I T ET E E S
SÄ
TA
PAHT UU
37
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 1 / 2 0 0 6
Auringonpimennysmuistomerkki
Lauri Anttila
Pohjois-Saksassa on peltojen lomissa, metsi- köissä, siellä täällä isohkoja kivien päälle asetet- tuja kivipaasia. Ne ovat vaikuttavan näköisiä ja näyttävät ikivanhoilta. Niistä on käytetty nimi- tystä ”Hünengrab”, jättiläishauta. Niiden mer- kitys on ollut epäselvä. Suurelta osin ne on tu- hottu ja historian tuntemasta neljästä tuhannes- ta on kolmisensataa enää jäljellä. Niiden sijain- nissa on muinaisen kulttipaikan tuntua, mutta varmaa tietoa niiden merkityksestä ei ole. Eu- roopassa, erityisesti sen pohjoisosissa tällaiset megaliittiset rakennelmat liittyvät neoliittisen kivikauden maanviljelyskulttuuriin. Osa näistä on hautoja, mutta, kuten Stonehenge, joukossa on myös ns. kalenterirakennuksia.
Kalenterirakennus on rakennelma, jonka avulla voidaan ennustaa taivaan ilmiöitä, Au- ringon kiertoa, jopa Kuunkin. Koska kesäpäi- vänseisaus on ollut merkityksellinen tapahtu- ma, kesän kulminaatiokohta, on varsinkin poh- joisilla leveysasteilla käytetty erilaisia menetel- miä tuon hetken ilmaisemiseksi. Tällaisia me- netelmiä oli koko pohjoisella pallonpuoliskol- la, myös Amerikassa. Tyypillisiä olivat pystyyn asetetut kivet, joiden muodostama tähtäyslinja osoitti taivaanrannassa kohdan, jossa Auringon nousu oli pohjoisimmillaan. Tuollainen mitta- linja onkin havaittavissa suuresta osasta tällai- sia megaliittisia rakennelmia.
Koska Kangaslammin auringonpimennys- muistomerkki ”1945” liittyy olennaisesti juu- ri Auringon ja Kuun kiertoon, olen käyttänyt lähtökohtana suunnittelussa kalenteri-raken- nuksen ideaa. Eräänä esikuvana oli saksalai- sen taiteilijan Caspar David Friedrichin maa- laus ”Hünengrab im Schnee” vuodelta 1807. Se esittää jättihautaa lumisessa metsäisessä maise- massa. Koska muistomerkki on sijoitettu met- säiseen maisemaan täsmälleen vuoden 1945 au- ringonpimennyksen havaintopaikalle, muis- tuttaa sen sijainti tuota maalausta. Samalla ta- voin muistomerkki tulisi muistuttamaan josta- kin merkittävästä ajasta ja tapahtumasta. Muis- tomerkki toimii kuten kalenterirakennus, mutta samalla olen halunnut liittää sen tieteen, kuva- taiteen ja maanviljelyskulttuurin historiaan.
*
Kuva 1. Muistomerkki yksityiskohtineen.
Muistomerkki muodostuu pyöreästä keskuski- vestä ja sitä ympäröivistä laatoista. Koko teoksen halkaisija on 4 metriä. Keskuskiveä kiertävät laa- tat muodostavat kaksi kehää. Ulommassa kehäs- sä (A) on 24 kiveä. Ne kuvaavat tunteja ja peittä- vät kukin ympyrän kaaresta 15 astetta. Sisempi kehä (B) käsittää 16 laattaa ja niiden saumat osoit- tavat pää- ja väli-ilmansuuntiin. Laatat muodos- tavat siten yhdessä ajan ja paikan kuvan.
Keskuskiven keskelle on upotettu musta kivi, jota ympäröi kirkas teräsrengas. Renkaan avulla on määriteltävissä tarkasti Auringon suunta ho- risontissa eli Auringon atsimuutti. Aurinkoise- na päivänä vasta-aurinkoon katsottaessa heijas- tuu renkaasta kaksi valopistettä. Kun nuo kak- si (etu- ja takareunan) heijastusta näkyvät täs- mälleen päällekkäin, on samalta linjalta keskus- kiven ulkoreunasta luettavissa Auringon suun- ta juuri sillä hetkellä. Kiveen on merkitty vuo- den 1947 auringonpimennysretkikunnan paikat Bana ja Bocaiúva. Kun heijastukset osuvat näil- le kohdille, on Aurinko Kurenlahden ja kysei- sen paikkakunnan kautta kulkevalla suoralla.
Kaksi kertaa vuodessa se on myös näillä paik-
T I ET EE
S S
ÄTA
P H A U T U
38
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 1 / 2 0 0 6
kakunnilla suoraan taivaan laella!
Keskuskivestä voi myös nähdä hetken, jol- loin Aurinko ylittää Kurenlahden meridiaanin eli on suoraan etelässä. Pian sen jälkeen se ylit- tää myös Poroluodon meridiaanin. Teoksesta voi siis nähdä Varkauden Kurenlahden ja Poro- luodon välisen ajallisen etäisyyden. Kuun var- johan kulki vuonna 1945 Suomen yli juuri näi- den paikkakuntien kautta. Ajallisesta erosta voi havaita, että välimatka on pitkä.
Muistokiven muoto on näennäisen yksinker- tainen. Pyöreä kivi. Sen muoto muistuttaa myl- lynkiveä, sijaitseehan se maanviljelymaiseman keskellä. Pyöriessään tuollainen myllynkivi sa- malla ikään kuin jauhaa aikaa ja ajastahan täs- sä on kyse. Toisaalta muistomerkin muoto voi- si myös tuoda mieleen Linnunradan avaruuden asuntonamme. Niinpä musta kivi sen keskel- lä olisi kuin Linnunradan keskellä oleva mus- ta aukko. Muistomerkki olisi siten myös maa- ilman kuva.
Kiven muoto tuo myös mieleen Auringon astronomisen merkin (O) tai yhdessä kirkkaan teräsrenkaan kanssa pimentyneen Auringon ja Auringon koronan.
Myös teoksen materiaalit on tarkoin valittu.
Ympäröivät laatat ovat teoksen valmistuspai- kan läheltä löytyvää Savitaipaleen kiveä (Kare- lia beige), tasalaatuinen keskuskivi Kurun har- maata graniittia ja musta kivi on ns. Varpaisjär- ven musta. Kaikki ovat siis suomalaisia kiviä ja siten liittyvät pimennysalueeseen.
Muistomerkin läheisyydessä sijaitsee opas- taulu, jossa selostetaan teoksen merkitys ja toi- minta. Kooltaan itse taulu on tasan 1 x 1 metriä.
Metrihän on maapallon kokoon liittyvä mitta, joten tältäkin osin se muistuttaa siitä, mistä ret- kikunnan työssä oli kyse. Kaiken lisäksi opas- taulu on maalattu värillä, jonka koodi on Tikku- rila Symphony N358. 358 on Suomen puhelin- suuntanumero.
Kuva A. Ulompi kivikehä. 15 asteen kulmat kuvasta- vat maan pyörähdystä tunnin aikana. 24 neljä kiveä ovat siis vuorokauden tuntien symboli. Koska nämä kulmat ilmaisevat samalla (karkeasti) atsimuutteja, on muistomerkkiä mahdollista käyttää aurinkokellona.
Kuva B. Sisempi kivikehä. Kivien saumat osoittavat pää- ja väli-ilmansuuntiin.
Kuva C. Auringon ohikulut. Aurinko etelässä muis- tomerkin kohdalla Kurenlahdella ja (silloin kun se on) Poroluodossa Pohjanlahdella.
Kuva D. Paikkakuntien suunnat. Aurinko osoittaa Banan ja Bocaiúvan suunnan muistokiven paikalta nähtynä.
Kuva 2. Muistomerkki asennetaan paikalleen.
Kirjoittaja on kuvanveistäjä sekä Kuvataideakatemi- an professori ja rehtori emeritus.
Piirrokset ja valokuvat: kirjoittaja.
Muistomerkkihankkeen tekivät mahdolliseksi Suo- men Kulttuurirahasto, Varkauden kaupunki ja sii- hen vuoden 2005 alussa liittynyt Kangaslammin kunta, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, tähtiharras- tusseura Warkauden Kassiopeia sekä yliopistot jois- sa tähtitiede ja geofysiikka ovat oppialoina, ja ko. alo- jen tutkimuslaitokset.
