Matti Huttunen, muusikko ja filosofian tohtori

(1)

Tapaamme

Matin

kanssa Hel- singissä Stockmannin kahviossa vuosien jalkeen. Eivätpä ole vuo- det ja tohtorinhattu Mattia miksi-

kään

muuttaneet. Sama humo- ristinen. utelias. tiedonhaluinen nuorimies. jonka kanssål istuimme

Matti Murron

teoria-

ja

sävelta- pailutunneilla

-

ja joka aina päi-

hitti

^rneidatvålnhemmat oival- luksillaan

-

istuu nyt tuossa edes- såini. Ja ihan tohtorina.

Våiitöskirja

on valmis.

mutta takana on kymmenvuotinen urak- ka musiikkitieteen opiskelua. Sen ohessa Matti on myös jatkanut jo Huittisten

ajoilta tuttua

huilun- soittoa

ja

on suorittanut siita

III-

ku rssitutkin

non

Sibel ⁱus-Akate- miassa v. ^-87.Ensin soitto olikin pääasia.

ja

musiikkitiedettä hän opiskeli siinä ohessa. molempia Turussa. Sivuaineenaan yliopis- tossa hän opiskeli myös teoreet-

tista filosofiaa. minkä han myö- hemmin katsoi hyödyntäneen paljon väitöskirjan tekemistä.

Professori Mikko Heinio tarjosi

jo kandidaattitutkintoa

varten Matille aiheeksi suomalaisen mu- siikinhistoriankirjoituksen h isto- riaa.

joka ei silloin

hänestä vai-

kuttanut mitenkään

kiinnosta-

valta:

myöhemmin

se

kiinnosti hanta tuhansien fyötuntien ^edes-

tåi.

Modernin

m usiikin histori anki rjoi tuksen synty Suomessa

Väitöskirja

käsittelee vanhaa

sllomarlaista

mLlsiikinhistorian- kirjoitusta. eli sita miten moderni

rnusiikinhistoriankirjoitus

on syntynyt. Painopiste on ajallisesti vuosisadan vaihteessa. Merkittä- virnpiä henkilöitä ovat olleet Mar-

tin

Wegelius,

Heikki

Klemetti _ia

Ilmari Krohn. He kaikki

ovat perehtyneet musiikinh istorianki r- joituksessaan muuhun lansimai- seen muslrkkiin. ei suomalaiseen.

kukin omalta hyvin

erilaiselta kannaltaan.

Väitöski rj

an

^tekij

än

^tä^{rkei tä}

lähtökohtia

onkin

selvittää. mil- laiset musiikkikasitykset ilmene-

vät näiden

tutkimuksen uran-

uu rtajien tuotannoissa.

Martin

Wegelius

julkaisi

vuo-

sina

l89l-4

teoksen Hufvuddra- gen

af

den västerländska musi- kens historia. joka oli alan ensim- mäinen esitys Suomessa. Wegelius oli Wagnerin ihailija. joten hän ei

esimerkiksi arvostanut juutalaisia saveltajia

kovin

korkealle. Toi-

saalta hänellä oli

^esikuvansa

mukaisesti

hienoja

oivalluksia oopperan historiasta.

ja

hän otti

kirjallaan

Suomesta

kasin

osaa

ajan

keskieurooppalaiseen kes- kusteluun.

Heikki

Klemetti

oli

monipuo-

linen

muusikko.

Hänet

muiste- taan ennen kaikkea merkittävänä kuoronjohtajana. mutta han myös

kirjoitti

paljon musiikista. Kirjoi- tuksissaan

han halusi

ehdotto-

masti rajoittua vain

musiikin itsensä kehirykseen

-

irroitettuna kaikista kulttuurisista yhteyksistä.

Musiikin kehitystä han

selitti evoluutio-oppiin

viittavalla

aja- tuksella musikaalisuuden vähit- täisestä lisäänfymisestä.

Ilmari

Krohn

oli

enemmänkin musiikinteoreetikko

kuin

histori- oitsija. Hänen ankaran johdon-

mukaisia teorioitaan

pidetään nykyään musiikille vieraana pak-

kopaitana.

Väitöstilaisuudessa eniten keskustelua herättikin ky- symys, onko tutkimuksessa koros-

tettu liiaksi Krohnin

teorioiden historiallisia näkemyksiä.

Kaiken kaikkiaan musiikinhis-

toriankirjoitus oli

^vuosisadan

alussa tärkeä osa Suomen musiik-

kielämää. Kirjoittajien

vakau- mukset todistavat samalla. että

julkisen ammattimaisen konsert- titoiminnan nousu

oli

tuon ajan musiikkikulttuu rissa keskeistä.

Väitöstilaisuus

oli Turun

yli- opistossa

Matin

29-vuotissynfy- mäpäivänä 2l .l ^{l. 1993.}Vastaväit- täjänä toimi Helsingin yliopiston apulaisprofessori

Erkki

Salmen-

haara ja kustoksena

Mikko Heinio. Vaitoskirja arvioitiin har- vinaisella arvosanalla laudatur.

Kaikkien lukemattomien apu- rah a-aneluvuosien jälkeen _Matti

saa nyt pääfyökseen olla tutkijana Suomen Akatemiassa. Hän on vir- kavapaalla Hglsi-ngin konseruato-

non

musiikinhistorianlehtorin virasta: kaytantöön han soveltaa tietojaan toimien koko ajan tunti- opettajana konservatoriossa. Hän

tutkii mielenkiintoista

aihetta.

miten Sibeliuksen musiikki vas- taanotettiin. miten

ja

missä vai- heessa Sibeliuksesta

tuli

^kan-

sainvälinen säveltäjä.

Matti

-

muusikko vai tutkija?

Kun Matti

oli

alakoulussa. hän joutui usein viettämään pari tun- tia yksin kotona ennen kouluun- Väitöstilaisuus 27.11.1993. Vas. apul. prof Erkki Salmenhaara, prof.

Mikko Heiniö ja väittelijä.

2l

(2)

menoa.

Matin

aika

kului

hyvin.

sillä hän sai rauhassa kuunnella mieleistään

musiikkia.

Eräänä aamuna hänelle

oli

käydä huo- nosti.

Han oli

tapansa mukaan

valinnut

kuunneltavakseen sinfonian, mutta pahaksi onneksi ^se olikin pidempi kuin han

oli

luul- lut. Näytti

jo

siltä, ettei myöhästy- mistä koulusta voisi valttäa. Se-

litykseksi opettajalle

han

^päätti

sanoa

nukkuneensa pommiin.

Kukaan ei kuitenkaan ymmärtäisi todellista syytä: sinfonian kuunte- lua ei voi jattaa kesken!

Alun perin Matti on

ollut

käy- tännön muusikko, mutta monista- kin syistä soitto on jäänyt taustalle

ja

tutkimusfyö on etusijalla. Hui- listin työmahdollisuudet ovat var- sin rajalliset, sillä orkestereissa on vähän paikkoja,

eikä

orkesteri-

muusikon ryö ehkä hänelle sopisr- kaan. Tutkijana hän voi parhaiten toteuttaa ^itseään.

Sydämeltään

Matti on

^sekä

muusikko että tutkija. Hänen mie- lestään musiikin tieteellinen tutki- minen

ei

tee hänestä ^parempaa

musiikin

tulkitsijaa,

mutta

mo- lemmat, niin soittaminen kuin tut- kimustyö

ovat

hänelle henkilö- kohtaisesti

merkitseviä.

^Suo-

messa on paljon hyviä huilisteja.

ja

hyvia tutkijoitakin

on

paljon.

mutta juuri tutkijana Matti on kui- tenkin avannut ainutlaatuisia uria Suomen musiikkitieteessä.

Huittisten musiikkiopiston anti Palaamme vielä muisteluksiin.

yhteiseen aikaan ^entisessäkotipi-

täjässämme Huittisissa.

^To-

teamme,

miten

merkityksellinen

Matti Murron

aikakausi Huittis-

ten musiikkiopistossa

meille molemmille

oli.

Musiikinteorian tunnitkin olivat mita hauskimpia ja innostavimpia ja ennen kaikkea laadukkaita

ja

suorassål yhtey-

dessä käytännön

musisointiin.

Monenlaiseen se aika on antanut kipinää. ja ilman sitä tuskin Matin vaitoskirjaakaan olisi synfynyt.

Lähdemme

ulos

sateeseen

Matin

askeleet

kohti

yliopiston kirjastoa...

Kaisa-Leenu H arj un målål