JOKIKARTANON OMAVALVONTASUUNNITELMA
Jokikartano
Tahvosentie 26
40520 Jyväskylä
SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta määräyksen numerointia)
1 YKSIKÖN TIEDOT (4.1.1) ... 3
2. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) ... 4
3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) ... 4
4 RISKINHALLINTA (4.1.3) ... 5
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) ... 9
5.1 Palvelutarpeen arviointi ... 9
5.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma ... 10
5.2.3 Asiakkaan kohtelu ... 10
5.2.4 Asiakkaan osallisuus ... 12
5.2.5 Asiakkaan oikeusturva ... 12
6 PALVELUN SISÄLTÖ (4.3) ... 13
6.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta ... 13
6.2 Ravitsemus... 15
6.3 Hygieniakäytännöt ... 16
6.4 Terveyden- ja sairaanhoito ... 16
6.5 Lääkehoito ... 17
6.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa ... 18
7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) ... 18
7.1 Henkilöstö ... 19
7.2 Toimitilat ... 21
7.3 Teknologiset ratkaisut ... 22
7.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet ... 22
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5) ... 23
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA ... 24
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN (5) ... 24
11 LÄHTEET ... 25
1 YKSIKÖN TIEDOT (4.1.1)
Toimintayksikkö Nimi: Jokikartano
Kaupunki ja kaupunginosa: Jyväskylä, Kuokkala
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä
Sosiaali- ja terveyspalvelut, Ikääntyneiden palvelualue, Ikääntyneiden asumispalvelut,
tehostettu palveluasuminen, ympärivuorokautinen asuminen ja hoito. Asiakaspaikkoja 78 (5 ryhmäkotia). Palvelu on tarkoitettu keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaille asiakkaille.
Toimintayksikön katuosoite
Tahvosentie 26
Postinumero
40520
Postitoimipaikka
Jyväskylä
Toimintayksikön vastaava esimies
Ritva Kuismanen
Puhelin
0142667387
Sähköposti
ritva.kuismanen@jyvaskyla.fi
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat (esim. ravitsemuspalvelut, siivous ym.)
Ateriapalvelut: Kylänkattaus Siivouspalvelut: ISS
Pesulapalvelut (liina- ja työvaatteet): Sakupe Kiinteistönhuollon palvelut: Lassila & Tikanoja Jätehuolto: Sihvari
Kuljetuspalvelut: Posti Laboratoriopalvelut: Fimlab
Apteekkipalvelut: Kuokkalan apteekki
Hoitotarvikkeet: Onemed ja Kyllön keskusvarasto Korjauspalvelut: Palokan terveysasema
Lääkinnälliset laitteet: Kyllön terveysasema Työterveys: Työterveys Aalto
Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)
Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuk- sia?
Alihankintana ostetut palvelut ovat yhteishankintana asiantuntijoiden kilpailuttamat ja hankkimat.
Hankintasopimuksissa on tarkkaan määritellyt kriteerit, jonka pohjalta hankinnat tehdään ja pal-
velut tuotetaan. Kriteerien täyttymistä seurataan ja poikkeamista reklamoidaan palvelun tuotta- jalle. Yhteistyötä tehdään eri alihankkijoiden kanssa joko säännöllisissä tai tarvittaessa järjestet- tävissä palavereissa. Alihankkijoiden asiakastyytyväisyyskyselyihin vastataan.
2. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?
Omavalvontasuunnitelman laatimiseen on osallistunut koko henkilökunta yhdessä esimiehen kanssa. Henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia, lähihoitajia, toimintaterapeutti ja kylvettäjä.
Ryhmäkodin tiimit keskustelivat ja kirjasivat asioita, minkä jälkeen asiat kirjattiin yhteiseen suunnitelmaan.
Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:
Palvelupäällikkö Eeva-Liisa Tammi. Hän on yhteydessä valtion edustajiin ja informoi omaval- vonnan vastuuhenkilöä. Palvelupäällikkö on mukana kaupungin sisäisillä valvontakäynneillä.
Palveluesimies Ritva Kuismanen puhelin (014) 266 7387, sähköposti ritva.kuismanen@jyvas- kyla.fi
Palveluesimies valvoo omavalvonnan suunnittelua, toteutusta ja myös perehdytyksen toteu- tusta.
Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)
Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakas- turvallisuuteen liittyviä muutoksia. Vähintään kuitenkin kerran vuodessa.
Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?
Omavalvontasuunnitelma päivitetään yhdessä kerran vuodessa, loppuvuodesta.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omaval- vonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.
Omavalvontasuunnitelmat julkaistaan myös kaupungin www -sivuilla.
Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?
Omavalvontasuunnitelma on 1 kerroksen ilmoitustaululla ja netissä Ikääntyneiden asumispal- velujen Jokikartanon sivuilla.
Toiminta-ajatus
Jokikartanon tuottamien palvelujen tavoitteena on tukea muistisairaiden asiakkaiden omatoi- misuutta, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja toimintakykyä mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja laa- dukkaasti. Palvelujen tavoitteena on tukea muistisairaan asukkaan arkea, mahdollistaa oman näköinen elämä.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet?
Jokikartano arvot:
Ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen Yksilöllisyyden huomioiminen
Joustava ja osallistumaan aktivoiva toiminta Erilaisuuden hyväksyminen
Elämänmakuinen ja turvallinen arki
Ammattitaitoinen ja kehityshaluinen henkilökunta
Jokikartano toimintaperiaatteet:
Asukkaille tehdään omat hoito- ja palvelusuunnitelmat, jotka on laadittu Rai-arviointien ja elä- mänkaaritietojen pohjalta. Mahdollisuuksien mukaan asukkaat ovat mukana hoito- ja palvelu- suunnitelman laadinnassa.
Asukkaiden arki on elämänmakuista, asukkaiden päivässä on sisältöä.
Yhteistyö omaisten kanssa on aktiivista.
Ylläpidämme asukkaiden voimavaroja.
Toimintaamme ohjaa turvallisuus, vastuullisuus, suunnitelmallisuus ja ammatillisuus.
Perhepalaverit ja omaistenillat 2 kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin.
4 RISKINHALLINTA (4.1.3)
Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asi- akkaan saaman palvelun näkökulmasta. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikea- käyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskin- hallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia?
Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analy- sointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille oma- valvonnan osa-alueille.
Jokikartanolla noudatetaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Pelisääntöjä tarkistetaan tarpeen mukaan.
Huolehditaan uusien henkilöiden perehdyttämisestä, perehdytyslomakkeet käytössä ja kaikki huolehtivat osaltaan perehdytyksestä.
Työergonomiaan kiinnitetään huomiota, pyritään vähentämään kuormitusta, käytetään apuvä- lineitä ja tehdään parityötä.
Lääkehoitoon liittyvät riskit on tunnistettu, riskejä voi olla lääkkeen jakamiseen, lääkkeen anta- miseen tai puutteelliseen kirjaamiseen, lääkkeen säilyttämiseen tai tilaamiseen liittyen. Lääke- hoitoon liittyviin poikkeamiin on olemassa toimintaohjeet.
Käytössä oleviin laitteisiin liittyviä riskejä ovat esim. tulipalon vaara, sähköiskun vaara, sähkö- katkot tai esim. pesukoneisiin tai keittiökoneisiin liittyen vesivahingon vaara. Laitteen rikkoon- tumiset tai vikaantumiset ilmoitetaan esimiehelle, tilataan korjaus ja toimitaan ohjeittemme mukaan.
Lääkintälaitteet voivat vikaantua tai eivät toimi esim. sähkökatkon aikaan. Vikaantuneille lait- teille tilataan korjaus ohjeiden mukaan.
Tietokoneet voivat olla toimimatta esim. tietoverkkovian tai ohjelmiston toimimattomuuden tai erilaisten päivitysten takia. Silloin ei pääse kirjaamaan tai ei näe kirjauksia. Asukkaiden kansi- oissa on tulostettuna tärkeimmät asiat kunkin asukkaan kohdalta.
Henkilöstöön liittyvät, henkilöstön aiheuttamat riskit voivat olla esimerkiksi hoitovirheet, osaa- misen puutteet, lääkevirheet, kiire. Henkilöstö noudattaa yhteisiä ohjeitamme ja toimii sovitulla tavalla.
Henkilöstölle aiheutuvat riskit ovat esim. tapaturmat työssä, asukkaiden aggressiivinen käyt- täytyminen, vuorotyöstä aiheutuva väsyminen ja ulkopuolelta tulevat riskit. Henkilöstön riskei- hin on toimintamallit, joita noudatetaan.
Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista
Noudatetaan kaupungin yhteisiä ohjeita riskien hallinnassa Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma
Laiteturvallisuussuunnitelma
Tietosuojaohjeisto sosiaalipalveluissa
Sisäinen valvonta, seuranta ja raportointi kolmannesvuosittain ylemmälle johdolle.
Riskien arviointi -kysely joka toinen vuosi.
Hätäensiapukoulutukset kolmen vuoden välein.
Alkusammutuskoulutukset kahden vuoden välein.
Lääkehoidon lupakäytännöt Lääkehoitosuunnitelman mukaisesti.
HaiPro -ilmoitukset lääkityspoikkeamien ja asukastapaturmien osalta.
Uhkatilanne ja läheltä piti -ilmoitukset sekä työtapaturmailmoitukset henkilökunnan osalta.
Laiteajokorttiin liittyvät näytöt Turvallisuuskävelyt
Riskien tunnistaminen
Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.
Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?
Jokaisella työntekijällä on vastuu ja velvollisuus ilmoittaa epäkohdista esimiehelle tai hänen sijaiselleen.
Haipro: Hoitaja kirjaa asiakkaille tapahtuneet läheltä piti -tilanteet ja haittatapahtumat Haipro- järjestelmään. Haiproon kuuluvat laiteturvallisuus, hoidon turvallisuus ja lääkehoidon turvalli- suus.
Huoli-ilmoitukset: Kun työtekijällä herää huoli asukkaan tai omaisen turvallisuudesta tai kal- toinkohtelusta hän ottaa yhteyttä esimieheen. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan vanhuksen lähei- sen tai hoivatyöntekijän tekemää tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin.
Väkivalta- ja uhkatilanteet: Ilmoittamiseen ja ilmoitusten käsittelyyn on ohjeet Jyväskylän kau- pungin Intrassa. Työntekijä informoi esimiestä ja täyttää Poikkari-ilmoituksen Intrassa ja lähet- tää ohjeen mukaan eteenpäin. Työsuojeluorganisaatio raportoi palvelujohtajille ja palvelupääl- liköille kuukausittain toimialan vaara- ja uhkatilanneilmoitukset.
Työtapaturma: Työntekijä ja esimies täyttävät yhdessä ohjeen mukaan tapaturmailmoituksen.
Riskien käsitteleminen
Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?
Haittatapahtumat dokumentoidaan asian mukaan esim. asukasasiakirjoihin tai niitä varten olemassa oleviin ohjelmiin, esim. HaiPro.
Tapahtumia käydään läpi myös viikkopalaverissa.
Esimies tekee kolmannesvuosiraportin yhteydessä yhteenvedon tapahtumista.
Haipro-ilmoitukset käydään kaksi kertaa vuodessa läpi keskitetysti johtoryhmässä
Vakavat tilanteet käsitellään viipymättä henkilöstön ja asianosaisten kanssa, ketään ei syyllis- tetä.
Korjaavat toimenpiteet
Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.
Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?
Jokaisella työntekijällä on ilmoitus- ja kirjaamisvelvollisuus. Tilanteet käsitellään viipymättä.
Lääkepoikkeamien käsittelyssä noudatetaan asiasta annettua erillistä ohjetta.
Haittatapahtumasta kerrotaan avoimesti asukkaalle ja omaiselle, samalla kerrotaan mitä seu- rauksia tapahtumasta mahdollisesti on ja miten asia hoidetaan. Tarvittaessa pidetään yhteis- työpalaveri. Jos aihetta, neuvotaan tekemään ilmoitus sosiaaliasiamiehelle. Omaisia ohjataan tarvit- taessa korvausten hakemiseen.
Avoin ja kehittämismyönteinen ilmapiiri läheltä piti -tilanteiden käsittelyssä.
Palvelupäällikkö ja palveluesimiehet seuraavat haittatapahtuma-ilmoituksia järjestelmästä ja seuraavat korjaavien toimenpiteiden vaikutusta.
Muutoksista tiedottaminen
Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökun- nalle ja muille yhteistyötahoille?
Tiedotetaan suullisesti ja kirjallisesti henkilökunnalle sekä yhteistyötahoille. Keskustellaan avoimesti ja kehittämismyönteisesti henkilökunnan kanssa viikkopalaverissa ja tiimipalave- reissa. Varmistetaan esimerkiksi kirjallisella informaatiolla ja sähköpostilla, että kaikki tietävät.
Omaisiin otetaan yhteyttä viipymättä puhelimitse tai heidän Jokikartanossa käydessä. Omai- sille voidaan tiedottaa myös kirjeitse tai tiedottein tulevista muutoksista.
Valmiussuunnitelma
Miten yksikössänne on varauduttu valmiussuunnitelman mukaisiin poikkeustilanteisiin? Erillinen valmiussuunnitelma voidaan laittaa myös omavalvontasuunnitelman liitteeksi.
Ikääntyneiden palvelualueella on yhteinen valmiussuunnitelma: Vanhuspalveluiden valmius- suunnitelma 2019-2021. Valmiussuunnitelmassa on yleiset toimintaperiaatteet, joiden mu- kaan toimitaan poikkeustilanteissa. Poikkeustilanteisiin on valmistauduttu osallistumalla palo-
ja pelastuskoulutuksiin, näin ylläpidetään poikkeusoloissa tarvittavia taitoja. Palohälytysjärjes- telmä testataan kuukausittain huoltoyhtiön toimesta, alkusammutuskalusto on huollettu, sen huollosta vastaa huoltoyhtiö. Kiinteistönhuolto vastaa talon kunnosta ja huolehtii, että piha- alueet ovat hoidetut.
Jokikartanossa on oma hälytyslista poikkeustilanteita varten. Hälytyslistassa on soittojärjes- tys, jonka mukaisesti henkilökuntaa hälytetään poikkeusoloissa töihin. Jokikartanolla on myös erillinen palo- ja pelastussuunnitelma PELSU, jokainen on velvollinen sen lukemaan.
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkoh- dasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta on laadittava toimintayksikölle ohjeet, jotka ovat osa omavalvontasuunnitelmaa. Laissa korostetaan, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
Ilmoituksen vastaanottaneen tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. Yksikön omavalvonnassa on määritelty, miten riskinhallinnan prosessissa epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvon- nan menettelyssä, se otetaan välittömästi siellä työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.
Miten henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista on järjestetty ja miten epäkohtailmoitukset käsitellään sekä tiedot siitä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan yksikön toiminnassa?
Haittatapahtumat dokumentoidaan asian mukaan esim. asiakasasiakirjoihin tai niitä varten olemassa ohjelmiin, esim. HaiPro.
Haiproilmoitukset kootaan yhteen kuukausittainja käsitellään tiimeittäin. Tapahtumia käydään läpi myös viikkopalaverissa.
Esimies tekee kolmannesvuosiraportin yhteydessä yhteenvedon tapahtumista.
Haipro-ilmoitukset käydään kaksi kertaa vuodessa läpi keskitetysti johtoryhmässä.
Haipro: Hoitaja kirjaa asiakkaille tapahtuneet läheltä piti -tilanteet ja haittatapahtumat Haipro- järjestelmään. Haiproon kuuluvat laiteturvallisuus, hoidon turvallisuus ja lääkehoidon turvalli- suus.
Huoli-ilmoitukset: Kun työtekijällä herää huoli asukkaan tai omaisen turvallisuudesta tai kal- toinkohtelusta hän ottaa yhteyttä esimieheen. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan vanhuksen lähei- sen tai hoivatyöntekijän tekemää tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntynen hyvinvoinnin.
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)
5.1 Palvelutarpeen arviointi
Ikääntyneiden asumispalveluiden toiminta perustuu:
• lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
• sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) ja -asetukseen (607/83)
• kansanterveyslakiin (kansanterveysterveyslaki 66/72)
• terveydenhuoltolakiin (1326/2010)
• lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja ter- veyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki 980/2012)
• Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antamaan laatusuositukseen hy- vän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019 (julkaisuja 2017:6).
Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvit- tämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdolli- suudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kogni- tiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.
Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?
Palvelutarpeen arviointi tehdään Oiva-keskuksessa. Arvioinnissa hyödynnetään RAI-järjestel- män mittareit. (ADL: fyysinen avun tarve päivittäisissä toiminnoissa, CPS: kognitiivinen ja psyykkinen toimintakyky, DRS: psyykkiset oireet, MAPLE: palveluntarve).
SAS-työryhmä (selvitä-arvioi-sijoita) valitsee uudet asukkaat vapautuville paikoille. SAS-työ- ryhmä tekee alkukartoituksen asiakkaan hakemuksen pohjalta ja sijoittaa asiakkaat.
Uuden asiakkaan tulovaiheessa omalääkäri käy tutustumassa uuteen asiakkaaseen. Lääkäri suunnittelee tarvittavat kontrolliseurannat, Life care-järjestelmään (paino, verenpaine, pulssi, verensokeri ja muistitestit MMSE sekä myös ravitsemuksen arviointi)
Rai-soft havainnointi – ja arviointi jakson suunnittelee omahoitaja asukkaan kotiuduttua palvelutaloon. Arviointi tehdään vähintään 6 kuukauden välein ja tarvittaessa asiakkaan voin- nin muuttuessa.
Hoitotyön tekijät havainnoivat ja arvioivat asiakkaan avun tarvetta päivittäin. Perhepalaverissa myös kartoitetaan hoidon tarvetta yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. Arvioidaan Rai-soft mittarilla, muistitestit, ravitsemustestit, lääkärin arvioinnit, tarvittavat seurannat (paino, verenpaine, verensokerit)
Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?
Tulovaiheessa keskustelemalla asiakkaan /omaisen kanssa sekä pyydetään asiakasta yh- dessä omaisen kanssa täyttämään Elämänpolkukaavake.
Perhepalaveri järjestetään yhdessä omien hoitajien, sairaanhoitajan ja asiakkaan sekä omai- sen kanssa tulovaiheessa, puolen vuoden välein ja tarvittaessa. Palaverissa keskustellaan asiakkaan elämään liittyvistä asioista ja avun tarpeista. Tarvittaessa omainen voi keskustella asukkaan oman lääkärin kanssa. Omainen voi keskustella hoitajien kanssa käydessään asi- akkaan luona tai puhelimitse.
Omaisten illat/iltapäivät, yhteisesti keskustellen
5.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma
Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suun- nitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoit- teet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.
Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Ketkä osallistuvat suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen?
Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhteistyössä omaisten kanssa perhepalaverissa kes- kusteltujen asioiden pohjalta viiden viikon kuluessa asiakkaan saapumisesta. Pohjautuu asi- akkaan tarpeisiin, toiveisiin ja voimavaralähtöisyyteen sekä Rai-arviointiin, jota edeltää asuk- kaan havainnointi jakso. Hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään vähintään puolen vuoden välein tai tarvittaessa, päivitys tehdään Raisoft arvioinnin pohjalta. Hoidon toteutumista ja ar- viointia kirjataan Jyväskylän kaupungin ohjeen mukaan.
Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?
Hoito- ja palvelusuunnitelman päivityksen jälkeen seuraavassa tiimipalaverissa käydään hoito- ja palvelusuunnitelmat lävitse ja asiakkaan hoitoa toteutetaan suunnitelman mukaisesti.
Huomioidaan muutoksia ja tarvittaessa päivitetään suunnitelmaa. Perehdytetään uudet hoita- jat ja sijaiset asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin.
Miten usein hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan?
Hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään 6 kk:n välein tai voinnin oleellisesti muuttuessa.
5.2.3 Asiakkaan kohtelu
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemat- tomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistu- mistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?
Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus ja työssä tulee noudattaa yksikön arvoja ja toimintape- riaatteita kaikessa toiminnassa.
Asukkaiden itsemääräämisoikeutta toteutetaan huomioimalla asukkaan oma päätöksenteko- kyky. Mikäli asukas ei ymmärrä omaa terveydentilaansa ja hoidon tarvetta, hoitaja päättää hoitotoimista asukkaan puolesta hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Asiakas voi liikkua palvelukodin ulkopuolella saatettuna.
Asukkaiden tietoja/asukaspapereita ei ole näkyvillä. Hoitotahto huomioidaan heidän kohdal- laan, kenellä sellainen on.
Asiakkaalla on oma huone, jonka saa lukkoon ja jonka asiakas sisustaa oman näköiseksi.
Otetaan huomioon makutottumukset esim. ruoan, vaatteiden, musiikin, värien suhteen
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt
Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myös asiakastietoihin.
Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?
Rajoittamistoimenpiteitä tarkastellaan asukaskohtaisesti. Lääkäri tekee päätöksen rajoitteiden käytöstä yhdessä hoitohenkilöstön kanssa. Oma lääkärin luvalla toteutetaan tarvittaessa esim. sitominen tuoliin ruokailun ajaksi, levottomuuden takia tai turvallisuussyistä, sängyn lai- tojen nostaminen, hygieniahaalarin käyttö (lupa voimassa 6 kuukautta). Lääkäri kirjaa päätök- sen aina asukkaan asiakastietoihin.
Rajoitteita käytetään perustellusti ainoastaan asiakkaan tai muiden ihmisten terveyden tai tur- vallisuuden ylläpitämiseksi.
Asukkaan turvallisuuden takia asukashuoneiden ovet ovat kiinni, ei saa ulkoapäin auki, huo- neen sisäpuolelta oven saa auki (turvallisuus taataan asukkaiden oma koti suojassa muilta asukkailta). Pesuaineet, hygieniatarvikkeet lukkokaapissa tarvittaessa, jotta asukkaat eivät käytä väärin ko. tarvikkeita.
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehty- mistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeustur- vaa.
Itsemääräämisoikeutta rajoitetaan mahdollisimman vähän. Omaisten ja omalääkärin kanssa keskustellaan tarvittavista rajoittamistoimista ja sovitut asiat kirjataan Life carelle. Ruokailuajat ovat joustavat, tarvittaessa asukkaalle varataan ateria kylmäsäilytykseen ja lämmitetään asukkaalle sopivana ajankohtana. Ryhmäkodissa ei ole vierailuaikoja, toivotaan että omaiset ja vieraat tulisivat vasta aamutoimien jälkeen ja ei kovin myöhään illalla, jotta iltatoimet asuk- kaiden kanssa sujuisivat rauhallisesti. Asukkailla voi olla oma puhelin käytössään tai asuk- kaille voi soittaa ryhmäkodin puhelimeen, jolloin hoitaja vie puhelimen asukkaalle. Muistisai- raiden asukkaiden toiminnoissa huomioidaan asukkaiden sairauden eteneminen ja hoitoa ja huolenpitoa suunnitellaan ja toteutetaan sen mukaisesti.
Asiakkaan asiallinen kohtelu
Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu. (Hyvän kohtelun suunnitelma)
Asiakkaalla on oikeus saada hyvää hoitoa ja yksilöllistä, tasa-arvoista kohtelua. Kaikenlainen asiakkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on ehdottomasti kielletty.
Työntekijät ovat sitoutuneet työskentelemään talon toimintaperiaatteiden mukaan.
Asiakkaan hyvän kohtelun varmistamiseksi työyhteisö tarkastelee toimintaansa ja keskustelee omasta toiminnasta avoimesti. Työyhteisössä on avoin ilmapiiri, missä pystytään ottamaan vaikeatkin asiat puheeksi.
Miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?
Henkilökunnalla on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun ja tuoda asia esimiehen tie- toon. Esimies ottaa esille tulleen asian puheeksi niiden kanssa, jotka ovat olleet osallisina asi- assa.
Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?
Asukkaiden ja omaisten kanssa keskustellaan tapahtuneesta avoimesti. Omaisille kerrotaan, miten epäkohtaan puututaan.
Asukkailla ja omaisilla on mahdollisuus tehdä valitus huonosta kohtelusta virallisten kanavien kautta.
5.2.4 Asiakkaan osallisuus
Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asi- akkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.
Miten asiakkaat osallistuvat toimintayksikön toiminnan sisällön suunnitteluun?
Kysytään asiakkaiden toiveet ja tottumukset. Toteutetaan asiakkaiden toiveita sekä yhteisissä hetkissä että asukaskohtaisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuja asioita toteutetaan arjessa.
Palautteen kerääminen
Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakas- palautetta kerätään?
Yhteiset asiakastyytyväisyyskyselyt (asukkaille ja omaisille). Omaisten päivät, palautetta omaisilta saadaan/kysytään tavattaessa, asukkailta palaute tulee päivittäin, opiskelija ja sijais- palautteet kerätään siihen tarkoitetulla lomakkeella ja myös suullisesti.
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?
Esimies käy kerätyt palautteet lävitse ja tekee koonnin, joka käydään yhteisesti lävitse. Mieti- tään, miten voidaan toiminnan laatua parantaa ja toteutetaan käytännössä.
5.2.5 Asiakkaan oikeusturva
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättö- mällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.
a) Muistutuksen vastaanottaja
Palveluesimies Ritva Kuismanen, p. 014 2667387
Palvelupäällikkö Eeva-Liisa Tammi, Keljonkadun palvelukeskus, Keljonkatu 26, 40600 Jyväs- kylä. p. 014 266 3825.
Potilaan hoitoon tai kohteluun liittyvä muistutus: Potilasasiamies Ilkka Puhakka
Potilaan/omaisen vaaratilanneilmoitus: Potilasturvallisuuskoordinaattori Merja Hokkanen
b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista
Eija Hiekka (Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus)
Puhelinaika ma - to klo 9-11 p. 044 265 1080
eija.hiekka@koske.fi
• neuvoo asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.
• avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä.
• tiedottaa asiakkaan oikeuksista.
• toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
• seuraa asiakkaan oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa.
d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?
Palveluesimiehelle tulleet muistutukset käsitellään yksikössä ja organisaatiossa mahdollisim- man pian ja pyritään korjaamaan asiat/epäkohdat. Myös kirjalliset ilmoitukset tulevat palvelu- esimiehelle vastineen kirjoittamista varten; myös silloin muistutukset käsitellään pian ja asiat pyritään korjaamaan. Palveluesimies pitää kirjaa muistutuksista.
e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle
1-14 vuorokautta
6 PALVELUN SISÄLTÖ (4.3)
6.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta
a) Miten asiakkaan fyysistä hyvinvointia edistetään asiakaskeskeisesti?
Toiminta perustuu asukaslähtöisyyteen, kuten tapojen/tottumusten, itsemääräämisoikeuden ja voimavarojen kunnioittamiseen. Asukkaita kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.
Asukkaille pyritään luomaan viihtyisä ja turvallinen sekä kodinomainen tila. Luottamuksen luo- minen asukkaan ja hoitohenkilökunnan välillä on tärkeää.
Hoitajat tekevät työtään kuntouttavan työotteen mukaisesti. Toteutetaan hoito- ja palvelusuun- nitelmia. Omahoitajajärjestelmä, jokaisella hoitajalla nimetyt omahoidettavat. Apuvälineiden hankinta ja arviointi, millä tuetaan asukkaiden toimintakykyä yksilöllisesti.
Rai-mittaristo käytössä, mittaa asukkaiden toimintakykyä, saatua arviointia käytetään hoito- ja palvelusuunnitelman pohjana. Asukkaiden ravitsemuksen tilaa seurataan MNA-testillä ja kog- nitiivisen toimintakyvyn seurantaan MMSE-testi
Järjestetään erilaista virkistystoimintaa (ulkoilu, lauluhetket yms.) ryhmissä tai yksilöllisesti.
Asukkaiden säännöllinen ulkoilutus huomioidaan hoitajien työvuorosuunnittelussa. Asukkaille säännöllinen päivärytmi, annetaan asukkaiden tehdä mahdollisimman paljon itse. Teemaluon- teiset askartelut, leipomiset ja toimintatuokiot. Omaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.
Vapaaehtoisten vierailut.
b) Miten asiakkaan kognitiivista ja psyykkistä hyvinvointia edistetään ja miten asiakas on itse siihen osallisena?
Säännöllinen vuorokausirytmi, ulkoilu sekä riittävä lepo ja yöuni ovat asukkaan terveyttä edis- täviä ja ylläpitäviä elementtejä ja osa asukkaan psyykkistä hyvinvointia.
Asukkaita kannustetaan mukaan yhteisiin toimintoihin, erilaisiin pelihetkiin, muisteloihin ja keskusteluihin. Kullekin asukkaalle mietitään sopivaa tekemistä, mikä edesauttaa hänen hy- vinvointiaan. Huomioidaan asukkaiden mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia.
c) Miten asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia edistetään
Sosiaalista toimintakykyä tukevaa toimintaa toteutetaan yhteisöllisyydellä mm. viriketuokiot, yhteiset ruokailuhetket, juhlahetket, omaistenillat, joihin asukkaat omaiset ja henkilökunta yh- dessä osallistuvat.
Luodaan turvallinen ja viihtyisä yhteisö.
Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutuk- seen ja kuntouttavaan toimintaan.
Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?
Tavoitteiden toteutumista seurataan kirjaamalla ja raportoimalla suullisesti sekä kirjallisesti sekä huolehtimalla tiedonkulusta. Asukkaiden toimintakyky vaihtelee päivittäin ja toimintaky- kyä tuetaan kokonaisvaltaisesti. Asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjatut tavoitteet toteutetaan arjen työssä ja toteutuminen kirjataan tietojärjestelmään sekä raportoidaan seu- raavalle työvuorolle. Ulkoilu ja viriketoimintaa kirjataan potilastietokantaan ja listalle, joka ar- kistoidaan esimiehen huoneeseen. Yhteisesti keskustellaan ulkoilusta ja sen tärkeydestä, ul- koilu huomioidaan myös työvuorosuunnittelussa.
6.2 Ravitsemus
Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Mi- ten ravitsemuksesta huolehditaan silloin, kun asiakkaan ravitsemuksen toteutuksessa on erityistarpeita? Kuvaus ravitsemus- palveluiden toteuttamisesta.
Jokikartanolle ruoka tulee Kylän kattaukselta. Ruokatilauksen tekevät laitoshuoltajat Mysli-oh- jelman kautta. Asukkaille on tarjolla aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala.
Ruokaa on aina tarvittaessa tarjolla, esim. myöhäisiltapala tarjotaan sitä tarvitseville. Kylän kattauksella on laskettu ravitsemussuositusten täyttyminen. Pyrimme noudattamaan annet- tuja suosituksia. Asukkaiden painon seuranta (ja BMI), säännölliset ruokailut, erityisruokavali- oiden huomioiminen, (mahdollista saada soseutettua ruokaa), MNA-testit vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa. Asukkaan nesteiden saantia seurataan tarvittaessa. Ateriavälit ovat suositusten mukaiset. Asukkaille ravinnelisät yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Omavalvonta: keittiössä omavalvontakansio (ruokien lämpötilaseuranta, ohjeistukset erityisti- lanteissa)
Asukkailla itsemääräämisoikeus: Syömisestä kieltäytyminen sallitaan, ruokaa ei pakoteta syö- mään tai pakolla syötetä.
Ikääntyneiden palvelualueella toimii ravitsemustyöryhmä. Ryhmään kuuluu kotona-asumisen tukemisen palvelupäällikkö, kliinisen hoitotyön asiantuntija, Kylän kattauksen edustaja sekä Jyväskylän terveysasemien ravitsemusterapeutti, kotihoidon ja palveluasumisen edustajien lisäksi. Ryhmässä tehdään linjauksia ravitsemushoidon kehittämiseksi ja seurataan alan uutta ohjeistusta.
6.3 Hygieniakäytännöt
Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?
Jokikartanon siivouksesta vastaa ISS. Siivousliike on tehnyt siivoussuunnitelman, jonka mu- kaisesti ryhmäkotien yhteiset tilat ja asukkaiden huoneet siivotaan. Siivoussuunnitelmassa on myös tiedot siivouksessa käytettävistä aineista. Siivouksen tasoa seurataan pistokokein.
Eritepakki ja ohjeistus eritteiden puhdistamisesta on ryhmäkotien siivouskomerossa. Siivous- tasoa voidaan nostaa hygieniasyistä.
Koko henkilökunnalla on vastuu hyvän hygieniatason toteutumisesta niin asukkaan kuin ym- päristön osalta. Asukkaiden hygieniasta huolehditaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Henkilökunnalla tulee olla hygieniapassi. Jokainen on vastuussa omasta hygieniastaan liikku- essaan asiakkaan luota toiselle. Henkilökunta käyttää käsidesiä ja tarvittaessa myös suojakä- sineitä ja/tai muita suojautumisen välineitä. Hygieniaan liittyvää ohjeistusta on myös perehdy- tyskansiossa.
Kaupungin hygieniahoitaja ylläpitää hygieniaohjeita jotka löytyvät sähköisesti, sekä kouluttaa ja konsultoi yksiköissä. Yksikössä on nimetty hygieniavastaava, joka käy koulutuksissa ja tuo tietoa muulle henkilökunnalle.
Erityistilanteissa noudatetaan niihin laadittuja kaupungin ohjeita. Erityistilanteista ja epidemi- asta tiedotetaan omaisille ja vierailijoille yksikön ilmoitustauluilla ja ulko-ovilla.
6.4 Terveyden- ja sairaanhoito
a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja kuolemantapausta koske- vien ohjeiden noudattaminen?
Kiireettömästä sairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat/lähihoitajat. Kiireettömässä sairaan- hoidossa noudatetaan oman lääkärin ohjeita, varataan tarvittavat hoitoajat terveysasemalta, erikoissairaanhoidosta tms. Hoitaja toimii lääkärin ohjeiden mukaan. Lääkärin määräykset ovat kaikkien hoitotyöntekijöiden nähtävissä potilastietojärjestelmässä. Sairaanhoitaja huoleh- tii sovitut laboratoriokokeet, päivittää lääkelistat ym. ja on tukena erilaisissa sairaanhoidolli- sissa toimenpiteissä, esim. haavahoidot. Sairaanhoitaja ohjeistaa lähihoitajia asiakkaan yksi- löllisen hoidon tarpeen/seurannan mukaan.
Kiireellistä sairaanhoitoa vaativat asiat: annetaan välitön ensiapu paikan päällä, talon sairaan- hoitaja tarkistaa tilanteen, konsultoi virka-aikaan omaa lääkäriä ja virka-ajan ulkopuolella ote- taan yhteys päivystävään lääkäriin ja toimitaan saatujen ohjeiden mukaisesti. Mikäli sairaan- hoitajaa ei ole paikalla lähihoitaja ottaa yhteyden ikääntyneiden palvelualueen lääkäreihin tai päivystävään lääkäriin. Tarvittaessa kutsutaan ambulanssi.
Kiireellisissä asioissa voi kysyä apua myös KOHTA-yksiköltä. KOHTA-yksikön sairaanhoitajat voivat tulla paikalle ja tehdä arviointia asukkaan voinnista, tehdä erilaisia mittauksia ja arvi-
Henkilökunnalla on tarkat, kirjalliset ohjeet kuolemantapausten varalta.
b) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa koskevien ohjeiden noudattaminen?
Hammashoitolan hammashoitaja kutsutaan käymään ryhmäkodissa kerran vuodessa, antaa jatkohoito-ohjeet ja varaa tarvittaessa ajan lääkärille. Toimitaan annettujen ohjeiden mukai- sesti. Uudet hoitajat perehdytetään asukaskohtaiseen hammashoitoon ja asukkaiden hampai- den tilasta raportoidaan.
c) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?
Asukkaiden terveyden edistäminen rakentuu asukkaan jäljellä olevat voimavarat huomioivalle sekä niitä tukevalle kuntouttavalle työotteelle, jota koko henkilökunta noudattaa hoito- ja pal- velusuunnitelman mukaisesti. Asukkaan voimavarojen mukainen elämän virikkeellisyys, sosi- aalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa sekä säännöllinen vuorokausirytmi, ulkoilu sekä riittävä lepo ja yöuni ovat asukkaan terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä elementtejä ja osa asukkaan psyykkistä hyvinvointia.
Erillisiä terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia asukkaille ei pääsääntöisesti ole. Tarvitta- vien tarkastusten, kontrollien ja terveydentilaan liittyvien tutkimusten osalta tehdään moniam- matillista yhteistyötä. Lääkärin määräämät kontrollit, asukkaiden painon, verenpaineen ja ve- rensokerin seuranta lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Hoitajat havainnoivat päivittäin asukkaiden vointia, kirjaavat asukkaiden voinnin seurannan Life carelle ja raportoivat suulli- sesti työvuorojen alussa. Huolehditaan asukkaiden riittävästä levosta.
Tartuntatautilain mukaiset rokotukset henkilökunnalle.
Asukkaiden influenssa- ja mahdolliset muut rokotteet antavat Jokikartanon sairaanhoitajat.
d) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?
Jokikartanon omalääkäri on Anne Paananen. Lääkäri käy yksikössä kerran viikossa ja lisäksi lääkäriä voidaan konsultoida puhelimitse sekä potilastietojärjestelmän kautta. Hoitajat arvioi- vat asukkaan terveydentilaa ja tuovat asioita lääkärinkierrolle.
Omalääkäri antaa sairaanhoitajille /henkilökunnalle ohjeet, joita henkilökunta toteuttaa. Ryh- mäkodin sairaanhoitajat vastuussa asukkaiden lääkehoidon toteuttamisesta.
6.5 Lääkehoito
Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lää- kehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähim- mäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.
a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?
Jokikartanolla on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito- oppaan mu- kainen lääkehoitosuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain ja aina tarpeen vaatiessa.
Sairaanhoitaja on nimetty lääkevastaaviksi ja hän huolehtii lääkehoitosuunnitelman päivityk- sestä. Lääkevastaava vastaa suunnitelman sisällöstä yhteistyössä muiden sairaanhoitajien sekä palveluesimiehen kanssa. Lääkevastaava seuraa lääkehoitosuunnitelman toteutumista yhteistyössä palveluesimiehen kanssa. Vastaavalääkäri tarkistaa suunnitelman ja hyväksyy sen.
b) Miten yksikössä seurataan ja päivitetään henkilöstön lääkehoito-osaamista ml. lääkehoitoluvat?
Vastuu asiakkaan lääkehoidon kokonaisuudesta on hoitavalla lääkärillä.
Lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat koko- naisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta. Jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallis- tuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Palveluesimies huolehtii lääkelupien ajantasai- suudesta (5 vuotta). Lääkehoitolupien suorittamiseen löytyy ohjeistus Jokikartanon lääkehoi- tosuunnitelmasta. Hoitohenkilökunnalla ja laitoshuoltajilla, jotka antavat asukkaille lääkkeitä, tulee olla ajantasaiset lääkeluvat.
c) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?
Jokaisen tiimin sairaanhoitaja ja omalääkäri sekä tiimin jäsenet toteuttaessaan ohjeiden mu- kaista lääkehoitoa
6.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Mitkä ovat toimintayksikön keskeiset yhteistyötahot? Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuulu- vien muun palveluverkoston kanssa toteutetaan?
Yhteistyö ja tiedonkulku toteutuvat potilastietojärjestelmien kautta siinä määrin kuin sen on mahdollista ja tarpeellista. Tarvittaessa asioidaan puhelimitse tai henkilökohtaisten tapaamis- ten muodossa.
7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomais- ten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuus- suunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmis- taa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta hen- kilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehti- maan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemi- seen.
Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakastur- vallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?
Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoit- teensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Pelastussuunnitelma on netissä, hoita- jien perehdytykseen kuuluu pelsun lukeminen, tulostettu versio on ryhmäkodeissa.
Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvel- vollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehti- maan itsestään. Työntekijöiden tulee olla tietoisia järjestöjen neuvontapalveluista. Jyväskylän vanhuspalveluissa on kaksi sosiaalityöntekijää, joita voi tarvittaessa konsultoida.
Noudatetaan yhteisiä toimintaohjeita (esim. palohälytyksen sattuessa) harjoitellaan (alkusam- mutus, ensiapukoulutus, siirrä helposti koulutus, reseptikoulutus, tietoturvakoulutus). Ohjeet löytyvät perehdytyskansiosta.
Turvakävelyt järjestetään alkukesästä kesäsijaiseksi tuleville ja uusille hoitajille.,
Lääkehoitoon liittyvä koulutus, Love-Lop-tentit 5 vuoden välein. Mini-lop: laitoshuoltajat, ko- dinhoitajat tai muu sosiaalialan koulutus
Henkilökunnan koulutukset
Haiprot ja väkivaltatilanneilmoitukset tehdään, ja ne käsitellään säännöllisesti tiimien palave- reissa.
Hankitaan apuvälineitä lisäämään asukkaiden turvallisuutta.
Ennaltaehkäisy, laitteiden korjaus ja kunnossapito. Hoitajat ilmoittavat esimiehelle havaitse- mansa puutteet.
7.1 Henkilöstö
Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet
Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö, kuten esimerkiksi lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki, joka tuli voimaan 1.3.2016. Jos toiminta on luvanva- raista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkai- den avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henki- löstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.
Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pi- dettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja hen- kilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.
a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?
Ammattitaitoinen henkilökunta on käytettävissä vuorokauden ympäri
sairaanhoitajia 9,5, lähihoitajia 43, kylvettäjä 0,5, palveluesimies, toimintaterapeutti hoitohenkilöstö mitoitus 0,68
b) Mikä on yksikön tukipalveluja tuottavan henkilöstön määrä ja tehtävät?
Jokikartanossa on 8 laitoshuoltajaa. Laitoshuoltajien tehtäviin kuuluu mm. ateriapalvelut, pyykkihuoltoa, yleisestä siisteydestä huolehtiminen sekä muita kodinhoidollisia tehtäviä.
c) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?
Äkillisiin korkeintaan viisi päivää kestäviin poissaoloihin käytetään varahenkilöitä. Pitempiin poissaoloihin hankitaan sijainen yhteistyössä kaupungin henkilöstörekrytoinnin kanssa tai ote- taan ennestään tuttu sijainen. Kaikkiin poissaoloihin pyritään hankkimaan sijainen.
d) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?
Työvuorosuunnittelulla turvataan riittävä osaaminen työvuoroissa, Varahenkilöitä käytetään lyhyisiin sairauslomiin ja sijaisia pidempiin poissaoloihin.
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnanta- jien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä ote- taan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakentee- seen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille.
a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?
Jyväskylän kaupungilla on oma rekrytointiyksikkö, joka vastaa rekrytoinnin suunnittelusta ja kehittämisestä yhdessä vanhuspalveluiden johtajan, päälliköiden ja lähiesimiesten kanssa.
Henkilöstön rekrytointi perustuu lainsäädäntöön ja kaupungin ohjeisiin. Työvoiman muutostar- peet suunnitellaan seuraavan vuoden talousarvioesityksessä.
Tehostetussa palveluasumisessa on määritelty kelpoisuusvaatimukset ammattihenkilöille ja ne ilmoitetaan aina työpaikkailmoituksessa. Työntekijöiden soveltuvuus ja luotettavuus työteh- täviin arvioidaan rekrytointitilanteessa. Tehostetussa palveluasumisessa korostetaan henkilön kykyä tiimityöskentelyyn, yksintyöskentelyyn, kykyyn kohdata erilaisia asiakkaita ja vuorovai- kutustaitoihin sekä joustavuuteen. Opiskelijoiden toimimisesta sijaisina ja palkkaamisesta on omat ohjeensa.
Esimies hakee sijaisen alle 6 viikon sijaisuuteen. Palvelupäälliköltä pyydetään lupa sijaisuuk- siin yli 6 viikkoa - alle 3 kuukautta. Täytettäviin toimiin ja yli 3 kk mittaisiin sijaisuuksiin hae- taan täyttölupa. Toimet täytetään voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.
b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?
Rekrytointiyksikkö varmistaa ammatillisen osaamisen tarkastamalla vaadittavat todistukset ja luvat. Lisäksi palveluesimies haastattelee ja käy todistukset ja luvat vielä kerran läpi sekä pyy- tää mahdollisesti palautetta aikaisemmilta työnantajilta.
Vakituisiin työsuhteisiin otetaan vain ammatillisen koulutuksen suorittanutta henkilökuntaa.
Uudella työntekijällä työsuhde alkaa aina koeajalla. Rekrytointiyksikkö vaatii kaikilta sijaiseksi pyrkiviltä Valviran myöntämän rekisteröintitodistuksen. Työntekijöiltä vaaditaan ennen työn aloittamista voimassa rokotustodistus.
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä oma- valvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työ- hön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään työnteki- jöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täyden- nyskouluttautuminen.
https://www.kt.fi/yleiskirjeet/2006/17/sosiaalihuollon-henkiloston-taydennyskoulutus-lainsaadanto-ja-suositukset
a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä niin, että omavalvonta toteutuu?
Esimies osaltaan ja vakituiset tai pitkäaikaiset työntekijät perehdyttävät uuden työntekijän kaupungin sekä yksikön arjen käytäntöihin. Perehdytyksen apuna käytetään sähköistä pereh- dytysohjelmaa. Vuorossa olevat hoitajat perehdyttävät talon käytäntöihin, lisäksi käytös- sämme on perehdytyskansio, johon on koottu tärkeimmät perehdytettävät asiat.
Perehdytyslistaan kirjataan perehdytetty asia ja kuka perehdytti. Tehdään työtä yhdessä työ- parina. Esimies kertoo uutta työntekijää vastaanottaessaan työntekijän vastuut ja velvollisuu- det sekä vaitioloon liittyvät käytänteet. Työntekijä allekirjoittaa jo työsopimuksessa vaitiolovel-
b) Onko toimintayksikössä laadittuna koulutussuunnitelma ja miten sen toteutuminen varmistetaan?
Jyväskylän kaupunki järjestää työntekijöilleen täydennyskoulutusta, johon on mahdollisuus osallistua jokaisen oman tarpeensa mukaisesti. Täydennyskoulutuksesta ja osaamistarpeesta keskustellaan lähiesimiehen kanssa ennen koulutukseen ilmoittautumista ja esim. kehityskes- kusteluissa kartoitetaan jokaisen koulutustarpeita. Työpaikalla järjestetään yksittäisiä koulu- tuksia.
Ensiapu- ja paloturvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti koko henkilöstölle.
Opiskeluun ja itsensä kehittämiseen kannustetaan. Lisäksi kannustetaan itsenäiseen opiske- luun ja asioihin perehtymiseen. Toimintasuunnitelman mukaisesti pyritään järjestämään kou- lutusta 3 päivää/työntekijä/vuosi.
7.2 Toimitilat
Tilojen käytön periaatteet
Asukkailla on käytössä yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat ryhmäkodissa. Talon pohjakerrok- sessa on saunatilat ja kuntosali.
Jokaisella asukkaalla on käytössään oma huone. Asukas voi sisustaa oman huoneensa omilla huonekaluilla, sillä huoneessa on valmiina vain sänky ja patja. Asukkaiden huoneiden ovet ovat kiinni hoitotoimenpiteiden aikana, joten ryhmäkodin muut asukkaat eivät häiritse asukkaan yksityisyyttä.
Omaiset ovat tervetulleita vierailemaan ryhmäkodissa heille sopivana aikana, meillä ei ole vie- railuaikoja. Asukkaan omainen voi yöpyä asukkaan huoneessa sovitusti.
Mikäli asukas on pitkään poissa, kysytään omaiselta kirjallinen lupa voiko asukkaan huonetta käyttää lyhytaikaisesti asukkaan poissa ollessa.
Miten yksikön siivous, pyykki- ja jätehuolto on järjestetty?
Jokikartanon siivous on ulkoistettu. Siivouksen hoitaa ISS siivouspalveluilta maanantaista perjantaihin yhteiset tilat päivittäin, asukashuoneet oman palveluohjelman ja kuvauksen mu- kaisesti.
Hoitajat huolehtivat ryhmäkotien ja asukashuoneiden yleissiisteydestä, silloin kun siivouspal- velujen henkilökuntaa ei ole paikalla. Jokainen henkilöstöstä huolehtii eritetahrojen poistami- sesta annettujen ohjeiden mukaisesti.
Liinavaatteet ja henkilöstön työasut pesetetään Sakupe:lla, asukkaiden vaatteet pestään omassa ryhmäkodissa. Mikäli asukkailla vaatteita jotka eivät kestä normaalia konepesua, omaiset huolehtivat niiden vaatteiden pesusta.
7.3 Teknologiset ratkaisut
Yleisiä kulunvalvontakameroita talossa on pohjakerroksessa, sisääntuloaulassa, ensimmäi- sen ja toisen kerroksen molemmilla käytävillä. Kamerat ovat tallentavia. ISS vastaa kamera- valvonnasta: turvahuolto.jkl@prevent360.fi. Rekisteriseloste on 1. kerroksen ilmoitustaululla talon ala-aulassa.
Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmis- tetaan?
Asukashuoneissa on turva/hälytysmatto. Matosta lähtee hälytystieto hoitajien puhelimeen, mi- käli asukas on huoneessaan liikkeellä. Matot ovat käytössä pääasiassa yöaikaan. Mattojen toimivuutta seurataan jatkuvasti. Mikäli mattojen toiminnassa havaitaan puutteita, asiasta il- moitetaan esimiehelle ja hän pyytää taloon korjaajan. Turvarannekkeita käyttää muutama asukas.
Turva- ja kutsulaitteiden toiminta varmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot?
Turva- ja kutsulaitteet huoltaa AVARN Security Oy, turvahuolto.jkl@prevent360.fi
7.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotar- vikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Ter- veydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdis- telmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosoin- tiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoi- toon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemit- tarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.
Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa (24–26 §). Organisaation on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä.
Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huol- lon asianmukainen toteutuminen?
Kuvaus lääkintälaiterekisteristä
Kaupungilla on laiteturvallisuussuunnitelma. Yksiköihin on nimetty laiteturvallisuus vastaavat.
Yksikön käytössä olevista laitteista ja niiden huollosta pidetään rekisteriä. Henkilöstö perehdy- tetään kaikkien tarvittavien laitteiden käyttöön. Henkilöstö suorittaa yksikössä käytössä ole- vien laitteiden osalta laiteajokorttiin.
Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?
Miten ilmoitusten mukaiset puutteet korjataan?
Jokaisesta lääkintälaitteeseen tai apuvälineeseen liittyvästä vaaratilanteesta tehdään HaiPro- potilas-/ asiakasturvallisuusilmoitus silloin, kun kyseessä läheltä piti tilanne tai tapahtui poti- laalle/ asiakkaalle.
Valviran ilmoitus tehdään aina, kun tilanne on johtanut tai olisi voinut johtaa potilaan, käyttä- jän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen. Laitteisiin, tarvikkeisiin ja lääkintälaitteisiin liittyvien tietojärjestelmien vaaratilanteet käsitellään Valviralle ilmoitetun vastuuhenkilön
Sähköinen lääkintälaiterekisteri tulee kaikkien yksiköiden työntekijöiden käyttöön. Yksiköiden tulee huolehtia, että työntekijät laitevastaavien opastuksella ja ohjeistamana osaavat tehdä yksikön käytössä olevista laitteista ja tarvikkeista vaaratilanneil- moitukset sekä tarvittavat huolto- ja korjauspyynnöt. Terveyspalveluiden tekninen huolto vastaanottaa huolto- ja korjauspyyn- nöt ja dokumentoi tehdyt toimenpiteet lääkintälaiterekisteriin. Lääkintälaiterekisterin kautta pystytään seuraamaan ja tarkista- maan, että kaikki tehdyt korjauspyynnöt tulevat käsitellyiksi.
Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
Sairaanhoitajat Johanna Haka ja Annukka Siimes puhelin 014- 2663886, Sairaanhoitajat Laila Honkonen, Kirsi Patinen, Päivikki Ronkainen puhelin 014-2667538, Annaliisa Suuronen, Bil- jana Milosavljevic puhelin 014-2667539, Ritva Rauvala puhelin 014-2667540, Marja Virtanen 014-2663818, Riikka Konttinen 014-2663861, palveluesimies Ritva Kuismanen 014-2667387.
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)
Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä henkilötietojen käsit- telyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen. Rekisterinpitäjä määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset, rekisterin sisällön sekä luovutusten ja suojauksen periaatteet. Em. asiat ker- rotaan rekisterinpitäjän laatimassa tietosuojaselosteessa. Samaan henkilörekisteriin luetaan kuuluviksi kaikki ne tiedot, joita käytetään samassa käyttötarkoituksessa, syntyivätpä tiedot sitten omassa palvelussa tai erilaisten palvelusopimusten kautta.
Asiakkaan suostumus, lainsäädäntö ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastie- toja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.
Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olen- naisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuu- delle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen EU:n yleisessä tieto- suoja-asetuksessa (679/2016) rekisterinpitäjä velvoitetaan ilmoittamaan Suomen valvontaviranomaiselle eli Tietosuojavaltuu- tetulle sellaisista tietoturvan ja tietosuojan loukkauksista, jotka voivat aiheuttaa riskiä luonnollisen henkilön oikeuksille ja va- pauksille. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvistä riskeistä oman organisaation tietosuojavastaavalle.
Informointia tukee tietosuojaseloste.
Rekisteröidyllä on erilaisia oikeuksia suhteessa rekisteritietoihinsa. Keskeisin oikeus on saada informaatiota henkilötietojensa käsittelystä ja omista oikeuksistaan. Informointia tulee tietosuojaseloste. Muita keskeisiä oikeuksia on oikeus tarkastaa tietonsa ja pyytää tarvittaessa oikaisua virheellisiin tietoihinsa. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella, joka ovat tietosuojaselosteiden tavoin saatavilla Jyväskylän kaupungin nettisivuilta. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja tai tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen selvitys kieltäytymi- sestä ja sen perusteista.
Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tie- tojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin. Asiakas- ja potilasasiakirjojen käsittelyä ohjataan lainsäädännössä: Laki sosiaalihuollon asiakasasiakir- joista (254/2015) sekä STM:n asetus potilasasiakirjoista (298/2009).
Jyväskylän kaupungin yleiset tietoturva- ja tietosuojaohjeet Intrassa (http://intra/tietoturva) ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityiskohtaisemmat ohjeet Askissa (http://aski/tiedonhallintajaviestinta/tietoturva/tietosuoja/perusturva/SitePages/Koti- sivu.aspx).
a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?
Salassapitosäännökset ja velvoitteet on sisällytetty työsopimuksiin ja perehdytysohjeisiin.
Asiakastiedot kirjataan potilastietojärjestelmään. Tietoja saavat käsitellä vain ammattihenkilöt rajattuna talon asukkaisiin. Yksikössä noudatetaan asiakastietojen käsittelyyn saatuja ohjeis- tuksia.
Henkilötietolaki 523/1999.
Laki sosiaali– ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007.
