• Ei tuloksia

Vuoden tiedekirja 1999 -palkinto Raimo Lehdelle näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vuoden tiedekirja 1999 -palkinto Raimo Lehdelle näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Vuoden tiedekirja 1999 -palkinto Raimo Lehdelle

Vuoden Tiedekirja 1999 -palkinto on myönnetty

professori Raimo Lehdelle Galileo Galilein kirjan Sidereus Nuncius suomennoksen yhteyteen kirjoittamastaan laajasta tutkimuksesta "Tarina Galileista ja

kaukoputkesta". Palkinto on suuruudeltaan 20 000 mk.

Pääpalkinnon lisäksi myönnettiin filosofian tohtori Johanna Laaksolle kunniamaininta teoksesta Karhunkieli - pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen.

Palkinnot jaettiin Helsingissä Tieteiden talolla Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksen yhteydessä 24.

maaliskuuta. Palkinnon myöntävät yhdessä Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto.

Raimo Lehden taidokas suomennos on sellaisenaan

kulttuuriteko, onhan tämä tieteen merkkiteos Sidereus Nuncius nyt ensimmäistä kertaa tarjolla suomenkielellä. Mutta

suomennostakin merkittävämpi on Lehden oma teksti Galilein elämästä ja toiminnasta. Lehden kirjoitus on osaksi

henkilöhistoriallinen ja osaksi tieteenhistoriallinen.

"Kokonaisuutena se on loistokas dokumentti siitä, missä oloissa ja millä tavoin tieteellistä toimintaa harjoitettiin 1600- luvun uskontosidonnaisessa maailmassa ja maallisen vallan paineessa sekä millä tavoin tieteellinen vuorovaikutus tuolloin toimi", todetaan palkintoperusteissa.

Lehti onnistuu palkintoraadin mukaan asettamaan Galilein toiminnan ja erityisesti kaukoputken ja sen avulla tehtyihin havaintoihin liittyvät kysymykset syvällisesti ja perusteellisesti sekä Galilein oman ajan tietämyksen että tuolle ajalle tyypillisen uskonnollisen ja poliittisen juonittelun kehykseen. Samalla ilmenee, miten dramaattinen merkitys juuri kaukoputkella oli ensin tieteellisen maailmankuvan muuttumiselle ja sitten yleisemmin.

Raimo Lehti on Teknillisen korkeakoulun matematiikan emeritusprofessori. Kirjan on julkaissut Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Kunniamaininnan saaneesta filosofian tohtori Johanna Laakson suomalais-ugrilaisia kieliä ja niiden tutkimusta valottavasta kirjasta Karhunkieli palkintoraati toteaa, että se on kuin tieteellisen oppikirjan mallityö. "Se imaisee mukaansa opastaen ja johdattaen kielentutkimuksen salaisuuksien äärelle". Palkintoraati nosti esille myös Laakson kirjan kauniin kielen. Kirjan on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Palkintoraatiin kuuluivat professoriAuli Hakulinen, professori Markku Löytönen ja dosentti Pekka Timonen.

Tieteellisten seurain valtuuskunta on jakanut Vuoden Tiedekirja -palkintoa vuodesta 1989 lähtien. Vuodesta 1996 lähtien palkinto on jaettu yhdessä Suomen tiedekustantajien liiton kanssa, joka myös rahoittaa palkinnon.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Onnistu- neen, yhdessä tehdyn tapahtuman tunnelma viritettiin siinä hetkessä, kun 3000 ihmistä istui ääneti upeasti valaistun pimeän metsän keskellä kuuntelemassa a cappellaa

Yhdessä Oliver Hartin kanssa (Hart ja Moore (1990), (1998)) Moore on osoittanut, miten huomioimalla edellä mai- nittujen tekijöiden aiheuttamia rajoituksia sopi- muksenteolle opitaan

Tällaisia ovat esimerkiksi oppiarvojen nimet, kuten filosofian maisteri tai tekniikan tohtori, jotka toisaalta ovat prototyyppisiä nimikkeitä myös siksi, että niihin on

Viitson teoriassa suomi kattaa osan koillisviron rannikkomurteesta, vatja Kukkosin mur- teen sekä kaikki inkeroisen, suomen, karjalan, lyydin ja vepsän murteet; viro kattaa

(Nämä ajatukset ovat Johanna Laakson alustavia ehdotelmia.) Mahdollista olisi myös, että komparatiivi- suffiksi -mpV- olisi liittynyt numV-varta- loon, sitten kahden m:n

Toista kvantiteettimaksiimia on syyta noudattaa juuri siksi, etta siten estetaan syntymasta tilanteita, joissa par- aikaa puhuva h enkilo keskeytetaan, kun kuulija

Edellisen päätoimittajan Sampsa Kaatajan luopuessa päätoimittajan tehtävästä lehdelle toivottiin päätoimittajaksi jatko-opiskelijaa, joka tuntisi tekniikan historian tutkimusta

Ryhmän tapaami- sia projektin aikana kertyi seitsemän (7). Ennen ryhmän aktiivisen työskentelyn käyn- nistämistä kartoitettiin ryhmäläisten odotuksia ja toiveita