuluu ajan saatossa noin 5 -7mm sadassa vuodessa.^{1 , 2} Rakennusta tulee suojata r akenteellisen suojauksen keinoin puupinnan kulumisen estämiseksi¹. Puu vanhenee ympäristön sekä käytön vaikutuksesta³. Myös auringon valon saanti vaikuttaa pinnan estetiikkaan . Se muuttaa värityksen kellertäväksi . Puu turpoaa kosteudesta ja kutistuu taas kuivuessaan. Rauhassa kuivuva puu kestää nämä muutokset paremmin. Nopea kuivuminen auringon lämmön seurauksena aiheuttaa kosteudesta turvonneen puun rakenteen rikkoutumisen. Täm ä näkyy varsinkin etelän puoleisilla seinillä puupinnan halkeiluna ja nukkaantumisena (kuva 4 s 18 ).

Sydänpuu kestää pintapuuta paremmin tätä ympär istön aiheuttamaa muutos ta. Tästä syystä esimerkiksi suuren

sydänpuun omaava lehtikuusi säilyy ulkoilman rasituksia vastaan hyvin.⁴

1H e i k k i n e n P : P u u e l ä ä . 2 0 0 5 . S i vu 3 0 .

2T i a i n e n A - R , P i h l a j a n i e m i J, L a k k a l a M : A r k k i t e h d i n h i r s i o p a s . 2 0 1 7 . S i v u 5 0 .

3J o k i l a i n e n K : 1 9 0 0 - l u vu n p u u j u l k i s i v u j e n e s t e t i i k a s t a . 2 0 0 2 . S i vu 1 0 2 .

4K a i l a P : T a l o t o h t o r i , r a k e n t a j a n p i k k u j ä t t i l ä i n e n . 1 9 9 7 . S i vu t 2 9 6 - 2 9 7 , 3 1 9 .

Kuva 4 s 18: Laiturin lautaverhous saanut jo lähes valkoisen patinan. Halkeileva pinta luo puulle inhimillisiä elämisen jälkiä. Kuva otettu 17. 04.2021.

Puu patinoituu s iis ympäristöolosuhte iden seurauksena.

Puupinnan harmaantumisen aiheutta vat sinistäjäsienet. Muutos alkaa muutamien kuukausien päästä jo kellas tuneella puupinnalla. P innan harmaantuminen tapahtuu yhdessä kosteuden kanssa. Tämän johdosta suojattu puu harmaantuu säälle alttiimpa a puuta hitaammin. Samasta syystä m yös ilmansuunnat vaikuttavat harmaantumis een. Varjon puolella pinta kellas tuu ja lopulta harmaantuu. P atina saattaa saada seurakseen myös jäkälää (kuva 7 s 22). Lämpö hidastaa sinistäjäsienien kasvua, sillä pinnan kuivuminen on nopeampaa . Aurinko ensin tummentaa puupintaa (kuva 6 s 21).

Vuosikymmenten jälk een , ligniinin hajote ssa ja poistuessa materiaalista, väritys saa lopullisen , paikoitellen lähes valkoisen patinan. Myös oksat erottuvat patinoituneesta puupinnasta väritykseltään.¹

Harmaantumista voidaan pitää toivottavana muutoksena ja sitä voidaan jopa haluta nopeuttaa . Puupintaa kas telemalla sinistäjäsienten vaik utus tehostuu. Rakennusmateriaaliksi voidaan v alita myös harmaa kelopuu. Puupinnan harmaantumista voidaan nopeuttaa myös erilaisilla r autavitrillik äsittelyillä , vaikka käsitelty puupinta ei ehkä s aa yhtä elävää pintaa kuin

luonnollisesti harmaantunut puu .¹ Voi siis sanoa, että esteettisestä näkökulmas ta puun patina luetaan hyväksytyksi ja paikoin toivotuksi muutokseksi (kuva 5 s 20).

1K a i l a P : T a l o t o h t o r i , r a k e n t a j a n p i k k u j ä t t i l ä i n e n . 1 9 9 7 . S i vu t 5 7 0 - 5 7 4 .

Kuva 5 s 20: Harmaaksi patinoitunut venevaja. Muutos on tarkasteluhetkellä jo k okonaisvaltainen ympäri rakennusta.

Kuva otettu 17.04.2021.

Puun patinoitumista voidaan tark astella olemassa olevien arkkitehtuurikohteide n kautta. Puun muutosta voidaan verrata vasta valmistuneeseen puupintaan sekä tois iin puulajeihin.

Vertaamalla nähdään puupinnan muutosta, muutoksen aikaväliä sekä puulajien vaikutusta patinan muodo stumiseen.

Puun patinoitumisen tarkaste lussa käytän vuonna 2005 valmistunutta Viikin kirkkoa². Kuv aushetkellä haapapaanuilla verhotun kirkon julk isivun harmaantuminen on ehtinyt tapahtu a voimakkaasti (kuva 8 s 23). Muodonmuutos hope iseksi ulkomuodoksi on tapahtunut valmistuneessa rakennuksessa tasaisesti kokonaiskuvaa katsottaessa. Katoksen alta löytyy kuitenkin vielä ruskeaksi jääneitä kohtia , jotka osoittav at puun muuttuvaa ulkomuotoa (kuvat 9 10 11 s 24).

1M i e t t i n e n S : P u i d e n s i i m e k s e s s ä . A r k k i t e h t i - l e h t i 5 / 2 0 0 5 K a u r i s m ä k i , k i r k k o j a . S i v u 4 8 .

Kuva 6 s 21: Auringon rusket tamaa puupintaa.

Hirren pinta halkeilee ja paikoitellen väri on muuttunut jo harmaaksi. Kuva otettu 17.04.2021.

Kuva 7 s 22:

Puun pinnalle on alkanut kasvaa jäkälää. Portaan askelma on vaurioitunut.

Kuuluuko laho osaksi puun patinaa?

Kuva otettu 27.04.2021.

Kuva 8 s 23:

Viik in kirkko, haapapaanujen ajallinen muutos hopean harmaaksi. Kuva otettu 26.03.2021.

Kuvat 9,10,11 s 24: Viikin kirkko, haapapaanujen ajallinen muu tos oikealta vasemmalle.

Ensimmäisessä kuvassa, rakennuksen elinkaaren alkuvaiheessa, paanupinnassa on nähtävissä tuoreelle p uulle ominainen vaaleanruskea sävy. Keskimmäisen kuvan

julkisivuote sijaits ee k atoksen alla, jolloin puu ei ole vielä päässyt harmaantumaan muun julkisivun kanssa. Viimeinen kuva harmaantuneesta paanuverhouksesta. Väritys on

tasaista ja paanujen sävy muistuttaa hopeanharmaata. Kuva 9 Räisänen K, 2020 , 10 ja 11 Emma Torkkel, kuvat on otettu 2 6.03.2021

Toisena tarkasteltavana kohteena k äytän Fiskarsissa sijaitsevan Tuomo Siitosen suunnittelema a Studio Widnäs iä.¹ Käsitte lemättömästä kovalahokuusesta tehdyssä j ulkisivussa¹ näkyy puun muutos tumman harmaaksi (kuva 12 s 26). Räystäs on suojannut puupintaa luoden kohdan, jossa muutosprosessi on vielä käynnissä. Muutos luo elävän julkisiv un ja osoittaa puun ikääntymistä. Suunnittelussa nämä muutok sen välivaiheet on hyvä huomioida ja niitä voi pitää os ana suunnitelmaa. Mutta mikä on rakennuksen lopullinen ulkomuoto?

Puu siis vanhetessaan kuluu, tummuu ja patinoituu. Pintaan syntyy halkeamia, jotk a omalta os altaan lisäävät puun viehätystä ja yksilöllisyyttä. Puun kohdalla muutoksia ei voida täysin estää, jolloin hyvä ymmärrys puun luonteesta au ttaa suunnitte lemaan toimivia r akennuksia puun ehdoilla.² Mielestäni nämä ”viat” vain lisäävät puun viehätystä ja estetiikkaa. Näitä pitkälle patinoituneita rakennuksia voidaan nähdä peltojen reunoilla, käsittelemättöm issä ladoissa.

Puun luonnolliseen ki ertokulkuun kuuluu myös lahoaminen, ja lopulta paluu luontoon. Luonnon kannalta lahoaminen on välttämätön tapahtuma, ja ehto toimivalle kiertokululle. Puu

lahoaa pysyvän kosteuden seurauksena . Ihmisen kautta puun lahoamista pyr itään kuitenkin estämään nost amalla puu ir ti maasta ja suojaamalla jatkuvaa kastumis ta vastaan. Lahoaminen aiheuttaa r istir iitais en näkemyksen . Ilman sitä luonnon kiertokulku ei toimi, mutta r akennuksissa ilmiö ei ole toivottava.³ Miten patinaan suhtaudutaan, kun tarkoitus on estää luonnonmukainen hajoaminen? Onko laho os a puun patinaa?

Lahoamisen tark astelussa voidaan ehkä todeta, että puun kestävyyden kannalta suojaamista voidaan pitää perusteltuna toimenpiteenä rakentamisessa . Panu Kaila Talotohtor i , rakentajan pikkujättiläinen kirjassaan painottaa juuri tätä ajatusta. Mutta kun puun käyttötarkoitus tulee päätökseensä, tulisi se polttaa tai antaa lahota luonnon kiertokulun ylläpitämiseksi.³

1S i i t o n e n T : S t u d i o W i d n ä s . A r k k i t e h t i - l e h t i 4 / 2 0 0 5 K o t e j a . S i vu 3 6 .

2H e i k k i n e n P : P u u e l ä ä . A r k k i t e h t u u r i a p u u s t a . 2 0 0 5 . S i vu 3 1 .

3K a i l a P : T a l o t o h t o r i , r a k e n t a j a n p i k k u j ä t t i l ä i n e n . 1 9 9 7 . S i vu t 3 0 2 j a 3 0 3 .

Kuva 12 s 26: Studio Widnäs, Fiskarsissa. Käsittelemä ttömän kovalahokuusesta tehty julkis ivu on muuttunut tummanharmaaksi. Räystään läheisyydessä s ävy on vielä selkeästi ruskeampi. Räystäs on suojannut julkisivua kosteudelta, jolloin sin istäjäsienten vaikutus ei ole tähän vielä ylettynyt. Kuva o tettu 26.03.2021.

PUULAJIEN VAIKUTUS PATINAN SYNTYY N

Puun estetiikka -kappaleessa todettujen yleis impien rakennuspuiden, männyn ja kuusen , lisäksi tutkie lmassa käsite llään myös haapaa sekä Siperian lehtikuus ta.

Tarkasteltavissa kohteissa kyseisiä puulajeja on käytetty niille ominaisissa paikoissa. Kiinnostavaksi eri puulajien tarkaste lun tekee myös lajien erilainen patinoituminen.

Vaikka puun biologia toimiikin samalla periaatteella, eri puulajit ikääntyvät eri tavoin . Tutkittavan aineiston perusteella eri puulajien väritys ja muutoksen aikaväli poikkea vat toisistaan.

Vuonna 2005 valmistun eessa Viikin kirkossa haapapaanujen ajallinen muutos harmaaksi on huomattava jo vuoden kuluttua ^{1 .} Samana vuonna valmistunut kovalahokuusila udoin verhottu Studio Widnäs in² julkisivu on tarkasteluhetkellä huomattavas ti tummempi ja patina on muodostunut epätas aisemmin puun pintaan. Oksien kohdat erottuvat vaaleampina. Väritykset eroavat toisistaan . Haapajulk isivu on saanut hopeisen ulkomuodon kuusijulkisivun ollessa tummanharmaa (kuvat 13 ja 14 s 28).

Männyn kohdalla sydänpuun muutos tapahtuu hitaammin kuin pintapuulla. Sydänpuun harmaantumis prosessin alkamiseen voi mennä jopa par i vuotta. Lopputulos on kuite nkin tasaisen harmaa pinta, josta kuusen tapaan oksien kohdat erottuvat.³

1M i e t t i n e n S : P u i d e n s i i m e k s e s s ä . A r k k i t e h t i - l e h t i 5 / 2 0 0 5 K a u r i s m ä k i , k i r k k o j a . S i v u 4 8 .

2S i i t o n e n T : S t u d i o W i d n ä s . A r k k i t e h t i - l e h t i 4 / 2 0 0 5 K o t e j a . S i vu 3 6 .

3K a i l a P : T a l o t o h t o r i , r a k e n t a j a n p i k k u j ä t t i l ä i n e n . 1 9 9 7 . S i vu 5 7 2 .

Kuvat 13 ja 14 s 28: Eri puulajien esteettisiä muutoksia.

Vasemmalla h ienosahattu haapajulkisivu ja o ikealla kuusilaudoitettu julk isivu. Kuusilaudoitettu ju lkisivu on muuttunut tummanharmaaksi, kun taas haapajulkisivu on saanut hopeisen ulkomuodon. Molemmat kohteet ovat valmistuneet vuonna 2005. Kuvat on otettu 2 6.03.2021

Merkittävä huomio on Siperian lehtikuusesta tehdyn julkis ivun tumma hahmo. Tumman värityksen aiheuttaa lehtikuusen suuri tanniinin määrä, joka ilmassa olevan raudan kanssa muuttaa värityksen lähes mustaksi ¹. Vertailtava kohde on Olavi Koposen Kauklahden asuntomessuille suunniteltu Kotilo -omakotitalo². Vuonna 2006² valmistunut vaalea julkisivu on tummunut lähes tuhkan harmaaksi (kuvat 15 ja 16 s 30).

Tuoreempi kohde, jossa käsittelemätöntä lehtikuusta on käytetty, on Helsingin Lammassaaren luontopolkurakenteet . Luontopolkurakenteet ovat valmistuneet 2 018². Jo muutaman vuoden päästä näkyy muutos harmaaksi, mutta v astaavaa tummaa hahmoa, kuten edellä mai nitussa esimerkiss ä, ei ole vielä havaittavissa (kuvat 17 s 31 ja 1 8 s 32 ). Johtopäätöksenä voidaan siis huomata, että Siperian lehtikuusi harmaantuu ajan kuluessa, mutta lopulliseksi ulkomuodoksi muotoutuu hyvinkin tumma väritys.

1K a i l a P : T a l o t o h t o r i , r a k e n t a j a n p i k k u j ä t t i l ä i n e n . 1 9 9 7 . S i vu 5 7 2 .

2K o p o n e n O : K o t i l o . A r k k i t e h t i - l e h t i 4 / 2 0 0 6 . S i vu 2 7 .

3A r k k i t e h t i - l e h t i : L a m m a s s a a r e n p i t k o s p o l k u .

Kuvat 15 ja 16 s 30: Olavi Koposen suunnittelema 2006 valmistunut Kotilo –o makotitalo Kauklahden asuntomessuille. Ju lkis ivu on verhottu Siperia n lehtikuusesta tehdyillä paanuilla. Paanujen muutos tummanharmaaksi. Ero edellä tarkasteltuih in hopeanharmaaseen haapajulkisivuun ja harmaaseen kuusijulkisivuun on suuri. Kuva 1 5 Tiainen J, 2020, kuva 16 Helsingin Sanomat, 2017.

Kuvat 17 s 31 ja 18 s 32: Käsittelemä ttömäst ä Siperian leh tikuusesta rakennetut Lammassaaren luontopolkurakenteet ovat ehtineet jo aloittaa ajallisen muutoksensa. Puun väritys on muuttunut harmaaksi. Kuvassa 17 tasanteella puun väritys vaihtelee, seinämät ovat tummat ja luovat kontrastin puunsävyiselle penk ille. Kuvassa 18 ajallinen muutos näkyy eloisana puunsävyjen vaihdellessa kaiderimo issa. Luontopolut ovat valmistuneet vuonna 2018. Kuvat on otettu 27.04.2021.

AJALLISUUDEN HUOMIOIVA ARKKITEHTUURI

Miten puun ajallisuus ja patina näkyvät suunnittelussa?

Arkkitehtuurin perimmäisenä tarkoituksen a v oidaan pitää suojan rakentamista. Arkkitehtuurilla luodaan kokemus paikasta.¹ Tutkielman k autta tark astel en ajallista kokemusta ja miten puun estetiikka sitä välittää . Tämä välittyy puun patinoitumisen kautta, joka näkyy pinnan muutoksina eri puolilla rakennusta (kuva 19 s 34).

Puun patinoitumisen estetiikkaa tarkastelen muutamien referenssikohteiden kautta soveltaen edellä käsitelly istä kappaleis ta ammennettuja oppeja. Kohteiden valintaan on vaikuttanut eri aikakaudet , puun luonteva käyttö sekä vahva rooli suunnittelussa. Kohte ita on valittu pääasiassa Suomest a, sillä myös tutkielman painopiste on Suomessa ja Suomen ilmasto - olosuhteissa. Mukaan valitsin kuitenkin yhden kohteen ulkomailta, Sveitsissä sijaitsevan Peter Zumthorin suunnitteleman Saint Benedict kappelin, jonka koen hyvin inspiroiv aksi puunkäytön ja ajallisuus -käs itteen kannalta.

1P a l l a s m a a J , H e i n i n e n - B l o m s t e d t K : P y h y y s a r k k i t e h t u u r i s s a – t a i d e , a r k k i t e h t u u r i j a p y h y y d e n k o k e m u s , s i v u 9 7

Kuva 19 s 34: Puun patinaa ladon seinässä.

Kuva otettu 17.04.2021.

PETÄJÄVEDEN VANHA KIRKKO

Vanhimpana tarkas teltavana kohteena k äytän Petäjäveden vanhaa kirkkoa. Vuonna 1765 valmistunut rakennusmestarina ja suunnittelijana toimin een Jaakko Klementinpoika Leppäsen suunnittelema kirkk o todistaa vuosisatoja kestävästä puuarkkitehtuuris ta.¹

Kirkko on läpilukollinen lyhytnurkkainen ja pohjamuodoltaan ristin muotoinen rak ennus (kuva 21 s 36). Puu on saanut harmaantua vuos ien saatossa käs ittele mättömänä sisä - ja ulkotilo issa (kuva 20 s 35). Punamultamaalia on käy tetty v ain kirkon ornamentiikas sa. Lars Pettersson kuvailee sisätilojen hirsiverhoilun tunnelmaa silkinhienoksi harmaaksi patinaksi.

Nykyisellään Petäjäveden kirkko on autiokirkko kirkollisten toimintojen siirryttyä 1879 valmistuneeseen uuteen kirkkoon.¹

1P e t t e r s s o n L : S u o m a l a i n e n p u u k i r k k o . S i vu 8 3 .

Kuva 20 s 35: Petäjäveden vanhan kirkon sisätilaa.

Hirsis tä näkyy ajan luomaa patinaa. Kuva Petäjäveden vanha kirkko, 2021.

Kuva 21 s 36:

Petäjäveden vanha kirkko. Julkisivun hirsipinnat on jätetty käsitte lemä ttä.

Kuva Petäjäved en vanha kirkko, kuvapankki, 2021.

SAINT BENEDICT CHAPEL, PETER ZUMTHOR

Puun ajallisuu den estetiikkaa huomioivaa arkkitehtuuria tarkaste llessa ensimmäisenä mieleeni tulee Peter Zumthorin Saint Benedict Chape l Sumvitgissä Sveitsis sä (kuva 22 s 38).

Vuonna 1988 valmistu neen rakennuksen julkisivut on verhoiltu lehtikuusipaanuilla ( shingles) . Ympäristön luoma muutos julkis ivuun on huomioitu suunnittelussa. Peter Zumthor kuvailee rakennuksen vanhenevan kauniisti ympäris tön mukana. Etelän puolella julkis ivu jatkaa tummenemista ja pohjoisessa muuttuu hopeiseksi.¹

Paanut on y letetty maahan as ti, jolloin kosteudes sa seisova puu muuttuu harmaaksi. Rakenteellisen suojauksen näkökulmasta ratkaisua voidaan pitää kestävyyden kannalta puulle haitallisena.

Puun patinoitumisen näkökulmasta ratkaisu luo esteettisesti kiinnostavan yksity iskohdan ja osoittaa puun muutoksen jä lkeä.

Koen että ajallisuuden käsitys ja puun muutoksen ymmärrys on ollut vahvasti läsnä suunnitte lussa.

1Z u m t h o r P , D u r i s c h T : P e t e r Z u m t h o r 1 9 8 5 - 1 9 8 9 , B u i l d i n g s a n d P r o j e c t s V o l u m e 1 . S i v u 6 3 .

Kuva 22 s 38: Saint Benedict Chapel Sumvitgissä Sveitsissä. Julkisivuiss a on käytetty lehtikuusipaanuja, jotka patinoituvat ajan saatossa. Patinaa voi havaita rakennuksen jalustassa ja katoksen yllä tummana pintana.

Kuva: Camus F, 2021.

LOMA-ASUNTO GULLICHSEN, KRISTIAN GULLICHSEN

Hiittisissä sijaitseva, vuonna 1993 valmistuneen loma -asunnon on suunnite llut arkkitehti Kristian Gullichs en (kuva 23 s 39).

Loma-asunto on saanut vaikutteita muilta saarella olevi lta rakennuksilta, jois sa on noudatettu ulkosaariston rakennustapaa. P ärekat toisis ta sekä vaatimattomista ja k allion sävyyn harmaantuneis ta rakennuksista otetut vaikutteet näkyvät puurakennuksen ulkoasussa (kuva 24 s 40). Päreet ovat vaihtuneet lautakatte eksi, mutta kokonais uudessa ajatus on sama: r akennus sulautuu osaksi maisemaa .¹

1G u l l i c h s e n K : L o m a - a s u n t o G u l l i c h s e n . 2 0 0 5 . S i vu 8 8 .

Kuva 23 s 39: Sisätilaa loma -asunnossa, loma-asunto Gullichsen Hiittisissä . Kuva: Jetsonen J, 2003.

Kuva 24 s 40: Harmaantuva rakennus sulautuu osaksi kallio ista maisemaa. Rakennuksen julkis ivut ja katto on vuorattu lautaverhouksella. Kuva: Jetsonen J, 2005.

KÄRSÄMÄEN KIRKKO, ANSSI LASSILA

Kärsämäen kuntaan rakennettu Anssi Lass ilan suunnittelema Kärsämäen kirkko on hyvä esimerkki puuarkkitehtuuris ta, missä puu materiaalina on vahvasti läsnä. Vanhan, vuonna 1765 rakennetun ja myöhemmin puretun kirk on tilalle haluttiin rakentaa uusi k irkko, mutta hyödyntäen 1700 -luvun menetelmiä.¹

Uuden kirkon su unnittelun lähtökohtina on ollut hyvä s ääns ieto sekä yksinkertainen tunnelma (kuva 26 s 42). Kirkko valmistui vuonna 2004.¹ Sisätilan käsittelemättömät hirsiseinäpinnat ja kuusilaudoista tehty katto luovat tilaan vahvan puun tunnun ja mahdollistaa ajallise n jäljen (kuva 25 s 41). Rakennus on verhoiltu tervatuilla haapapaanuilla. Paanujen valmistuksessa käytettiin lohkomista, jolloin paanujen pinta on jäänyt elävämmäksi ja valmistustapa on mahdollistanut paanuille paremman kestävyyden .²

1L a s s i l a A : K ä r s ä m ä e n p a a n u k i r k k o . 2 0 0 5 . S i vu 4 2 .

1L a s s i l a A : K a n t a a t t i k ä s i t y ö l l e . A r k k i t e h t i 4 / 2 0 0 4 , P u u .

Kuva 25 s 41: Kär sämäen kirkon sisätilaa . Ku va Tiainen J, 2021.

Kuva 26 s 42:

Kärsämäen kirkko . Julkisivut on verhottu tervatu illa haapapaanuilla.

Hirsirakenne paistaa sisäänkäynnistä.

Rakennuksen suunnittelun lähtökohtina on ollut ympäristön vaikutusten huomioiminen. Kuva Tiainen J, 2021.

L O P U K S I

JOHTOPÄÄTÖKSET

Tutkittavan aineis ton perusteella p uun ajalliseen muutokse en vaikuttavia tekijöitä ovat ympäristöolosuhteet, eri puulajit sekä suunnittelur atkaisu jen tuoma suoja. Nämä te kijät ymmärtämällä puun ajallisuus voidaan ottaa huomioon suunnittelussa ja jalostaa patinasta suu nnitte lun aiheen. Tutkielman perusteella uskon, että patinan sy ntyyn johtav ien tekijöiden ymmärtämisellä voidaan luoda arvokkaasti v anheneva rakennus.

Estetiikasta puhuttaes sa näkemys on usein s ubjektiiv inen. Puun vanhenemista tutkiessa vastaan usein tul ee, että puun muutosta harmaaksi pidetään toivottavana ja yleisesti arvokkaana asiana.

Tätä harmaantumisen prosessia jopa joudutetaan erilais illa rautav itrillikäs ittelyillä. Puun harmaantumista tai tummumista pidetään luonnollisena muutoksena osana puun es tetiikkaa ja viehätystä.

Työ on ohjannut ajatte lemaan rakennuksia muuttuvina kokonaisuuksina ja ottamaan ajallisen muutoksen paremmin

huomioon suunnittelussa. Tämä näk yy ilmansuuntien vaikutuksien ymmärtämisellä, e i v ain r akennuksen käytettävyyden k annalta, mutta myös sen esteettisten vaikutusten näkökulmasta. Muutoksia voidaan hallita asettamalla rakennus rakennuspaikalle haluttujen esteettisten muutosten mukaan. Pitkään aur ingon ruskettamaa puupintaa, joka ajassa muuttuu lähes valkoiseksi tai harma antunutta seinää voidaan hallita ja näin luoda rakennukselle värity s sen luontaisten muutosten pohjalta. Myös puulajien valinnalla s aadaan rakennukselle esteettistä vaihtelua.

Ajallista muutosta tutkiessa r akennuksen elinkaaren ymmärtäminen on vahvasti läsnä. Rakennus luo ajallisen kokemuksen, jossa on aistittaviss a mitk ä tekijät vaikuttavat ympäristön luomaan muutosprosessiin. Ajallisuuden kokeminen on aistittavissa rakennuksen eri puolilla : missä muutos on jo pitkällä ja missä näkyy vielä muutosprosessin jälkiä. Näitä ajallisuutta esiin tuovia kohtia löy tyy katos ten ja räystäiden alta,

paikois ta, miss ä on suojaa. Muutosta voi havaita puun estetiikassa, pinnan tunnussa sekä värityksessä.

Puun ajallisen muutok sen tutkimisessa merkittäv ä lisähuomio on eri puumateriaalien ymmärtäminen, miten niitä tulis i käyttää ja missä osassa r akennusta. Työtä aloittaessa uskoin puulajien merkityksen ajallisuutta käs itellessä olevan y ksi tutk ittava tekijä . Tutkimuksen edetessä käsitys puun ajallisesta muutoksesta laajeni k äsittelemään eri puulajien ajallis ta muutosta. Terminä puu ohjasi opinnäy tetyön i alussa työtä ajattelemaan, että puu olis i yksi materiaali muiden rakennusmateriaalien joukossa.

Nopeasti puu -sana kuitenkin laajeni tarkoittamaan eri puulajeja ja tarkaste lemaan niitä omina yksilöinään. Tämä näkyy ajallisen muutoksen estetiikass a. Haavan muutos on hyv inkin nopeas ti huomattavissa. Muutos on vaalea, tas ainen hopeanharmaa ulkoasu. Kuusi muuttuu hitaammin. Sen pinta tummuu epätasaisemmin ja oks at erottuv at vaaleina kohtina. Pinta on siis eläväisempi. Lehtikuus i muuttuu kuusen tapaan hitaammin

verrattuna haapaan. Pinta harmaantuu ulk oilmassa muutaman vuoden päästä. Lopulta lehtikuusen sisältämä tanniini muuttuu ilman rautapitoisuude n kanssa tummaksi. Lopullinen ulkomuoto on lähes mustan värinen. Suuren sydänpuun omistava lehtikuusi soveltuu hyvin ulkoil maan. Myös männyn sydänpuu kestää ilmas toras itusta hyvin. Sydänpuu myös harmaantuu hitaammin, muutos voi kestää parikin vuotta. Harmaantuminen on lopulta tasainen, josta vain ok sien kohdat erottuv at.¹

Rakenteellisella suojauksella varmistetaan puun kestäv yys ja mahdollistetaan patinan synty . Julkisivulaudan valinnalla ja kosteudelta suojaamisella julkis ivu saadaan kestämään. Puun käsittelyllä, siis miten puuta on työstetty, edesautetaan rakenteen pitkäikäsyyttä. Käyttötarkoitukse n päätteenä tulis i puulle antaa luonnollinen hajoaminen ja loppu luonnon kiertokulun turvaamis eksi.

1K a i l a P : T a l o t o h t o r i , r a k e n t a j a n p i k k u j ä t t i l ä i n e n . 1 9 9 7 . S i vu 5 7 2 .

TEORIAN SOVELTAMINEN

Lopuksi pohdin, miten suunnittelur atkaisuis sa voidaan hyödyntää puun ikääntymistä . Ratkaisuja pohdin johtopäätöksissä tehtyjen päätelmien perusteella. Teorian soveltamiseen käytän Porkkalanniemen metsäiseen ja kallioiseen saaris tomaisemaan suunnittelemaani kuvitteellista näyttelyrakennus ta (k uva 27 s 46). Projektissa pohdin luontevien puulajien käyttöä rake nnuksen eri osissa ottaen huomioon myös niiden eriaikaisen ajallisen muutoksen . Tarkoituksena on käyttää puuta mahdollis imman paljon. Rakennuksen runkoon käytetään hirttä, joka verhoillaan lautave rhoilulla. Myös vesikatteen materiaaliksi valitaan puu : lautaverhous, paanu tai päre.

Tarkoituksena on luoda rakennus, joka muuntuu ajassa luoden esteettisen ajallisen jatkumon tuoreesta puutavaras ta kohti lopullis ta, harmaata ulkomuotoa.

Johtopäätöksissä todetaan ympäris tön olevan tärkeä tekijä puun ajallisuutta tarkas tellessa. Rakennuksen sijoittelulla voidaa n saada haluttuja esteettisiä muutoksia ympäri rakennusta. Sileä

pohjoispuolen julkis ivuverhous ja halkeillut ja nukkainen etelänpuolen seinä erottuvat haptis uudellaan. Voisiko esimerkiksi sisäänkäy ntiä korostaa sijoittaen sen aurinkoon ruskettumaan? Tai suuntaamalla rakennuksen siten, että harmaalla ja ruske ttuneella p uulla aikaan s aada an polku pitkin rakennusta, jolloin ympäristön vaikutukset tulevat kävijälle esiin ja k ävijä voi kokea ajallisen muutoksen rakennuksessa? Tai voisiko väreillä auttaa hahmottamaan r akennusta paremmin?

Joka tapauksessa puun patinalla voidaa n luoda r akennukselle eläväinen v äritys, kun ymmärretään ympäristöolosuhte iden vaikutus. Ilman maaleja.

Kuva 27 s 46: Rakennuspaikka sijaitsee Porkkalanniemen virkistysalueella, kallioisella ja metsäisellä p aikalla. Sijainti jää tarkoituksella etääll e kallioises ta rannasta, jolloin rakennus ei erotu mereltä päin katseltaessa, mutta sijaits ee silti rannan tuntumassa luoden näköyhteyden merelle.

MATERIAALIT

Kuten edellisessä kappaleessa todetaan , rakennuksen väritystä voidaan hallita suunnittelun keinoin. Myös puulajien valinnalla voidaan luoda rakennukselle väritys (kuva 28 s 48). Puun estetiikassa oksaisuus erottuu muusta puu pinnasta luoden elävämmän pinnan. T ällöin puulajiks i valitaan kuusi tai mänty.

Joihinkin kohtiin voidaan halut a tasaisen vaalea väritys, jolloin haapa on luonteva vaihtoehto. Myös muutoksen aikavälillä voidaan leik itellä. Aluk si kaikki on uutta, tasaisen vaaleanruskeaa puupintaa. Haapakatto harmaantuu nopeas ti luoden hope isen katemateriaalin. Kuusijulkisivun muuto s tapahtuu hitaammin.

Tummuminen näkyy julkisivussa elävästi. Ikkunat ja ovet tehdään massiivipuusta, jolloin ne luovat kehykset aukotukselle.

Hirsirunkoon mänty soveltuu parhaiten. Hopeinen puupinta saadaan vuosien jälk een ja luontevasti halkeileva pinta on inhimillistä. Lehtikuusesta tehdään terass i ja puuportaat. Lopulta rakennuksen ollessa hopean harmaa terassi erottuu tummana jalus tana rakennukselle.

Rakennus luo kollaasin eri materiaaleis ta. Käytety t materiaalit ovat valittu niiden ominaisuuksie n perusteella. Lisäksi materiaalit v anhenevat eri tahtiin luoden värityksen rakennukselle.

Kaikki rakennuksessa käytetyt puupinnat jätetään käs itte lemättä, jolloin patinoitumine n pääsee esille. Rakennuksen kantavana runkona toimii massiivihirsi. Nurkk aliitokset tehdään lohenpyrstösalvoksella , jotka jäävät näkyviin sisätiloissa.

Julkisivut verhoillaan kuusilaudalla, kuusen vähäisen kosteuseläminen tak ia, jol loin se soveltuu hyvin ulkotiloihin.

Kuusilauta myös suojaa hirs irunkoa, jolloin rungon elinikä pitenee. Kuusen patinoituminen tapahtuu hitaasti, jolloin julkis ivu muodostaa elävän muodonmuutosalustan patinalle.

Rakennuksen katto verhoillaan haapalaudoilla . Haapa luo nopeasti hopeisen patinan, jolloin k attomaailma saadaan korostettua julk isivupinnasta.

Kuva 28 s 48:

Rakennuksen suunniteltu lopullinen ulkoasu, jossa puu sulautuu ympäröivään kallioma isemaan hopeanharmaalla värityksellään.

Väritys on jo t asais ta ja ajan kosketus on ylettynyt koko rakennukseen.

AJAN ESTETIIKKAA

Kallioisessa luonnonympäristössä r akennus sulautuu osaksi maisemaa. Mäntymets äinen maisema luo kontrastin kasvavalle ja elävälle, sekä ikääntyvälle rakennukse en käytetylle puulle.

Ympäristön on tarkoitus korostaa rakennuksen luonnollis ta vanhenemista. Yhdessä kasvavien puiden ja puurakennuksen välille muov autuu polku, luonnon kiertokulku nuoren ja vanhenevan puun välille. Rakennuksen tarkoituksena on heijastaa puu r akentamisesta ammennettuja oppeja sekä toimia puun esteettisten muutosten näyttämönä.

Halkeileva eteläjulkis ivu tummuu auringossa (kuva 29 s 50).

Räystään alta pilkottaa ruskeaa puupintaa. Kuusen oksat erottuvat vaaleina ruskettuneesta julk isivulaudasta . Vuosikymmenten jälke en, ligniinin hajotessa pois materiaalista, väritys saa lopullisen, paikoitellen lähes valk oisen patinan. Sillä välin varjon puolella julkisivu alkaa harmaantua. Pinta on sileämpi, puupinnan rakenne on pysynyt ehjänä. Muutos on eläväinen.

Rakennus on sijoitettu etelä - pohjoiss uuntaisesti, kallion suuntaisesti. M änny t suojaavat r akennusta aur ingon valolta.

Tämä auttaa rakennuksen harmaantumispr osessissa. Rakennus harmaantuu kallion kanssa.

Kuva 29 s 50: Haapakatto saanut jo hopeisen värityksen. Sillä aikaa aurinko ruskettaa lounaaseen suuntautuvaa julkisivua. Pinta halkeilee, julkisivuun ilmestyy elämisen jä lkiä.

RAKENTEELLINEN SUOJAUS

Rakenteellisen suojauksen näkökulmasta puurakennuksen kestävyyden kannalta pitkät räystäät ja kork ea jalusta ov at osa toimivaa ja aikaa k estävää suunnitte lua. Suojatut pinnat edesauttavat rakennuksen ajallis ta kokemusta, jolloin puun muutos ei tapahdu tasais esti ympäri r akennusta, vaan suojatut pinnat paljastavat muutosten jäljen. Julkisivuverhoukseksi valitaan paksua lautaa, yli 28 mm. Paanut ja päreet halkais taan kestävyyden nimissä.

Rakennuksen kantavana rakenteena toimii hirsikehikot. Hirren mitan (7x7 metriä) levyiset hirsikehikot kannattelevat kattor akennetta yhdessä hirsipilar ien kanssa. Hirsipintaa suojataan julk isivuverhoilulla. Puupinnan suojaksi r akennukseen on suunniteltu pitkät räystäät. Puujulkis ivua suojataan myös luonnonkiviperustuksella , joka nostaa verhouksen irti maasta.

Nämä tekijät yhdessä paksun lautav erhouksen kanssa muodostavat rakenteellisen suojauksen rakennukselle (kuva 30 s 52).

Kuva 30 s 52: Rakennuksessa yhdeksi lähtökohdaksi on otettu puupinnan suojaaminen. Tämä on otettu huomioon rakenteellis en suojauksen keinoin.

Suojattu pinta patinoituu hitaammin, jolloin pinnan suojaaminen auttaa havaitsemaan puun ajallista muutosta.

LOPPUSANAT

Puun patinoitumisen estetiikkaa pohtiessani ja itse aihe tta valitessani tarkoitukse na oli perehtyä puun muutoksiin sisä - ja ulkotiloissa. Olosuhte iltaan erilaisten tilojen vertaamista ja näiden erilaisen vanhenemisen ymmärtämis tä pidin tärkeänä ja kiinnostava os ana opinnäytetyön tutk ielmaa. Halus in lähteä selvittämään miten puulajien ja ympär istön vaikutukset näkyivät erilaisissa tiloissa. S isätilojen laaja -alainen tarkastelu osoittautui kuitenkin mahdottomaksi vallitsevan Covid19 :n aiheuttaman maailmanlaajuisen pandemian takia. Puun estetiik an tutkiminen edellytti kohteissa käy ntiä ja henkilökohtais ta tark astelua, jonka koin pelkkien valokuvien perusteella tark asteltuna vaikea ksi. Työ osoitti kuitenkin ulkotilojen tarkas telun olevan laaja kokonaisuus , missä riittää opinnäytetyön laajuuden verran tutkittavaa, ja enemmänkin.

Puun patinoitumisen estetiikka on pitkäaik ainen tarkasteltava prosessi. Kokonaisvaltainen puun patinoitumisen tutkiminen vaatisi pitkän tarkkailuajan , jossa puun ajallis ta muutos ta

voitaisiin paremmin ja tarkemmin ymmärtää. Metropoliassa rakennusarkkitehtuuri n tutkinto-ohjelmas sa opinnäy tetyön tekeminen painottuu pääas iassa keväälle, ja työaik a rajoittuu vain noin neljän k uukauden ajalle. Tämän johdosta työ tarkaste lee puun vanhenemista uusien ja vanhojen , siis olemassa olevien kohteiden kautta. Näiden perusteella luodaan k atsaus , jossa voidaan nähdä puun ajallisen muutoksen vaiheita ja pystytään pohtimaan muutoksen estetiikkaa . Tarkempaa ajallista tietoa puun vanhenemisesta opinnäytetyö ei pysty antamaan rajoitetun työajan ja opinnäytetyön laajuuden puitteissa. Koen työn kuitenkin antav an hyvän käsityksen puun esteettisistä muutoksista. Työ on opettanut tekijälleen paljon. Tutkielma on auttanut ymmärtämään ja näkemään muutok sen syitä ja vaihe ita, joita opintojen jälkeen työelä mässä pääse n testaamaan.

Opinnäyte työn tekeminen on ollut vaikea, mutta myös tode lla antoisa kokemus. Maailmantilanteen aiheuttamana työn tekeminen rajoittui yksin kotona tekemiseen, joka opinnoissa

tuntui vaikealta, sillä totuttu työskentelypaikka o n ollut koulu ja ympärillä yhteisö, jonka kanssa keskustella. Aiheen valinta ei kuitenkaan tuottanut vaikeuksia, vaan tiesin haluavani tutk ia materiaale ja, ja visuaalisena henkilönä estetiikan näkökulma oli luonteva v alinta. Itse materiaale ista puun v alits eminen ei ollut niin yksinkertainen. Alun perin tarkoituksena oli tutk ia materiaale ja laajemminkin, mutta r ajaus vain yhteen materiaaliin oli kuitenkin k annattava. Puun valinta tuntui luontevalta ja harmaa puupinta on tuttu näky. Opintojen päättötyö puurakentamisen paris sa tuntui hyvältä r atkaisulta.