294850
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta urheilemisesta saa- duista palkkioista annetun lain kumoamisesta ja työnan- tajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittami- sesta urheilemisesta saaduista palkkioista ja muutettavaksi työnantajan sosiaaliturvamak- susta annettua lakia.
Laki, jonka perusteella urheilutyönantajat on vapautettu maksamasta työnantajan so- siaaliturvamaksua, ehdotetaan kumottavaksi.
Esityksen mukaan työnantajan sairausva- kuutusmaksu tulisi maksettavaksi urheilijalle
maksettavan palkan perusteella. Sairausva- kuutusmaksu maksettaisiin ensimmäisen ker- ran tammikuussa 2011 maksettavien palkko- jen perusteella. Työnantajan sairausvakuu- tusmaksua ei edelleenkään maksettaisi sel- laisten urheilijoille maksettavien palkkioiden perusteella, jotka eivät perustu työsuhtee- seen.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
—————
SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ...1
SISÄLLYSLUETTELO ...2
YLEISPERUSTELUT...3
1. Nykytila...3
1.1. Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturva...3
1.2. Urheilijoiden sairausvakuutusturva ...3
1.3. Sairausvakuutuksen rahoitus ...3
Yleistä ...3
Urheilijat ...4
Työnantajat ...4
1.4. Urheilijan palkka ja palkkio verotuksessa ...5
2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset...6
3. Esityksen vaikutukset ...7
4. Asian valmistelu ...7
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...8
1. Lakiehdotusten perustelut ...8
1.1. Laki työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta urheilemisesta saaduista palkkioista ...8
1.2. Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta...8
2. Voimaantulo ...8
LAKIEHDOTUKSET ...9
työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta urheilemisesta saaduista palkkioista annetun lain kumoamisesta ...9
työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta ...10
LIITE ...11
RINNAKKAISTEKSTIT ...11
työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta ...11
YLEISPERUSTELUT
1 . N y k y t i l a
1.1. Urheilijoiden eläke- ja tapaturmatur- va
Urheilijalle maksettua palkkiota ei ennen 1990-luvun puoliväliä katsottu työsuhteessa maksetuksi palkaksi, jonka perusteella olisi syntynyt työeläke- tai tapaturmavakuutusjär- jestelmän mukaista vakuuttamisvelvollisuut- ta. Vuonna 1994 vakuutusoikeus teki päätök- sen (5122/93/2542), jonka mukaan urheilu- seurassa jääkiekkoa pelanneen urheilijan kat- sottiin olevan työntekijäin eläkelain (395/1961) piiriin kuuluvassa työsuhteessa urheiluseuraan. Päätös johti osaltaan urheili- joiden oman sosiaalivakuutusjärjestelmän luomiseen (HE 356/1994 vp). Työntekijäin eläkelakia, yrittäjien eläkelakia (468/1969) ja tapaturmavakuutuslakia (608/1948) muutet- tiin vuonna 1995 siten, että lait eivät koske urheilemista. Urheilijoiden eläketurvan ja ta- paturmaturvan järjestämisestä annettu asetus (537/1995) tuli voimaan samaan aikaan mai- nittujen lakimuutosten kanssa 1 päivänä tou- kokuuta 1995. Asetuksella urheilijoille luo- tiin erillinen, yleisiä ansioperusteisia sosiaa- livakuutusjärjestelmiä rajoitetumpi ja urhei- lun erityispiirteet huomioiva vakuutusperi- aatteelle rakentuva sosiaalivakuutusjärjes- telmä.
Urheilijoiden sosiaalivakuutusjärjestelmää on vuoden 1995 jälkeen useaan otteeseen tarkistettu. Uusi asetus urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan järjestämisestä (275/1998) tuli voimaan vuonna 1998. Uuden perustus- lain voimaantulon jälkeen myös urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvasta säädettiin lailla vuonna 2000. Tätä urheilijoiden eläke- ja ta- paturmaturvasta annettua lakia (575/2000) muutettiin viimeksi 1 päivänä toukokuuta 2009 voimaan tulleella lailla (276/2009).
1.2. Urheilijoiden sairausvakuutusturva Urheilutoiminnassa tapaturmariskit ovat tavanomaista suuremmat. Urheilijoiden tapa- turmajärjestelmästä ei kuitenkaan makseta yleisen tapaturmavakuutusjärjestelmän mu- kaista päivärahaa, koska sitä ei ole katsottu urheilun taloudellisen kantokyvyn kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Sen sijaan urheilijal- la on oikeus sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan lyhyen työkyvyttö- myyden ajalta. Sairauspäiväraha korvaa ur- heilijalle tämän työkyvyttömyydestä aiheu- tuvaa ansionmenetystä. Urheilija voi saada sairausajalta työnantajan maksamaa palkkaa vastaavasti kuin muut työntekijät. Tältä ajalta sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.
Urheilijalla on sairausvakuutuslain mukai- sen sairaus- ja vanhempainpäivärahaoikeu- den lisäksi oikeus mainitun lain mukaisiin sairaanhoitoetuuksiin, korvaukseen yksityi- sen lääkärin tai hammaslääkärin palkkioista, tutkimus- ja hoitokuluista, lääkekustannuk- sista ja hoitoon liittyvistä matkakustannuksis- ta. Urheilijan oikeus Kansaneläkelaitoksen antamaan kuntoutukseen ja kuntoutusraha- etuuksiin määräytyy Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuk- sista annetun lain (566/2005) mukaisesti.
Päivärahat ja kuntoutusraha määräytyvät ur- heilijan työtulojen perusteella.
1.3. Sairausvakuutuksen rahoitus Yleistä
Sairausvakuutuksen rahoituksesta sääde- tään sairausvakuutuslain 18 luvussa. Sairaus- vakuutuksen rahoitusta uudistettaessa vuoden 2006 alussa sairausvakuutus jaettiin työtulo- vakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen.
Työtulovakuutuksen etuuksia ovat sairaus- ja
vanhempainpäivärahat, kuntoutusrahat sekä työterveyshuollon kustannukset lukuun otta- matta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korvauksia. Lisäksi työnantajille korvataan päiväraha-ajalta syntyviä työntekijöiden vuo- silomakustannuksia.
Työtulovakuutuksen kulut rahoitetaan pää- osin työnantajan sairausvakuutusmaksuilla (1 411 miljoonaa euroa vuonna 2008) sekä palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuil- la (511 miljoonaa euroa). Valtion varoista rahoitetaan vähimmäismääräiset päivärahat, 0,1 % muista vanhempainpäivärahoista sekä osuus yrittäjien työterveyshuollosta, yhteensä 76 miljoonaa euroa vuonna 2008.
Sairaanhoitovakuutus sisältää muun muas- sa lääkekorvaukset, lääkärinpalkkiokorvauk- set, matkakorvaukset sekä kuntoutuspalvelut.
Sairaanhoitovakuutuksen kuluista puolet ra- hoitetaan vakuutetuilta perittävillä sairaan- hoitomaksuilla ja puolet valtion varoista. Li- säksi valtion varoista rahoitetaan kokonaan ulkomaille maksettavat sairaanhoidon kor- vaukset. Kaikilta vakuutetuilta perittävää sai- raanhoitomaksua kertyi 1 036 miljoonaa eu- roa vuonna 2008. Valtion osuus sairaanhoi- tovakuutuksen kuluista oli yhteensä 1 043 miljoonaa euroa.
Urheilijat
Urheilijat maksavat kunnallisverotuksessa verotettavien tulojensa perusteella sairausva- kuutuksen sairaanhoitomaksun kuten muut- kin vakuutetut. Urheilijat ovat myös alusta alkaen maksaneet työtulovakuutuksen rahoit- tamiseksi käyttöön otettua päivärahamaksua.
Sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 3 mo- mentissa säädetään, että päivärahamaksun perusteena olevana palkkana pidetään ennak- koperintälain (118/1996) 13 §:ssä tarkoitetun ennakonpidätyksen alaisen palkan ohella muun muassa urheilijan palkkiota sekä rajoi- tetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 3 §:ssä tarkoitettua urheilijan henkilökohtaista korvausta.
Työnantajat
Työnantajan sosiaaliturvamaksu koostuu työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnan- tajan sairausvakuutusmaksusta. Työnantaja
on työnantajan sosiaaliturvamaksusta anne- tun lain (366/1963) 3 §:n mukaan velvollinen maksamaan työnantajan sosiaaliturvamak- sun, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työnantajan ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksua esi- merkiksi silloin, jos ulkomailta Suomeen tu- levan työntekijän aiottu oleskeluaika jää tääl- lä alle neljän kuukauden. Ennakkoperintäase- tuksen (1124/1996) 14 §:n mukaan työnanta- jan sosiaaliturvamaksua ei tarvitse maksaa, jos maksun perusteena on yksittäinen satun- naisesti maksettava palkkasuoritus, jonka määrä on enintään 20 euroa.
Urheilutyönantajat on vapautettu suoritta- masta työnantajan sosiaaliturvamaksua työn- antajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta urheilemisesta saaduista palkkioista vuonna 1995 annetulla lailla (375/1995; maksuva- pautuslaki). Lakiesitys sisältyi edellä kohdas- sa 1 mainittuun hallituksen esitykseen 356/1994, jolla luotiin urheilijoiden oma elä- ke- ja tapaturmajärjestelmä.
Maksuvapautuslain 1 §:n mukaan se, mitä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa säädetään työnantajan velvollisuudes- ta suorittaa ennakkoperintälain (418/1959) 4 §:ssä ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 §:ssä tarkoitetusta palkasta työnantajan sosiaaliturvamaksua, ei koske urheilemisesta saatuja palkkioita. Vuoden 1997 alussa voimaan tulleessa uudessa en- nakkoperintälaissa (1118/1996) palkan mää- ritelmä on siirretty 13 §:ään.
Maksuvapauslakia koskevan hallituksen esityksen 356/1994 perustelujen mukaan
”Vakuutusoikeuden päätös hämärtää rajanve- toa urheilusta suoritettavan palkan ja ennak- koperintälain 4 §:ssä tarkoitetun palkan välil- lä. Ennakkoperintälain 4 §:n mukaisen pal- kan perusteella on suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Urheilijoiden palkkioi- den osalta ei ole tarkoitus laajentaa työnanta- jan sosiaaliturvamaksun suoritusvelvollisuut- ta nykyisestä. Tulkintaongelmien välttämi- seksi on tarkoituksenmukaista muuttaa lakia työnantajan sosiaaliturvamaksusta niin, että urheilijoiden palkkioista ei tarvitse suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksua.”
Ammattilaisuus ei 1990-luvun alkupuolella ollut urheilussa yhtä yleistä kuin nyt eikä
ammattilaisuutta haluttu tuolloin myöskään erityisesti korostaa. Urheilijalle tosiasiallises- ti palkkana maksetut suoritukset katsottiin urheilijalle maksetuiksi palkkioiksi, eikä nii- den perusteella ennen vuotta 1995 maksettu työnantajan sosiaaliturvamaksua. Toukokuun alusta 1995 voimaan tullutta maksuvapautus- lakia sovellettaessa on otettu huomioon lain esitöissä kirjattu tarkoitus olla laajentamatta työnantajan sosiaaliturvamaksun suoritusvel- vollisuutta aikaisemmasta. Maksuvapautus- lakia on käytännössä sovellettu niin, että työnantajan sosiaaliturvamaksua ei ole mak- settu urheilijalle urheilemisen perusteella maksetusta palkkiosta riippumatta siitä, täyt- tääkö se ennakkoperintälaissa säädetyn pal- kan tunnusmerkit.
Urheilutyönantaja on oikeutettu saamaan urheilijan sairauspäivärahan siltä sairauslo- man ajalta, jolta hän maksaa urheilijalle palkkaa, vaikka ei ole osallistunut päiväraho- jen rahoitukseen. Kun sairausvakuutuksen rahoitusta uudistettiin vuonna 2006, tarkoi- tuksena oli, että myös urheilijalle maksetun palkkion perusteella tultaisiin maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksu. Tämän mahdollistamiseksi urheilijan palkkio on li- sätty työnantajan sosiaaliturvamaksusta an- nettuun lakiin työnantajan sosiaaliturvamak- sun yhdeksi maksuperusteeksi. Maksuvapau- tuslakia ei kuitenkaan kumottu sairausvakuu- tusuudistuksen yhteydessä, koska samaan ai- kaan oli valmisteilla muutoksia urheilijoiden eläke- ja tapaturmajärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön. Sairausvakuutuksen rahoi- tusuudistuksessa sovittu työtulovakuutuksen päivärahakustannusten jako työnantajien ja työntekijöiden kesken ei toteutunut urheili- joiden osalta.
Maksuvapautuslakia ei ole kumottu myös- kään urheilijoiden eläke- ja tapaturmajärjes- telmää koskevien lakimuutosten yhteydessä.
Maksuvapautuslain kumoaminen olisi mer- kinnyt urheilutyönantajan maksuvelvollisuu- den ulottamista työnantajan sairausvakuu- tusmaksun lisäksi myös työnantajan kansan- eläkemaksuun, mitä ei haluttu. Pelkästään työnantajan sairausvakuutusmaksun maksa- minen urheilijan palkkion perusteella olisi merkinnyt sitä, että verohallinto olisi joutu- nut luomaan yksinomaan urheilutyönantajien maksua varten oman seuranta- ja tietojärjes-
telmänsä. Urheilutyönantaja ei siten edel- leenkään maksa urheilijan palkan tai palk- kion perusteella työnantajan sairausvakuu- tusmaksua eikä myöskään kansaneläkemak- sua.
1.4. Urheilijan palkka ja palkkio verotuk- sessa
Palkka, jonka perusteella toimitetaan veron ennakonpidätys, määritellään ennakkoperin- tälain 13 §:ssä. Palkkaa on mainitun sään- nöksen mukaan muun muassa kaikenlainen palkka, palkkio, etuus ja korvaus, joka saa- daan työ- tai virkasuhteessa. Työsuhteen pe- rusteella saamastaan palkasta ja palkkiosta urheilija saa tehdä tulonhankkimisvähennyk- sen, kunnallisverotuksen ansiotulovähennyk- sen ja valtionverotuksen työtulovähennyksen.
Muut kuin urheilutyönantajat maksavat en- nakonpidätyksen alaisen palkan perusteella työnantajan sosiaaliturvamaksun.
Työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettava korvaus määritel- lään verotuksessa ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseksi työkor- vaukseksi. Muun kuin työsuhteen perusteella urheilijalle maksetut palkkiot ovat sosiaali- turvamaksun näkökulmasta verotuksessa työkorvauksen tapaan käyttäytyviä suorituk- sia. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta työkorvauksen perusteella.
Ero urheilijan palkan ja urheilijan palkkion välillä voidaan tehdä samoja periaatteita noudattaen kuin palkan ja työkorvauksen vä- linen ero. Työkorvausta on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana mak- settava korvaus. Jos kyse on urheilemisesta saatavasta tulosta, urheilijan palkkiota on muu kuin urheilijan palkka.
Urheilijan palkkion perusteella ei myönne- tä tulonhankkimisvähennystä, koska se myönnetään tuloverolain 95 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vain palkkatulosta. Palkas- ta ja työkorvauksesta poiketen urheilijan palkkiosta ei myönnetä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä eikä valtionverotuksen työtulovähennystä, koska ne myönnetään tu- loverolain 105 a ja 125 §:n mukaan vain palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttö-
korvausten, ansiotulona verotettavan osingon sekä eräiden yritystulojen perusteella. Vero- tuksen toimittamista varten urheilijalle mak- setut palkat ja urheilijan palkkiot erotetaan toisistaan.
Tuloverolain (1535/1992) 116 a §:n mu- kaan urheilijan verovuoden tulona ei pidetä sitä osaa hänen välittömästi urheilemisesta saamistaan tuloista, joka on tuloverolaissa säädetyin edellytyksin maksettu valmennus- rahastoon tai urheilijarahastoon. Valmennus- rahastoon voidaan maksaa vain muuta urhei- lutuloa kuin palkkatuloa. Näitä rahastoon maksettuja palkkiota voidaan käyttää urhei- lemisesta ja valmentautumisesta verovuoden aikana aiheutuvien menojen kattamiseen. Ve- rovuoden päättyessä valmennusrahastossa oleva määrä katsotaan 20 000 euroa ylittäväl- tä osalta verovuoden veronalaiseksi ansiotu- loksi.
Urheilutulosta voidaan verovapaasti siirtää urheilijarahastoon enintään 50 prosenttia ur- heilutulon bruttomäärästä laskettuna, kuiten- kin enintään 100 000 euroa vuodessa. Urhei- lijarahastoon siirrettävät varat voivat olla ur- heilijan saamaa palkkaa tai palkkiota taikka aikaisemmin valmennusrahaston siirrettyjä varoja. Urheilijarahaston kautta urheilija voi varautua urheilu-uran jälkeiseen aikaan. Ur- heilijarahastoon siirretyt varat tuloutuvat ur- heilu-uran päättymisen jälkeen vähintään kahden ja enintään kymmenen vuoden aika- na.
2 . E s i t y k s e n t a v o i t t e e t j a k e s k e i s e t e h d o t u k s e t
Kun urheilijoiden eläke- ja tapaturmatur- vasta annettua lakia viimeksi muutettiin (HE 22/2009 vp), hallituksen esityksen peruste- luissa todettiin, että ”Hallituksen tarkoituk- sena on saattaa tähän esitykseen liittyen työnantajan sairausmaksuvelvollisuus kos- kemaan myös urheilutyönantajia vuoden 2010 talousarvion yhteydessä.” Esityksen pe- rusteluissa arvioitiin, että urheilijan eläke- ja tapaturmavakuutuksen vakuuttamisvelvolli- suuden 9 600 euron vuotuinen alaraja ylittyi- si noin 800 urheilijan kohdalla, jolloin työn- antajan sairausvakuutusmaksuja kertyisi ar- violta 0,9 miljoonaa euroa vuodessa.
Nyt annettavan esityksen tavoitteena on, et- tä urheilutyönantajat osallistuisivat muiden työnantajien tapaan työtulovakuutuksen ra- hoittamiseen maksamalla työnantajan sai- rausvakuutusmaksun. Sairausvakuutusmak- sun suorittamisvelvollisuutta ei ehdoteta si- dottavaksi siihen, onko työnantaja velvolli- nen ottamaan urheilijan eläke- ja tapaturma- vakuutuksen. Maksuvelvollisuus määräytyisi kuten muillakin työnantajilla sen mukaan, onko urheilija sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu.
Työnantajan olisi maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu urheilijalle maksa- mansa palkan perusteella. Palkalla tarkoitet- taisiin ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitet- tua työsuhteeseen perustuvaa urheilijalle maksettua palkka ja palkkiota. Maksuvelvol- lisuuden synnyttävälle palkalle ei säädettäisi erillistä alarajaa, vaan urheilemiseen sovel- lettaisiin tältä osin sosiaaliturvamaksua kos- kevaa yleistä 20 euron rajaa.
Ehdotetun maksuvelvollisuuden ulkopuo- lelle jäisivät työkorvauksiin rinnastettavat urheilijan palkkiot, joita ei makseta työsuh- teen perusteella. Myöskään muut työnantajat eivät ole työkorvaukseksi katsottavien palk- kioiden perusteella velvollisia suorittamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua. Urheili- joista tällaisia palkkioita saavat lähinnä yksi- löurheilijat, joilla ei ole joukkueurheilijoiden tapaan työnantajaa. Palkkojen ja palkkioiden erottamisessa toisistaan sovellettaisiin vero- tuksessa noudatettua käytäntöä.
Urheilijarahastoon maksettavasta urheilijan palkasta työnantajan sairausvakuutusmaksu maksettaisiin siinä vaiheessa, kun palkka siir- retään rahastoon. Kun varoja maksetaan ulos urheilijarahastosta, varojen perusteella mak- setaan vero mutta ei työnantajan sairausva- kuutusmaksua. Valmennusrahastoon voidaan maksaa vain muita urheilutuloja kuin palk- kaa. Sen takia valmennusrahastoon siirrettä- vien tai sieltä nostettavien varojen perusteella ei maksettaisi työnantajan sairausvakuutus- maksua.
Urheilutyönantajien velvollisuus suorittaa työnantajan sairausvakuutusmaksua toteutet- taisiin kumoamalla maksuvapautuslaki. Mo- nissa joukkueurheilulajeissa urheilijoiden so- pimuskaudet poikkeavat kalenterivuodesta.
Tämän vuoksi ehdotetaan, että urheilu-
työnantajien maksuvelvollisuus alkaisi vasta uusien sopimuskausien alettua eli vuoden 2011 alusta.
Työnantajan kansaneläkemaksu poistuu kokonaan vuoden 2010 alusta. Kansanelä- kemaksun poistuessa työnantajan sosiaalitur- vamaksu koostuisi vain työnantajan sairaus- vakuutusmaksusta. Urheilutyönantajat eivät siten joutuisi maksamaan työnantajan kan- saneläkemaksua.
3 . E s i t y k s e n v a i k u t u k s e t
Urheilutyönantajat maksaisivat sairausva- kuutusmaksua ensimmäisen kerran helmi- kuussa. Maksun perusteena olisivat tammi- kuussa maksettavat palkat. Työnantajan sai- rausvakuutusmaksun arvioidaan olevan 2,19 prosenttia palkasta vuonna 2011.
Verohallinnon rekistereiden mukaan mui- den kuin satunnaisesti palkkaa maksavien työnantajien urheilijoille maksama keskimää- räinen palkka oli vuonna 2008 noin 17 500 euroa vuodessa. Vuoden 2011 arvioidun kes- kipalkan perusteella laskettu urheilutyönanta- jan maksettavaksi tuleva sairausvakuutus- maksu olisi keskimäärin noin 36 euroa kuu- kaudessa.
Jääkiekon SM-liigassa sopimuskaudella 2009—2010 maksettavien palkkojen yhteis- määrä on noin 31 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 arvioidun palkkasumman perusteella laskettu keskimääräinen työnantajan sairaus- vakuutusmaksu olisi jääkiekon SM-liigan joukkuetta kohti noin 4 100 euroa kuukau- dessa.
Urheilutyönantajan sairausvakuutusmaksun maksuvelvollisuuden arvioidaan koskevan noin 2 100 säännöllisesti palkkaa maksavaa työnantajaa. Urheilijoille maksettavien palk- kojen perusteella suoritettavien työnantajan sairausvakuutusmaksujen arvioidaan vuonna
2011 olevan noin 0,9 miljoona euroa. Työn- antajan sairausvakuutusmaksun kokonais- maksutuotoksi vuonna 2011 arvioidaan noin 1 590 miljoonaa euroa.
Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vai- kutuksia. Esityksellä poistetaan sairausva- kuutuksen rahoitusuudistuksessa työtulova- kuutuksen rahoitukseen jäänyt poikkeama työnantajien ja palkansaajien jakosuhteessa.
Esityksen vaikutukset työnantajien ja palkan- saajien maksuosuuksiin on niin pieni, ettei sillä ole käytännössä vaikutusta työnantajan sairausvakuutusmaksun ja palkansaajien päi- värahamaksun maksuprosentteihin.
Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei makseta urheilijoille maksettavien palkkioi- den perusteella. Verohallinnon rekistereiden mukaan vuonna 2008 urheilijoille maksettu- jen palkkioiden keskimääräinen suuruus oli noin 1 875 euroa vuodessa. Keskiarvoa alen- tavat harrastuspohjaisen urheilutoiminnan perusteella maksetut palkkiot. Joidenkin yk- silöurheilijoiden saamat palkkiot ovat huo- mattavasti keskiarvoa suurimpia. Kun kysy- myksessä ei ole työsuhteesta eikä urheilijalla ole työnantajaa, palkkioiden perusteella ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua eikä harrastuspohjaiselle urheilutoiminnalle siten ole tulossa lisäkustannuksia.
4 . A s i a n v a l m i s t e l u
Hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhtey- dessä on kuultu Verohallinnon ja opetusmi- nisteriön edustajia sekä keskeisten urheilun osapuolia edustavien järjestöjen ja työnanta- ja- ja palkansaajajärjestöjen edustajia. Järjes- töjen lausuntojen perusteella lakiehdotusten ehdotettua voimaantuloajankohtaa myöhen- nettiin vuodella vuoden 2011 alkuun.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 . L a k i e h d o t u s t e n p e r u s t e l u t 1.1. Laki työnantajan sosiaaliturvamak-
sun suorittamisesta urheilemisesta saaduista palkkioista
1 §. Laki ehdotetaan kumottavaksi, jolloin urheilutyönantajia koskeva vapautus velvol- lisuudesta suorittaa työnantajan sosiaalitur- vamaksu päättyisi.
1.2. Laki työnantajan sosiaaliturvamak- susta
4 §. Pykälän 2 momentissa määritellään työnantajan sosiaaliturvamaksun perusteena oleva palkka. Säännöksen 1 kohdasta ehdote- taan poistettavaksi urheilijan palkkio, koska työsuhteen ulkopuolella maksettujen palk- kioiden perusteella ei ole tarkoitus maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua.
Lisäksi 3 kohdasta ehdotetaan poistettavak- si mainita urheilijasta, koska myöskään rajoi- tetusti verovelvolliselle urheilijalle työsuh-
teen ulkopuolella maksetun palkkion perus- teella ei maksettaisi työnantajan sosiaalitur- vamaksua.
4 a §. Pykälä on uusi. Pykälässä säädettäi- siin siitä, missä vaiheessa urheilijarahastoon maksettavasta palkasta on suoritettava työn- antajan sosiaaliturvamaksu. Jos työnantaja maksaa palkan suoraan urheilijarahastoon, sosiaaliturvamaksu maksetaan varoja rahas- toon maksettaessa. Työnantajan sosiaalitur- vamaksua ei siten makseta verojen kanssa samanaikaisesti eli siinä vaiheessa, kun varo- ja nostetaan urheilijarahastosta.
2 . V o i m a a n t u l o
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä- nä tammikuuta 2011. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran tammikuussa 2011 ur- heilijoille maksettaviin palkkoihin.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- tukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki
työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta urheilemisesta saaduista palkkioista anne- tun lain kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan työnantajan sosiaali- turvamaksun suorittamisesta urheilemisesta saaduista palkkioista 17 päivänä maaliskuuta 1995 annettu laki (375/1995).
2 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 2011.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
—————
2.
Laki
työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun lain (366/1963) 4 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1365/2007, ja
lisätään lakiin uusi 4 a § seuraavasti:
4 §
— — — — — — — — — — — — — — Palkalla tarkoitetaan tässä laissa:
1) ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa, palkkiota ja korvausta, vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamaa täydennyspäivära- haa ja työsuhteessa saatuja palvelurahoja;
2) tuloverolain (1535/1992) 77 §:ssä tar- koitetusta ulkomaantyötulosta rahana mak- settavaa osaa;
3) rajoitetusti verovelvollisen tulon verot- tamisesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa ja 3 §:ssä tarkoitettua taiteilijan hen- kilökohtaiseen toimintaan perustuvaa kor- vausta;
4) ulkomailta tulevan palkansaajan lähde- verosta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettua palkkaa;
5) Pohjoismaiden investointipankin ja Poh- joismaiden projektivientirahaston palveluk- sessa olevien henkilöiden verottamisesta an-
netun lain (562/1976) 2 §:ssä tarkoitettua palkkaa.
— — — — — — — — — — — — — — 4 a §
Jos työnantaja maksaa urheilijalle palkkaa tuloverolain 116 a §:n mukaisena urheilutu- lona mainitun lain 116 c §:ssä tarkoitettuun urheilijarahastoon, työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamak- sun rahastoon maksamansa palkan perusteel- la.
———
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 2011.
Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuu- ta 2011 ja sen jälkeen maksettavan palkan perusteella suoritettavaan työnantajan sosiaa- liturvamaksuun.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
—————
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Liite
Rinnakkaistekstit
2.
Laki
työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun lain (366/1963) 4 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1365/2007, ja
lisätään lakiin uusi 4 a § seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
4 §
— — — — — — — — — — — — — — Palkalla tarkoitetaan tässä laissa:
1) ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitet- tua ennakonpidätyksen alaista palkkaa, palkkiota ja korvausta sekä urheilijan palk- kiota, vakuutuskassalaissa tarkoitetun sai- rauskassan maksamaa täydennyspäivärahaa ja työsuhteessa saatuja palvelurahoja;
2) tuloverolain (1535/1992) 77 §:ssä tar- koitetusta ulkomaantyötulosta rahana mak- settavaa osaa;
3) rajoitetusti verovelvollisen tulon verot- tamisesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa ja 3 §:ssä tarkoitettua taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaiseen toimintaan pe- rustuvaa korvausta;
4) ulkomailta tulevan palkansaajan lähde- verosta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettua palkkaa;
5) Pohjoismaiden investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palve- luksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain (562/1976) 2 §:ssä tarkoitettua palkkaa.
— — — — — — — — — — — — — —
4 §
— — — — — — — — — — — — — — Palkalla tarkoitetaan tässä laissa:
1) ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitet- tua ennakonpidätyksen alaista palkkaa, palkkiota ja korvausta, vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamaa täy- dennyspäivärahaa ja työsuhteessa saatuja palvelurahoja;
2) tuloverolain (1535/1992) 77 §:ssä tar- koitetusta ulkomaantyötulosta rahana mak- settavaa osaa;
3) rajoitetusti verovelvollisen tulon verot- tamisesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa ja 3 §:ssä tarkoitettua taiteilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvaa korvausta;
4) ulkomailta tulevan palkansaajan lähde- verosta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettua palkkaa;
5) Pohjoismaiden investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palve- luksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain (562/1976) 2 §:ssä tarkoitettua palkkaa.
— — — — — — — — — — — — — —
4 a §
Jos työnantaja maksaa urheilijalle palk- kaa tuloverolain 116 a §:n mukaisena ur- heilutulona mainitun lain 116 c §:ssä tar- koitettuun urheilijarahastoon, työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun rahastoon maksaman- sa palkan perusteella.
———
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- mikuuta 2011.
Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammi- kuuta 2011 ja sen jälkeen maksettavan pal- kan perusteella suoritettavaan työnantajan sosiaaliturvamaksuun.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
