SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 2 . 2016
LIIKUNTA EI
LOPPUNUT SAIRAUTEEN
Rohkeasti
kokeilemaan!
Rohkeasti
kokeilemaan!
Soveli-lehti ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti) Julkaisija
Soveltava Liikunta SoveLi ry Päätoimittaja
Tupu Sammaljärvi Ulkoasu
Jaana Teräväinen Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Toimitusneuvosto Margit Eerola,
Suomen Diabetes-liitto ry, projektisuunnittelija Susanna Hakuni,
Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen,
Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Tommi Yläkangas, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja ts.
Tupu Sammaljärvi, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja, ts.
Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä:
issuu.com/soveli
Sovelin pdf-lehtien arkisto:
www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti Lehti ilmestyy seuraavan kerran helmikuussa 2017.
Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry
Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere
toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028
Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.
Kannen kuva Juha Harju
SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 2 • 2016
Tallipäivässä oli puuhaa koko perheelle. Tiina ja Aino Kortesmäki ratsastivat yhdessä, sivu 7.
vakiot
▹ Lyhyesti 4
▹ Lainasanat 25
▹ Uusia aineistoja 41
Symbolit Ibrandify / Freepik
SoveLi on somessa
FACEBOOK Soveltava Liikunta SoveLi ry / Liikunta kuuluu kaikille TWITTER
@SoveLi_ry INSTAGRAM SoveLi_ry Menoksi! Kurssilaiset lähdössä liikkeelle.
Apua on aina saatavissa, sivu 39.
SAAVUTETTAVUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ
3 Anne Taulu, pääkirjoitus
Luontoliikunta sopii ja kuuluu jokaiselle 7 Tupu Sammaljärvi
Tallipäivä syntyi yhteistyönä 9 Tupu Sammaljärvi
Liikunta tuo ihmiset yhteen 12 Mari Vehmanen
Kulttuuri on portti saavutettavuuteen
TIETOA, TYÖTÄ JA TUNNETTA 14 Tupu Sammaljärvi
Soveltavan liikunnan seutufoorumi välitti tietoa paikallistasolle
15 Tupu Sammaljärvi Miksi soveltavan liikunnan seutufoorumeita tarvitaan?
16 Tupu Sammaljärvi
Esteettömiä luontokohteita on rakennettu vuosikymmeniä 22 Saku Rikala
Liikkujan ääni: On vahvuutta näyttää heikkoutensa
YHDENVERTAISUUTTA JA KOKEILUMIELTÄ
Tekstit Tupu Sammaljärvi 20 Rohkeasti kokeilemaan!
26 Likkojen lenkki starttasi Pyynikiltä 27 Mestaruusturnaus veti satoja Tampereelle 28 Yhdenvertaisuus nousi
symposiossa keskiöön
30 Puku kuntoon, kumarrus parille!
33 Länsirannikon vahva vaikuttaja 34 Jääkiekkoa kelkan kera
36 Yhdistysten yhteistyö kasvattaa verkostoja 37 Napsahdus, zippi ja tuppi
39 Yhdistys ja urheiluseura järjestivät kurssin neuromelojille
PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Anne Taulu
PS
oveLin toiminnanjohtaja Anne Tau- lu on siirtynyt sosiaali- ja terveysmi- nisteriöön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston ylitarkastajaksi ajal- le 10.10.2015 – 19.3.2017.Toiminnanjohtajan tehtäviä kyseise- nä aikana hoitaa Tommi Yläkangas, jo-
ka on toiminut Allergia- ja Astmaliiton liikuntasihteerinä. Tehtäväkierto ei tuo muutoksia SoveLin toimintaan, vaan töi- tä tehdään SoveLin strategian "Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia" viitoitta- mana, toimintasuunnitelman mukaises- ti ja tutun SoveLi-tiimin voimin. x
Luontoliikunta sopii ja kuuluu jokaiselle!
oveltava Liikunta SoveLi ry käyn- nisti vuonna 2014 hankeyhteis- työn Metsähallituksen luontopalve- lujen Rohkeasti luontoon -hankkeen kanssa. Yhteistyön tavoitteena oli ke- hittää luontoliikuntakohteiden esteet- tömyyttä ja saavutettavuutta sekä koh- teista viestimistä. SoveLi halusi hank- keen kautta vaikuttaa ennen kaikkea asenteisiin, lisätä asiantuntemusta se- kä rohkaista jokaista liikkujaa hyödyn- tämään Suomen upeaa luontoa.
Moni on kysynyt, miten yhteistyöm- me käynnistyi konkreettisesti? Olen- kin vastannut, että kyseessä on ollut asiasta innostuneiden ihmisten aito kohtaaminen. Metsähallituksen luon- toliikuntamahdollisuuksia kehittävä työntekijä lähestyi minua ja kysyi, oli- siko minulla ajatuksia siitä, miten luon- toliikuntaa voisi kehittää ja mahdollis- taa yhä useammalle. Ideat ja tahtotilat kohtasivat ja pian olimmekin jo tiiviis- sä hankekumppanuudessa luomassa uutta tekemisen tapaa.
Kristallinkirkas yhteinen ajatuk- semme oli, että jokaisella ihmisellä, pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuu- desta riippumatta, tulee olla mahdolli- suus harrastaa luontoliikuntaa.
Metsähallituksen, SoveLin ja Sove- Lin jäsenjärjestöjen välille syntyikin ai-
Anne Taulu Toiminnanjohtaja
Soveltava Liikunta SoveLi ry
Jokaisella ihmisellä,
pitkäaikaissairaudesta tai
vammaisuudesta riippumatta, tulee olla mahdollisuus harrastaa luontoliikuntaa."
"
S
S
Muutoksia SoveLin työntekijäjoukossa
van uudenlaista luontoliikunnan kehi- tystyötä, joka on tärkeä nähdä yhtenä tulevaisuuden luontoliikunnan mah- dollistajana. Me sovelilaiset yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa haluam- me edistää luontoliikunnan mahdol- lisuuksia myös tulevaisuudessa, sillä koemme vahvasti, että luontoliikunta kuuluu jokaiselle ja on mahdollista jo- kaiselle – soveltaen!
Tule kanssamme suunnittelemaan ja kehittämään kaikille avointa luonto- liikuntaa ja juhlimaan Suomi 100 -juh- lavuotta. Voit käydä jakamassa ideoita- si ja toiveitasi www-sivuillamme "Luon- toliikunta sopii jokaiselle".
Mahdollistetaan luontoliikunta jo- kaiselle yhdessä! x
Tommi Yläkangas.
LYHYES TI
KOONNUT Tupu SammaljärviOlavi Sydänmaanlakka on SoveLin uusi puheenjohtaja
S
oveltava Liikunta SoveLi ry:n uudeksi puheen- johtajaksi valittiin syyskokouksessa Olavi Sy- dänmaanlakka. Hän toimii Mielenter veyden kes- kusliiton toiminnanjohtajana.Puheenjohtaja, Suomen CP-liiton toiminnan- johtaja Tomi Kaasinen, oli erovuorossa.
Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Annuk- ka Alapappila Suomen Sydänliitosta, Sonja Bäck- man Psoriasisliitosta ja Kirsi Töyrylä-Aapio Sel- käliitosta. Uusiksi varajäseniksi valittiin Ansa Holm Luustoliitosta, Paula Hellemaa Allergia- ja astmaliitosta ja Anu Patrikka Suomen CP-liitosta.
Kokouksessa hyväksyttiin SoveLin uudet sään- nöt. SoveLi käynnisti vuoden 2016 alussa sään- töuudistuksen. Sääntöuudistuksen käynnistämi- nen oli tarpeellista, sillä toimintaympäristö on muuttunut, liikuntalaki on uudistettu ja SoveLi on työstänyt yhdessä jäsenjärjestökentän kanssa uuden strategian ”Liikkuen kohti terveyttä ja hy- vinvointia vuosille 2016 – 2018”.
SoveLin sääntö- työryhmän jäsenjär- jestöedustajina oli- vat erikoissuunnit- telija Riitta Samstén Neuroliitosta (ryh- män puheenjohtaja), toiminnanjohtaja Hanna Mattila Suo- men Parkinson-lii-
tosta sekä liikunnan suunnittelija Janne Haara- la Hengitysliitosta. Ulkopuolisena asian tuntijana toimi urheiluasiamies Pertti Perko ja työryhmän sihteerinä ja valmistelijana oli SoveLin ts. toi- minnanjohtaja Saku Rikala 14.8.2016 saakka ja 15.8.2016 alkaen toiminnanjohtaja Anne Taulu. x Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja ts. Tommi Yläkangas, 040 511 5941, tommi.ylakangas@soveli.fi
V
arhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosi- tukset on julkaistu. Konkreettiset linjaukset antavat ohjeita alle kahdeksanvuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta.Suosituksia on yhdeksän ja ne ovat:
1. Vauhti virkistää – vähintään kolme tuntia liik- kumista joka päivä.
2. Kohti liikkuvaa elämäntapaa – perheä tärkeä roolimalli.
3. Kuuntele – anna lapselle mahdollisuus vai- kuttaa.
4. Tekemällä taitoja – monipuolisuus kunniaan.
5. Ympäristö haastaa ja hauskuuttaa – ulkona unelmat todeksi.
6. Välineet ja lelut – innosta kokeilemaan.
7. Ohjattu liikunta – onnistumisen elämyksiä.
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa – jokaisen lap- sen oikeus.
9. Koko kylä liikuttaa – kaikki yhteistyössä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä muistuttaa, että päivittäinen liikunta on lapsel- le yhtä tärkeää kuin riittävä uni ja terveellinen ra- vinto. Suosituksissa todetaan, että liikkumiseen- sa tukea tarvitsevien lasten tulee päästä toimin- taan mukaan ja että heille tulee tarjota välineitä, jotka mahdollistavat ja helpottavat heidän liikku- mistaan. x
Tutustu suosituksiin:
www.minedu.fi/OPM/Julkaisut
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä
SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen edustajia, muun muassa puheenjohtaja Tomi Kaasinen ja toiminnanjohtaja Anne Taulu, oli kuulemassa suositusten julkistamista.
Valo ry:n asiantuntija Nina Korhonen kertoi, että Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma tarjoaa apua suositusten toteuttamiseen.
S
uomi on ratifioinut vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen. Sopimus astui voi- maan 10. kesäkuuta.YK hyväksyi yleiskokouksessaan vuonna 2006 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD). Se kieltää kai-
kenlaisen vammaisiin henkilöihin koh- distuvan syrjinnän, korostaa vammais- ten ihmisten yhdenvertaisuutta ja edel- lyttää vammaisten ihmisten ja heidän järjestöjensä mukana olemista kaikes- sa päätöksenteossa.
Vammaisella ihmisellä on oikeus määrätä itse omasta elämästään. Fyy- sisen ympäristön tulee olla esteetön
ja tiedon saavutettavissa. Sopimuksen lähtökohtia ovat myös ihmisten väli- nen tasa-arvo, erilaisuuden kunnioit- taminen, vammaisten henkilöiden hy- väksyminen osana ihmisten moninai- suutta sekä vammaisten lasten oikeuk- sien kunnioittaminen. x
Lähde: www.ihmisoikeusliitto.fi Yksi elämä -hankkeen (Aivoliiton, Suomen Diabetesliiton ja
Suomen Sydänliiton yhteinen hankekokonaisuus) Margit Eerola ja Kia Koivusilta opastivat kävijöitä terveen elämän tukemiseen.
O
lympiakomitean ja Valon ylimää- räisissä kokouksissa kesäkuussa tehtiin päätökset, jotka yhdistävät kak- si järjestöä.Uusi Olympiakomitea aloittaa toi- mintansa 1.1.2017. Olympiakomitean tehtävät liittyvät jatkossa laaja-alaises- ti liikuntakulttuuriin aina liikkeen li-
säämisestä huippu-urheiluun saakka.
Olympiakomitean kokouksessa hy- väksyttiin koko suomalaisen liikunta- ja urheiluyhteisön toimintaa suuntaa- maan Menestyssuunnitelma-asiakir- ja. Siinä todetaan muun muassa: ”Lii- kunta ja urheilu ovat Suomen mer- kittävin kansanliike. Jokaisen hyvin-
vointi rakentuu liikunnalliselle arjelle.
Huippu-urheilijat inspiroivat ja tarjo- avat meille unohtumattomia elämyk- siä. Seurat ovat liikunta- ja urheiluyh- teisön sykkivä sydän.” x
Lue lisää: www.sport.fi/
olympiakomitea/uusi-olympiakomitea
S
uomen Parkinson-liiton ja sen yhdistysten Kelpo polku -haas- tekävely muistutti syyskuussa hoidon antamisesta oikea-aikai- sesti ja riittävillä resursseilla.Oikean hoidon tavoitteena on lievittää lääkityksellä Parkinso- nin taudin oireita ja ylläpitää sai- rastuneiden elämänlaatua ja toi- min takykyä mahdollisimman pit kään.
Tampereella haastekävelyyn osallistuivat muun muassa Erk- ki Koikkalainen, Harri Ojanen ja
Heikki Kovanen. He totesivat, et- tä suuri yleisö ei vielä tunne ko- vin hyvin Parkinsonin tautia.
– Se on sairaus, jota ei välttä- mättä ulkopuolinen huomaa vie- lä siinä vaiheessa, kun itse joutuu luopumaan monista asioista, Oja- nen sanoi.
Harri Ojanen kertoi, että hä- nellä leikkaushoito ”muutti mi- nut kuin eri ihmiseksi”. – Pakko- liikkeet loppuivat, tasapaino pa- lautui ja pystyn taas ajamaan pol- kupyörällä. x
Erkki Koikkalainen (vas.), Harri Ojanen ja Heikki Kovanen Tampereen Hämeenpuistossa lähdössä Kelpo polku -kävelyyn.
Kelpo polku muistutti oikeasta hoidosta Olympiakomitea ja Valo yhdistyvät
Vammaisten ihmisten oikeudet voimaan
Arkiliikunta oli esillä Diabetesmessuilla
S
uomen Diabetesliiton Diabetesmessut järjestettiin syyskuussa Tampereel- la. Kävijöitä oli tuhansia. Yhtenä aiheena ohjelmassa oli arkiliikunnan li- sääminen. Juttutuvassa keskusteltiin pienenkin liikkeen ja liikkumisen vaiku- tuksista ja arvioitiin yhdessä messukävijän kanssa tämän istumisen ja liikku- misen määrää toimintakyvyn ja terveyden kannalta. xJari Autio lähti ratsastamaan. Apuna lähtövaiheessa olivat Bettina Vaissi, Sonja Pihlajamäki ja Elina Peltoniemi.
TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVATJuha Harju
Tallipäivä
syntyi yhteistyönä
Kolme yhdistystä järjesti yhdessä kaupungin ja lähihoitaja- opiskelijoiden kanssa liikunnallisen Tallipäivän Seinäjoella.
Erityisen mieluisa laji oli ratsastus Cindy-hevosen kera.
JATKUU Lähes helteinen elokuinen päivä Siirilän Ratsas-
tuskeskuksessa kokosi satakunta osallistujaa.
Ohjelmassa oli ratsastuksen lisäksi muun muas- sa poniajelua, tilan eläinten rapsuttelua, grilli- herkkuja ja tietenkin tietoa yhdistysten toimin- nasta.
Jari Autio nousi maneesissa Cindy-hevosen selkään. Ratsastus sujui tottuneen oloisesti. Ei- kä ihme, ratsastusterapia on kuntoutuksesta tut- tua.
– Hevosen selkälihasten liikkeet tuntuvat lan- tiossa. Ratsastuksen jälkeen on aiempaa hel- pompi kävellä. Parasta on, jos ratsastaa ilman sa- tulaa tai lännensatulalla, Autio kertoo.
Jari Autio harrastaa liikuntaa muutenkin ah- kerasti. Hän käy kolmesti viikossa kuntosalilla ja viidesti vesijumpassa.
– Sairastuin MS-tautiin vuonna 1981. Sairasta- minen on ollut tasapaksua, ja alkuun menikin pitkään, ettei kukaan sitä juuri huomannut. Nyt askel on lyhentynyt.
Vesijumppa on Aution mukaan parasta mah- dollista jumppaa hänelle. – Kuivalla maalla jump- paaminen ei oikein enää onnistu, mutta vedessä voin tehdä melkein mitä vain.
Idea lähti työpajasta
Koko perheen Tallipäivä-tapahtuma oli suunnat- tu kolmen yhdistyksen – Etelä-Pohjanmaan Al-
lergia- ja astmayhdistyksen, Etelä-Pohjanmaan epilepsiayhdistyksen ja Etelä-Pohjanmaan neu- royhdistyksen – jäsenistölle. Myös Kuntoutus- säätiö oli tapahtumassa mukana. Se oli Liikun- ta ja osallisuus -hankkeen myötä mukana ide- oinnissa.
Liikunta ja osallisuus -hankkeessa kehitetään osallisuuden näkökulmaa osana järjestöjen eri- tyisryhmille tarjoamia liikunta- ja muita va- paa-ajan toimintoja. Hankkeessa tehdään yhteis- kehittämistä alueellisissa yhteistyöfoorumeis- sa/työpajoissa, joissa ideoidaan liikunta- tai va- paa-ajan tapahtumia, liikuntaryhmiä sekä poh- ditaan yhteistyön, yhteydenpidon ja tiedottami- sen kehittämistä.
Tallipäivä järjestettiin Seinäjoella ensimmäis- tä kertaa.
– Ajatus tapahtuman järjestämiseen lähti Lii- kunta ja osallisuus -hankkeen järjestämän työ- pajan myötä. Työpajassa ilmeni tarve ratsasta- miselle. Asia jalostui yhteisen tapahtumapäivän toteuttamiseksi, kertoo Sarika Kivimäki, Seinä- joen kaupungin erityisliikunnan koordinaattori.
Kivimäki kertoo, että Seinäjoen kaupungin liikuntapalvelut tekee monipuolista yhteistyötä eri yhdistysten kanssa soveltavan liikunnan sa- ralla.
– Tällaiset tapahtumat ovat yksi konkreetti- nen tapa tehdä yhteistyötä. Lisäksi kaupungin liikuntapalvelut jakaa vuosittain soveltavan lii-
" Viime vuosina myös yhdistysten välillä
on ollut enenevässä määrin yhteistyötä."
kunnan kohdeavustusta yhdistyksille, jotka jär- jestävät liikuntaa kaupungissa. Liikuntapalvelut järjestää koulutusta vertaisohjaajille, jotka toi- mivat yhdistysten liikuntaryhmien vetäjinä.
Sarika Kivimäen mukaan Seinäjoella on aktii- vinen järjestökenttä.
– Liikuntapalveluiden näkökulmasta yhteis- työ on toimivaa. Viime vuosina myös yhdistys- ten välillä on ollut enenevässä määrin yhteis- työtä. Toiset yhdistykset ovat toisia aktiivisem- pia. Liikuntapalveluiden tehtävänä on tukea yh- distyksiä näiden omien liikuntatoimintojen jär- jestämisessä.
Yhteistyö avartaa ymmärrystä
Aktiivinen tapahtuman järjestäjä, Etelä-Pohjan- maan neuroyhdistyksen toiminnanjohtaja Tii- na Kortesmäki, kertoo, että yhteistyö eri yhdis- tysten välillä on rakentavaa. Se myös avartaa ym- märrystä.
– Aina kuitenkin itse työ jää joillekin, kuten Tallipäivässä meille. Se oli välillä hiukan haas- tavaa. Opin ainakin, että heti aluksi tulee sopia vastuualueet. Jokaisen yhdistyksen tulee kantaa oma vastuunsa. Myös yhdistysten välisestä tie- dotuksesta ja yhteydenpidosta on sovittava heti alussa, Kortesmäki sanoo.
– Ei ehkä hankalaa mutta haasteellista yhteis- työ välillä on. Jos päätetään tehdä yhdessä, niin
tehdään yhdessä loppuun saakka. Vaikka omas- ta yhdistyksestä ei osallistujia tapahtumaan monta olisikaan.
Kortesmäen mukaan on hedelmällistä huo- mata toisen yhdistyksen tapoja ja käytäntö- jä, jotka ovat toimivia. Näin saa itsellekin uusia työskentelytapoja.
Tallipäivään osallistuneet olivat innoissaan, kun saivat tavata vertaisiaan mukavissa mer- keissä. Hauskaa oli myös, että lapsille riitti teke- mistä.
– Tämän tyylisille tapahtumille on kysyntää kyllä, taas se huomattiin. Toivottavasti yhteis- työtapahtumia järjestettäisiin myös tulevaisuu- dessa. Itse ainakin toivoisin, koska se tuo aina uusia ideoita ja puuhastelu on mukavaa yhdes- sä, Tiina Kortesmäki sanoo. x
Auli Käkelä (vas.) ja Tiina ja Aino Kortesmäki harjasivat poneja. Julia Linnanmäki (keskellä) ohjeisti.
Liikunta tuo ihmiset yhteen
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset
sitouttavat ihmisiä liikuntaan ja sitä järjestävään yhteisöön.
”En koe liikuntavammaisuutta haittana osallistumiseen” -kommentti kuvaa Liikunta ja osallisuus -hankkeen tavoitteita.
TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVATJuha Harju
– Osallisuusnäkökulma otetaan huo- mioon jo monen järjestön toteutta- massa liikunta- ja vapaa-ajan toimin- nassa niin Porissa, Mikkelissä, Seinäjo- ella kuin Vaasassakin. Edelleen olisi ke- hitettävää. Joissakin paikallisyhdistyk- sissä ei ole tällä hetkellä lainkaan sään- nöllistä liikuntatoimintaa, kertoo pro- jektikoordinaattori Mari Ruuth Kun- toutussäätiöstä.
Kuntoutussäätiön Liikunta ja osal- lisuus -hanke tuo yhteen potilasjärjes- töjen jäsenet, urheiluseurat ja kunta- toimijat uusien yhteistyömallien edis- tämiseksi. Samalla hanke tarjoaa tietoa soveltavan liikunnan hyvistä käytän- nöistä. Hankkeessa ovat mukana Pori, Mikkeli, Seinäjoki ja Vaasa.
– Liikunta voi merkitsevästi edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ih-
misten hyvinvointia. Myös pitkäaikais- sairailla ja vammaisilla henkilöillä tuli- si olla entistä paremmat mahdollisuu- det päättää, mitä haluavat harrastaa ja kenen tai keiden kanssa, Mari Ruuth korostaa.
Uusia sosiaalisia verkostoja
Liikunta ja osallisuus -hankkeen koh- deryhmänä on kolme Soveltava Liikun-
ta SoveLi ry:n jäsenliittoa jäsenineen:
Neuroliitto, Allergia- ja Astmaliitto se- kä Suomen Mielenterveysseura.
– Mikkelin seudulla Neuroliitto ko- ki, että tällaiselle hankkeelle on erityis- tä tarvetta. Seinäjoki tuli mukaan Al- lergia- ja Astmaliiton kautta. Suomen Mielenterveysseura vahvistaa järjestö- Kortesmäen Tiina, Antti ja Aino tervehtivät lammasta.
Julia Linnanmäki silitti ponia.
" Hyvinvointia tulisi
edistää yli sairaus- tai vammarajojen."
JATKUU
Liikunta ja osallisuus -hanke
▹ Kuntoutussäätiö toteuttaa Liikunta ja osallisuus -hankkeen vuosina 2015 – 2017.
▹ Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
▹ Hankkeen päätavoitteena on pitkäaikaissairaiden ja
liikuntavammaisten osallisuuden edistäminen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen jäsenilleen tarjoamissa liikuntatoiminnoissa.
▹ Liikunta tuo erilaisia ihmisiä yhteen. Liikuntaa edistämällä voidaan vaikuttaa positiivisesti fyysisen toimintakyvyn lisäksi sosiaalisiin suhteisiin, yhteisöllisyyden kokemiseen, sosiaaliseen pääomaan ja osallisuuteen.
▹ Osallisuudella tarkoitetaan yleisimmin kuulumista johonkin yhteisöön ja sen tavoitteita ovat muun muassa osallistumisen, elämänhallinnan ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen.
Lue lisää:
http://hankkeet.kuntoutussaatio.fi/liikuntajaosallisuus
Ratsastus sujui Jari Autiolta tottuneesti Seinäjoen Tallipäivässä.
jen välistä yhteistyötä ja kumppanuut- ta sekä tuo oman näkökulmansa mu- kaan hankkeeseen. Heillä on myös ai- kaisempaa kokokemusta osallisuuden juurruttamisesta käytännössä, Mari Ruuth kertoo.
Järjestöillä on Ruuthin mukaan yhä merkittävämpi rooli yhteisöjen, fooru- mien ja vertaistuen tarjoamisessa.
– Liikunta ja muu vapaa-ajan toimin- ta voivat toimia luontevana keinona uusien sosiaalisten verkostojen synty- miselle. Yhdessä liikkuminen voi myös vähentää vammaisuuden ja sairauden stigmaa sekä negatiivisia asenteita. Eri- tyisryhmien – pitkäaikaissairaiden ja vammaisten – hyvinvointia tulisi edis- tää yli sairaus- tai vammarajojen. Tä- tä voidaan tehdä muun muassa kehit- tämällä järjestöjen ja muiden liikunta- toimijoiden yhteistoimintaa, resurssi- en yhteiskäyttöä, uusia toimintamalle- ja ja esteettömyyttä, Mari Ruuth sanoo.
Kaikille avoimia tapahtumia
Mari Ruuth sanoo, että järjestöjen tuli- si mahdollisuuksien mukaan pyrkiä sii-
hen, että niiden toteuttamat liikunta- ja vapaa-ajan tapahtumat sekä liikun- taryhmät olisivat avoimia, eivät vain omille jäsenille suunnattuja.
– Joidenkin yhdistysten (esimerkik- si Mikkelin Seudun Invalidit) toteutta- mat liikuntaryhmät ovat kaikille sopi- via, avoimia ja siksi suosittuja. Liikun- tatuokioon liittyy myös sosiaalista toi- mintaa, sillä yleensä keitetään yhdessä myös kahvit.
Monet järjestöt osallistuvat vuosit- tain toteutettavien, kaikille avoimien tapahtumien järjestämiseen yhdessä kaupungin liikuntatoimen ja/tai mui- den järjestöjen kanssa. Näistä ovat esi- merkkeinä Mikkelin paralympialaiset -tapahtuma, Leppoisa Lenkki -liikunta-
tapahtuma (Seinäjoki), Soveltava talvi- liikuntapäivä (Seinäjoki) sekä Hietasaa- ripäivä (Vaasa).
Toiveena yhteistyön edistäminen
Viime toukokuussa Liikunta ja osalli- suus -hanke järjesti yhteistyöfoorumin eli työpajan Porissa, Mikkelissä ja Sei- näjoella. Tilaisuuksiin osallistui paikal-
lisia kuntatoimijoita, järjestö- ja jäsen- edustajia, liikuntaseurojen edustajia sekä soveltavan liikunnan ja osallisuu- den asiantuntijoita.
Yhteistyöfoorumien jälkeen lähetet- tiin tilaisuuksiin osallistuneille palau- tekyselyt.
– Kyselyyn vastanneet kokivat Lii- kunta ja osallisuus -hankkeen toteut- taman kehittämistyön tavoitteet hyvin tarpeellisiksi. Erityisesti korostettiin alueellisten liikunta- ja vapaa-ajan toi-
mijoiden yhteistyön edistämistä, tie- donsaannin tehostumista, asian esiin nostamista sekä hankkeessa toteutet- tavan kehittämistyön tulosten juurrut- tamista, projektikoordinaattori Mari Ruuth kertoo.
Kyselyssä saatiin osallisuutta ja sen edistämistä koskevaa palautetta. Muun muassa näin vastattiin:
”Kuinka loistavaa työtä tehdään eri puolilla erityisryhmien liikunnan ja yhteisöllisyyden hyväksi.”
”Yhteistyön merkitys eri yhdistysten ja urheiluseurojen kanssa. Yhteinen te- keminen tuo uusia ystäviä ja lisää sosi- aalisuutta.”
”Kaikilla tahoilla oli palava halu ko- rostaa liikunnan merkitystä erityises- ti vammaisen ihmisen hyvinvointiin ja halua toimia sen eteen yli vammarajo- jen puhaltamalla yhteiseen hiileen.”
”Yhteistyössä eri järjestöjen jäsenet, toimintakeskusten tai palvelutalojen asiakkaat voisivat käyttää samaa lii-
kuntaryhmäpalvelua. Nykytila on, et- tä jokaisella järjestöllä/toimijalla on
"omat" ryhmänsä, joihin on korkea kyn- nys jäsenistön ulkopuolisella.”
”Soveltavan liikunnan tarjoaminen ja kokeileminen pitää tehdä helpok- si. Kokeillaan, opitaan ja sitten kehite- tään.”
”Se, että erilaiset ryhmät yhdistetään eikä luokitella mitään erikseen. En koe liikuntavammaisuutta haittana osallis- tumiseen.” x
Esteettömän kulttuurin edistäminen vie tampe- relaista Kirsi Mustalahtea tällä hetkellä ympäri maailmaa. Viime vuonna Tampere-talossa järjes- tetty ensimmäinen ACCAC eli Accessible Arts and Culture -tapahtuma aloitti todellisen kiinnostuk- sen vyöryn.
– Olemme yksi opetus- ja kulttuuriministeriön Aasian-viennin kärkihankkeista. Koreassa on jo pidetty kaksi omaa ACCAC-tapahtumaa, ja muun muassa Arabiemiraateissa ja Egyptissä on herän- nyt todellista kiinnostusta, Kirsi Mustalahti luet- telee.
Esteettömyys ja saavutettavuus eivät varmas- tikaan monen suomalaisen mielessä yhdisty en- simmäisinä Aasian, Afrikan tai Lähi-idän kulttuu- reihin. Kirsi Mustalahti kuitenkin kertoo, että esi- merkiksi vammaisten ihmisten luomalla taiteel- la on monessa maassa paljon näkyvämpi asema kuin meillä Suomessa.
– Vaikkapa juuri Koreassa vammaisia henkilöi- tä työskentelee koulutettuina, tunnettuina ja ar- vostettuina ammattimuusikkoina ja -tanssijoina.
Heitä seurataan julkisuudessa ja esityksiin jono- tetaan.
Suomalainen saavutettavuusajattelu keskittyy Kirsi Mustalahden mukaan enemmän yhteiskun- taan ja julkisiin palveluihin. Vammaisten ihmis- ten osallisuuden ajatellaan toteutuvan automaat- tisesti, kun vain vammaispalvelut ja rakentamisen esteettömyys täyttävät lain vaatimukset.
– Ja kuitenkin vammaiset kansalaiset ovat meil- lä Suomessa asenteellisesti ja henkisesti monin
tavoin todellisessa marginaalissa, Kirsi Mustalah- ti sanoo.
Lenkistä tuli esteetön
Kirsi Mustalahti itse kiinnostui kulttuurin ja tai- teen saavutettavuudesta kiertäessään ympäri Suomea kahden naisen teatteriproduktion kanssa esiintyen erilaisille vammaisryhmille. Vaikka vas- taanotto oli innostunutta, eräs seikka alkoi vaiva- ta Mustalahtea.
– Heräsin vähitellen siihen todellisuuteen, että vammaiset ihmiset on sysätty tekemään taidetta keskenään ja toisilleen. Laitosteattereiden lavoilla, taidemuseoissa tai isoissa konserttisaleissa ei hei- dän teoksiaan nähdä ja kuulla.
Välillä Mustalahti työskenteli kaupallisella puolella liikuntatapahtuma Likkojen Lenkin orga- nisaatiossa. Siellä hän ideoi ja pani alulle esteettö-
Kulttuuri on portti saavutettavuuteen
Kirsi Mustalahti
▹ vastaava tuottaja,
Accessible Arts and Culture -verkosto
▹ työskennellyt myös näyttelijänä ja ohjaajana
▹ asuu Tampereella
▹ seuraava ACCAC-festivaali järjestetään Tampere-talossa 17. – 19.8.2017
▹ www.accac.fi
Kirsi Mustalahden mielestä taide ja kulttuuri voivat toimia
esteettömyysajattelun edelläkävijöinä, joita muu yhteiskunta seuraa.
SP ARRAA JA
TEKSTI Mari Vehmanenmän lenkin, joka on myöhemmin kas- vanut olennaiseksi ja näkyväksi osaksi koko tapahtumaa.
–Kukaan ei vain ollut tullut ajatel- leeksi, pitäisikö aivan kaikkien pystyä osallistumaan Likkojen Lenkille. Hom- maa lähdettiin sitten suunnittelemaan ihan alusta ja tehtiin muun muassa kunnollinen esteettömyyskartoitus.
Lenkki myös perusti asiakasraadin kävijöistä, joilla on erilaisia liikkumi- sen esteitä.
– Hehän ovat parhaita asiantuntijoi- ta kertomaan, millaiseen tapahtumaan heistä tuntuu turvalliselta ja viihtyi- sältä osallistua, Kirsi Mustalahti huo- mauttaa.
Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Lieksan Vaskiviikkojen ja Ko- lin Ympäristötaidefestivaalin tuotan- toryhmissä. Myös niihin hän on tuo- nut ajatusta kaikkien mahdollisuudes- ta osallistua.
Idea ACCAC-festivaalista ja -yhtei- söstä alkoi kyteä kansainvälisten ver- kostoitumismatkojen myötä.
– Tajusin, että osallisuusajattelun vieminen uusiin sfääreihin vaatii taak-
seen kokonaisen organisaation. Yhden naisen mahdollisuudet muuttaa maail- maa ovat rajalliset.
Vuonna 2011 perustettiin Etku eli Es- teetön taide ja kulttuuri ry, joka lähti ra- kentamaan ACCAC-konseptia.
Esteettömyys jää usein puolitiehen
Kuinka Kirsi Mustalahti sitten määrit- telee esteettömyyden ja saavutettavuu- den?
– Minulle ne merkitsevät ennen kaik- kea erilaisten ihmisten tarpeiden huo- mioimista. Esteettömään toimintaan aivan jokaisen on helppo tulla mukaan.
Mustalahti korostaa, ettei saavutet- tavuus ole ikinä pois keneltäkään. Sen sijaan koko tapahtuma, näyttely tai esi- tys saa lisäarvoa, kun osaa ihmisistä ei ole lokeroitu ulkopuolelle.
Eikä todellinen osallisuus tarkoita pelkän yleisön huomioimista. On eh- dottomasti tärkeää, että katsomoon, kahvioon ja wc-tiloihin on esteetön pääsy. Mutta syvällisesti ymmärretty- nä saavutettavuus merkitsee, että myös
puhujakoroke, lava ja takahuoneet on tarkoitettu kaikenlaisille ihmisille.
– On todella tyypillistä, ettei kenelle- kään ole tullut mieleen tarkastella tilo- ja vammaisen esiintyjän näkökulmas- ta, Mustalahti sanoo.
Monesti esteettömyys jää muutoin- kin puolitiehen hyvistä tarkoitusperis- tä huolimatta: tapahtumanjärjestäjä vaikkapa pyytää nettisivuillaan vam- maista kävijää ottamaan etukäteen yh- teyttä, jotta hänen tuloonsa voidaan varautua.
– Mutta tällöinhän vammaisella ih- misellä ei ole muiden tapaan mahdol- lisuutta päättää osallistumisestaan vii- me hetkellä, Kirsi Mustalahti toteaa.
Hän myös huomauttaa, ettei pelkkä reipas asenne aina riitä. Tarpeen tullen soveltaminen ei saa kokonaan korvata ennakoivaa esteettömyyssuunnittelua.
– Saatetaan vaikkapa sanoa, että meillä on täällä riuskoja miehiä ja et- tä he kyllä kantavat pyörätuolia käyt- tävän henkilön perille. Mutta aikuisten ihmisten kanniskelu on paitsi riskialtis
Kulttuuri on portti saavutettavuuteen
JATKUU
Kuva Sanna Kullberg
Tällaisia kommentteja saatiin Sove- Lin ja yhteistyökumppaneiden jär- jes tä mässä Soveltavan liikunnan seu tufoorumissa Turussa elokuun lo pussa. Foorumi oli jatkoa aiemmin jär jestetyille seutufoorumeille.
Seutufoorumin lähtökohtana on ajankohtaisen valtakunnallisen ja kansainvälisen tiedon tuominen alueellisille ja paikallisille sovelta- van liikunnan toimijoille. Tavoittee- na on parhaiden mahdollisten edel-
ly tysten luominen soveltavan liikun- nan alueelliselle ja paikalliselle ke- hit tämiselle, toteuttamiselle ja yh- teis työlle.
Päivän mittaan kuultiin ajankoh- taista tietoa muun muassa sote-uu- distuksesta terveyden ja hyvinvoin- nin näkökulmasta. SoveLin toimin- nanjohtaja Anne Taulu avasi Sovel- tavan liikunnan kehittämissuosituk- sia, Liikkuen kohti terveyttä ja hyvin- vointia, vuosille 2016 – 2021 ja kertoi Aleksi Kytö kokeili kelkkajääkiekon varusteita Lasse Eklundin
avustuksella.
TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi
Soveltavan liikunnan seutufoorumi välitti tietoa paikallistasolle
”Antoisa päivä.” ”Herätti paljon ajatuksia.”
”Mielenkiintoinen päivä.”
ta myös nöyryyttävää. Sen sijaan asi- allista palvelua on kuvailla tiloja tar- kasti vaikkapa juuri netissä, jotta lii- kuntaesteinen tulija osaa itse varau- tua olosuhteisiin.
Taide on
kommunikaatiota
Kirsi Mustalahti arvioi esteettömyy- den kokonaisuudessaan kehittyneen nopeasti entistä parempaan suun- taan. Rakennetussa ympäristössä ja esimerkiksi julkisessa liikenteessä moni epäkohta on korjattu.
– Ja meillä on jo Tampere-talon kal- taisia mahtavia paikkoja, joissa osal- lisuuden ajatus on mukana koko toi- mintafilosofiassa: ei vain tiloissa ja ohjelmatarjonnassa vaan myös hen- kilöstön rekrytoinnissa.
Kulttuurilla ja taiteella on Kirsi Mustalahden mielestä meillä erin- omaiset mahdollisuudet kehittyä ko- ko ajan saavutettavammiksi.
– Meillä Suomessa kulttuuri on jo nyt kaikkialla, vaikkemme ehkä sitä itse edes huomaa. Päiväkodeista ja kouluista vanhusten palvelukeskuk- siin kaikenikäiset laulavat, piirtävät, tanssivat ja näyttelevät, ja myös so- te-sektori osaa hyödyntää työssään kulttuuria.
Monessa muussa maassa taide on Kirsi Mustalahden mukaan varattu paljon tiukemmin sitä ammatikseen harjoittaville, ja niin sanotun oikean taiteen standardit ovat tarkat.
– Nyt meidän on vain laajennettava samaa ajatusta niin, ettei kukaan jää vammansa tai sairautensa vuoksi te- kemään taidetta erillään muusta yh- teiskunnasta. Kulttuuri ja taide ovat parhaita keinoja kommunikoida. Ne auttavat ymmärtämään erilaisten ih- misten erilaisia todellisuuksia – myös vaikeita asioita.
Suomessa ACCAC-festivaali valtaa Tampere-talon seuraavan kerran ensi elokuussa teemoinaan ”yhdessä” ja
”kulttuurin 100 väriä”. Tapahtuma on osa valtakunnallista Suomi 100 vuot- ta -ohjelmaa.
– Haluamme tarjota kaikenlaisille ihmisille mahdollisuuden kohdata toisensa. Toivottavasti tapahtumasta tulee jälleen todellinen kaiken kan- san juhla, Kirsi Mustalahti sanoo. x
Miksi soveltavan
liikunnan seutufoorumeja tarvitaan?
SoveLi järjestää yhteistyössä aluehallinto- virastojen kanssa soveltavan liikunnan seu- tufoorumeita. Seutufoorumit palvelevat uudistettua liikuntalakia, jossa korostuvat terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta sekä yhteistyö kuntien, kansalaisjärjestöjen ja muiden liikunta-alan toimijoiden kanssa.
Seutufoorumien tavoitteena on tuo- da ajankohtainen valtakunnallinen ja kan- sainvälinen tieto ja osaaminen maakunnal- lisille, alueellisille ja paikallisille toimijoille, jalkauttaa terveyttä ja hyvinvointia edistä- vän liikunnan suosituksia ja soveltavan lii- kunnan kehittämissuosituksia sekä lisätä liikettä.
Aluetasolla aluehallintovirastot toteut- tavat valtion liikuntapolitiikkaa toimialu- eillaan. Soveltavan liikunnan seutufooru- mit ovat luonteva ja hyväksi käytännöksi osoittautunut tapa vahvistaa myös hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvaa kuulemis- periaatetta.
Seutufoorumeilla on keskeinen rooli hallintokuntarajojen ylittävän yhteistyön edistämisessä ja eri kohderyhmien – ku- ten pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ih- misten – huomioimisessa maakunnallisia palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Seutufoorumeissa on ajantasaisen tiedon lisäksi myös hyvin käytännönläheisiä osioi- ta, joissa jaetaan vinkkejä, ideoita ja esitel- lään uusia innovaatioita matalan kynnyk- sen liikunnan lisäämiseksi.
Tuloksena seutufoorumeista syntyy uu- sia maakunnallisia kumppanuuksia, toi- mintamalleja ja ennen kaikkea lisää liikettä.
Anne Taulu toiminnanjohtaja
Soveltava Liikunta SoveLi ry anne.taulu@soveli.fi SoveLin ajankohtaisista uutisis-
ta. Lounais-Suomen aluehallin- toviraston liikuntatoimen yli- tarkastaja Keijo Kuusela puhui liikuntalain velvoitteista ja ter- veyden ja hyvinvoinnin edistä- misestä uudessa toimintaympä- ristössä.
Työpajoissa pohdittiin liikun- taseurojen, yhdistysten ja kunti- en välistä liikunnan yhteistyö- tä, soveltavaa luontoliikuntaa ja yhdistysten mahdollisuuksia lii- kunnan palveluketjussa.
Riitta Nissilä, joka edusti Po- lioinvalidit ry Varsainais-Suo- men osastoa, oli mielissään, kun
pai kalla oli niin paljon eri tahoil- ta tulleita osallistujia.
Mynämäen kuntaa edusta- nut Aleksi Kytö kertoi, että päi- vä oli tuonut uusia näkökulmia ja ideoita. Myös tuttujen näke- minen ilahdutti.
Seutufoorumin järjestivät So- veltava Liikunta SoveLin kump- paneina Lounais-Suomen alue- hallintovirasto, Lounais-Suo- men Liikunta ja Urheilu LiikU ja Rajattomasti Liikuntaa Turun Seudulla. Marraskuun viimei- sellä viikolla Soveltavan liikun- nan seutufoorumi järjestetään Ro vaniemellä. x
Työpajassa pohdittiin SoveLin Virpi Pennasen johdolla soveltavan luontoliikunnan mahdollisuuksia.
VINKKI:
Voit lukea lisää
kehittämissuosituksista verkossa osoitteessa www.soveli.fi/julkaisut
NÄKÖKULMA
Kiinnostaisiko sinua seutufoorumin saaminen omalle alueellesi?
Voit tilata koko päivän tai osan siitä SoveLilta.
Ota yhteyttä toiminnanjohtaja ts. Tommi Yläkankaaseen tommi.ylakangas@soveli.fi tai puh. 040 511 5941.
Esteettömiä luonto-
kohteita on rakennettu vuosikymmeniä
TEKSTI Tupu Sammaljärvi
KUVAT Tupu Sammaljärvi, Sanna-Kaisa Rautio ja Titta Tapaninen
KEHITTÄMISSUOSITUKSET – MITÄ NE OVAT?
Julkisilla palveluilla on merkitystä ja vastuuta yhdenvertaisuuden edistämisessä. Metsähallituksessa esteettömäksi suunniteltuja luontokohteita ja reittejä on rakennettu vuosikymmeniä.
Eri ajanjaksoina ja yhteiskunnan muuttuessa vähän eri näkökulmista.
Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa kansallispuistoja ja muita Suomen luonnon ja kulttuuriperinnön ikoneita. Vastuu kohteiden soveltuvuudesta mahdollisimman monelle käyttäjäryhmälle on siis varsin iso.
Soveltavan liikunnan kehittämissuo- situsten tavoitteena on, että liikunta- olosuhteet palvelevat jokaista liikku- jaa, ovat liikkumaan aktivoivia, turvalli- sia ja esteettömiä. SoveLi jalkauttaa ke- hittämissuosituksia muun muassa So- veltavan liikunnan seutufoorumeissa, joista lisää tietoa sivulla 14.
Miten luontoliikuntakohteiden esteet
tö myys huomioidaan Metsähallituksen toiminnassa, Rohkeasti luontoon hank
keen projektipäällikkö Riikka Man sikkaviita ja virkistyskäytön alue pääl
likkö Matti Tapaninen Metsähal lituk
sen Pohjanmaan luontopalveluista?
– Maastopalveluiden rakentamisessa huo mioidaan esteettömän rakentami- sen suositukset. Toisaalta luonto on
– Luonnossa liikkujat voivat vaikuttaa palveluiden suunnitteluun ja yhdenvertai- suuden huomioimi seen, toteavat Matti Tapaninen Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista ja Riikka Mansikkaviita Rohkeasti luontoon -hankkeesta.
ym päristönä siinä mielessä erilainen, että kohde ja mahdollisuudet vaihte- levat maaston mukaan. Siksi jokainen esteetönkin kohde on erilainen, mikä
huomioidaan viestinnässä ja käytön ohjauksessa. Monien asiakkaiden mie- lestä erilaisuus kohteiden välillä on kui- tenkin rikkaus, vaikka maastopalvelut
ja suunnitteluratkaisut saattavat vaih- della kohteittain.
Luontokeskuksiin on esteetön pää- sy − vanhemmissa rakennuksissa liik- kuminen saattaa tosin vaatia enem- män soveltamista, mutta uusissa luon- to- ja opastuskeskuksissa esteettömyys on luonnollinen osa rakennusta.
Riikka Mansikkaviita ja Matti Tapa- ninen sanovat, että luontoliikuntakoh- teiden esteettömyyttä on tähän asti tarkasteltu melko pitkälti pyörätuolilla liikkumisen näkökulmasta, mikä antaa hyvän perustan esteettömän reitin tai muun palvelun rakentamiselle.
– Tulevaisuudessa näkökulmaa suun- nataan yhä enemmän myös Univer sal- designin suuntaan, eli ei suunnitella välttämättä erityisiä palveluita erityis- ryhmille, vaan luontevasti erilaisille luontoharrastajille soveltuvia ja yhdes- sä suunniteltuja palveluita. Ymmärrys esteettömyyden ja saavutettavuuden eri ulottuvuuksista on lisääntynyt. Mo- ni vamma tai sairaus ei näy päälle päin ja toisaalta myös erilaisten apuvälinei- den kirjo on laajentunut.
Kuinka Metsähallitus vaikuttaa siihen,
että ihmisten liikkumisoloja kehite
tään kaikkia palveleviksi? Entä turval li
suusnäkökulma?
– Ymmärrys luonnon ja luontoliikun- nan vaikutuksesta terveyteen ja hyvin- vointiin lisääntyy Metsähallituksessa jatkuvasti ja monipuolinen luonnossa liikkumisen edistäminen on yksi kehit- tämisteemoista nyt ja tulevaisuudessa, Mansikkaviita ja Tapaninen toteavat.
Jo nyt Metsähallitus ylläpitää kaikil- le soveltuvia palveluita eri puolilla Suo- mea.
– Yhtenä haasteena lienevät kuiten- kin tunnettuuden lisääminen ja roh- keampi kohteista viestiminen. Toki pal- veluissakin on aina kehittämisen varaa, mutta palaute asiakkailta on ollut pää- osin hyvää.
Tällä hetkellä Metsähallituksen luon topalvelut on uudistamassa ter- vey den ja hyvinvoinnin toimintaohjel- maa, jossa merkittävä näkökulma on yh denvertaisuuden edistäminen. Yh- den vertaisuuden huomioiminen stra- te giassa takaa, että erilaisten liikkujien nä kö kulmaa huomioidaan jatkossa ene nevässä määrin.
Turvallisuuden huomiointiin on
luon to palveluissa laadittu erillinen asia kas turvallisuusohje, jota noudate- taan Riikka Mansikkaviidan ja Matti Ta pa ni sen mukaan huolellisesti. Lisäk- si Metsähallitus esimerkiksi toteuttaa yh teistyössä Lapin Pelastuslaitoksen ja Lapin Ammattikorkeakoulun kans- sa Reila-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa maasto- ja ulkoilureittien tur vallisuutta ja luotettavuutta.
– Koska luonnossa liikutaan maas- to-oloissa ja sään armoilla, suosittelem- me asiakkaita pohtimaan turvallisuut- ta luontoon lähdettäessä omasta ja seu rueen näkökulmasta ja suunnittele- maan kuljettavat reitit sekä vierailut käyntikohteilla sääolojen, jaksamisen ja seurueen ja taitojen mukaan. Jokai- selle löytyy varmasti sopiva kohde ja reitti, jossa voi vierailla turvallisesti.
Turvallisuuden huomioimiseen se- kä riskien välttämiseen ja ennakointiin löytyy asiakkaille suunnattuja ohjeita luontoon.fi-verkkopalvelun retkeilyn ABC-osiosta. – Jos jokin asia turvallisuu- teen tai luonnossa liikkumiseen liit- tyen jää kuitenkin mietityttämään, vas- Saari-Soljasen kahden kilometrin reitti Seitsemisen kansallispuistossa kertoo suomalaisesta suoluonnosta ja sen monimuotoi- suudesta. Polun varrelta löytyy vanhoja soihin liittyviä uskomuksia ja tarinoita. Polku lähtee Saari-Soljasten pysäköintialueelta.
JATKUU
taavat asiakaspalvelijamme luontokes- kuksissa mielellään lisäkysymyksiin.
Kuinka Metsähallitus vaikuttaa esi
mer kiksi viestinnän keinoin siihen, et
tä luontokohteiden käyttö tehostuu ja akt ivoituu?
– Liikunnalliseen elämäntapaan kan- nustamisen ja terveyden ja hyvinvoin- nin edistämisen tulisi olla kaikkien hal- linnonalojen yhteinen tavoite. Viestim- me palveluistamme verkkopalveluis- samme, joita ovat luontoon.fi ja retki- kartta.fi sekä eräpalveluiden eraluvat.fi, Mansikkaviita ja Tapaninen kertovat.
Retkikartta on kehittämishankkeen myötä avattu myös kuntien luontolii- kuntakohteille, mikä osaltaan edistää ja helpottaa luontoon lähtöä, kun ret-
kikohteet löytyvät ylläpitäjästä riippu- matta yhden klikkauksen takaa. Luon- toon.fi-verkkopalvelu on retkien alku- piste. Metsähallituksen ylläpitämien luontokohteiden kohdekohtaisen en- nakkotiedon lisäksi palvelusta löytyy runsaasti luonto- ja luontoliikuntahar- rastuksiin liittyvää perustietoa.
– Luontokohteiden käytön lisäämi- seen vaikutetaan aktiivisesti muun muassa uusien kehittämishankkeiden kautta. Uusien sidosryhmien, kumppa- neiden ja asiakkaiden kanssa työsken- nellessä tavoitamme kohteillemme uu- sia kävijöitä ja kohteita voidaan suun- nitella myös uusien asiakkaiden ja kumppanien tarpeet ja toiveet huomi- oiden, esimerkkinä SoveLin kanssa to- teutettu Rohkeasti luontoon -hanke,
Olet selvittänyt soveltavan lii- kunnan asemaa kunnissa. Mi- ten vammaiset, pitkäaikaissai- raat ja muut soveltavaa liikun- taa kaipa
Riikka Mansikkaviita ja Matti Tapani- nen sanovat.
– Hyväksi koettujen palveluiden ja hienojen luontokohteiden viestintään toivomme apua myös asiakkailta – mu- kavasta luontoliikunta- tai retkikoh- tees ta kannattaa vinkata myös ystäville, su kulaisille tai vaikkapa kuulumansa yh distyksen jäsenille. Toivomme luon- to kohteiden ja niiden retkeilymahdol- lisuuksien olevan hyvin esillä asiakkai- demme omissakin viestintäkanavissa.
Miten luontokohteiden kehittämisessä otetaan huomioon kävijöiden ja erityis
ryhmien osallisuus?
Riikka Mansikkaviita ja Matti Tapa ni- nen korostavat, että myös asiakkaiden ja luonnossa liikkujien on mahdol lista
Suuri kiitos Rohkeasti luontoon -hankkeen tuloksista kuuluu yhteistyökumppani SoveLi ry:lle sekä SoveLin jäsenjärjestöjen ja paikallisyhdistysten edustajille
ja kokemuskouluttajille.”
vaikuttaa palveluiden suunnitteluun ja yhdenvertaisuuden huomioimi seen alueiden suunnittelussa. Tärkeimmistä luontoalueista laaditaan hoito- ja käyt- tösuunnitelma, jonka yhteydessä jär- jestetään muun muassa kaikille avoi- mia yleisötilaisuuksia. Hoito- ja käyttö- suunnitelmaa voi myös kommentoida sen laatijalle.
– Luontoon.fi-verkkopalvelun palau- tejärjestelmän kautta tai suoraan esi- merkiksi luontokeskusten asiakaspal- velijoille voi antaa palautetta luonto- kohteista ja palveluista. Jokainen palau- te käsitellään erikseen. Monilla luon- tokohteilla toteutetaan säännöllisesti, yleensä noin viiden vuoden välein, kä- vijä- ja asiakastutkimuksia. Tutkimuk- siin vastaamalla voi arvioida palvelui-
den toimivuutta ja vaikuttaa niiden ke- hittämiseen. Kävijätutkimus ja kävijä- tietojen seuranta ovat Metsähallituk- sessa kansainvälisestikin verrattuna hyvällä tasolla.
– Lisäksi virkistyspalveluiden toteut- tamiseen luodaan uudenlaisia osallis- tavan suunnittelun menetelmiä, näin muun muassa Rohkeasti luontoon -hankkeessa. Osallistavien suunnittelu-
me netelmien käyttö yhä enenevässä määrin on varmasti tulevaisuutta.
Kuinka paljon Metsähallituksella on kai kille sopivia, esteettömiä luontokoh
teita?
– Esteettömiksi kohdehaussa määri- teltyjä palveluita on valtakunnallises- ti noin 70. Kohteiden palveluvarustus,
vammin ja informatiivisemmin verk- kopalveluumme annamme asiakkail le mahdollisuuden määritellä it se, sovel- tuuko kohde hänelle vai ei. Esteet- tömyys voi merkitä eri ihmisille eri asioita ja haluamme kiinnittää huo- mio ta myös niihin retkeilijöihin, joi- den vam ma tai sairaus ei välttämättä näy pääl lepäin mutta vaatii esimerkik- si liik kumisen so veltamista.
– On olemassa paljon kohteita ja reit- tejä, joita ei ole määritelty esteettömik- si, mutta jotka maaston tasaisuudesta, polun leveydestä, hyvien reittimerkin- töjen ansiosta tai muusta syystä ovat matalan kynnyksen reittejä ja soveltu- vat monille luonnossa liikkujille.
Monien apuvälineellä liikkuvienkin on nähty retkeilevän avustajan kans- sa reiteillä, joita ei lähtökohtaisesti ole määritelty esteettömiksi – onpa pyörä- tuolilla liikkuvan kelaajan nähty kipua- van avustettuna jopa tunturin pääl le.
Myös apuvälineet ovat kehittyneet.
– Siksi haluammekin rohkaista etsi- mään itselle soveltuvia retkikohteita avoimesti, tietenkin turvallisuudesta tinkimättä. Luontokeskuksista voi tar- vittaessa kysyä lisätietoa palveluista.
Millaisia tuloksia/vaikutuksia saatiin SoveLin kanssa yhteistyössä toteutetul
la Rohkeasti luontoon hankkeella?
– Rohkeasti luontoon -hankkeen tulok- set olivat moninaisia ja ennen kaikkea rohkaisevia. Hanke antaa hyvät eväät yhdenvertaisuuden edelleen kehittä- miseen jatkossa.
Riikka Mansikkaviita ja Matti Tapa- ninen kertovat, että tuloksia saavutet- tiin muun muassa kohdekuvauksen ja etukäteistiedon kehittämisessä, viesti- miseen rohkaisussa sekä maastokatsel- mus- ja koulutusmallien kehittämises- sä. Myös ymmärrys, osaaminen ja poik- kisektorinen yhteistyö lisääntyivät merkittävästi hankkeen aikana sekä pilottikohteilla paikallisesti että valta- kunnallisesti.
– Suuri kiitos hankkeen tuloksista kuuluu yhteistyökumppani SoveLi ry:l- le sekä SoveLin jäsenjärjestöjen ja pai- kallisyhdistysten edustajille ja koke- mus kouluttajille. Asiantuntijayhteis- työ erilaisten organisaatioiden välillä on lisännyt monisuuntaista tiedonja- koa ja osaamisen vaihtoa. Tästä on hy- vä jatkaa eteenpäin. x
laajuus, luonne ja saavutettavuus vaih- televat kuitenkin kohteittain. Osa es- teettömäksi määriteltyjä kohteita on esimerkiksi luontokeskuksia, osa reit- tejä ja osa yksittäisiä käyntikohtei- ta, kuten erikoisia luonnonmuodostu- mia tai maisemakohteita. Useimmille rei teille suosittelemme ottamaan mu- kaan avustajan.
Riikka Mansikkaviita ja Matti Tapa- ni nen sanovat, että Metsähallituksessa on haluttu laajentaa esteettömyyden ja saa vutettavuuden näkökulmaa kehit- tä mistyön myötä.
– Kuvaamalla reitit ja palvelut katta-
"
Soljasten alue on yksi laajimpia luonnontilaisia suoalueita Seitsemisen kansallispuistossa.
Suo-osuudet on pitkostettu. Osa luontopolusta, noin 0,5 km, soveltuu lastenvaunuille ja pyörätuolille.
Katselulavalta voi ihailla erämaisen karua avosuomaisemaa.
VINKKI:
Soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen vinkkaa:
"Tutustu Rohkeasti luontoon
-nettisivuihin sekä käytännönläheiseen Rohkeasti luontoon -hankejulkaisuun."
www.metsa.fi/rohkeastiluontoon
Sinikka Kähkönen, aluekoordinaattori,
Suomen Mielenterveysseura 1.
Mielenterveysseurassa on kuutisen- kymmentä paikallista mielenterveys- seuraa, joissa toimii monenlaisia ryh- miä. Hyvinvointia tukevat ryhmät si- sältävät toiminnallisuutta ja liikunnal- lisuutta.
Paikalliset mielenterveysseurat jär jestivät 2016 toukokuussa Mental Health Art Week – Hyvää Mieltä Kulttuu- rista -tapahtumia. Osassa tapahtumista jär jestettiin metsäkävelyitä ja luon to- ret kiä.
Yhdistykset tukevat jäseniä ja toimi- joita antamalla alennus- tai ilmaislip- puja liikunta- ja uimahalleihin.
Liikunnallisuus ryhmätoiminnois- sa kasvaa, mutta varsinaisten liikunta- ryhmien lisäämiseksi tarvitaan vielä liikuntaohjaajien lisäkouluttamista ja
koordinaatiota. Yhteistyö muiden lii- kunta-alan toimijoiden kanssa vahvis- taisi Mielenterveysseuran liikuntatoi- mintaa.
Mielenterveysseura on lisännyt lii- kunnan hyvinvointia tukevia teemoja verkkotiedottamisessa sekä jakamalla sosiaalisessa mediassa liikuntaan liit- tyviä asiantuntija-artikkeleja. Yksittäi- sistä liikuntatapahtumista tiedotetaan sähköisissä tiedotusvälineissä.
Mielenterveysalan liikunnan koor- dinointi- ja kehittämishankkeessa, Lii- ku Mieli hyväksi, painopiste oli mielen- terveyttä edistävässä liikuntatoimin- nassa. Myös liikunta- ja mielenterveys-
Rohkeasti
kokeilemaan!
SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaavien
esittelykierros jatkuu. Vuorossa ovat Sinikka ja Riitta.
Näitä kysyimme:
1. Miten liikunta näkyy järjestösi toiminnassa?
Onko liikunnan rooli kasvanut, vähentynyt, pysynyt ennallaan?
Miltä tulevaisuus näyttää?
2. Onko jäsenistöä helppo vai vaikea saada liikunnan piiriin (asteikolla 1 – 3.
1=kovan työn takana, 2=kohtuullisen kivasti, 3=helppoa kuin heinänteko).
3. Miten itse liikut?
4. Liikuntavinkkisi vähän liikkuvalle?
5. Mitä itsellesi uutta liikunnan lajia haluaisit kokeilla?
(Jos mikä vain olisi mahdollista: taloudellisesti, ajallisesti ym. Eli mikä on haaveesi?)
KOONNUTTupu Sammaljärvi
alan kehittämislinjaukset on julkaistu.
Lisätietoa mielenterveysseura.fi.
2 .
Vastaan 2 eli kohtuullisen kivasti. Lii- kunnallisuuden lisääminen yhdistys- toiminnassa vahvistuu, jos avaintoimi- jat innostuvat järjestämään liikunnalli-
KUVA K ONSTA
LE PPÄNEN
" Ole iloinen pienistäkin
aikaansaannoksista.”
sia ryhmiä ja tapahtumia. Vapaaehtois- toimintana tai oman perustehtävän li- säksi liikuntatoiminnan järjestäminen vaatii koordinaatiota ja resursseja.
3.
Vuodenajat määrittelevät luontolii- kuntaani. Talvella kävelylenkit, hiihtä- minen ja lumikenkäily innostavat, ke- sällä liikun metsässä ja marjastan. Ta- vallisessa arjessa pyrin tietoisesti li- säämään liikuntaa, tekemällä asiointi- matkat kävellen ja vältän hissin käyt- tämistä. Kodinhoito ja siivoaminen ja kesällä puutarhan hoito ovat tärkei- tä hyötyliikunnan muotoja. Kuntosali- käynnit ovat osa-alue, jota voisin har- rastaa enemmän ja säännöllisemmin.
Älyrannekkeen askelmittari aktivoi mukavasti liikkumaan. Ilonaiheena työssä on sähköpöytä, jonka avulla olen saanut reilusti vähennettyä istumista.
4.
”Pienikin on kaunista”. Aloita pienil- lä asioilla – ole iloinen pienistäkin ai- kaansaannoksista, esimerkiksi imuroi- minen lisää hyvinvointia, sait liikuntaa ja hyvän mielen.
Mieti mistä liikunnasta ennen pidit?
Aiemmin harrastettu liikunta on hel- pompi aloittaa kun uusi laji. Ole tyyty- väinen jokaisesta kerrasta kun lähdet ovesta ulos liikuntaan.
Liikuntaryhmiin meneminen vä- hentää yksinäisyyttä ja kannustaa liik- kumaan. Ole utelias, kokeile uusiakin asioita, ennakkoluulottomasti, voit yl- lättyä positiivisesti.
KUVA T UPU
SAM MA
LJÄ
RVI
Riitta Samstén, erikoissuunnittelija liikuntapalvelut, Neuroliitto 1.
Neuroliitossa on ollut liikuntatoimin- taa vuodesta 1995 lähtien. Tuolloin lii- tossa aloitti osa-aikainen liikunnan työntekijä Ismo Linnus. Liikuntatoi- mikunta tuli samoihin aikoihin. Sieltä lähtien liikuntatoimintaa on kehitetty.
Kaikissa yhdistyksissä on nimetty lii- kuntavastaava. Liiton säännöissä lii- kunta on mainittuna.
Liikunnan rooli on kasvanut, ja la- jikirjoa on tullut lisää. Aiemmin oli lä- hinnä vesijumppaa ja kuntovoimiste- lua. Nyt on muun muassa keilailua, rat- sastusta, melontaa, ammuntaa ja geo- kätkeilyä. Ratsastus on tullut vahvasti mukaan. Olemme kouluttaneet liikun- tavastaavia kerhoihin, joita on sata.
Tulevaisuus näyttää hyvältä. Yhteis- työkumppaneita, kuten seuroja, kaiva- taan lisää. Toimin ”senssittäjänä” yh- distyksen ja urheiluseuran tai esimer- kiksi kansalaisopiston välillä. Yhdistyk- sen liikuntatoiminta voidaan aloittaa kanssani, mutta sitten se siirtyy yhteis- työkumppanin ja yhdistyksen väliseksi.
Omaehtoinen liikunta lisääntyy. Kun- toutus ei yksin riitä. Yksi kysymys on, miten perheet – lapset ja puolisto – saa- taisiin liikkumaan yhdessä.
2.
Riippuu maantieteellisestä sijainnista.
Kakkonen lähtökohtaisesti. Siitä eteen- päin asia riippuu esimerkiksi etäisyyk- sistä ja siitä, onko kiinnostavia laje- ja tarjolla. Jos on paikka mihin mennä, sinne mennään kyllä.
3.
Pyöräilen, sauvakävelen naapurin kans sa, marjastan, sienestän, melon ja uin.
4.
Lähde pois kotoa! Liikunnan ei tarvit- se aina olla ohjattua, ja venytellä voi jo sängyssäkin. Rohkeasti kokeilemaan!
Eikä pidä lopettaa ensimmäisen ker- ran jälkeen vaan mennä vielä toisenkin kerran. Tee oman kunnon mukaan.
5.
Jooga ja rentoutuminen. x
" Lähde pois kotoa!”
SoveLin Liikkeelle-koulutuksissa voi kokeilla erilaisia soveltavan liikunnan muotoja ja jakaa liikuntavinkkejä.
Janne Vuojärvi
JATKUU TEKSTI Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura ry
KUVAT Kiia Haikola
LIIKKUJAN ÄÄNI:
ON VAHVUUTTA
NÄYTTÄÄ HEIKKOUTENSA
Suolistosairaus ei lopeta liikkumista, ei edes huippu-urheilua.
Huippu-urheilija Teemu Ramstedt kannustaa muita pitkäaikaissairastavia liikkumaan ja olemaan avoimia sairauden suhteen. Hyvä yleiskunto ja avoimuus auttavat sairauden kanssa pärjäämisessä.
Keväällä 2016 jääkiekkoa seuraava yleisö sai todis- taa, kuinka Teemu Ramstedt pelasi tähänastisen uransa parasta kiekkoa. Taitava hyökkääjä teki kau- kalossa lähes mitä tahtoi. Hieno kausi HIFK:n pai- dassa päättyi lopulta SM-hopealle.
Vain reilut pari vuotta aikaisemmin Ramstedtil- la oli diagnosoitu colitis ulcerosa, haavainen pak- susuolentulehdus. Huippu-urheilijasta oli tullut yksi niistä lähes 45 000 suomalaisesta, jotka sairas- tavat IBD-sairauksia (Inflammatory Bowel Disease).
Diagnoosi pysäytti hetkeksi, mutta ei jarruttanut Ramstedtin uraa. Kevään 2016 jälkeen tie vei Ve- näjälle ja maailman toiseksi kovimpaan kiekkosar- jaan KHL:ään Amur Habarovskin riveihin.
Monipuolinen liikkujan ja urheilijan polku
Teemu Ramstedtin polku liikkujaksi ja urheilijaksi on käynnistynyt jo pienestä pitäen. Polku on pitä- nyt aina sisällään monipuolista liikuntaa.
– Aloitin jääkiekon 6-vuotiaana ja päätin jo sil- loin tulevan ammattini. Pelasin jääkiekon lisäksi pitkään myös jääpalloa, jalkapalloa ja salibandya, toteaa nyt kymmenen vuotta ammattijääkiekkoi- lijana pelannut 28-vuotias Ramstedt. Jääkiekkoili- jana hän korostaa monipuolista harjoittelua. Rak- kain ”sivulaji” on pyöräily, mutta lisäksi harjoitte-
lu sisältää esimerkiksi juoksua, uintia ja kuntosali- harjoittelua.
Ramstedtille liikkumisen ja urheilun merkitys on ollut aina suuri, oli sairautta tai ei.
– En koe sairauden itsessään muuttaneen mi- tään. Silti näen, että urheilu ja hyvä yleiskunto ovat auttaneet minua valtavasti sairauden kanssa pär- jäämisessä, joten jo senkin takia haluan pitää elä- mäntavastani kiinni, sanoo Ramstedt.
Avoimuudesta tukea
Teemu Ramstedtilla on diagnosoitu keskivai- kea haavainen paksusuolen tulehdus. Pahimmil- laan puolet paksusuolesta on ollut tulehtuneena.
Ramstedt on pärjännyt mielestään hyvin sairau- den kanssa eikä hän kuulu ainakaan vielä vaikeim- piin tapauksiin. Kahden ja puolen vuoden sairaus- aika on sisältänyt neljä akuuttivaihetta, jolloin sai- raus on ollut pahimmillaan. IBD:n liitännäissaira- uksia, kuten nivelsairauksia, Ramstedtilla ei ole ol- lut.
Suolistosairaus on estänyt jonkin verran Ramst- edtin urheilua.
– Toisinaan akuuttivaiheiden yhteydessä olen joutunut vähän enemmän lepäämään ja jättä-
Teemu Ramstedt
▹ Ikä: 28 vuotta
▹ Ammatti: Jääkiekkoilija
▹ Perhe: Avovaimo
▹ Asuu: Vantaalla ja Habarovskissa (Venäjä)
▹ Urheilu-ura: SM-kulta (2011), SM-hopea (2016), juniorien B SM-sarjan kulta (2005), juniorien C SM-sarjan kulta (2003), ensimmäinen suomalainen Pietarin SKA:ssa (KHL), 14 ottelua Suomen A-maajoukkueessa.
▹ Ajankohtaista: Seuraa IBD Cycling -seuran toimintaa ja Ramun blogia osoitteessa www.ibdcycling.fi.
Mikä on IBD?
▹ IBD:llä (Inflammatory Bowel Disease) tarkoitetaan colitis ulcerosaa ja Crohnin tautia, jotka ovat kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia.
Sairaudet eivät ole tarttuvia.
▹ Oireisiin kuuluvat esimerkiksi vatsakivut, ripuli ja kuumeilu.
▹ IBD:tä sairastaa Suomessa lähes 45 000 ihmistä. Uusia tapauksia todetaan vuosittain yli 2 000.
▹ IBD puhkeaa usein nuorilla. Tyypillinen sairastumisikä on 15 – 35 vuotta.
▹ IBD:tä hoidetaan lääkityksellä tai hankalissa tapauksissa leikkaamalla.
▹ Noin kolmanneksella IBD-sairastavista esiintyy erilaisia liitännäissairauksia esimerkiksi nivelissä.
IBD-potilaan liikunta pähkinänkuoressa
▹ Liikunta on tärkeää ja hyödyllistä IBD-potilaille.
▹ Liikunta parantaa yleiskuntoa, kivunsietokykyä ja ruuansulatuskanavan toimintaa sekä tuo sosiaalisia kontakteja.
▹ IBD-potilaalle sopivaa liikuntaa suunniteltaessa on otettava huomioon:
taudin oireet, lääkitys, mahdolliset leikkaukset, liitännäisvaivat ja riittävä nesteensaanti.
▹ Kun oireita ei juuri ole eli tauti on remissiossa, liikuntarajoitteita ei ole.
Lääkäriä on kuitenkin hyvä konsultoida uutta lajia aloittaessa.
Lisätietoja IBD:stä on sivuilla www.crohnjacolitis.fi
ja
www.pysyremissiossa.fi mään harjoituksia väliin, mutta en ko-
vin usein. Pelejä ei ole tarvinnut onnek- si jättää välistä, kertoo Ramstedt.
Diagnoosin saatuaan Ramstedt on tullut julkisuuteen sairautensa kans- sa ja tehnyt työtä sairauden näkyvyy- den parantamiseksi. Sairauden keskel- lä hän on saanut kannustusta lähei- siltä, vertaistukiryhmästä ja IBD-työn ohessa kohtaamiltaan monilta ihmisil- tä. Ramstedtille on sopinut sairauden avoin käsittely:
– Oma mieli pysyy parempana, kun asioista on avoin ja keskustelee ihmis- ten kanssa rohkeasti. On vahvuutta us- kaltaa näyttää heikkoutensa.
Tiedon saanti ja vertaistuki vaativat omaa aktivisuutta
Tulehduksellisten suolistosairauksi- en vaikutuksista liikkumiseen ja ur- heiluun ei ole riittävästi tietoa saatavil- la. Tietopulaa helpottaakseen Ramst- edt on perustanut IBD Cycling -pyöräi- lyseuran, jonka tavoitteena on houku- tella lisää harrastajia liikunnan ja erityi- sesti pyöräilyn pariin, mutta myös le- vittää tietoa suolistosairauksista ja aut- taa diagnoosin saaneita.
– Tietoa sairauden vaikutuksesta lii- kuntaan pitää lisätä, mutta mielestäni on tärkeätä muistaa, että jokaisen sai- raus on yksilöllinen. Se mikä on yhdel- le IBD-sairastavalle mahdollista, ei ole välttämättä toiselle, muistuttaa Ramst- edt.
Vertaistuki on monelle sairastu- neelle tärkeä apu. Ramstedt kokee, että hän on saanut riittävästi vertaistukea liikkumiseen ja urheilemiseen, mutta tuen saaminen on vaatinut omaa aktii- visuutta ja avoimuutta. Oman IBD-toi- minnan avulla Ramstedt on saanut useita muita ammatti- ja aktiiviurheili- joita puhumaan omasta sairaudestaan julkisesti, mikä on lisännyt räjähdys- mäisesti vertaistuen määrää urheilijoi- den keskuudessa.
– Näen esimerkin voiman olevan ai- na tärkeä, kun sairastava miettii, mi- tä hän voi tai ei voi tehdä. Pyrimme- kin rohkaisemaan ihmisiä liikkumaan monipuolisesti aina kun se on suinkin mahdollista, toteaa Ramstedt.
IBD-sairastavien etujärjestö Crohn ja Colitis ry tekee myös hyvää ja tärkeää työtä vertaistuen ja tiedon lisäämisek-
si. IBD Cycling tekee läheistä yhteistyö- tä järjestön kanssa. Yksi yhteistyön ta- voitteista on vertaistuen lisääminen.
Ramstedt toivoo muidenkin pitkä- aikaissairaiden ymmärtävän liikunnan merkityksen ja kannustaa ihmisiä liik- kumaan:
– Haluaisin, että jokainen ihminen
ajattelisi liikunnan parantavan elä- mänlaatua. Vaikka liikunta ei kroonis- ta sairautta poistakaan, se pitää mielen virkeänä ja yleiskunnon hyvänä, jolloin ihminen antaa itselle paremman mah- dollisuuden onnistua elämässä ja tavoi- tella unelmiaan, olivat ne mitä tahan- sa. x
LAINA SANA T
KOONNUT Tupu SammaljärviJärjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai
vammoihin liittyviä liikuntauutisia.
Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.
Elinehto 2/2016
Aarno merkkasi pyörälenkkinsä kyläyhdistyksen vihkoon ja keräsi kesän aikana 1 500 kilometriä.
Sillä kilometrimäärällä irtosi ykköspalkinto vuoden kuntoilijana.
”Oli se ihan kova saavutus varsinkin, kun dialyysipäivinä lenkki jää useimmiten tekemättä.
Mutta onhan se niinkin, että kunnon kohottamisessa lepo on yhtä tärkeää kuin harjoitteleminen.”
Aarno Liljamaa
EPILEPSIALEHTI 4/2016
Pyttykerho valitsee joka kuukausi kuukauden pelaajan ja kerholaiset lisääntyvät koko ajan, sillä pytyn saaneet yhdessä ratkaisevat seuraavan kuukauden pytyn saajan.
Pytyn tavoittelu on tuonut lentopallokerhoon lisää kipinää, ja pyttyä on tavoiteltu ihan tosissaan. Koko pyttyidea on saanut aikaan uudenlaista virtaa toiminnallemme.
Voitto Palmio
NIVELTIETO 3/2016
Tutkimuksilla on saatu vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että liikunnalla voidaan lievittää nivelrikkopotilaan kipua, parantaa toimintakykyä sekä lisätä
elämänlaatua.
Juhani Multanen
Parkinson postia 3/2016
Läksynsä Eero (Tahvanainen) on lukenut hyvin. Joka päivä hän kävelee 40 – 60 minuuttia, myös talvella, pakkasrajana 20 miinusastetta.
Kuntomittauksista hän on saanut hyvät tulokset, ja harjoittelun ansiosta ne ovat parantuneet entisestään.
Kotona hänellä on tasapainolauta, kuntopyörä ja voimistelukuminauha harjoittelua tukemassa.
Arja Pasila
REUMA 2/2016
Kerrostalon alakerrassa Marjukalla (Mykkänen) on kuntopyörä, jota hän polkee 45 minuuttia kerrallaan.
Taustalla soi 90-luvun musiikki ja pyörää polkiessa voi lukea samalla kirjaa. Kesällä kodin viereinen ranta ja mökkijärvi kutsuvat uimaan, kun vesi on riittävän läämintä.
Riitta Katko
SELKÄLEHTI 3/2016
Luonnossa liikkuminen poikkeaa muusta liikunnasta muun muassa siinä, että se on yleensä pitkäkestoista ja liikuntaympäristö haastaa liikkujaa.
Toisaalta, luonnossa liikuttaessa lihakset rentoutuvat ja ”sielu lepää”.
Tällöin liikkuminen muuttuu aiempaa vapautuneemmaksi ja sujuvammaksi.
Sirkka-Liisa Karppi
Leideistä likkoihin
▹ Idea pirkanmaalaisnaisten omasta kuntotapahtumasta syntyi vuonna 1989. Tampereella haluttiin järjestää tapahtuma, jossa naiset pääsevät liikkumaan ja nauttimaan mukavasta yhdessäolosta samanhenkisessä seurassa.
▹ Tapahtumaan haluttiin myös laadukas ohjelmatarjonta.
▹ Ensimmäinen tapahtuma oli nimeltään Ladyjen Lenkki.
▹ Vuonna 2011 Likkojen Lenkki järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Jyväskylässä ja Oulussa.
▹ Likkojen Lenkki järjestetään Tampereella 29. kerran 20.5.2017.
TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi
Likkojen lenkki
starttasi Pyynikiltä
Jo 28. kertaa järjestetyn Likkojen Lenkin
ensimmäinen tapahtumapäivä oli toukokuussa Tampereella. Eripituisille reiteille osallistui noin 7 000 naista. SoveLin edustaja sai ennen starttia kertoa soveltavasta liikunnasta.
Auringossa kylpenyt Pyynikin urhei- lukenttä täyttyi pinkistä väristä touko- kuisena lauantaina, kun Likkojen Len- kin osallistujat "valtasivat" myyntipis- teet ja viheriön.
Neljänsuora-yhtyettä odotellessaan naiset kuulivat soveltavasta liikunnas- ta. Likkojen Lenkin yhteistyökumppa- ni Soveltava Liikunta SoveLi ry oli haas- tateltavana esiintymislavalla. SoveLin ts. tiedottaja Tupu Sammaljärvi esitte- li SoveLia ja sitä, miten sen työ näkyy käytännössä ja kuinka sen jäsenjärjes- töjen alueelliset yhdistykset järjestävät soveltavaa liikuntaa.
”Mieli virkistyy luonnon helmassa”
Kun Neljänsuoran esitykselle oli riittä- västi hurrattu, lähdettiin liikkeelle. Va-
lit tavana olivat 10 kilometrin juoksu- lenkki, kävelijöiden 7,5 kilometrin lenk- ki ja esteetön 2,3 kilometrin kävelylenk- ki.
Esteettömän reitin varrelta löytyi viiden iloisen naisen joukko. Suvi, Kati, Anja, Oili, Jenni ja Jaana eivät olleet en- simmäistä kertaa pappia kyydissä.
– Osallistuimme jo vuonna 2001 Lik- kojen Lenkille. Silloin lähtö oli Ratinas- ta. Moni asia on sen jälkeen muuttu- nut, mutta hyvä tapahtuma tämä on edelleen. On hienoa olla mukana näin suuressa tapahtumassa. Ja mieli virkis- tyy luonnon helmassa, naiset sanoivat.
Lenkille naiset olivat tähdänneet te- kemällä pieniä kävelyjä. Esteettömän reitin mitta tuntui sopivalta:
– Jalka on kipeä ja pitää huilata välillä.
Tämä ei ole liian pitkä lenkki.
Myös sähkömoottipyörällä liikku-
nut Jaana oli esteettömään reittiin tyy- tyväinen. – Saan tässä toimia kamelina, hän naurahti ja näytti, kuinka kyydissä kulkevat eväät ja muut tarpeet.
”Rajoitteet ovat vain omassa päässä”
Suomen CP-liiton ja sen Tampereen yhdistyksen taukopisteellä päivysti Ti- mo Tanni. Hän kertoi jakaneensa lii- ton tuubihuivit alta aikayksikön, en- simmäisen rynnistyksen aikana. Tanni oli tyytyväinen, että tapahtuma on kai- kille naisille avoin.
– Lisäksi liiton ja yhdistyksen muka- naolo tuo näkyvyyttä. Sitä paitsi rajoit- teita ei ole, paitsi omassa päässä, Pirkan pyöräilyynkin itse osallistunut Tanni sanoi.
Tampereen Reumayhdistyksen tau-
Runsaslukuinen, enimmäkseen pinkkiin pukeutunut porukka kokoontui Pyynikin urheilukentälle.
