TUU-02-002 2447000
2447000
2448000
2448000
2449000
2449000
6678000 6678000
6679000 6679000
6680000 6680000
6681000 6681000
6682000 6682000
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10
Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus ARVOKKAAT TUULI- JA
RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
PARATIISINMÄKI
Tietokantatunnus: TUU-02-002
Pinta-ala: 4,7
Korkeus: 72,5
Alueen suhteellinen korkeus: 12,5
Geologia
III Salpausselkä tulee Perniön alueelle Joutnan koillispuolelta Punassuon painannealueelta, missä mannerjäätikön sulamisvesien toiminta on ollut voimakasta. Ylönkylässä III Salpausselän vyöhykkeeseen voidaan lukea kuuluviksi neljä muinaisen mannerjäätikön reunan pysähtymisen seurauksena syntynyttä peräkkäistä
reunamuodostumavyöhykettä: 1) Paratiisimäen kallioalueeseen nojaava, pinnaltaan paikoin erittäin lohkareinen reunamuodostuma, 2) Pirttinummen - Yrjänännummen leveät hiekkavaltaiset muodostumat, 3) Puolukkanummen muodostuma Puolukkajärven koillispuolella sekä 4) Punassuon eteläosan reunamuodostuma. Paratiisinmäen kohde koostuu sekä rantatörmästä että siitä noin 800 metriä kaakkoon sijaitsevasta, Paratiisinmäen kalliomuodon päälle muodostuneesta rantakivikosta, pirunpellosta. Rantatörmä sijaitsee II Salpausselän eteläosassa, Yrjänännummen itäosassa. Se on noin 700 metriä pitkä ja noin viidestä kymmeneen metriä korkea, pohjoisesta etelään jatkuva rantatörmä. Se on erittäin vähäkivinen. Törmä madaltuu eteläpäässään muun ympäristön tasalle. Eteläpäässä, aluerajauksen ulkopuolella on uudehko, pienikokoinen hiekkakuoppa. Paratiisinmäen pirunpelto on
runsaslohkareinen, ja sen koko on noin 150 x 200 metriä (Glückert 1976, Kielosto et al. 1996).
Biologia
Pirunpellon kivikko on osin avointa ja osin puustoista nuorta mänty-koivu-kuusimetsää. Kivet ovat kaarrekarpeen ja keltaisten karttajäkälien kirjomia. Muusta lajistosta mainittakoon okahirvenjäkälä. Pohjoisosan lohkareikon kivet ovat sammalten ja poronjäkälien peittämiä, ja niiden kyljissä on tavallisia kivijäkäliä. Pirunpeltoa ympäröivä puusto on nuorta kasvatusmännikköä. Alueella on muutama kilpikaarnamänty.
Maisema ja muut arvot
Rantavallin länsipuolella ja eteläosassa on hiekkakuoppia. Valli erottuu maisemasta hyvin, pitkänä ja korkeana selänteenä. Paratiisinmäen rantakivikko ei juurikaan erotu maisemasta, kivikko alkaa pilkottaa kasvillisuuden seasta vasta lähempänä. Paratiisinmäen maisemalliset arvot ovat varsin vaatimattomia. Rantavallin kaakkoispuolella on pohjavedenottamo. Rantavallin keskiosa sijaitsee Teijon ylängön Natura-alueella (FI0200086).
Sijainti: Paratiisinmäen rantavalli sijaitsee Perniön Yrjänännummen itäosassa ja Paratiisinmäen rantalouhikko siitä noin 800 metriä kaakkoon, noin 800 metriä Punassuon itäpuolella.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 10 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Salo
2012 09 2021 07
Glückert, G. 1976. Post-glacial shore-level displacement of the Baltic in SW Finland. Annales Academiae
Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 118. Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia. 92 p. + 2 app.
Kielosto, S., Kukkonen, M., Stén, C.-G. & Backman, B. 1996. Hangon ja Perniön kartta-alueiden maaperä. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : maaperäkarttojen selitykset. Karttalehdet 2011 ja 2012. 104 s. Geologian
tutkimuskeskus.
