Haastattelututkimus
Marjo Tähtinen Pro gradu -tutkielma Hoitotiede
Preventiivinen hoitotiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos
Maaliskuu 2021
TIIVISTELMÄ ABSTRACT
1 JOHDANTO ...1
2 SEKSITYÖ, SEKSITYÖN TERVEYSRISKIT JA SEKSITYÖNTEKIJÄT ...4
2.1 Prostituutio, ihmiskauppa ja seksityö ...4
2.2 Terveyserot ja terveyden edistäminen ...5
2.3 Seksityöntekijöiden terveys ja seksityön terveysriskit ...7
2.4 Seksityö ja seksityöntekijät tutkimuskohteena ...9
2.5 Tutkimuksen tiedonhaku ... 10
2.6 Seksityöntekijöiden terveys ja terveyden edistäminen aikaisemman tutkimustiedon perusteella ... 12
2.7 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista ... 14
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 16
4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 17
4.1 Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmä ... 17
4.2 Aineiston analysointi ... 19
5 TULOKSET ... 21
5.1 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot ... 21
5.2 Terveyden määritelmä ja seksityöntekijöiden kuvaus terveydentilastaan ... 22
5.3 Seksityön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin ... 23
5.4 Seksityöntekijöiden terveyden edistäminen... 28
5.5 Seksityöntekijöiden kokemukset terveydenhuollosta ... 35
5.6 Yhteenveto tutkimuksen tuloksista ... 38
6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET ... 40
6.1 Tutkimustulosten tarkastelu ... 40
6.2 Tutkimuksen luotettavuus ... 42
6.3 Tutkimuksen eettisyys ... 43
6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet ... 44
LÄHTEET ... 46 LIITTEET
Liite 1. Tutkimusten taulukointi
Liite 2. Teemahaastattelurunko ja apukysymyksiä Liite 3. Saatekirje haastateltavien rekrytoimiseksi Liite 4. Tietoon perustuva suostumus
Liite 5. Taustatietolomake
Hoitotieteen laitos Hoitotiede
Preventiivinen hoitotiede
Tähtinen, Marjo Seksityöntekijöiden terveys ja terveyden edistäminen -haastattelututkimus
Pro gradu -tutkielma, 48 sivua, 5 liitettä (11 sivua) Ohjaajat: Yliopistonlehtori, Dosentti, TtT Päivi Kankkunen ja
Yliopistonlehtori, TtT Ari Haaranen Maaliskuu 2021
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata seksityöntekijöiden kokemaa terveydentilaa ja sen edis- tämistä sekä kuvata seksityöhön liittyviä tekijöitä koettuun terveyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa seksityöntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien terveyspalveluiden ke- hittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna. Tutkimukseen rekrytoitiin kahdeksan (n=8) seksityöntekijää, jotka olivat täysi-ikäisiä ja joiden suomen kielen taito oli tutkimukseen osallistumiseen riittävä. Haastatteluiden teemoina olivat terveyden määritelmä ja kokemus, sek- sityön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin, terveyden edistäminen sekä kokemukset asiak- kaana terveydenhuollossa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Seksityöntekijät käsittivät terveyden kokonaisuudeksi, joka kattaa niin fyysisen kuin psyykki- sen terveyden. Suurin osa koki terveytensä erittäin hyväksi tai hyväksi. Seksityön koettiin vai- kuttavan terveyteen sekä myönteisesti että kielteisesti. Myönteisiä vaikutuksia olivat muun mu- assa hyvä taloudellinen tilanne, itsetunnon kohoaminen ja voimaantuminen sekä itsestään huo- len pitäminen. Kielteisiä vaikutuksia olivat muun muassa kaksoiselämän eläminen ja salailu, stressi sekä riski sukupuolitauteihin. Kukaan tutkimukseen osallistuneista seksityöntekijöistä ei ollut kokenut työssään fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, ja myös henkinen väkivalta oli harvi- naista.
Seksityöstä kertominen terveydenhuollon ammattilaisille koettiin ongelmalliseksi. Pelkona oli, että palvelu muuttuisi asenteelliseksi ja tuomitsevaksi. Moni tutkimukseen osallistunut sek- sityöntekijä koki asenteellisuuden ja ennakkoluuloisuuden syyksi tiedonpuutteen. Pro-tukipis- teen palveluihin oltiin tyytyväisiä, ja valtaosa tutkimukseen osallistuneista käytti palveluita säännöllisesti.
Tutkimus tuotti tietoa suomalaisten seksityöntekijöiden terveydestä ja terveyden edistämisestä.
Seksityöntekijät olivat kiinnostuneita omasta terveydestään ja terveyden edistämisestä. Ter- veellisiä elintapoja pidettiin tärkeänä ja niitä pyrittiin noudattamaan. Päihteiden käyttö oli vä- häistä. Seksityöntekijät pitivät huolta seksuaaliterveydestään, harrastivat suojaseksiä sekä kä- vivät melko säännöllisesti sukupuolitautitesteissä. Lisää tutkimustietoa tarvitaan Suomessa toi- mivien ulkomaalaistaustaisten seksityöntekijöiden terveydestä sekä pitkään jatkuneen sek- sityön mahdollisista vaikutuksista psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen.
Asiasanat: terveys, terveyden edistäminen, seksityö ja seksityöntekijä.
Department of Nursing Science Nursing Science
Preventive Nursing Science
Tähtinen, Marjo: Health and Health Promotion of Sex Workers – an interview study
Master’s Thesis, 48 pages, 5 appendices (11 pages) Supervisors: University lecturer, Docent Päivi Kankkunen and Uni-
versity lecturer Ari Haaranen March 2021
The purpose of this study was to describe the self-reported health of sex workers and health promotion in the group and investigate the effect of factors related to sex work on self-reported health. The purpose was to produce knowledge for developing the health services promoting the health and wellbeing of sex workers.
The study was implemented as qualitative theme interviews. Eight (n=8) sex workers were re- cruited into the study. The participants were above the age of majority and their Finnish lan- guage skills were sufficient for participating in this study. The themes of the interviews were the definition and experience of health, the impact of sex work on health and wellbeing, health promotion, and experiences as a healthcare client. The data were analysed using inductive con- tent analysis.
The sex workers perceived health as a whole that includes both physical and mental health.
Most of them rated their health as very good or good. The respondents felt that sex work had various effects on their health, some of them positive and some negative. The positive effects included a good financial situation, boosting confidence, empowerment, and taking care of one- self. The negative impacts included living a double life and secrecy, stress, and risk of sexually transmitted illnesses. None of the sex workers participating in the study had experienced phys- ical violence or its threat in their work, and emotional violence was also rare.
The interviewees found it problematic to tell healthcare professionals about sex work. They feared that doing this would lead to negative and judgmental attitudes in the service. Many of the sex workers participating in this study believed that negative attitudes and prejudices were caused by ignorance. The interviewees were satisfied with the services of Pro-tukipiste, and the majority of the research participants used the services regularly.
This study produced knowledge of the health and health promotion of sex workers. The inter- viewed sex workers were interested in their health and health promotion. They found a healthy lifestyle important and aimed to adhere to it. Substance use was low. The sex workers took care of their sexual health, had protected sex and got tested for STIs fairly regularly. There is need for more research knowledge about the health of sex workers of foreign origin active in Finland, and the possible impacts of long-term sex work on mental and physical health.
Keywords: Health, health promotion, sex work and sex worker.
Terveys kuvataan hyvinvoinnin keskeiseksi osatekijäksi sekä yhdeksi ihmisen tärkeimmistä ar- voista. Terve ihminen voi hyvin, kykenee toteuttamaan itseään sekä tavoittelee elämänsä pää- määriä. Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt terveyden täydelliseksi fyysisen, psyyk- kisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi. Täydellisyyteen voi toki pyrkiä, mutta realistista on tavoitella parasta mahdollista terveyttä ja tilannetta, joka sallii ihmisten elää yksilöllisesti, so- siaalisesti ja taloudellisesti hyödyllistä elämää. Terveys on paljon enemmän kuin vain sairauden puuttumista. Yksilön tekemien ratkaisujen sekä elämäntapojen lisäksi siihen vaikuttavat psyyk- kinen hyvinvointi, työolosuhteet, elinympäristö ja yhteiskunnalliset päätökset. Terveys on tär- keää niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle, eikä terveyden edistäminen ole vain terveyden- huollon toimintaa, vaan siihen vaikuttavat muutkin yhteiskunnan sektorit. Oikeus terveyteen on yksi ihmisoikeuksista, joka kuuluu kaikille sosiaalisista, kulttuurisista ja yhteiskunnallisista taustatekijöistä riippumatta. (Pietilä 2010, THL 2013, WHO 2020.)
Seksityöntekijät ovat esimerkki marginaaliryhmistä, joilla oikeus terveyteen ei aina käytän- nössä toteudu. Keskeisin syy tähän on stigma eli negatiivinen sosiaalinen leima, joka seksityön- tekijöihin kohdistuu. Seksityö herättää erilaisia mielikuvia ja useimmiten negatiivisia ennakko- asenteita, ja seksityöntekijöiden on vaikea tulla kuulluksi asiassa, mihin he hakevat apua tai tukea terveydenhuollosta. Stigman lisäksi terveyspalveluiden ulkopuolelle jääminen voi johtua myös seksityöntekijän oleskelustatuksesta tai pelosta, että palveluiden piiriin hakeutumisella olisi kielteisiä seurauksia. (THL 2013.)
Seksityöllä toimeentulonsa hankkivien ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista ei kerry tietoa julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta huolimatta siitä, että suuri osa on oikeutettuja näihin. Vain harva kertoo seksityöstään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle edes sil- loin, kun se olisi terveyden kannalta oleellista. Pelkona on, että palvelu muuttuu asenteelliseksi ja tuomitsevaksi. Sekä asema yhteiskunnassa että heikentynyt kyky käyttää itselle kuuluvia oi- keuksia vaikuttavat negatiivisesti seksityöntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Seksityöllä toimeentulonsa hankkivilla haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä ovat erityisesti taloudellinen huono-osaisuus, asunnottomuus, kielitaidottomuus, luvaton oleskelustatus, mielenterveyson- gelmat, seksuaalinen väkivalta ja päihteiden liikakäyttö. Seksityön kenttä on laaja ja se koostuu erilaisista alaryhmistä, joista jokaisella on omanlaisiaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ris- kitekijöitä ja tuen tarvetta. (Brusila ym. 2020, THL 2013.)
Kaupallinen seksi on sukupuolittunut ilmiö. Suurin osa seksityöntekijöistä on naisia, ja heidän asiakkaistaan valtaosa on miehiä. Tilastokeskuksen mukaan seksityöalalla liikkuu Suomessa vuosittain rahaa yli 100 miljoonaa euroa (HS 2020). Arviot Suomessa toimivien seksityönteki- jöiden määrästä vaihtelevat runsaasti, mutta arvioiden mukaan heitä on ainakin 8 000. On to- dennäköistä, että suomalaisten osuus on kaikissa arvioissa alimitoitettu, sillä suurin osa sek- sityöntekijöiden toiminnasta on näkymätöntä eikä kuulu viranomaisvalvonnan intressiin. Sa- tunnaisesti seksiä myyvien suomalaisten määrästä ei ole edes arvioita, mutta tyypilliseksi osa- aikaiseksi seksityöntekijäksi kuvataan esimerkiksi opiskelija tai väliaikaisesti toimeentulovai- keuksista kärsivä naimaton nainen. Seksityöntekijöiden siviilisäädystä ei kuitenkaan voi tehdä yleistyksiä, vaan joukossa on naimattomia, naimisissa olevia ja perheellisiä. Seksityöhön pää- dytään hyvin erilaisista lähtökohdista ja erilaisilla motiiveilla. (HS 2020, Kontula 2005, 2008.) Suomessa pysyvästi asuvien seksityöntekijöiden yhteydet paritukseen ovat vähäiset (Kontula 2005, 2008). Paritusta ja ihmiskauppaa tapahtuu myös Suomessa, ja useimmiten uhrina on ul- komaalainen nainen. Vuosina 2015–2020 oikeudessa käsitellyistä tapauksista, joissa syytteet koskivat seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa, oli tuomioon johtaneita ta- pauksia 15. Näistä yhdeksässä annettiin tuomio ihmiskaupasta, viisi tuomittiin parituksena ja yksi pahoinpitelynä. Kolmasosassa tapauksista uhrit tai ihmiskauppias olivat romanialaisia, ja muut ulkomaiset uhrit olivat kotoisin Moldovasta, Tšekistä, Nigeriasta, Unkarista ja Thai- maasta. (Yle 2020.)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata seksityöntekijöiden kokemaa terveydentilaa ja sen edistämistä sekä kuvata seksityöhön liittyviä tekijöitä koettuun terveyteen. Aihevalintaa ohjasi oman mielenkiintoni lisäksi haavoittuvien ryhmien tutkimisen tärkeys sekä se, että seksityön- tekijöiden terveydestä ja erityisesti terveyden edistämisestä on tehty vähän tutkimusta niin kan- sallisesti kuin kansainvälisesti. Tutkimusaihe on ajankohtainen huomioiden Itä-Suomen yli- opiston strategian, jossa yhtenä tutkimuksen ja koulutuksen profiilialueena on ikääntyminen, terveys ja elintavat. Tavoitteena on, että meistä yhä useampi elää aktiivista elämää ja ikääntyy terveenä. (Itä-Suomen yliopisto 2021.)
Tutkimuksessa huomio kohdistuu itsenäisesti seksiä myyviin suomalaisiin, vaikka en haasta- teltavien kansalaisuutta rajannut. Vaatimuksena ollut riittävä suomen kielen taito on kuitenkin todennäköisesti rajannut tutkimukseen osallistujat suomalaisiin. Seksityöhön liittyvien ennak- koluulojen ja stigman vuoksi pyrin tutkimuksessa avaamaan myös sitä, kuinka haastattelemani
seksityöntekijät ovat tavallisen oloisia suomalaisia, jotka ovat kiinnostuneita omasta terveydes- tään ja sen edistämisestä.
2 SEKSITYÖ, SEKSITYÖN TERVEYSRISKIT JA SEKSITYÖNTEKIJÄT 2.1 Prostituutio, ihmiskauppa ja seksityö
Prostituution, ihmiskaupan ja seksityön käsitteet on pidettävä erillään, vaikka kaikki ovat yh- teydessä kaupalliseen seksiin. Tämän tutkielman tarkoituksena ei ole paneutua perusteellisem- min ihmiskauppaan tai paritukseen, mutta näiden kaikkien käsitteiden avaaminen on seksityön tutkimuksessa tärkeää. Käsitteet ovat tärkeitä, koska käytettävät sanat vaikuttavat niihin ihmi- siin, joiden elämää ne koskettavat. Prostituutiolla tarkoitetaan kaupallista seksisuhdetta, jossa seksipalvelu ja raha (tai muunlainen korvaus) vaihtavat omistajaa. Prostituutioon kuuluu fyysi- nen seksuaaliakti, joka erottaa sen muista seksuaalisluonteisista palveluista kuten eroottisesta tanssista tai puhelinpalveluista. (Brusila 2020, Kimpinmäki 2009.) Parituksessa seksipalvelun vaihtamisesta rahaan hyötyy kolmas osapuoli. Tämä kolmas osapuoli eli parittaja voi esimer- kiksi järjestää paikan seksityölle tai markkinoida seksityöntekijää. Ihmiskauppa on vakava hy- väksikäyttörikos, joka kohdistuu ihmisen koskemattomuuteen ja vapauteen. Ihmiskaupan muo- toja on monia ja yksi yleisimmistä muodoista on seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksiin ta- pahtuva ihmiskauppa. Ihmiskaupassa uhrin itsemääräämisoikeutta on merkittävästi rajoitettu ja hänen haavoittuvaista asemaansa on käytetty hyväksi. (Brusila ym. 2020, Kontula 2005, Val- tiosopimus 71/2006.)
Seksityöntekijällä voidaan tarkoittaa henkilöä, joka hankkii toimeentulonsa tai osan toimeentu- losta myymällä seksipalveluita, mutta myös henkilöä, joka toimii muissa ammateissa erotiikka- alalla, esimerkiksi tanssijana tai puhelinseksipalveluissa toimivana henkilönä (Brusila ym.
2020). Tämä tutkimus keskittyy seksityöntekijöihin, jotka hankkivat toimeentuloa myymällä seksipalveluita eli harjoittamalla prostituutiota. Sana prostituutio sisältää halventavan sivumer- kityksen, ja viime vuosikymmeninä prostituutiotutkimuksessa on eriytynyt suuntaus, joka mie- luummin puhuu seksityöstä. Terminä prostituutio on kokonaisvaltaisempi ja voimakkaasti stig- matisoiva toisin kuin seksityö, joka korostaa toiminnan yhteyttä tulonhankintaan. (Kontula 2008.) Tässä tutkimuksessa käytetään käsitteitä seksityö ja seksityöntekijä.
Prostituutio ei ole Suomessa laitonta eikä siis rikosoikeudellisesti rangaistavaa, mutta sitä sään- nellään rikoslaissa, järjestyslaissa ja ulkomaalaislaissa. Rikoslaissa kielletään yksiselitteisesti paritus, ihmiskauppa ja seksuaalipalveluiden ostaminen ihmiskaupan tai parituksen uhrilta myös tuottamuksellisena. Lisäksi seksuaalipalveluiden ostaminen alle 18-vuotiaalta on kiel- letty. Järjestyslaissa on kielletty seksuaalipalveluiden ostaminen sekä maksullinen tarjoaminen
yleisellä paikalla. Lisäksi ulkomaalaislain nojalla EU:n ulkopuolelta tuleva henkilö voidaan käännyttää Suomesta, mikäli hänen epäillään myyvän seksuaalipalveluja. Seksin oston täys- kielto on voimassa muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa, ja täyskiellosta on säännöl- lisesti keskusteltu myös Suomessa. Täyskieltoa perustellaan sillä, että se vähentäisi ihmiskaup- paa ja paritusta, maksullisen seksin kysyntää sekä nuorten naisten ja tyttöjen häirintää kadulla ja verkossa. Seksialalla työskentelevien ihmisten asemaa ja oikeuksia edistävä asiantuntijaor- ganisaatio Pro-tukipiste taas on vastustanut täyskieltoa, koska järjestön mukaan se vaikuttaisi ainoastaan prostituution ilmenemismuotoihin ja toimintaympäristön turvallisuuteen, ei prosti- tuution yleisyyteen. (Järjestyslaki, Pro-tukipiste 2020, Rikoslaki, THL 2018, Ulkomaalaislaki.) Myös Kontulan (2008) mukaan monet seksin myynnin hillitsemiseen ja seksityöntekijöiden auttamiseen suunnatut viranomaisten toimenpiteet tosiasiassa heikentävät heidän yhteiskunnal- lista asemaansa ja seksityöntekijöiden elämänhallintaa.
2.2 Terveyserot ja terveyden edistäminen
Vaikka eliniän odote on pidentynyt,on hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Erot selittyvät hyvin pitkälti sosioekonomisella asemalla, mutta myös ter- veyspalveluiden saatavuuden alueellisilla eroilla. Ennen tehokkaasti toiminut perusterveyden- huolto sekä ennaltaehkäisevä työ ovat Suomessa rapautumassa. Sosioekonominen asema koos- tuu sekä voimavaroista että edellytyksistä, joita tarvitaan voimavarojen, kuten tulojen ja asu- mistason, hankkimiseen. Voimavarojen hankkimisen edellytyksiä ovat puolestaan koulutus ja asema työelämässä. (Pietilä & Terkamo-Moisio 2019, THL 2019.)
Sosioekonominen asema vaikuttaa monin tavoin yksilön terveyteen. Terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa terveyttä vaarantaville tai sitä vahvistaville tekijöille altistuminen, sosioekonomiseen asemaan liittyvät arvot ja asenteet sekä sosiaaliset verkostot ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja siitä saatava hyöty. Toisaalta myös terveys vaikuttaa sosiaaliseen asemaan. Ihmiset, joilla on hyvä terveys, pärjäävät usein paremmin koulutuksessa ja työmark- kinoilla, kun taas terveysongelmien kanssa kamppailevat ihmiset ovat suuremmassa vaarassa päätyä heikompaan sosiaaliseen asemaan. Ongelmaa kasvattaa entisestään se, että terveyden- huoltojärjestelmä ei aina kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti. Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan
kaventaa vaikuttamalla sosiaalisiin taustatekijöihin sekä eriarvoisuuteen esimerkiksi vähentä- mällä haitallisille aineille altistumista (päihteet, epäterveellinen ravinto), vähentämällä haavoit- tuvuutta sekä estämällä eriarvoisia seurauksia. (THL 2019.)
Terveyden edistämisen määrittely on haastavaa käsitteen laaja-alaisuuden ja monisäikeisyyden vuoksi. Ottawan asiakirjan (1986) mukaan terveyden edistäminen on muun muassa terveellisen ympäristön aikaansaamista, terveyspalveluiden uudistamista, yhteisöjen ja henkilökohtaisten taitojen kehittämistä sekä terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittämistä. (Pietilä 2010, Thomp- son ym. 2018.) Suomessa jo perustuslaki velvoittaa julkisen vallan edistämään väestön ter- veyttä. Terveyden edistämisen merkitys tulee Suomessa esille monissa kansallisissa linjauk- sissa, joissa painotetaan terveyden saavuttamisen olevan perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Tä- män lähestymistavan mukaan parhain mahdollinen terveys on siis kaikkien perusoikeus, ei vain harvojen etuoikeus. Keskiössä ovat epäoikeudenmukaisuuden vähentäminen, terveyden vah- vistaminen ja mahdollisuudet terveyteen. Ihmisoikeuslähtöisen toimintatavan mukaisesti muun muassa oikeudenmukaisuus, syrjimättömyys sekä vastuullisuus tulee olla osa terveyden pro- sesseja ja näiden arvojen tulee ohjata myös valtioiden terveyspolitiikkaa. Terveyteen panosta- minen ei ole lisäkustannus vaan investointi, joka tuottaa hyvinvointia. Lähtökohtana kuitenkin on, että ihminen on aktiivisesti toimiva subjekti omassa elämässään, vaikkakin terveyden edis- tämisessä terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli. (Pietilä 2010, Pietilä & Ter- kamo-Moisio 2019, THL 2020.)
Yksilön hyvinvointia voidaan arvioida niin objektiivisesti mitattavilla asioilla kuin subjektiivi- silla kokemuksilla. Suomalaisten tutkimuksien mukaan elämänlaatua heikentävät enemmän vaikeat tunne-elämän häiriöt sekä toimintakykyä heikentävät sairaudet kuin krooninen sairaus.
Ihminen voi siis kokea itsensä hyvinvoivaksi, vaikka hänellä olisi pitkäaikaissairaus. Krooni- setkaan sairaudet eivät hyvin hoidettuna estä normaalia elämää. Kokemuksellinen terveys vaih- telee eri kulttuureissa ja väestöryhmissä, ja siihen liittyvät niin sosiaalisesti hyväksytyksi tule- minen kuin yhteisön osana oleminen. Terveyden edistämisen keinot ovat aikasidonnaisia, ja monet yksilön terveyteen liittyvistä valinnoista ovat yhteydessä niihin mahdollisuuksiin ja ar- vostuksiin, joita yhteiskunta sillä hetkellä osoittaa. (Pietilä 2010.) Terveyden edistämisen kes- kiössä on moniammatillinen yhteistyö, jonka avulla pyritään löytämään ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ratkaisuja (Pietilä & Terkamo-Moisio 2019).
2.3 Seksityöntekijöiden terveys ja seksityön terveysriskit
Tutkimusta seksityöntekijöiden terveydestä ja terveyden edistämisestä on tehty kansallisesti ja kansainvälisesti vähän, ja seksityöntekijöiden terveydentila sekä terveysriskit vaihtelevat mait- tain ja riippuvat myös seksityön muodosta. Ympäristöllä, jossa seksityötä tehdään, on merki- tystä terveydelle ja hyvinvoinnille. Katuprostituutio on Suomessa kohtalaisen harvinaista ja si- joittui jo vuosia sitten pääasiassa muutamalle kadulle Helsingin keskustassa (Kontula 2008).
Nykyisin seksityöntekijät hankkivat asiakkaansa tyypillisimmin internetin välityksellä. Osa seksityöntekijöistä ottaa vastaan asiakkaat omassa kodissaan, osa muualla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki Suomessa vuonna 2013 selvityksen erotiikka-, escort- ja seksityötä tekevien terveydestä ja hyvinvoinnista yhteistyössä Pro-tukipisteen kanssa.
Vastaajamäärä (n=234) on kansainvälisestikin vertaillen suuri. Tutkimukseen osallistuneista seksityöntekijöistä 32 % täytti suomenkielisen lomakkeen, 29 % thainkielisen, 34 % venäjän- kielisen ja 4 % englanninkielisen. Selvityksen mukaan seksityöntekijöiden koettu terveydentila oli keskimäärin 7,0 (asteikolla 0‒10) ja tyytyväisyys suoriutua päivittäisistä toiminnoista 7,2 (asteikolla 0‒10). Elämäänsä erittäin tyytyväisiä oli vastaajista keskimäärin 50 prosenttia. Vas- taajaryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa tyytyväisyydessä suoriutua päivit- täisistä toiminnoista, mutta koetussa terveydessä ja tyytyväisyydessä elämään oli. Huonoim- maksi terveytensä kokivat ja tyytymättömimpiä elämäänsä olivat thainkieliset vastaajat. (THL 2013.)
Choudburyn (2010) mukaan seksityö vaikuttaa yksilöön kokonaisvaltaisesti ja työllä voi olla terveysvaikutuksia. Seksityö koetaan fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavana, ja lisäksi alaan liittyy runsasta alkoholinkäyttöä ja tupakointia. Seksityöntekijät kokevat myös äärimmäistä stressiä ja masennusta. Paras tapa kohentaa terveyttä olisi stressin vähentäminen, joka kuitenkin koetaan usein hankalana elämäntyylin ja olosuhteiden vuoksi.
Kontulan (2008) mukaan seksityöllä on yhteys alkoholi- ja huumeriippuvuuteen. Osa sek- sityöntekijäistä rahoittaa huumeidenkäyttöään myymällä seksiä. On viitteitä myös siitä, että jot- kut alkoholisoituneet ja sosiaalisesti heikossa asemassa olevat naiset vaihtavat seksiä viinaan tai rahasummiin. Sen lisäksi, että joku rahoittaa päihteiden käyttöään seksityöllä, osa helpottaa seksityöstä aiheutuvia henkisiä paineita päihteiden avulla. Molemmat ryhmät altistuvat erilai-
sille terveydellisille riskeille. Alkoholin käyttö saattaa alentaa turvarajaa ja muun muassa kyn- nys suostua suojaamattomaan seksiin alenee. Huumausaineita käyttävillä taas huumeiden saa- misen pakonomaisuus saattaa ohittaa terveyden ja turvallisuuden. Siksi huumeita käyttävillä seksityöntekijöillä suojaamattoman seksin myyminen sitä haluaville on yleistä, eikä asiakkai- den valintaan käytetä tarpeeksi aikaa. (Päihdelinkki 2006.) Seksityössä toimii myös absolutis- teja ja alkoholin kohtuukäyttäjiä. Ammattimainen seksityö koetaan usein jo sen leimaavuuden vuoksi raskaana, ja pitkällä aikavälillä seksityöntekijällä on oltava säännöllisten elämäntapojen ja vahvan psyyken lisäksi myös palveluntarjonnasta riippuen kohtuullisen hyvä fyysinen kunto.
(Kontula 2005.)
Seksityöntekijöihin usein liitetty myytti on huoli sukupuolitautien leviämisestä. Viitteitä tartun- tatautien riskeistä kaupallisessa seksissä Suomessa ei kuitenkaan kirjallisuudesta löydy, ja THL:n (2013) mukaan seksityöntekijöillä kondomin käyttö viimeisimmässä yhdynnässä oli korkea (92‒100 %) kieliryhmästä (suomi, thai, venäjä, englanti) riippuen. Lisäksi HIV-testissä ja muissa sukupuolitautitesteissä oli vastaajista käynyt viimeisen 12 kuukauden aikana lähes 60 prosenttia. Syitä ilmeisen alhaisiin tartuntatautilukuihin voidaan etsiä tehokkaasta terveyden- huollosta ja seksivalistuksesta, mutta myös seksityöntekijöiden itsenäisyydestä ja mahdollisuu- desta vaikuttaa työskentelyolosuhteisiinsa. Tämä johtaa asiakassuhteissa tunnolliseen kondo- minkäyttöön. Seksityöntekijöiden seksuaaliterveydessä ongelmat eivät juurikaan poikkea ter- veydenhuollossa muiden potilaiden esiin tuomista ongelmista. Monissa muissa maissa tilanne ei seksityöntekijöillä ole näin hyvä, sillä suojaamattoman seksin kysyntä ja siitä tarjottu korke- ampi korvaus voivat saada seksityöntekijät suurentamaan riskinottoa. Esimerkiksi Itä-Euroo- passa ja Keski-Aasiassa HIV:n esiintyvyys jatkaa kasvuaan ja epidemia kohdistuu pääasiassa ruiskuhuumeita käyttävien lisäksi seksityöntekijöihin. Joskus kysymys voi myös olla seksiva- listuksen puutteesta ja tietämättömyydestä. Sukupuolitautien sijaan useat seksityöntekijät kär- sivät toistuvista virtsatie- ja hiivatulehduksista. (Brusila ym. 2020, Kontula 2008, Skaffari 2010, THL 2013, Tie- hanke 2013.)
Yleinen käsitys on, että seksityöntekijät ovat erityisen suojattomia asiakkaiden väkivallalle.
THL:n (2013) mukaan väkivaltaa oli ainakin jossain muodossa koettu kaikissa kieliryhmissä.
Yleisimmin koettu väkivallan muoto oli henkinen väkivalta, joka käsitti muun muassa nöyryyt- tämisen ja loukkaamisen. Missään muodossa väkivaltaa viimeisen vuoden aikana ei ollut koke- nut noin puolet vastaajista. Seksityöntekijöihin kohdistuva väkivalta asiakkaiden taholta on har- vinaista, mutta alentavasti kohtelevat miehet ovat seksityöntekijöiden mielestä potentiaalisesti vaarallisia. Asiakkaiden mahdollinen väkivaltaisuus on kuitenkin merkittävä ongelma jo siksi,
että seksityöntekijöillä on alaan liittyvän stigman vuoksi heikommat mahdollisuudet turvautua Suomen oikeusjärjestelmään. Seksityössä riskejä pystytään minimoimaan valikoimalla asiak- kaat. Seksityöntekijät kokevat, että usein suojaksi riittää oma vaisto. Väkivallan riski on silti aina olemassa, ja osa seksityöntekijöistä pyrkii vähentämään sitä esimerkiksi käyttämällä tur- vahenkilöä. (Kontula 2005, 2008, THL 2013.) Hubbardin ja Priorin (2012) mukaan omassa kodissaan seksipalveluita tarjoaville sattui melko vähän heidän turvallisuuteensa liittyviä väli- kohtauksia verrattuna seksipalveluita kadulla tarjoaviin. Kotona seksipalveluita tarjoavat koki- vat kodin olevan yksi terveellisimmistä ympäristöistä seksialalla. Kodin koettiin tarjoavan li- sääntynyttä vapautta ja kontrollia, lisääntynyttä taloudellista itsenäisyyttä, mahdollisuuden joustaviin työaikoihin sekä itsetunnon kasvua.
THL:n (2013) mukaan työhön liittyvissä ongelmissa vastaajat ottivat yleisimmin yhteyttä Pro- tukipisteeseen, puhuivat muiden seksityöntekijöiden kanssa tai hoitivat itse asian ottamatta yh- teyttä ulkopuolisiin. Vastaajat eivät mielellään kertoneet työstään edes terveydenhuollon am- mattilaisille. Yli puolet koki työstään kertomisen vaikeaksi lääkärille, ja asia koettiin häpeäl- liseksi ja haastavaksi. Benoitin ym. (2015) mukaan seksityöntekijät kertoivat kokeneensa työ- hönsä liittyvää negatiivista suhtautumista ja kommentointia lääkärin vastaanotolla. Useat sek- sityöntekijöiden kohtaamat terveysongelmat ovat kuitenkin samoja kuin muillakin ihmisillä.
Ne harvemmin liittyvät työhön, ja ne toisinaan ratkaistaan tai jäävät hoitamatta julkisissa pal- veluissa ilman, että henkilön seksityötausta tulee esille. (Kontula 2005, 2008, THL 2013.) Vaikka seksialaan usein liitetään terveys- ja turvallisuusuhat, nimeävät seksityöntekijät suurim- maksi ongelmaksi sosiaalisen stigman. Syrjintään ja marginalisointiin liittyvätkin usein monet muut pulmat, joita seksityöntekijät kohtaavat, kuten asunnon, työpaikan ja lasten huoltajuuden kyseenalaistuminen. Seksityön riskejä siedetään, koska toisessa päässä on vapaus tyypillisestä palkkatyöstä. Yksi seksityön houkuttelevampia puoli on kustannustehokkuus, koska seksityö minimoi työhön kulutettavan ajan ja kasvattaa työelämän ulkopuolista osaa. (Kontula 2008.)
2.4 Seksityö ja seksityöntekijät tutkimuskohteena
Kautta historian on ollut ilmiöitä, joista on vaiettu ja jotka ovat toteutuneet salassa. Näitä voi kutsua tabuiksi tai stigmoiksi. Ne esiintyvät usein päivittäisessä mediatarjonnassa, jolloin on
tärkeää valottaa ilmiöiden taustoja. (Häkkinen & Salasuo 2015.) Seksityötä tekevien tervey- destä ja terveyden edistämisestä on vähän aiempaa tutkimustietoa Suomessa, ja aihepiirin tut- kimuksia on maailmanlaajuisestikin tehty vähän. Lisäksi tutkimusten menetelmät ja tavoitteet vaihtelevat, joten tulokset ovat harvoin vertailukelpoisia keskenään. Systemaattista ja toistuvaa terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, jonka tavoitteena on kehittää seksityötä tekeville suunnat- tuja terveys- ja hyvinvointipalveluja, on toteutettu vain muutamissa Euroopan maissa. Tutki- mukset rajoittuvat usein tiettyihin yksiköihin tai kaupunkeihin ja keskittyvät HIV:n sekä suku- puolitautien esiintyvyyden ja ennaltaehkäisyn seurantaan. (THL 2013.)
Erityisesti pohjoismaisessa prostituutiokeskustelussa ja -politiikassa on ollut perinne tarkastella prostituutiota sosiaalisena kysymyksenä, johon tulisi kohdentaa prostituutiota ja seksityönteki- jöiden syrjäytymis- ja terveysriskejä vähentäviä sosiaali- ja terveyspoliittisia toimenpiteitä. Pai- nopiste on kuitenkin muuttunut ja nyt tutkimus on keskittynyt ilmiöön liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin (ihmiskauppa, järjestäytynyt rikollisuus) sekä yhteiskunnan rakenteisiin (suku- puolten välinen tasa-arvo, taloudellinen eriarvoisuus, maahanmuutto). (THL 2013.)
Seksityötä tekeviä ihmisiä on yleensä vaikea saada osallistumaan tutkimuksiin. Syitä tähän ovat epäluottamus yhteiskunnallisiin toimijoihin, stereotypioita ylläpitävät tutkimusasetelmat sekä pelko siitä, että tulosten tulkinta kääntyy seksityöntekijöitä vastaan. Perinteiset tutkimusasetel- mat aiheen parissa ovat ongelmallisia, koska alakulttuuriryhmät ovat pieniä ja stigmatisoitu- neita ja toimintaan liittyy usein laittomia tekoja. Lisäksi tutkimustiedon saaminen esimerkiksi Suomessa oleskelevilta ulkomaalaistaustaisilta seksityöntekijöiltä voi olla haastavaa. Tutki- muksien luottamuksellisuuteen ja tarkoitukseen saatetaan suhtautua epäilevästi ja kysymyksiä voidaan pitää loukkaavina, koska seksuaalisuuteen ja seksityöhön liittyvät asiat koetaan häpe- ällisenä ja yksityisinä. Tutkimuksiin osallistuminen voi myös olla haastavaa tai jopa mahdo- tonta puutteellisen luku- ja kirjoitustaidon vuoksi. Tutkimuksen toteuttaminen seksityöntekijöi- den kanssa on työlästä ja vaatii luottamuksellista suhdetta seksialan kenttään. (THL 2013.)
2.5 Tutkimuksen tiedonhaku
Tiedonhaku toteutettiin Cinahl-, PubMed- ja Social Science Premium Collection-tietokannoista systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita mukaillen. Kirjallisuushaku toteutettiin en- simmäisen kerran keväällä 2019 ja päivitettiin syksyllä 2020. Haku rajattiin vuosina 2005–2020
julkaistuihin vertaisarvioituihin englanninkielisiin tutkimuksiin Cinahlista ja runsaan hakutu- loksen vuoksi 2010–2020 PubMedissä sekä Social Science Premium Collection tietokannoissa.
Hakutuloksia tuli runsaasti, joista kokotekstin perusteella valitsin 15. Lisäksi manuaalihaulla löysin 4 tutkimusta.
Tutkimusten valintaan vaikuttivat seuraavat tekijät: tutkimus käsitteli seksityöntekijöiden ter- veyttä, hyvinvointia tai terveyden edistämistä, tutkimus oli vertaisarvioitu ja laadukkaasti to- teutettu tieteellinen tutkimus ja tutkimus oli saatavilla ilmaiseksi. Manuaalihaulla löydettyjen tutkimuksien sisäänottokriteereinä oli erityisesti tutkimuksen keskittyminen Suomeen ja lä- hiympäristöön. Tiedonhaun yhteydessä valitsin artikkelit ja selvitykset, jotka olivat otsikon pe- rusteella tutkimusaiheeseen liittyviä. Tämän jälkeen luin artikkelien tiivistelmät. Analysoita- vaksi valitsin tutkimukset, joissa tutkimus kohdistui selkeästi seksityöntekijöiden terveyteen, terveyden edistämiseen tai hyvinvointiin ja jotka vastasivat ainakin osittain tutkimuskysymyk- siin.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui 19 tutkimusartikkelista tai selvityksestä. Katsauksessa oli mukana neljä tutkimusartikkelia tai selvitystä Yhdysvalloista, neljä Kanadasta, kolme Isosta-Britanniasta ja Suomesta sekä yksi Kiinasta, yksi Alankomaista ja yksi Australiasta.
Kaksi tutkimusartikkelia oli tehty yhteistyönä Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa. Valit- tujen artikkelien laadunarvioinnissa käytettiin Joanna Briggs Instituutin (JBI) laadunarviointi- kriteerejä. Tiedonhaku tietokannoista hakusanoineen, rajauksineen ja tuloksineen on esitetty taulukossa 1 ja aineiston taulukointi liitteessä 1.
Taulukko 1. Tiedonhaun hakulausekkeet ja rajaukset tietokannoittain
TIETOKANTA Hakulauseke Rajaukset Hakutulos Valitut
CINAHL ((” sex work*”
OR” prosti- tut*”)) AND health*
Vertaisarvioitu, koko teksti saata- villa, englanti, ai- karajaus 2005–
2020
1062 12
PubMed ((” sex work*”
OR” prosti- tut*”)) AND health
Vertaisarvioitu, koko teksti saata- villa, englanti, ai- karajaus 2010–
2020
2409 3
Social science premium collec- tion
("sex work"
OR "sex worker" OR
"sex workers") OR "prosti- tut*" AND health*
Vertaisarvioitu, koko teksti saata- villa, englanti, ai- karajaus 2010–
2020
10495 0
Manuaali 4
Yhteensä 19
2.6 Seksityöntekijöiden terveys ja terveyden edistäminen aikaisemman tutkimustiedon pe- rusteella
Tiedonhaku tuotti tietoa seksityöntekijöiden terveydestä ja sairauksista, mutta ei juurikaan ter- veyden edistämisestä laajempana teemana. Kuten oli odotettua, aikaisempi tutkimustieto kes- kittyy pääasiassa tiettyihin alueisiin ja esimerkiksi sukupuolitautien tai HIV:n esiintyvyyteen ja ennaltaehkäisyyn. Lisäksi seksityön tyypilliset muodot (katuprostituutio, bordellit) vaihte- levat maittain, jolloin tutkimukset eivät ole vertailukelpoisia keskenään.
Tutkimuksissa toistuu lähes poikkeuksetta seksityöntekijöiden kokema negatiivinen sosiaali- nen leima, joka liitetään monenlaisiin fyysisen ja psyykkisen terveyden ongelmiin sekä päih- teiden käyttöön. (Benoit ym. 2018, Benoit ym. 2015). Aikaisemmissa tutkimuksissa korostuu myös seksityön dekriminalisaation merkitys seksityöntekijöiden terveyteen. On todennäköistä, että dekriminalisaatio vaikuttaa seksityöntekijöiden terveyteen ja terveyden edistämiseen po- sitiivisesti, koska palveluiden pariin hakeudutaan innokkaammin eivätkä seksityöntekijät syr- jäydy yhteiskunnasta. Dekriminalisaatiolla on vaikutusta terveyteen ja terveyden edistämiseen
liittyvän luotettavan tiedon välittämiseen sekä esimerkiksi kondomien jakamiseen, jotka edis- tävät seksityöntekijöiden terveyttä. (Harcourt ym. 2010.) On todennäköistä, että seksityön ol- lessa laitonta yhteydenotto viranomaisiin tai terveydenhuoltoon pelottaa mahdollisten seuraus- ten vuoksi ja vähentää seksityöntekijöiden hakeutumista palveluiden piiriin.
Rossin ym. (2012) mukaan seksityöhön liittyvät terveysuhat ovat väkivalta, häirintä, infektiot, virtsarakkoon liittyvät ongelmat, stressi, masennus, alkoholi- tai huumeriippuvuus, lateksial- lergia sekä kuolema. Uhkien todennäköisyys riippuu usein taloudellisista ja tilanteellisista läh- tökohdista. Mikäli seksityöntekijä työskentelee katuprostituutiossa alhaisella palkalla, on riski uhkien toteutumiseen suurempi kuin etuoikeutetummassa asemassa olevalla, korkeammin pal- katulla ”escortilla”. Huonommassa taloudellisessa tilanteessa olevat seksityöntekijät ovat haa- voittuvaisempia, eikä heillä ole aina mahdollisuutta neuvotella asiakkaiden kanssa esimerkiksi suojaseksistä.
Seksityöntekijöihin kohdistuu väkivaltaa ympäri maailmaa, ja suurin riski joutua väkivallan kohteeksi on julkisilla paikoilla. Väkivallan riskiin vaikuttaa myös heikoimmassa asemassa olevien seksityöntekijöiden rajallinen mahdollisuus valita asiakkaansa. (Ross ym. 2012.) Vaikka väkivallan kohtaamisen riski on olemassa, eivät kaikki seksityöntekijät kohtaa väki- valtaa. Seksityöntekijät myös kokevat väkivallan eri tavoin, jolloin väkivalta määrittyy yksi- löllisesti. (Skaffari 2010.) Väkivalta ei aina näytä liittyvän asiakkaisiin, vaan esimerkiksi sii- hen, että seksityöntekijöillä uskotaan olevan suuria määriä käteistä rahaa tai huumeita, ja heillä on siksi riski joutua ryöstön kohteeksi. (Ross ym. 2012.) Lisäksi seksityöntekijät saattavat koh- data väkivaltaa toisten seksityöntekijöiden taholta kilpailun seurauksena (Skaffari 2010).
Seksityön vaikutuksesta mielenterveyteen on kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikea sanoa mitään yleistä. On kuitenkin todennäköistä, että riski ja alttius joutua väkivallan uhriksi, stres- saava työ ja salaamisen taakka lisäävät myös riskiä mielenterveyden ongelmiin. Väkivallan uhriksi joutuneilla seksityöntekijöillä on enemmän traumaperäistä stressihäiriötä (Krumrei- Mancuso 2017). Mielenterveyden ongelmat ja sairaudet ovat todennäköisesti riippuvaisia myös seksityön muodosta, ja esimerkiksi katuprostituutiossa seksityöntekijät ovat tyypillisesti kokeneet pitkään jatkunutta hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua, heillä on päihderiippuvuuksia ja jatkuvaa itsetuhoista käytöstä (Carter & Dalla 2006).
Seksityöntekijöiden alkoholin käyttö liittyy muun muassa seksityön toimintakulttuuriin ja lie- veilmiöihin, mutta myös yksilöllisiin valintoihin. Osa seksityöntekijöistä on absolutisteja, osa
käyttää alkoholia hillitysti ja osa runsaammin. Asiakkaat ostavat seksiä usein juhlimistilan- teissa, ja seksityöntekijätkin osallistuvat juhlimiseen. Alkoholilla nostatetaan juhlatunnelmaa ja lievitetään jännitystä, mutta seksityöntekijät saattavat käyttää alkoholia myös lievittääkseen pahaa oloa ja turruttaakseen mieltään, jotta asiakkaita ja seksikokemuksia voitaisiin sietää.
Huumeita saatetaan käyttää lisäämään seksuaalista halukkuutta ja poistamaan seksiin liittyviä estoja. Päihteitä kuitenkin käytetään yksilöllisesti, eri tilanteissa ja eri tavalla, jolloin ei voi yleistää seksityön ja päihteiden käytön liittyvän aina toisiinsa. (Skaffari 2010.)
Aikaisemman tutkimustiedon perusteella oli oletettavaa, että seksityöntekijät eivät halua ker- toa tekemästään työstä terveydenhuollon ammattilaiselle. Kuitenkin Benoitin ym. (2018) mu- kaan suurin osa tutkimukseen osallistuneista seksityöntekijöistä (63 %) oli maininnut tervey- denhuollossa asiasta ainakin kerran. Syitä kertomatta jättämiseen olivat pelko tuomitsemisesta ja huonosta kohtelusta, huoli yksityisyyden kunnioittamisesta ja se, ettei asia kuulunut tai ollut oleellinen asia terveydenhuollon ammattilaiselle. Iso osa kertoneista (40 %) koki terveyden- huollon ammattilaiselta alentavaa suhtautumista. Tärkeintä terveydenhuollossa seksityönteki- jän kohtaamisessa olisi keskittyä asiakkaan kertomaan ongelmaan, ei itse seksityöhön. (Brusila ym. 2020.)
Seksityöntekijät ovat heterogeeninen ryhmä yksilöitä ja kehitettäessä terveydenhuollon inter- ventioita ja palveluita seksityöntekijöiden kaltaiselle marginaaliryhmälle, tulisi kohderyhmä ottaa mukaan kehittämistyöhön nykyistä aktiivisemmin. Kohderyhmän mukaan ottaminen pal- veluiden suunnitteluun ja arviointiin tuottaisi todennäköisesti paremmin tarpeita vastaavia pal- veluita. Monet aikaisemmat tutkimukset näyttävät tarpeen käytäntöjen ja palveluiden kehittä- miselle, joilla voidaan tukea ja edistää seksityöntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. (Chould- hury 2010, Jackson ym. 2007, Putnis & Burr 2020, THL 2013.)
2.7 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista
Kirjallisuuskatsauksen perusteella seksityöntekijöiden terveys ja terveyden edistäminen ovat riippuvaisia muun muassa seksityöntekijän sosioekonomisesta asemasta, maakohtaisesta lain- säädännöstä sekä seksityöhön liittyvän stigman vahvuudesta. Terveyttä ja hyvinvointia ei voida
tarkastella omana ilmiönään, irrotettuna yhteiskunnallisesta kontekstista, vaan esimerkiksi lain- säädäntö ja yleinen asenneilmapiiri vaikuttavat terveyden riskitekijöihin ja avun hakemiseen ongelmatilanteissa. (THL 2013.)
Seksityöhön liitetään paljon erilaisia terveysriskejä, jotka ovat riippuvaisia myös seksityön muodosta. Tyypillisimpiä terveysriskejä ovat erilaiset infektiot, päihderiippuvuus, mielenter- veysongelmat sekä stigmasta johtuva syrjäytyminen. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat seksityöntekijät ovat alttiimpia sekä terveysriskeille että väkivallalle.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto oli laajasti ympäri maailman, eri kulttuureista ja siitä saatiin pintaraapaisu seksityöntekijöiden terveydestä ja terveysriskeistä. Kaiken kaikkiaan seksityön kenttä on laaja-alainen ja monipuolinen ja seksityöntekijät heterogeeninen ryhmä, joiden elä- mäntilanteet ja terveydentila vaihtelevat merkittävästi.
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata seksityöntekijöiden kokemaa terveydentilaa ja sen edistämistä sekä kuvata seksityöhön liittyviä tekijöitä koettuun terveyteen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa seksityöntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien terveys- palveluiden kehittämiseksi.
Tutkimuskysymykset
1. Millaiseksi seksityötä tekevät kokevat terveydentilansa?
2. Millaisia tekijöitä seksityöllä on ollut koettuun terveyteen ja hyvinvointiin?
3. Millä tavalla seksityötä tekevät edistävät omaa terveyttään ja hyvinvointiaan?
4. Millaisia kokemuksia seksityötä tekevillä on terveyspalveluista ja niiden käytöstä?
4 AINEISTO JA MENETELMÄT
4.1 Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmä
Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan laajasti kokonaista joukkoa erilaisia luonnollisissa olosuhteissa toteutettavia tutki- muskäytäntöjä, joissa korostuu ihmisten näkemysten, kokemusten ja tulkintojen tutkiminen ja kuvaus. Tutkimuksen tarkoituksena oli mahdollisimman syvällisen tiedon kerääminen sek- sityöntekijöiden kokemasta terveydentilasta sekä terveyden edistämisen keinoista. Tiedonke- ruumenetelmäksi valittiin yksilöhaastattelu, jotka toteutettiin puolistrukturoituna haastattelu- runkoa hyödyntäen (liite 2). Yksilöhaastattelu sopii aineistonkeruumenetelmäksi tilanteissa, joissa tutkimusaihe on erityisen sensitiivinen, eikä tiedonantaja välttämättä halua keskustella tutkimusaiheesta ryhmässä. Puolistrukturoidussa haastattelussa eli teemahaastattelussa aihepii- rit ovat tiedossa, mutta kysymysten esittämisjärjestys ja tarkka muoto puuttuvat. (Kankkunen
& Vehviläinen-Julkunen 2013, Kvale 2007, Metsämuuronen 2008, Polit & Beck 2006.) Haastattelun etuja on joustavuus. Tutkijalla on mahdollisuus tarkentaa kysymyksiä ja tiedon- antajan vastauksia, palata tarvittaessa aikaisempiin kysymyksiin ja käydä keskustelua haasta- teltavan kanssa. (Hirsjärvi ym. 2008, Tuomi & Sarajärvi 2018.) Ennen varsinaisia tutkimus- haastatteluja testasin haastattelurunkoa tekemällä yhden koehaastattelun. Koehaastattelun jäl- keen pyysin palautetta haastattelun teemoista ja kysymyksistä. En tehnyt haastattelurunkoon enää muutoksia koehaastattelun jälkeen, enkä ole käyttänyt sen tuottamaa aineistoa varsinai- sessa tutkimuksessa mukana.
Jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa oli tiedossa, että haastateltavien saaminen tutkimukseen on haastavaa. Haastateltavien tavoittamiseksi tein yhteistyötä Pro-tukipisteen sekä FTS Finland -verkoston kanssa. Pro-tukipiste on Helsingissä, Tampereella ja Turussa toimiva asiantuntija- organisaatio, joka edistää seksi- ja erotiikka-alalla toimivien ihmisten osallisuutta ja oikeuksia.
Pro-tukipiste tarjoaa matalankynnyksen tuki- ja terveyspalveluja seksityössä mukana oleville ja ihmiskaupparikoksen kohteeksi joutuneille. Pro-tukipiste tarjoaa sukupuolitautitestien ja ro- kotusten lisäksi muun muassa sosiaalipalveluja. Seksityön piirissä toimii ihmisiä, jotka eivät saa näitä palveluja muualta tai eivät halua niitä muualta hakea seksityöhön liittyvän leiman
vuoksi. Pro-tukipiste tavoittaa vuosittain noin 1 500–2 000 seksityöntekijää, joista arviolta 70–
75 % on ulkomailla syntyneitä. (Kontula 2005, Pro-tukipiste 2020, THL 2013.)
FTS Finland on vuonna 2018 perustettu itsenäisten seksityöntekijöiden suomalainen verkosto.
Verkostontarkoituksena on toimia äänenä myös niille seksityötä tekeville ihmisille, jotka eivät pysty omilla kasvoillaan osallistumaan julkiseen keskusteluun, sekä tukea niitä, jotka osallistu- vat keskusteluun yksityishenkilöinä tai verkostoa edustaen. Seksityötä tekevä ihminen voi liit- tyä verkostoon työnkuvasta, kansalaisuudesta ja sukupuolesta riippumatta, mutta uusilta jäse- niltä edellytetään suosittelijaa verkoston turvallisuuden takaamiseksi.Verkosto ylläpitää suljet- tua keskustelufoorumia verkossa. FTS-lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”fair trade sex”.
(FTS 2019.)
Lähetin Pro-tukipisteen yksiköihin saatekirjeen, josta ilmeni tutkimuksen tekijä, tutkimuksen tarkoitus sekä tutkimuksen alustava aikataulu (Liite 3). Pro-tukipisteen työntekijät informoivat asiakkaitaan tutkimuksesta saatekirjeen avulla. FTS Finland -verkoston keskustelufoorumille saatekirjeen välitti foorumin ylläpitäjä, enkä itse ole ollut osallisena foorumin keskusteluissa.
Haastateltavat tutkimukseen valitsin tarkoituksenmukaisesti. Haastateltavilta edellytettiin sek- sipalveluiden myymistä, riittävää suomen kielen taitoa sekä täysi-ikäisyyttä. Sovin kuuden haastateltavan kanssa sähköpostitse ja kahden kanssa tekstiviestitse haastatteluajankohdasta ja -paikasta. Muutamat saamani yhteydenotot seksityöntekijöiltä eivät johtaneet haastatteluihin asti.
Haastattelut toteutin helmi-huhtikuussa 2020. Haastateltavat eivät tutustuneet etukäteen teema- haastattelurunkoon. Koska haastateltavien seksityöntekijöiden löytäminen vaikutti ajoittain hankalalta, olin asiasta yhteydessä FTS Finland -keskustelufoorumin ylläpitäjään, joka muuta- man kerran muistutteli foorumilla tutkimuksesta alkukevään 2020 aikana. Lisäksi osa jo haas- tatteluun osallistuneista seksityöntekijöistä lupasi kertoa tutkimuksesta kollegoilleen. Ongelmia haastateltavien saavuttamiseksi aiheutti todennäköisesti myös koronaviruspandemia, jonka vuoksi Pro-tukipisteen palvelut supistuivat ja asiakaskohtaamiset vähenivät maalis-huhtikuussa 2020.
Haastatteluista neljä toteutettiin Pro-tukipisteen tiloissa ja neljä puhelinhaastatteluna. Ko- ronavirusepidemian vuoksi haastattelut toteutettiin vain puhelimitse 16.3.2020 lähtien. Ennen haastattelun aloittamista pyysin haastateltavilta tietoisen suostumuksen tutkimukseen osallistu- misesta (liite 4) joko kirjallisesti tai puhelinhaastattelun aluksi suullisesti. Lisäksi ennen haas-
tattelua kysyin haastateltavilta taustatiedot (Liite 5). Nauhoitin haastattelut haastateltavien lu- valla kahdelle nauhurille, varsinaiselle nauhurille sekä älypuhelimen sanelimelle. Haastattelut toteutuivat vapaasti keskustellen tutkimukseen valituista teemoista.
4.2 Aineiston analysointi
Aineiston analysoin induktiivisella sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysi määritellään laadulli- sen tutkimuksen analyysimenetelmäksi, jolla dokumentteja voidaan analysoida systemaattisesti ja objektiivisesti. Induktiivinen analyysi etenee aineiston ehdoilla. (Kyngäs ym. 2011.) Induk- tiivinen analyysi on tarpeen erityisesti silloin, kun halutaan perustietoa jonkin ilmiön olemuk- sesta (Eskola & Suoranta 1998). Nauhoitetun aineiston litteroin eli aukikirjoitin tekstimuotoon itse: tekstiä kertyi yhteensä 79 sivua (A4-sivu, fontti Times New Roman 12, rivinväli 1,5).
Haastattelut kestivät keskimäärin 40 minuuttia, vaihtelua oli noin 30 minuutista 50 minuuttiin.
Analyysin ensimmäisessä vaiheessa kuuntelin ja luin aineiston useaan kertaan virheiden mini- moimiseksi ja kattavan yleiskuvan saamiseksi. Tämän jälkeen muokkasin aineiston yleiskie- lelle ja pelkistin siten, että kaikki tutkimuksen kannalta epäolennainen karsiutui pois. Jokaiselle tutkimuskysymykselle luotiin oma tiedosto. Sinne siirrettiin ne sanat, lauseet ja ajatuskokonai- suudet, jotka kuvasivat tutkimuksen tutkimuskysymyksiä. Ilmaisut pelkistettiin edelleen tii- viiksi lauseiksi ja päällekkäisyydet poistettiin. Analyysin seuraavassa vaiheessa pelkistetyt lau- seet ryhmiteltiin samaa ilmiötä käsitteleviin kategorioihin, joista muodostui alaluokkia ja edel- leen yläluokkia ja pääluokkia. Lopulta tutkija sai muodostettua aineistosta sekä tutkimuskysy- myksiin että tutkimuksen tarkoitusta vastaavan synteesin. (Elo & Kyngäs 2007, Kankkunen &
Vehviläinen-Julkunen 2013, Tuomi & Sarajärvi 2018.) Taulukossa 2 on esitetty esimerkki si- sällönanalyysistä ja luokittelusta.
Taulukko 2. Esimerkki sisällönanalyysistä ja luokittelusta
ALKUPERÄINEN ILMAISU PELKIS- TETTY ILMAISU
ALA- LUOKKA
PÄÄ- LUOKKA
YHDISTÄVÄ LUOKKA
”Hyväksi. Tällä hetkellä. Mulla ei oo mitään vakavia perussairauksia. Mulla ei oo sellaisia rajoitteita elämiselle, jotka haittaisivat olemista tai tekemistä.
Katson, että mulla on hyvä terveys.”
”Tällä hetkellä mun terveydentila on ihan hyvä. On ollut vähän flunssaa, oletettavasti koronavirus iskenyt, mutta muuten on kyllä hyvä.”
”Hyväksi. Ei oo perussairauksia ja lii- kuntaakin harrastan ja syön suht ter- veellisesti. Aina on tietysti parantami- sen varaa mutta hyväksi.”
”Fyysinen erittäin hyvä. Henkinen hyvä. Ei nyt ihan täydellinen. Mä ur- heilen paljon. Mulla on hyvä kunto. Ei oo mitään perussairauksia. Siinä kai on se fyysinen puoli. No henkinen puoli.
Mä koen olevani ihan onnellinen tällä hetkellä.”
”Tällä hetkellä ehkä psyykkinen puoli prakaa vähän sen takia, että työkuorma on niin valtava. Mutta se ei johdu tästä huoran työstä vaan ihan siviilipuolen työstä, että väsymystä on ilmassa.
Muuten oikein hyvä.”
”Mä koen kyllä tosi hyväksi oikeas- taan. Mulla ei oo mitään sairauksia, hyvä kunto. Mulla on jotain mielenter- veysongelmia, mutta mulla on masen- nuslääkkeet ja ne toimii tosi hyvin ja oon menossa terapiaan.”
Hyvä tai erittäin hyvä terveyden- tila, ei vakavia perussairauksia ja hyvä fyysinen kunto. Mahdol- lisia psyykkisen terveyden on- gelmia hoide- taan lääkityk- sellä ja psykote- rapialla.
Ei vakavia perussai- rauksia tai pitkäaikaista vaivaa.
Hyvä tai erit- täin hyvä ter- veys
Terveyden koke- mus
”Kohtalaiseksi. En oo kokopäiväisesti, 40 tunnin työviikkoa ikinä kovin pit- kään jaksanut tehdä. Sitten mulla tulee aika paljon erilaisia oireita. Niin fyysi- siä kuin psyykkisiä. Niin sen takia koh- talainen eikä hyvä. Yhteensä siitä tulee sellainen paketti mikä vähän rajoittaa jaksamista ja pystymistä. Tavallaan sii- hen nähden, et on ollut huonompikin, kuin mitä se on tällä hetkellä. Ja taval- laan näillä diagnooseilla vois olla toki paljon huonomminkin.”
Kokopäivätyö ei mahdollinen, fyysisiä ja psyykkisiä vai- voja. Oireet vai- keuttavat arki- elämää ja asioi- den hoitamista.
Fyysiseen ja/tai psyyk- kiseen ter- veydentilaan vaikuttavia sairauksia tai diagnooseja.
Kohtalainen terveys
5 TULOKSET
5.1 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot
Tutkimukseen osallistui kahdeksan seksityöntekijää, joista nuorin oli 27-vuotias ja vanhin 45- vuotias. Haastateltujen seksityöntekijöiden keski-ikä oli 35,8 vuotta. Vastaajat olivat työsken- nelleet seksityössä vajaasta vuodesta lähes kymmeneen vuoteen. Kaikilla haastatteluun osallis- tuneilla oli vähintään toisen asteen koulutus ja lähes jokaisella korkeakoulututkinto. Kaikki tut- kimukseen osallistuneet seksityöntekijät kertoivat hankkivansa asiakkaat internetin kautta. Tut- kimukseen osallistuneiden taustatiedot on esitetty taulukossa 3.
Taulukko 3. Tiedonantajien taustatiedot (n=8)
Taustatiedot n
Sukupuoli
nainen 7
mies 1
muun sukupuolinen 0
en halua kertoa 0
Ikä
25–29 1
30–34 1
35–39 5
40–44 0
45–49 1
Siviilisääty
naimaton 3
naimisissa 2
rekisteröidyssä parisuhteessa 0
eronnut 3
leski 0
muu, mikä 0
Koulutus
peruskoulu 0
lukio 1
ammattikoulu tai opistoaste 0
ammattikorkeakoulu 5
yliopisto 2
muu, mikä 0
Minkälaisessa toimintaympäristössä työskentelet/hankit asiakkaita?
internet 8
Kuinka kauan olet tehnyt seksityötä?
0-1 vuotta 5
2–5 vuotta 1
6–10 vuotta 2
5.2 Terveyden määritelmä ja seksityöntekijöiden kuvaus terveydentilastaan
Terveyden määritelmä
Tutkimukseen osallistuneet seksityöntekijät käsittivät terveyden kokonaisuudeksi, joka kattaa niin fyysisen kuin psyykkisenkin terveyden. Ihminen kuvattiin psykofyysissosiaaliseksi koko- naisuudeksi, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat kaikkeen. Osa vastanneista seksityöntekijöistä käsitti terveyden enemmän sairauden puuttumiseksi tai toimintakyvyksi. Terveys koettiin myös tärkeäksi arvoksi ja näin ollen siitä huolta pitäminen oli tärkeää.
”Ihminen on kuitenkin psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, kaikki osa-alueet vaikuttaa kaikkeen. Ja fyysinen stressi näkyy henkisenä stressinä ja toisinpäin.” (H6)
”Terveys on minulle sitä, että olen toimintakykyinen. Pystyn tekemään työtäni ja pys- tyn huolehtimaan itsestäni. Sekä fyysinen puoli että psyykkinen puoli, että molemmat on kasassa.”(H4)
”Mä ajattelen sen kahtena osana, se on paitsi sairauden puuttumista niin sitä, että voi hyvin. Ensisijaisesti ehkä se on kuitenkin se, ettei sairasta mitään. Ja sitten kuitenkin on melkein yhtä tärkeetä, että kokee itse voivansa hyvin niin fyysisesti kuin psyykkisesti- kin.” (H5)
Terveyden kokemus
Seksityöntekijät kokivat oman fyysisen terveydentilansa pääasiassa erittäin hyväksi tai hyväksi.
Määritellessään fyysistä terveydentilaansa, koettiin oleellisina asioina vakavien perussairauk- sien puute, hyvä fyysinen kunto sekä kyky selviytyä arkipäivän normaaleista asioista. Heiken- tävästi psyykkiseen terveydentilaan vaikuttivat muun muassa mahdolliset mielenterveyden häi- riöt tai oireet, esimerkiksi ahdistus ja masennus. Psyykkisen terveyden ongelmiin oli haettu apua niin lääkkeistä kuin psykoterapiastakin, ja niistä koettiin saaneen hyötyä.
”Mulla ei oo mitään vakavia perussairauksia. Mulla ei oo sellaisia rajoitteita elämi- selle, jotka haittaisivat olemista tai tekemistä. Katson että mulla on hyvä terveys. ” (H5)
”Mä koen kyllä tosi hyväksi oikeastaan. Mulla ei oo mitään sairauksia, hyvä kunto.
Mulla on jotain mielenterveysongelmia, mutta mulla on masennuslääkkeet ja ne toimii tosi hyvin ja oon menossa terapiaan.”(H2)
”Hyväksi. Ei oo perussairauksia ja liikuntaakin harrastan ja syön suht terveellisesti.
Aina on tietysti parantamisen varaa mutta hyväksi.”(H8)
5.3 Seksityön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin
Seksityön koettiin vaikuttavan terveyteen ja hyvinvointiin hyvin eri tavoin. Vaikutukset olivat niin myönteisiä kuin kielteisiä (Kuvio 1.) Vaikuttavia tekijöitä olivat taloudellinen tilanne, su- kupuolitaudit, psyykkinen ja fyysinen terveys sekä henkisen ja fyysisen väkivallan uhka. Toi- saalta muutama tutkimukseen osallistunut seksityöntekijä kertoi, ettei seksityö ollut vaikuttanut terveyteen millään tavalla. Erityisesti koettiin, ettei työ vaikuttanut juurikaan fyysiseen tervey- teen.
”Suoranaisestihan mä en katso, et mun työ vaikuttaisi omaan terveyteen oikeas- taan millään tavalla. Mä teen suunnilleen samoja asioita mitä tekisin muutenkin.
Mut siinä on nyt raha mukana.”(H5)
”En koe, että tää olisi vaikuttanut mun terveyteen mitenkään. Ja mä oon koko ajan sitä tunnustellut. Ja kysynyt sitä itseltäni tosi usein.”(H1)
Hyvä taloudellinen tilanne
Tutkimukseen osallistuneet seksityöntekijät kuvasivat, että seksityöstä saatu hyvä ansiotaso pa- rantaa terveyttä. Hyvän taloudellisen tilanteen koettiin helpottavan terveellisten valintojen te- kemistä esimerkiksi ruokakaupassa. Lisäksi hyvä ansiotaso koettiin merkittäväksi harrastusten valinnassa, ja sen koettiin siten edistävän terveyttä ja vaikuttavan positiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa myös hankkimaan erilaisia terveys- ja hyvinvointipalveluita.
”Mulla on rahaa, niin mulla on varaa käydä niissä harrastuksissa missä mä ha- luan.”(H2)
”Toki taloudelliseen hyvinvointiin se on auttanut jonkun verran. Mulla on ehkä parem- mat resurssitkin huoltaa omaa terveyttäni sen takia, että mulla on paremmat tulot.”(H5)
”Positiivinen vaikutus on ollut se, että on ollut varaa käyttää yksityistä terveydenhuol- toa. Ja tällaisia ehkä enempi hyvinvointipalveluita. Kaikki hierojat ja osteopaatit, ne jäisivät muuten väliin.”(H7)
Sukupuolitaudit
Seksityöntekijät korostivat suojaseksin merkitystä, ja suurin osa tutkimukseen osallistuneista piti huolta säännöllisestä sukupuolitautien testauksesta. Seksityöllä koettiin olleen positiivista vaikutusta testeihin hakeutumisessa. Genitaaliherpeksen oli saanut seksityöstä muutama vas- taajista. Lisäksi seksityöntekijät toivat negatiivisena vaikutuksena esiin riskin sairastua papil- loomaviruksiin ja sen myötä kohdunkaulansyöpään lukuisten partnerien vuoksi. Myös kondo- min rikkoutuminen aiheutti huolta ja oli syy hakeutua sukupuolitautitesteihin.
”Mä käyn säännöllisemmin tautitesteissä. Siinä on sellainen selkeä positiivinen vaiku- tus.”(H5)
”Mitä haittaa terveydelle seksityöstä voi olla, niin toki kohdunkaulan syövälle altistaa, kun on lukuisia partnereita. Ja noille papilloomaviruksille. Tai herpes. Genitaaliher- peksen olen saanut tämän seitsemän vuoden aikana jostakin. No nyt se on, syön siihen estolääkitystä.”(H7)
”Seksialalla on ihan omia terveysjuttuja. Fyysisiä juttuja. Esim. just sukupuolitaudit. Ja herpes on sellainen, mikä oli syksyllä aika pitkään. Pari kuukautta aiheutti ongel- mia.”(H6)
”Mulla on yks sellainen tilanne ollut, että on mennyt kortsu rikki. Siitä se tuli, et pitää jossain vaiheessa käydä testissä.”(H3)
Psyykkinen terveys
Seksityön koettiin vaikuttavan psyykkiseen terveyteen positiivisesti ja negatiivisesti. Muutamat vastaajat kertoivat, että he olivat saaneet seksityöstä rohkeutta omien rajojen asettamiseen ja sen vaikutus näkyi myös muualla elämässä itsekunnioituksena ja jämäkkyytenä.
”Se on vaikuttanut mun kykyyn asettaa rajoja. Mun on ollut vaikea sanoa ei ja pistää rajoja, niin mä olen opetellut sitä tässä työssä. Se on ollut pakko ja sit se on siirtynyt myös muuhun elämään, oon saanut sellaista jämäkkyyttä.” (H1)
Itsetunnon koettiin parantuneen seksityön myötä, ja myös sen vaikutus näkyi koko elämässä voimaantumisena. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet seksityöntekijät kertoivat, että asiak- kaille tuotettu hyvinvointi edistää myös omaa psyykkistä hyvinvointia.
”Olen voimaantunut ihan valtavasti tästä ja saanut itsetuntoa ja se kaikki on toki sitten vaikuttanut siihen, miten itsensä näkee ja kokee. Eli sanotaanko, että positiivisia vaiku- tuksia sille puolelle.”(H4)
”Omaa mielenterveyttä ja omaa hyvinvointia edistää, kun näkee, että voi tarjota ihmi- sille sellasta palvelua, mitä he selkeästi haluaa ja voisi sanoa, et jotkut jopa tarvii. Niin se tulee silleen välillisesti myöskin omaan hyvinvointiin. Asiakkaissa näkyvä hyvin- vointi.” (H5)
”Muutenkin mä koen et mä saan tästä enemmän. Saan siitä mielihyvää, kun mä annan hyvää palvelua asiakkaille. Et kun saan toiselle mielihyvää aikaseksi.”(H1)
Seksityö koetaan psyykkisesti raskaaksi ja stressaavaksi. Erityisen raskaaksi seksityöntekijät kokevat salailun ja valehtelun lähimmille ihmisille. Monet vastaajista kokevat elävänsä täysin kaksoiselämää ja ainakin jossain määrin pelkäävät paljastuvansa. Paljastumisen pelättiin ai- heuttavan ongelmia esimerkiksi lapsille ja muille perheenjäsenille.
”Mä elän täysin kaksoiselämää. Mä oon tosi avoin ihminen ollu aina ja sellainen, jolla ei oo salattavaa, niin tää on aika suuri muutos mun tapaan elää. Niin kyllähän se vai- kuttaa psyykeeseen. Kyllä se lisää stressiä.”(H1)
”Se mikä on ehkä raskainta, on salaaminen ja valehteleminen. Et joutuu läheisille ih- misille valehtelee ja salaamaan asioita niin on henkisesti raskasta. Ja sotii jotenkin vas- taan omaa moraalisia tai eettisiä ihanteita. Millainen haluaisi olla. Ja tietysti salaami- nen ja valehteleminkin ylläpitää sellaista kaksoiselämää. (H7)
”Musta tuntuu, et kun on sitä stigmaa ja mä oon tosi paljon valehdellut ihmisille mitä mä teen ja miten mä elän. Musta se on ollu ihan hirveen kuormittavaa. Musta se on ollu pahinta tässä koko hommassa.” (H2)
Salailun lisäksi stressiä ja kuormitusta seksityöhön aiheuttaa työn intensiivisyys ja kokemus siitä, että työssä pitää olla täysillä läsnä koko ajan. Muutama vastaaja koki itsensä introvertiksi, jolloin täysillä läsnä oleminen oli raskasta. Myös uusien asiakkaiden tapaamisesta aiheutuva
jännitys on pitkän päälle kuormittavaa, joskin tilanteen koetaan helpottavan, kun seksityötä te- kee pidemmän aikaa ja työstä tulee enemmän rutiinia.
”Joskus mietittiin sitä, mikä tekee seksityöstä erityisen stressaavan verrattuna muihin duuneihin. Ja päädyttiin siihen, että se on varmaan se, että täytyy olla korkealla vireys- tasolla, täytyy olla niin täysillä läsnä koko ajan. Niin se on henkisesti tosi rasittavaa.
Varsinkin tällaiselle introvertti-ihmiselle ylipäänsä se, et ollaan niin vahvasti läsnä ja hereillä asiakaspalvelutyössä. Niin se on stressaavaa.” (H6)
”Uusien asiakkaiden tapaaminen, se on jännittävää. Kun oon introvertti ja vähän epä- sosiaalinen. Siitä tulee oma pieni stressi. Mutta luulen, että siihen tottuu. Ja kaikissa töissä nyt on jonkinlainen stressitekijä aina.”(H3)
”Työ on myös aika stressaavaa. Verrattuna moneen muuhun työhön. Niin se ehkä vaatii sellaista omaa rauhoittumista ja pitää ehkä enemmän kiinni omasta jaksamisesta hen- kisesti.”(H6)
Fyysinen terveys
Fyysiseen terveyteen seksityöllä oli myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia. Myönteistä oli se, että seksityö oli tuonut kehotietoisuutta ja työ itsessään kannustaa pitämään huolta fyysisestä kun- nosta ja terveydestä.
”Ehkä mulla tietyntyyppinen kehotietoisuus kehittynyt. Et miten mä hoidan, vaikka sek- sin silleen, et se on fyysisesti mulle mukavaa, ettei oo mitenkään epämukavaa ja mä aika reippaasti vaihdan omaa asentoa tai asiakkaan asentoa.” (H2)
”Ehkä fyysisen terveyden osalta, että tekee mieli pitää itsestään huolta. Jotta olisi hyvää kauppatavaraa niin sanotusti. Ja et harrastaa liikuntaa ja pyrkii elämään terveellisesti.
Jotta olis sitten fyysisesti hyvännäköinen.”(H8)
Tutkimukseen osallistuneet seksityöntekijät kokivat työn vaikuttaneen myös kielteisesti fyysi- seen terveyteen. Vastaajat kertoivat nivelvaivoista ja -rasituksista sekä lisääntyneistä flunssista.
Koronaviruspandemia aiheutti huolta muun muassa juuri siitä syystä, että tyypillisesti erilaiset virusflunssat ja kausitaudit koettiin työssä helposti tarttuvina.
”Välillä on ollut jotain nivelkipuja, mitkä varmaan liittyy ihan suoraan, kun polvet ja lonkat, leuat ja ranteet välillä rasittuu, mutta ne on ollu sellaisia ohimeneviä. Jokaisessa
työssä on omat rasitustekijänsä. Ne on tässä työssä ne nivelet mitkä välillä joutuu ko- ville.” (H7)
”Negatiivisia vaikutuksia ehkä se, että flunssia on ollut selkeästi enemmän sen ajan, kun on tehnyt seksityötä. Et varmaan tollaset herkästi tarttuvat kausitaudit tarttuu, mikä tietysti nyt kovasti mietityttää tämänhetkisessä maailmantilanteessa.”(H7)
”Noi tollaset flunssat ja tarttuvat taudit on selkeimpiä…niinku miinuspuoli.”(H7)
Fyysinen ja henkinen väkivalta
Seksityö Suomessa koettiin turvalliseksi, sillä kukaan vastaajista ei ollut kokenut fyysistä väki- valtaa. Kuitenkin fyysisen väkivallan riski tiedostettiin hyvin, ja suurin osa oli miettinyt erilai- sia toimintatapoja fyysisen väkivallan ehkäisyyn. Myös henkinen väkivalta oli harvinaista, mutta sitä oli koettu painostuksena suojaamattomaan seksiin.
”Kyllä koen (turvalliseksi). En oo kertaakaan kohdannut edes etäisesti uhkaavaa tai muuten pelottavaa tai arveluttavaa tilannetta. Ei oo minkäänlaista turvallisuutta vaa- rantavaa tilannetta ollut.” (H5)
”Fyysistä uhkaa ei oo ollut. Suomi on maailman turvallisin maa ehdottomasti, Suomi on maailman paras maa tehdä seksityötä. Täällä on tosi rauhallista ja tosi vähän väki- valtaa. Ihmiset on tosi asiallisia ja kohteliaita.” (H6)
”Mä kuulun siihen etuoikeutettuun vähemmistöön, joka pystyy tekee seksityötä tosi tur- vallisesti. Ja esimerkiksi mulla on niin korkeat hinnat, että se vaikuttaa heti siihen mil- laisia asiakkaita mulla on. Mä oon kokeillut halvemmilla hinnoilla. Niin se vaikuttaa välittömästi siihen millaisella asenteella asiakkaat tulee. Ja sellaisia epämiellyttäviä tilanteita tulee heti enemmän, kun laskee hintoja.”(H6)
”Yks tilanne oli missä asiakas tosi sinnikkäästi painosti yhdyntään ilman kondomia.
Niin se oli tosi ahdistava. Siitä jäi tosi pitkäksi aikaa tosi loukattu ja nöyryytetty olo. Ei hän pakottanut, et ei siinä fyysistä pakottamista tapahtunut. Mutta se painostami- nen.”(H7)
