• Ei tuloksia

Innovatiivisia ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseen Itämeren korkeakouluissa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Innovatiivisia ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseen Itämeren korkeakouluissa"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

1

Anne Virtanen, Hämeen ammattikorkeakoulu, anne.virtanen@hamk.fi

Liisa Rohweder, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, liisa.rohweder@haaga-helia.fi

INNOVATIIVISIA RATKAISUJA KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISEEN ITÄMEREN KORKEAKOULUISSA

Learning for a Sustainable Future. Innovative Solutions from the Baltic Sea Region.

Rohweder, L. & Virtanen, A. (toim.)

Kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen johtamisessa, arkikäytännöissä samoin kuin perustehtävissä opetuksessa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa on viime aikoina korostunut. Kestävän kehityksen asiantuntijat ovat verkostoituneet kehittääkseen alan osaamista ja hyödyntääkseen muualla saatuja hyviä kokemuksia omissa korkeakouluissaan. Baltic University Programme on Uppsalan yliopiston alaisena toimivan Baltic University Programme -sihteeristön koordinoima laaja Itämeren korkeakoulujen verkosto, jossa on mukana yli 220 jäsentä Itämeren valuma-alueen 14 maasta. Itämeren kestävän kehityksen verkosto on puolestaan perustettu Suomen aloitteesta tavoitteena luoda korkeakouluverkosto Itämeren alueelle ennen kaikkea soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä verkko-opetuksen kehittämisen tueksi. Esiteltävä teos on näiden kahden verkoston ensimmäinen yhteistyöhanke. Käynnissä onkin verkostojen fuusioituminen ammattikorkeakoulut ja yliopistot yhteen nivovaksi kehittämisfoorumiksi.

Teos “Learning for a Sustainable Future” esittelee tutkimus- ja kehityshanketta, jossa selvitettiin onnistuneita käytänteitä kestävän kehityksen edistämisestä Itämeren korkeakoulussa sekä luotiin teoreettinen viitekehys kestävän kehityksen edistämiseen korkeakouluissa. Teoksessa esitellään käytännön esimerkkejä siitä, miten Itämeren korkeakouluissa on toteutettu kestävän kehityksen käytänteitä johtamisen ja toimintajärjestelmien, opetussuunnitelmien, opetusmenetelmien ja opintojaksojen sisältöjen osalta. Lisäksi teoksessa esitellään alueellisen kestävän kehityksen edistämiseksi toteutettuja tutkimus- ja kehityshankkeita.

Teokseen on kirjoittajina osallistunut 32 asiantuntijaa Itämeren alueelta.

Hankkeen aikana järjestettiin kehittämisseminaareja, joissa asiantuntijat pohtivat kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä kriittisiä tekijöitä. Tutkimus- ja kehittämishanketta koordinoivat Liisa Rohweder ja Anne Virtanen, jotka muotoilivat teoreettisen kirjallisuuden, esimerkkitapausten ja

(2)

2

kehittämisseminaarien tulosten pohjalta Itämeren korkeakouluissa sovellettavat kriittiset elementit kestävän kehityksen oppimiseen ja osaamisen edistämiseen.

Julkaisu on jaettu viiteen osaan, joista ensimmäinen johdattaa lukijan kestävän kehityksen koulutuksen käsitteistöön, poliittiseen taustaan sekä niihin haasteisiin, joita ympäristön ja yhteiskunnan kestävän kehityksen tavoitteet asettavat korkeakouluille. Toisessa osassa esitellään esimerkkejä kestävän kehityksen hallintajärjestelmistä osana korkeakoulujen toiminnanohjausta. Kolmas osio on teoksen laajin, ja siinä kuvataan kestävän kehityksen integroimisesta opetussuunnitelmaan, pedagogisia menetelmiä kestävän kehityksen osaamisen kehittämiseksi sekä esitellään kestävää kehitystä edistäviä opetuskokonaisuuksia.

Monialaisuus ja verkottuminen, kriittinen lähtökohta sekä tutkiva ja kehittävä lähestymistapa samoin kuin autenttisissa olosuhteissa oppiminen nousevat keskeisesti esiin teoksen artikkeleissa. Neljäs teoksen osa selvittää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jolla voidaan edistää alueiden kestävää kehitystä.

Artikkeleissa korostuvat yhteisöllisten ja osallistavien menetelmien hyödyntäminen kestävää kehitystä edistävässä aluekehitystoiminnassa ja ympäristösuunnittelussa. Teoksen viides osa kokoaa yhteen esimerkkitapausten onnistuneet käytännöt ja kuvaa teoksen taustalla olevan tutkimus- ja kehityshankkeen toteutuksen. Tärkeänä lopputuloksena kirjan viimeisessä luvussa kuvataan innovatiiviset ratkaisut kestävän kehityksen oppimisen edistämiseen. Tavoitteena on, että esitettyjä lähestymistapoja hyödyntäen ja soveltaen oppijoille rakentuu osaamisperusta kehittää organisaatioita, yhteisöjä ja ympäristöjä kohti kestävää tulevaisuutta.

Kestävän kehityksen koulutuksen käytäntöjä ja teoreettisia lähtökohtia esittelevä teos palvelee niin kansallisesti kuin kansainvälisesti korkeakoulujen toiminnan kehittämistyötä. Kestävän kehityksen integrointi osaksi koulutusorganisaation toimintaa ei merkitse ainoastaan koulutuksen sisällöllisiä muutoksia, vaan se vaatii kehittämistä myös johtamis- ja toimintajärjestelmien osalta samoin kuin kestävää kehitystä edistävän tutkimuksen ja alueellisen kehittämistoiminnan toteuttamista.

Teoksen tiedot:

Liisa Rohweder & Anne Virtanen (toim.) Learning for a Sustainable Future.

Innovative Solutions from the Baltic Sea Region. The Baltic University Press. Nina Printhouse, Uppsala. 2008.

ISBN 978-91-976494-3-8 206 sivua

Teos on ladattavissa myös internetistä:

http://www.balticuniv.uu.se/pdf/LearningSD.pdf

(3)

3

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Jos kestävä kehitys on oma oppiaineensa, niin uhkana on kestävän kehityksen läpäisy, niin että se jää hipaisuksi.. Vastuu kestävän kehityksen järjestämisestä täytyy

Kestävän kehityksen mukaisen käyttäytymisen rakentumisen mallin mukaan yhteis- kunnassa ilmenevä kestävän kehityksen todellisuus syntyy siis ihmisen sisäisten ja ulkois- ten

Ensimmäisessä mielessä voidaan pohtia, millainen käsitys kestä- vyydestä sisältyy kestävän kehityksen periaatteisiin eli missä mielessä kestävän kehityksen

Sustainable development goals (Kestävän kehityksen tavoitteet) https://sustainabledevelopment.un.org/?menu=1300. - Revised list of global Sustainable Development

Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kestävää kehitystä ja kestäviä

• Mitä paremmin kestävän kehityksen arvot ja periaatteet ovat sisäänrakennettuina koulun toimintakulttuuriin, sitä useammin koulussa toteutuu kestävää kehitystä

Opintojakso jakaantui sisällöllisesti neljään osioon, joista ensimmäinen käsitteli kestävän kehityksen käsitteitä ja perusperiaatteita, toinen kestävän kehityksen

”Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kestävää kehitystä ja kestäviä