Fil.tri Anto Leikola on Oulun yliopiston oppihistorian dosentti ja Helsingin yliopiston historiapro
jektin vanhempi tutkija. Hänen äi- dinäitinsä isänäiti Marie Forssell oli P. N. Mathesiuksen Georg-vel- jen pojantytär.
Kesäkuun seitsemäntenä- toista päivänä armon vuonna 1734 esitti pohjalainen papin
poika Pehr Niclas Mathesius Upsalan yliopistossa juhlalli
sesti tarkastettavaksi latinan
kielisen maisterinväitöskirjan- sa De Ostrobotnia Pohjan
maasta. Kysymys ei ollut tusi
natuotteesta: neljänkolmatta ikäinen tekijä sanoi jo useiden vuosien ajan kuluttaneensa paljon vaivaa ja rahaa tietojen kokoamiseksi aiheestaan. Kir
jaan oli kertynyt 117 sivua, mikä tuntuvasti ylitti normaa
lin väitöskirjavihkon mitat, mutta aihekin oli poikkeuksel
lisen mittava, kokonaisen maakunnan kuvaaminen. Te
kijä itse tiesi paremmin kuin kukaan, että kysymyksessä kaikesta huolimatta oli vain alustava luonnos: mutta se oli lajissaan ensimmäinen.
"T ä llä lyhyellä m aantieteellisel
lä kuvauksella olen h a lu n n u t ain o astaan v alm istaa tie tä m yöhem m in julkaistaville. V aik k a n äen k in , että nyt jo u d u n u seam pien arvostelijoi
den huom ion k o hteeksi k u in jo s olisin ryhtynyt selvittelem ään j o ta kin m uuta k an saam m e käsittelevää aih etta, se ei k u ite n k a an pelota m inua lu o p u m aan tä s tä , sillä tie
dän varm asti, e ttä y rity stän i ei tule m oittim aan k u k a an m u u k u in se, jo k a ei tiedä, m itä tällaisen työn suorittam iseen v a ad itaa n . P o h ja n m aa on n äet k o k o R u o tsin v alta
ku n n an laajin m a a k u n ta , eikä k u kaan täh ä n asti ole k u v aillut sitä.
Itse en ole n ä h n y t k ym m enettä osaa sen alueesta, siihen ei ole ta rjo u tu n u t tila is u u tta .”
" H y ö d y n a ik a k au s i” oli alu l
laan ko k o R uo tsin v altak u n n assa.
T oistakym m entä v u o tta aikaisem m in p ä ätty n y t S uuri P o h ja n so ta oli perusteellisesti ro m a h d u tta n u t R uotsin asem an eu ro o p p alaisen a su u rv altan a ja k ö y h d y ttä n y t m aa ta , etenkin sen itä istä o sa a Suom ea jo k a oli saan u t k ärsiä Isonvihan rasituksista. N yt oli etsittäv ä v alta
k u n n a n m enestystä m u u a lta kuin sotaisesta san k aru u d esta. R au h al
linen v i i p y i ja . talo u d en kaikin- 1 puolinen kohottam inen nousi etua
lalle.
T alo u d en k o h o ttam isen yhtenä eh to n a oli tieto jen saam inen valta
k u n n a n eri osista. T ä tä varten oli U ppsalan v astap eru stettu tiedeseu
ra 1732 läh e ttä n y t nuoren C arl Linnaeuksen tu tkim usm atkalle etäiseen L ap p iin , ja m uitakin m aan osia oli ry h d y tty entistä ta r kemm in k a rto itta m a a n . Sen tap a i
set yleiset m aan tieteet kuin esim er
kiksi T u ru n p ro fesso rin M ichael W exionius-G yldenstolpen jo 1650 ilm estynyt "K e rto m u s Sveanm aas- ta , G ö ö ta n m a as ta j a Suom en
m a a sta ” eivät e n ä ä riittäneet a ja n tarpeisiin, vaan tarv ittiin u u sia, a ja n tasalla olevia kuvauksia m a a k u n n ista, niiden a su jam isto sta ja elinkeinoista. E llei kysymys ollut tu tk im u sretk estä, oli luontevaa et
tä m aak u n taa kuvasi joku sen om ista kasvateista. N iinpä P o h ja n m a a tuli P e h r M athesiuksen osalle; m u tta k aik esta näkyy ettei h än o tta n u t sitä v ain yliopistollise
n a teh tä v än ä v aan p an eu tu i siihen to d ella koko sydäm ellään.
Maisteri astui papin virkaan
Helsingin yliopiston kirjasto Pohjanmaan vaakuna ja sen kaupunkien sinetit M athesiuksen teoksessa. Ylinnä vasemmalla Oulun ia Kajaanin läänin vanha sinetti, ylinnä oikealla Etelä-Pohjanm aan sinetti.
Vankkaa maan
pappissäätyä
Pohjan-
P e h r N iclas M athesius oli v an h a a, 1700-luvulla jo laajalle levin
n y ttä m u tta n y ttem m in sam m u n u t
ta p ap p issu k u a, jo n k a kerrottiin alk u aan p o lveutuvan M artin L u t
herin y stävästä Jo h a n n e s M athe- siuksesta. E nsim m äinen tu n n ettu suom alainen M athesius eli T urussa po rv arin a 1500-luvulla, m u tta jo hänen p o ik an sa siirtyi P o h ja n m aalle, S älöisten k irk k o h errak si.
T äm än M ath ias M athesiuksen p o jis ta K alajoen k irk k o h e rra Joseph
D. D.
D 1 S S E R 7 A T IO G E O G R AP H l QA
D E
O S T R O
B O T N I A ,
g n :A M ,Confenfu Amplill. FacuJtat. PhiloC
In Reg. Acadcmia Upfaljenfi,
PR
A E S I D E Amplijf. atqtte CekberrimoVIRO,
M ac . A N D R E A
S 91 & 3T3B a t £ /
E th. & Poiit. P ro fess. R c*. & O r J .
h . r. R e c t . Magnifico,
P R O G R A D U ,
A a pubi te nm Eonorum exatnen modefie Acfevi PETRUS NICOLAUS MATHESIUS.
O S T RO BO T N l E N S I S , . In Audit. Guft. Maj. d. ly. Jumi
Anni MDLCXXXIVy
H o r ii a n t c m c r id ic m folicis.
VPSALl/E, L in u s VERNERIÄNis!
Helsingin yliopiston kirjasto P . N. Mathesiuksen väitöskirjan nimilehti: "M aantieteellinen väi- psalän Knnink. Ylfcsptlfön Erin
omaisen Filosofisen Tiedekunnan suostumuksella ja M ainion sekä Kuuluisan maisteri Andreas Grön- vallin, Kunink. ja Varsin. Etiikan ja Politiikan Professorin, tällä haavaa Suurivaltaisen Rehtorin, esimiehyydella, esittää oppiarvoa varten julkisesti ja kunniallisesti tutkittavaksi vaatimattomasti P et
rus Nicolaus M athesius, Pohjalai
nen, Gustavianumin isommassa Oppisalissa 17. Kesäkuuta Vuon
na 1734 tavalliseen aikaan ennen puoltapäivää.”
M athesius oli 1600-luvun pu o liv ä
lin m erkkim iehiä seu tu k u n n allaan , v altiopäiväm ies ja P o h ja n m a a n p ap isto n säätykokouksen p u h een jo h ta ja; h än en p o ikansa G abriel toim i niin ik ään K alajoella, jo skin k appalaisena — vanhem pi veli sai isän jälk een k irk k o h erran v iran — , ja h änen poikansa Nils M athesius p u o lestaan nim itettiin ensin H a a p ajärv en kappalaiseksi ja sitten, vielä ollessaan sotaa pao ssa R u o t
sin puolella, Pyhäjoen k irk k o h er
raksi.
K ohta H aapajärvelle tu ltu a a n Nils M athesius oli m ennyt n aim i
siin P yhäjoen silloisen ro v a stin tyt- täre n A n n a P o rtin an k an ssa, ja täm ä n kuoltua 1725 h ä n o tti to i
seksi puolisokseen pap p ilassa sisä- p iik an a työskennelleen talo n p o - jan ty ttä ren M aria N iskasen. M o lem m ista avioliitoista syntyi y h teensä 25 lasta, jo is ta useam pi kuin yksi suoritti tavallista m ittav a m m an eläm äntyön jo k o p a p p in a tai siviilivirkam iehenä. E in ar W . Ju v a o n eräässä tu tk im u k sessaan ker
toillut veljeksistä ehkä tu n n etu im m asta, Jo h a n M athesiuksesta, jo k a toim i kuninkaallisena suom en kielen k ä ä n tä jä n ä , oli välillä v anki
lassa ja p ääty i vihdoin P o h ja n m aan varam aaherraksi. M u ita vel
j i ä olivat U ppsalan yliopiston krei
kankielen ja sittem m in ju m a lu u s
opin professori G abriel M athesius, U u d enkaarlepyyn ro v asti, ta lo u s
mies ja k irjailija G eorg M athesius sekä " P o h ja n m a a n ” te k ijä P e h r N iclas M athesius.
K aiken k a ik k iaan oli siis P e h r N iclas M athesiuksella v an k at ju u ret P o h ja n m a a lla ja siten oivat edellytykset k okonaisesityksen la a tim iseen k o tim a ak u n n a staa n . V ar
sinkin isänsä sukulaisuus- ja tu tta - vuussuhteiden avulla h än m yös sai ko otuksi k aikenlaisia tie to ja eri p i
täjistä; P y h ä jo en tie d o t oli to im it
ta n u t isä-rovasti itse, K a lajo elta oli aineistoa a n ta n u t p a sto ri E ric Fa- lander, jo k ie n o sa lta ku iten k in k o m issaari G abriel C alam nius; Pe- dersören tie d o n a n ta ja n a oli rovasti A nders D egerm an, L ap u a n taa s k irk k o h erra M ichael L ithovius jn e. M u tta m o n in p a ik o in olivat läh tein ä m yös v a n h at historialliset a siak irjat, jo ita M athesius m ainitsi etsiskelleensä p itk in R oslagenia.
Jo h an n es M esseniustakin sekä Scondia illustrataa e ttä Suom en riim ik ro n ik k aa — lain attiin silloin tällö in , esim erkiksi K ajaan in ni- m eä ja valheita p o h d ittaessa j a ' ’ K orsholm an lin n a a esiteltäessä.
Kuva Pohjanmaasta pitäjä pitäjältä
Lyhyehkön historiallis-filologi- sen jo h d a n n o n jälk een M athesius kävi k irjassaan läpi k o k o P o h ja n m aan p itä jä p itä jä ltä . L ää n ejä oli kolm e — K a jaa n in lin n an , O ulun j a K orsholm an — ja p itä jiä niissä k aik k iaan 28: P a lta m o j a S o tk am o
; K em i, li, P u d a sjä rv i, O u lu jo k i, H a ilu o to , L im inka, S iik ajo k i, Salo (Saloinen), P y h ä jo k i, K alajo k i, L o h ta ja , K älviä, K aarlela j a K ru u nupyy; P ed ersö re, U usikaarlepyy, L apua, V öyri, M u stasaari, V äh ä
ky rö , L aihia, Iso k y rö , Ilm ajo k i, M aalah ti, N ä rp iö ja M aalahti.
K ustakin p itä jä s tä esitettiin suunnilleen sam at tiedot. N im en jo h to j a m erkitys, yleinen m aa n tie teellinen kuvaus, histo ria j a ja k o k a p p eliseu rak u n tiin sekä m ain in ta elinkeinoista. N iin p ä K em issä ja Iissä h a rra ste ttiin lo h en k alastu sta, P u d asjärv ellä ja O ulun p itä jässä m aanviljelystä j a terv a n p o ltto a, jälkim m äisessä m yös lohenpyyntiä sekä laiv an rak en n u sp u id en , eten
k in m asto p u id en k a ad a n ta a . H ai
lu otolaiset olivat m aanviljelijöitä j a k a lastajia, ja L im ingalla kasvat
tiv at u u u tte ra t a su k k aat sellaisia m ää riä k a rja a e ttä m oista tuskin tav attiin m issään m aak u n n assa k o k o R uotsissa. Saloisissa h a rjo ite t
tiin laiv an rak en n u sta, terv a n p o lt
to a j a k a rja n h o ito a , P y h äjo ella ja K alajoella m aanviljelystä, k a rja n h o ito a ja terv a n p o ltto a. Jo illak in seuduilla h a rra ste ttiin a lk a v aa teol
lisu u ttak in , k u ten L o h ta ja lla lau- d a n sa h au sta sekä ra u d an v alm is
tu sta j a ta o n ta a .
M athesiuksen ta rk o itu k se n a oli ollut esittää seikkaperäiset ku- ' vati KseT m yös P ö h ^ M ä a n ® k au
pungeista, m u tta n e h än en oli p a k ko jä ttä ä tällä k e rta a käy tän n ö lli
sesti k atso en vain m ain in n an v a
ra an . N iin p ä O u lu stak in k e rro ttiin v ain , e ttä se oli saan u t etu o ik e u ten sa H än en K u n n ia k k aa lta m ajes
teetiltaan K aarle IX :ltä 1610 j a e ttä se oli 1724 sattu n een tu lv an a n sio s
ta saan u t T o ppilansalm esta itsel
leen erinom aisen satam an . ” Sen täh d en pyydän S in u a, h y v än tah toinen lu k ija, ty y ty m ään täh ä n v ä
häiseen kuvaukseen j a o d o tta m aa n m in u lta tark e m p a a ja täydellisem p ä ä, jo n k a tu len julk aisem aan , jo s Ju m a la arm ollisesti suo työhön tarv itta v aa elin aik aa ja ra h aa ja jo s h avaitsen tä m ä n teoksen m iel
lyttävän S in u a .” T ilaisu u tta u uden j a laajem m an P o h jan m aa-teo k sen laatim iseen ei k u iten k aan enää tu l
lut.
mus aiottiii päivillä rac
pohjalaista kaasti, jos
Kun P e h r N iclas M athesius oli väittelyään seuraavana p äiv än ä saan u t m aisterin arv o n , h än palasi Suom een, ja kesällä 1735 hän et vihittiin p ap ik si. H än estä tuli alu k si arm o v u o d e n sa arn a aja K o k k o laan , m istä h än löysi p u o lisonsakin
— a ja n tav a n m ukaisesti k au p u n gin edesm enneen k irk k o h erran tyt- tären B rita K iem m erin — , j a ennen p itk ä ä h än oli isänsä apulaisena ja sittem m in seu raajan a P y h äjo ella.
Siellä h än suoritti p itk ä n p ä iv äty ö n lääninrovastina ja valtiopäiväm ie- henäkin, veljiensä ta p a a n in n o k k a an a m yssypuoluelaisena. Jo P o h jan m aa-v äitö sk irjassaan hän oli k an n attan u t k au p an v a p a u tta , jd5» ^biinxiAU|eralisti A n d ers Chyde- in vuoden 1766 valtio- d ik aalisu u ten sa täh d en erottaa edu istajan to im estaan . M a t
hesius pui lolusti pappissäädyssä m aan m iestään innok- skin tu rh a a n . P o h ja n maan kaupfcungit v a p au tu iv at yhtä kaikki tap m lip ak o sta, ja niiden nousu uut< een taloudelliseen k u koistukseen i sa a tto i alk aa. T äm än ehti 1772 k nuollut M athesius. " P y häjoen huo om attavin kulttu u rih ah - mo” — S u jo m en m aa-teo k sen luoa- n e h d in taa k äyttääkseni — vielä n äh d ä.
M athesiuksen " P o h ja n m a a n ” leviäm istä ra jo itti o sa lta an sen lati
nankieli, jo ta p apisto kyllä osasi m u tta jo k a m uille säädyille jä i vie
raaksi. R uotsiksi " P o h ja n m a a s ta ” k ään n ettiin vasta to ista sataa v u o t
ta ilm estym isensä jälk een , 1843, ja silloin se tietenkin oli enää h istori
allinen dok u m en tti, kom ea ajan m erkki ajo iltaan . Suom eksi, kielel
lä jo k a M athesiukselle ja hänen pohjalaisilleen ei suin k aan ollut vieras, teoksesta on n äh ty vain v ä
häinen alku- ja lo p p u k ap p ale Y rjö A . Jän tin to im ittam assa Suom en Sana -antologiassa, m istä m yös tä hän lain a tu t J a a k k o H aav isto n su o m en tam at o tte e t o v at.
Kajaanin linnan pohjapiirros Mathesiuksen teoksessa. Venäläiset olivat hävittäneet linnan pari vuosikymmentä aikaisemmin, mikä tekstistä kyllä kävi ilmi; tekijä halusi silti säilyttää m uiston siitä millainen linna oli ollut.
” Maakunta olisi melkein paratiisi”
P e h r Niclas M athesiuksen p o h ja la is u u tta voidaan täydellä syyllä n im ittää isän m aan rak k au d ek si, o lih an v äitöskirjakin om istettu isänm aalle, Patriae sacrum.R u o t
sin v a lta k u n ta m erkitsi tietenkin isänmaata sanan laajemmassa m ie
lessä, samoin kuningasta ja k a ik kea. sitä m itä valtio edusti. M u tta v altak u n n an p u itteissa oli m aa- k u n tara k k au d e lla v ah v a sijansa.
K un h an vain olisi p eru stettu kai
voksia m aan rikkauksien n o u tam i
seksi j a ra u ta su la tto ja niiden hyö
dyntäm iseksi, ja k u n h an vain edes jo k in P o h ja n m a a n kaupungeista olisi saan u t oikeuden k a u p an k äy n tiin vieraiden m aiden kanssa, niin täm ä m aa k u n ta olisi ollu t miltei paratiisi. Sillä lu o n n o n ih an u u tta P o h ja n m a a lta ei p u u ttu n u t:
" T ä ä llä ei ole lain k aan vuoria eikä k u k k u lo ita m atk u sta ja n estei
n ä lu k u u n o tta m a tta aivan h arv o ja , jo tk a jo k o o so itta v a t p u rje h ti
joille m aa n tai o v a t alueen ra jo in a . V oid aan helposti a av istaa, k u in k a ih an a tä m ä m a a k u n ta o n siksi, että tää llä o n lu k em ato n m ää rä jo k ia ja jä rv iä , jo is ta lyhyyden vuoksi olem m e luetelleet vain h u o m a tta v im m at. V oidaan myös selvästi h a v a ita , e ttä ihm iset o v at asettu n eet asu m aan edellä lu eteltu jen pitäjien halki virtaavien run sasv etisten j o kien varsille. Siellä sijaitsevat hei
d än hedelm älliset p eltonsa, jo tk a kan tav at k a ik e n laista viljaa. O n vaikeaa k u v ailla vieraalle, m illai
nen n a u tin to o n kesällä laskea ve
neellä v irran m u k a n a noilla joilla, jo tk a h alk o v a t kirjavia kukkaniit- ty jä , tih eid en puiden v arjo stam ia le h to ja ja laa k so ja ja to isin aan laa jen ev at liikkum attom iksi suvan
noiksi ja p o ukam iksi. K uinka m ieltä ila h d u ttav atk aan valtavat k o sk et, joiden vesi väkevänä v irta n a syöksyy alem pana olevien kivi
p aasien ja louhikoiden yli. S uuria kyliä sijaitsee koskien p a rta alla, k o sk a niistä tavallisesti saad aan ru n sa asti kalaa. N iinpä se jo k a kyllin tark k aav asti o n katsellut k a ik k e a tä tä ja ennen k aik k ea n ä h n yt kesäisten öiden k irk k au d en , jo k a on m elkein y h tä suuri kuin päivällä, saattaisi u sk o a siirtyneen
sä Elysionin kentille tai onnellisten sa a rille.”
