Bruno Latour – modernin ja postmodernin tuolla puolen
Jaakko Husa & Juha Suoranta
H a lin k ir ja llisen syn t ym ä pä ivä n ym pä r ille on r a k en n et t u Cyber fest -t a pa h t u m a , jossa u u dest a in for m a a t iot ek n olo- gia st a kiin n ost u n eet t eor eet ikot ja vir t u a a livelh ot m iet t ivä t u lja st a u u t t a m a a ilm a a . La t ou r on it seoik eu t et u st i m u k a - n a h ybr idein een , m on st er ein een , t iedon ver kost oin een , Ar a - m iksin een (1996) ja t iet een sosiologioin een . H ä n en viest in sä n ä yt t ä ä oleva n selvä : va ik k a H a l on jo syn t yn yt vir t u a a - lim a a ilm a n m et a for a n a , m eillä on vielä a ika a m u u t t a a t a - pa h t u m ien k u lk u a – k a ik k ih a n a lk a a va st a 2001!
Br u n o La t ou r on er ä s viim e vu osien m ielen kiin t oisim pia a ja t t elijoit a filosofia ssa yleen sä ja t iet een t u t kim u ksen a lu - eella er it yisest i. Tä h ä n r a n ska la iseen a ja t t elija a n ei t iet ees- t ä k ä yt ä vä ä k esk u st elu a seu r a a va su om a la in en k a a n lu k i- ja k u n t a ole voin u t vä lt t yä t ör m ä ä m ä st ä . Su om a la isen so- siologian piirissä Latourin ideoita on yhtenä viimeisimmistä soveltanut Markku J outsenoja väitöskirjassaan (1996). Myös Seppo Ra isk i (esim . 1991) on t iet een t u t k m u k sissa a n k ä si- tellyt Latourin ajattelua. Monien kotimaisten tiedepoliittisia k ir joit u k sia ju lk a isevien leh t ien sivu illa on viim e vu osin a kä yt y va r sin vilkka a st i t iet een filosofist a kesku st elu a . Lä - h in n ä va st a k k a in ova t olleet er ila iset r ea list iset ja a n t i- r ea list iset a r gu m en t it sek ä filosofia n et t ä lu on n on - ja ih - m ist iet eiden per u sk ysym yk sist ä . Tä h ä n k esk u st elu u n La - t ou r in a ja t u k set t u ova t om a n per soon a llisen lisä n sä .
La t ou r t u li t u n n et u ksi t iet een t u t kija n a , er it yisest i t oim i- essa a n yh t eist yössä E din bu r gh in k ou lu k u n n a n edu st a ja n St eve Woolga r in ka n ssa . H eidä n a lu n per in 1979 ilm est yn yt yh t eist eok sen sa L aboratory L ife (1986) h er ä t t i a ik a n a a n r u n sa a st i k esk u st elu a , sek ä va st a k r it iik k iä et t ä pu olu s- t u spu h eit a . La t ou r in t iet een filosofin en t a u st a on r ela t ivis- t isessa t iet een sosiologia ssa , jossa t iet eellisen t u t kim u ksen tuotta ma a tietoa ta rka stella a n suhteessa tiedemiesten muo- dost a m iin k u lt t u u r eih in , t a i k u t en t ä ssä yh t eydessä olisi m u odika st a sa n oa , h eim oih in . Su u n t a u s kor ost a a t iet eellis- t en “fa kt ojen ” kon st r u kt iivist a lu on n et t a . Tosia sioin a esit et - t ä vä t seik a t t eh dä ä n t a i t u ot et a a n u sein k a a n t ä t ä t iedos- t a m a t t a eik ä n iin k ä ä n löydet ä . Su u n t a u k sen er ä s per u s- oiva llu s on sovelt a a a n t r opologist a lä h est ym ist a pa a t ie- t een t u t k im u k seen – t ä st ä m yös h eim om et a for a t .
La t ou r in a ja t t elu on h er ä t t ä n yt Su om essa (k in ) n ä r ä ä ja filosofisia pu ist a t u k sia n im en om a a n t iet eellist ä r ea lism ia edu st a vien jou kossa . E r it yisest i m a in it t a koon Ilkka Niin i- lu odon esit t ä m ä kr it iikki (esim . 1992), jossa ilm eisen t iet oi- sest i kä r jist et ä ä n t iedon sosiologia n va h va n oh jelm a n t odel- lisu u t t a koskevia vä it t eit ä . E r it yisen m ielen kiin t oisia r ea k- t ioit a on n ä yt t ä n yt t u ot t a va n La t ou r in u u sin kir ja We h ave
n ever been m od ern (1993). E sim er k ik si P els (1995) k a t soo, et t ä La t ou r in k ir ja on ilm a n m u u t a k la ssik k o, m u t t a va in m ikä li t er m i m ä ä r it ellä ä n u u delleen n ega t iivisessa kon n o- t a a t iossa .
Su h t a u t u ipa La t ou r iin sit t en m it en t a h a n sa , h ä n en a ja t - t elu n sa va iku t t a a sillä t a voin m ielen kiin t oiselt a ja om a pe- r ä iselt ä , et t ei sit ä pyst y oh it t a m a a n m ist ä ä n t iet een filoso- fisest a lä h t ökoh da st a . Ku n jo La t ou r in t eokset T h e Pasteu - rization of Fran ce (1988) ja S cien ce in Action (1987) a ih eu t - tivat vilkasta keskustelua, voi Latourin uusimpia teoksia ar- vioida n ä ist ä kir joist a syn t yn yt t ä kesku st elu t a u st a a va st en . Toisa a lt a k ä ydyn deba t in k r iit t in en sä vy, t oisa a lt a t a r ve ek splik a a t ioih in ja edelleen k eh it t elyyn on ollu t ilm eisen su u r i va ik u t in W e h ave n ever been m od ern -k ir ja n (WN M) k ir joit t a m iselle.
Kit eyt et yst i La t ou r yr it t ä ä u u dessa kir ja ssa a n et siä r a t - ka isu a – m oder n in pu olu st u st en ja post m oder n ism in h yök- kä yst en vä lim a a st ost a – kysym ykseen t odellisu u den kon s- tituutiosta. Seuraavassa katsaus Latourin ajatteluun tämän viim ea ik a isen t u ot a n t on k esk eist eok sen (WN M) k a u t t a . Kysym ys ei siis ole m a ssiivisella viit ea ppa r a a t illa va r u st e- t u st a La t ou r -a r t ik k elist a , va a n va ik u t elm a llisest a ja va li- k oiva st a esit t elyst ä .
Burgundin Latour eli “oletko juonut Latouria?”
La t ou r k er t oo h a a st a t t elu ssa a n a in oa n a a m bit ion a a n ole- va n , et t ä sa m a lla m ielih yvä llä ku in ih m iset sa n ova t n a u t t i- n een sa vu oden 1992 Lou is La t ou r vu osik er t a a , sa n oisiva t h e lu ken een sa La t ou r ia vu odelt a 1992. La t ou r on syn t yn yt viin in viljelijä n poika n a Ra n ska n m a a seu du lla , Bu r gu n din a lu eella . Aka t eem iset oppin sa h ä n on h a n kkin u t Dijon issa eikä t a u st a n sa pu olest a ku u lu É cole Nor m a le Su pér ieu r e’n it seoik eu t et t u jen in t ellek t u ellien k er m a a n .
La t ou r ei pidä it seä ä n per in t eisen ä r a n sk a la isen a in t el- lek t u ellin a , va a n sa n oo pik em m in k in vier a st a va n sa r a n s- ka la ista kä sitystä intellektuelleista . Erityisesti La tour moit- t ii sit ä , et t ä Ra n ska ssa joka isen a idon in t ellekt u ellin on r a - ken n et t a va m a a ilm a n sa a lu st a , sillä ku ka a n ei lu e ket ä ä n (t oist a ). P a r iisila iska h viloissa t a pa h t u va h en gen viljely on - kin La t ou r in m u ka a n pelkä st ä ä n a m er ikka la isille t iede- ja m u ille t u r ist eille t a r jot t u m yyt t i, sillä t osia sia ssa “ever yon e is sca t t er ed. N o on e r ea ds a n yon e else.” (Cr a wfor d 1993, 249.)
Professori Latourin ranskalaisittain intonoitu englanti kaikuu Levis Faculty Centerin luentosalissa University of Illinoisissa Urbana-Champaignissa. On vuosi 1997, maalis- kuun 14. päivä. Mikä on tuonut Bruno Latourin tähän tilaan? Vastauksena on Arthur C.
Clarken tieteiskirjan Space Odyssey 2001:n keskushahmo, tietokone Hal:
“I am a HAL Nine Thousand computer Production Number 3. I became
operational at the HAL Plant in Urbana, Illinois, on January 12, 1997.”
Myös ra nskalainen yliopistoma a ilma on La tourin mukaan r a ken t u n u t ka ksija koisest i. Toisa a lt a yliopist ot oim in t a on n iin ä ä r im m ä isen h u on ost i or ga n isoit u a , et t ä sen la a du n a r vioin t i on k ä yt ä n n össä m a h dot on t a . Toisa a lt a disiplii- n it t öm yys a n t a a m a h dollisu u den kla ssiseen a ka t eem iseen it sem ä ä r it t elyyn – ja joillekin m yös om a a n a ja t t elu u n . La - t ou r it se vier a st a a vier a sm ä ä r ä yt yn yt t ä t oim in t a a , k u t en m yös La t ou r in a r vost a m a Mich el Ser r es. La t ou r in viim ea i- ka isen a ja t t elu n su h t een Ser r esin r ooli on m er kit t ä vä . Mu u - t a m a vu osi sit t en h e ju lk a isiva t yh dessä m ielen k iin t oisen kesku st elu kir ja n (Ser r es & La t ou r 1992). La t ou r on t eh n yt yh t eist yöt ä m yös Mich el Ca llon in k a n ssa (1981, 1992).
Ser r esin a ja t u s lu on t osopim u k sest a t u lee h yvin lä h elle n iit ä per u st eem oja , joit a La t ou r on keh it ellyt WNM-kir ja s- sa a n . Ku n H obbes, Lock e ja Rou ssea u pu h u va t yh t eisk u n - t a sopim u ksest a , kor ost a a Ser r es (1994, 65) sit ä , et t ä ih m i- sen ja lu on n on vä lin en su h de on jä r jest et t ä vä u u dest a a n . Ta rvita a n uudenla inen luontosuhde,
joka perustuu symmetriseen, tasapai- n oiseen ja sym bioot t iseen olem a ssa - oloon . H er r u u ssu h t eest a t u lee S er - r esin m u k a a n siir t yä va st a vu or oi- su u den , m iet isk elyn ja k u n n ioit u k - sen m ä ä r it t ä m ä ä n t a pa a n olla m a a - ilm a ssa .
Ser r esin a ja t u s olisi ollu t k a u h is- t u s esim er k ik si Lock elle, jok a t eok - sessa a n T u tk ielm a h allitu svallasta (V lu k u ) k or ost a a – osin t eologisin a r gu m en t ein – lu on n on oleva n ih - m ist en kä yt ön koh t eeksi t a r koit et t u it seisa r vot on m a t er ia va r a st o. Myös va lt a osa 1900 -lu vu n a r vosu bjek t i- vism in n im een va n n ovist a et iik a n h a r r a s t a jis t a k ok ee s er r es ilä is -la - t ou r ila isen a r gu m en t a a t ion lu u lt a - va st i lä h in n ä h ölm ist yt t ä vä n ä .
La t ou r ia vieh ä t t ä ä er it yisest i Ser - resin tietoinen epä kriittisyys. La tou- r in m u k a a n Ser r es ei ole k r iit t in en ajattelija, jos tällä viitataan Kantista a lka n eeseen t iedon per u st a n kr it iik- kiin . “It is wit h Ka n t ia n ism t h a t ou r Con st it u t ion r eceives it s t r u ly ca n o- n ica l for m u la t ion ,” kir joit t a a La t ou r (1993, 56). Ser r es ei n ä et u sk o, et t ä Ka n t in k oper n ik a a n ist a k u m ou st a olisi koskaan tapahtunutkaan: todel- lis u u d es s a em m e k os k a a n ole t u l- leet ka a n er ot et u iksi m en n eisyydes- t ä . La t ou r (1993, 76-79) pu k ee t ä - m ä n Ser r esin a ja t u k sen oh jelm a lli- seen m u ot oon ja pu h u u koper n ika a -
n isest a va st a va lla n ku m ou ksest a . Sen keskeisim piä ideoit a on h ylä t ä pu h t a iden ka t egor ioiden ka u t t a t a pa h t u va lu on - n on ja yh t eisku n n a n er ot t a m in en . Va st a va lla n ku m ou ksen idea n a on et siä u u t t a selit ysper u st a a n ä iden ka h den ka t e- gor ia n vä liselt ä a lu eelt a .
Tieteensosiologi laboratoriossa
La t ou r in t ie on k u lk en u t vier a it a k u lt t u u r eit a t u t k iva st a a n t r opologia st a lä n sim a isen t ek n is-r a t ion a a lisen k u lt t u u - r in keh don , la bor a t or ion , h a va in n oin t iin . Tiedon sosiologia n per u soh jelm a n a on a lk u ja a n ollu t t u t k ia ja t oden t a a n s.
peh m eä n t a i yh t eisku n t a t iet eiden t u ot t a m a n t iedon yh t eis- kunnallista määräytyneisyyttä (tiedonsosiologian klassisista per u sk ysym yk sist ä k s. P ir t t ilä 1993, er it . lu k u 3.). Tä m ä n en em m ä n t a i vä h em m ä n it sest ä ä n selvä n vä it t een m yös t ie- t eelliset r ea list it pyst yvä t h yvä ksym ä ä n : yh t eisku n t a t iede ja n iissä t u ot et t u t iet o on a in a ih m ist en t ekem ä ä (ks. esim . Niin ilu ot o 1990, 67). Tiet eelliset r ea list it m u ist a va t ku it en - k in t ä ssä yh t eydessä k or ost a a , et t ä k on st r u oit u n eisu u s ei koske m a a ilm a a it seä ä n (P opper in m a a ilm a 1:n m ielessä ):
sen on vä lt t ä m ä t t ä olt a va em er gen t ist i m eist ä r iippu m a t on . H u om a t t a va st i va ikea m piin pu lm iin jou du t a a n , ku n t ie- don sosiologiseen t a r k a st elu u n ot et a a n t u t k im u sk oh t eit a , jot k a n ä yt t ä vä t oleva n m eist ä ja t oim in n a st a m m e r iippu - m a t t om ia , t s. lu on n on objekt eja . Tiedon sosiologia n t iet een - t u t kim u kseen keskit t yn yt “va h va oh jelm a ” pyr kii pu r eu t u - m a a n n im en om a a n lu on n on t iet eellisen t iedon t u ot a n n on lä h t eille. Lu on n on t iet eiden koh de, t oisin ku in yh t eisku n t a - t iet eid en , va ik u t t a a ep ä ilem ä t t ö- m ä n objekt iiviselt a , koska se n ä yt - t ä ä eksist oiva n m eist ä r iippu m a t t a . Rela t ivist is-kon st r u kt ion ist in en t ie- t een sosiologi voi va lit a t ä ssä t ila n - t eessa ka h den er i t a va lla pa in ot t u - n een lin ja n vä lilt ä . Rea list in en kon - st r u kt ion ist i ka t soo, et t ä t iet eelliset t osia sia t ik ä ä n k u in löydet ä ä n u u - delleen esim er kiksi la bor a t or iossa . Ir r ea list in en kon st r u kt ion ist i pu o- lest a a n k a t soo, et t ä t iet eelliset to- siasiat ovat pelkkää inhimillisen t oi- m in n a n t u lost a . (Ks. Ku sch 1993, 159-160.) Ir r ea list ille lu on n on ja t o- dellisu u den k a t egor ia t ova t it ses- sä ä n t u loksia er ila isist a m a a ilm a n lu on n et t a koskevist a sopim u ksist a . La t ou r ia on t ä ssä ja ot t elu ssa vai- kea sijoittaa kumpaakaan ryhm ä ä n . E sim . Niin ilu ot o (Vu or io & Lim n ell 1996, 108) pit ä ä La t ou r in t iet een - t u t k im u k sen pä ä t eesin ä sit ä , et t ä
“t iet eelliset t eor eet t iset en t it eet it kon st r u oida a n la bor a t or ioissa . Nii- t ä ei siis ollu t olem a ssa en n est ä ä n va a n n e syn t yvä t sen k esk u st elu n kuluessa, jota tutkijat harjoittavat.”
Tä st ä ei ku it en ka a n joh du t a on t olo- giseen relativismiin, siis kieltäm ä ä n t od ellis u u d en olem a s s a olo. Kys y- m ys on pelkä st ä ä n siit ä , et t ä t odel- lisu u den t ä t ä t a i t u ot a oliot a ei en - n en sen n im eä m ist ä t ä ksi t a i t u oksi t iet eelliseksi t eor eet t iseksi en t it ee- t ik si ollu t olem a ssa t ä m ä n t a i t u on n im isen ä .
Kysym yk sessä lu on n on t iet een k oh t eiden on t ologisest a st a t u ksest a t iet eelliset r ea list it ova t syyt t ä n eet La t ou r ia ja h ä n en k a lt a is ia a n s or t u m is es t a id ea lis m iin ja s u bjek t i- vism iin , jopa solipsism iin . Tiet eellist en r ea list ien m u k a a n t iet een t u t kija t vä it t ä vä t t iedon lisä ksi m yös t iedon koh teen oleva n kon st r u kt io lu on n on t u t kim u ksessa . Tä lla ist a oh jel- m a llist a vä it et t ä t iet een t u t kijoilt a on ku it en kin va ikea löy- t ä ä . Objekt iivin en , m a t er ia a lin en t odellisu u s, joka m u odos- t a a lu on n on t iet eiden t u t k im u sk oh t een , on olem a ssa m yös t iet een t u t k ijoille, jot k a edu st a va t r ea list ist a k on st r u k t io- n ism ia . E pä selvä ä sen sija a n on se, on ko ir r ea list isella kon - st r u kt ion ism illa la in ka a n olem a ssa t odellisia ka n n a t t a jia . On gelm a ssa t a ju n n a n u lkopu olisen t odellisu u den olem a s-
sa olost a on pikem m in kin kysym ys siit ä , et t ä lu on t o ei kos- ka a n it se “ilm oit a ” it sest ä ä n . Se ei esit t ä ydy t ä m ä n t a i t u on n im isen ä , va a n t u t k ijoiden on it se om a lla t oim in n a lla a n t eh t ä vä t u o ilm oit u s ja n im et t ä vä ilm oit u k sen k oh t een a syn t yn yt t iet eellin en h a va in t o t ä k si t a i t u ok si. Kon st r u k - t ion is t eik s i (t a i k on s t r u k t ivis t eik s i) n im et t yjen t iet een - t u t k ijoiden m u k a a n va st a t ä ssä n im eä m ispr osessissa , jos- sa m a a ilm a a loh k ot a a n , ja jok a m a n ifest oit u u m illoin t ä l- laisena, milloin tuollaisena tieteellisenä käytäntönä (yleensä eksper im en t t in ä ), syn t yy t iet eellin en t u los. Tä ssä m ielessä em . on t ologin en on gelm a on joko sem a n t t in en t a i, r a a dolli- sem pa n a va ih t oeh t on a , r ea list it ja r ela t ivist iset t iet een - t u t k ija t pu h u va t ja t k u va st i t oist en sa oh i. E delliset k a n t a - va t h u olt a m a a ilm a n olem a ssa olost a , jä lk im m ä iset – vii- m eist ä ä n lyödessä ä n va r pa a n sa k iveen t a i k a a t u essa a n k a n t oon – m u ist a va t t u t k im u sk oh t ein a a n oleva n t u t k ijoi- den sosia a liset kä yt ä n n öt (siis P opper in m a a ilm a 3:n oliot ), eik ä fysik a a lisen m a a ilm a n en t it eet it .1
Sa a vu t et t a essa t u loksia voida a n lu on n on t iet eissä jä r ke- vä st i sa n oa t eh t ä vä n t iet eellisiä löyt öjä .2 P er ia a t t eessa a i- va n sa m a “löyt ä m in en ” koskee yh t eisku n t a t iet eit ä kin . E r o lu on n on t u t kim u kseen on va in siin ä , et t ä yh t eisku n t a t iet eis- sä eivä t va in t u t kim u st u lokset va a n m yös a lku per ä iset tu t- k im u sk oh teet ova t ih m ist en “ilm oit u ksia ”, t s. h ist or ia llisest i muodostuneita sosia a lisia sopimuksia va rustettuna ka ikella sillä in h im illisellä (a r t efa kt it , ideologia t , sosia a liset la it ok- set , ku u r a ket it , u n et , u skon n ot , t u olit , jn e.), jost a ih m ist en yh t een liit t ym ä t ylipä ä t ä ä n koost u va t . P u h eella yh t eisku n - t a t iet eiden ka ksin ker t a isest a t u lkin n a llisu u dest a t a i ka k- soish er m en eu t iik a st a on pyr it t y ilm a isem a a n ju u r i t ä t ä lä pit u lk in n a llisu u den a ja t u st a .
Tä ssä m ielessä on ym m ä r r et t ä vä ä , et t ä t iet een t u t k ija t eivä t su u r een ä ä n een t a h do ot t a a ka n t a a t ot u u den olem u k- seen . H eidä n t u t kim u ksissa a n kysym ys on va in siit ä , ku in - ka jost a kin n im eä m ä t t öm ä st ä m a a ilm a n en t it eet ist ä r a ken - n et a a n t iet yissä olosu h t eissa t iet eellin en fa kt a . Tiet eelliset r ea list it t a a s n ä yt t ä yt yvä t t ä ssä ver t a ilu ssa per ä t i m et a fyy- sik k oin a a ja t u k sin een t ot u u den lä h est ym isest ä .
Tiet een t u t kijoiden , La t ou r in et u n en ä ssä , pr ojekt i on n ä in
ollen a n t r opologin en , obser voin t iin ja u lkoisen kä yt t ä yt ym i- sen h a va in n oin t iin per u st u va . Ku t en k a ik k ien oppin eiden a n t r opologien , m yös La t ou r in t iedon sosiologia a lu on n eh t ii tietty välinpitämättömyys ontologisia kysymyksenasetteluja k oh t a a n . An t r opologin en per u sot e a u t t a a m yös ym m ä r t ä - m ä ä n La t ou r in n ä k ök u lm a n m u u t ok sen pelk k ien “t ä m ä n - pu oleist en ” epist em ologist en kä yt ä n t öjen t a r kka ilu st a koh t i k ysym yst ä m oder n in m a a ilm a n per u st a st a . Lä n sim a isen t iet een ja epist em ologia n su u r i t u t k im u sm a t k a Tot u u den löyt ä m iseksi ei n ä yt ä ju u r ika a n h et ka u t t a va n t iet een a n t r o- pologia a .
Viim e vu osin a La t ou r in a ja t t elu ssa t a pa h t u n u t m u u t os t iet eellist en k ä yt ä n t öjen a n a lysoin n ist a k oh t i yleisem piä filosofisia k ysym yk siä ei olisi ym m ä r r et t ä vissä ellei jo h ä - n en t iet een t u t k im u k sen pr ojek t iin sa olisi k u u lu n u t t eh dä ainakin implisiittisesti realistinen oletus tietoisuudestamme r iippu m a t t om a st a t odellisu u dest a . Siir t ym ä on kä yn yt t ie- don tuottamisen epistemologisista kysymyksistä ontologisiin per u sk ysym yk siin t iedon m a a ilm a llisist a eh doist a .
Laboratoriosta modernismin ja postmodernismin vastustajaksi
La t ou r in a ja t t elu lle on t u llu t yh ä k esk eisem m ä k si pit ä ä ma a ilma yhtenä . WNM-kirja ssa ta rka steluta soja ei enä ä voi er ot t a a selk eä st i t oisist a a n , lu on t o ja yh t eisk u n t a , m e ja t oiset , ova t k iet ou t u n eet pä ä sem ä t t öm ä st i ja lä h t em ä t t ö- m ä st i t oisiin sa . Va ikka La t ou r edelleen ka t soo edu st a va n sa lähinnä vertailevaa tieteen antropologista tutkimusta, eräis- sä kir ja -a r vioissa (esim . Tu ch a n ska 1995) on h u om a u t et t u , et t ä La t ou r in WNM-t eost a on viisa in t a kä sit ellä filosofisen a t yön ä .
La t ou r in lä h t ökoh t a n a WNM-t eoksessa on n k. h ybr idien lisä ä n t ym in en . H ybr ideillä t a r k oit et a a n sella isia en t it eet - t ejä , joit a ei voida r eleva n t ist i sijoit t a a m ih in kä ä n pu h t a a - seen on t ologiseen ka t egor ia a n . Moder n in pu r ifika a t iot oim i, jolla lu on t o ja yh t eisk u n t a on er ot et t u t oisist a a n , ei en ä ä t a r joa m ielek ä st ä on t ologist a sijoit u sk a t egor ia a sella isille
u u sille ilm iöille, jot ka pit ä vä t sisä llä ä n elem en t t ejä m olem m ist a pu h t a ist a k a t egor ioist a .
La t ou r k a t soo h ybr idien lisä ä n t ym isen oleva n u h ka m oder n in per u st a lle, koska h ybr idit eivä t ole kokon a a n in h im illisiä m u t t eivä t kokon a a n lu on n ol- lisia ka a n . E sim er kiksi r eiä t ot son iker r oksessa ova t in h im illisiä , koska n e on sa a t u a ika a n in h im illisen t oim in n a n a vu lla t a i sen seu r a u k sen a . Ot son ik er - r ok sen r eiä t ova t t oisa a lt a lu on n ollisia , k osk a n e eivä t ole yk sin om a a n in h im illisen a k t or in t oim in - n a n seu r a u st a .
La t ou r kä yt t ä ä Ser r esin t er m iä kva si-objekt i vii- t a t en olioon , joka sija it see lu on n on ja yh t eisku n n a n poolien vä lissä olem a t t a pu h t a a st i k u m pa a k a a n . Nä in La t ou r in pr ojekt i n ä yt t ä ä oleva n on t ologiselt a ra tka isulta a n selvä sti monistinen etsiessä ä n hybri- dien /a n om a lioiden sijoit t a m isen r a t ka isu a dikot o- m isen m a a ilm a n h a h m ot u k sen vä liselt ä a lu eelt a . Latour ei tosin rakentele esimerkiksi Spinozan tavoin psykofyysisiä parallellismeja, mutta holistinen perus- ajatus ontologian jakamattomuudesta on sama.
E sim er kki h ybr idisoit u m isest a on t odellisu u den lisä ä n t yn yt syn t eet t isyys, jolla on h a va it t u oleva n yh t eys esim . siit t iöiden t u ot a n n on vä h en em iseen t a i n s. h u llu n leh m ä n t a u t iin . Tä lla iset h ybr idit ova t sovelt u m a t t om ia siih en k on st it u u t ioon eli per u s- taan, jolle moderni osaltaan rakentaa oman olemas- sa olon sa m ielekkyyden .3 Moder n in per u st a n keskeisin idea on lu on n on ja yh t eisk u n n a n er ot t a m in en sit en , et t ä m a h - dollisia olioka t egor ioit a ova t in h im illin en ja ei-in h im illin en . Esimodernissa keskeiselle J uma la lliselle ei modernin perus- t a ssa ole la in k a a n t ila a .
La t ou r kysyy, ku ka pu h u u , ku n t iedem ieh et pu h u va t . P e- r in t eisest i t iet eilijä t ova t pit ä n eet selviön ä , et t ä fa kt a t pu - h u va t ikä ä n ku in it sest ä ä n , ja t iet eilijä t va in vä lit t ä vä t t ie- t oa – t oim iva t h ilja ist en t ot u u ksien H er m eksin ä . La t ou r ei h yvä k sy t ä t ä n ä k em yst ä , va a n k or ost a a epist em ologia n ja sosia a lisen jä r jest yksen vä list ä yh t eyt t ä . Su u r im m a ksi on - gelm a ksi m oder n in per u st a ssa jä ä se, et t ä h ybr idit ova t sille selit t ä m ä t t öm iä on gelm ia . Sa m oin ku in Ku h n in a n om a lia t (La t ou r ei viit t a a sa n a lla ka a n Ku h n iin ) eivä t sovi va n h a a n pa r a digm a a n , eivä t h ybr idit k ä ä n La t ou r in m u k a a n sovi n iih in pu h t a isiin on t ologisiin ka t egor ioih in , joit a m oder n in per u st a va a t ii4. Mik ä siis r a t k a isu k si?
Sotatantereelta ei kenenkään maalle
H ybr idien lisä ä n t ym in en osoit t a a va n h a n k a t egor ia ja ot - t elu n oleva n m u r t u m a ssa . Sa m a lla t u t k ija t ja k a a n t u va t ka h t een kesken ä ä n vih a m ieliseen leir iin . Toin en leir i pu o- lu st a a m oder n ia ja koet t a a esim er kiksi H a ber m a sin t a voin löyt ä ä u u den per u st a n kom m u n ika a t iost a . Toin en leir i m e- n et t ä ä t oivon sa ja m u u t t u u k yyn isek si k ielt ä en k a ik elt a ka iken m er kit yksen , ku t en La t ou r post m oder n ist eja ir on i- soi. P ost m oder n ist ien kyyn isyys ei ku it en ka a n t a r joa La t ou - r in m u ka a n m in kä ä n la isia r a t ka isu ja , va a n on pikem m in - k in pa t ologin en oir e m oder n ist a pet t ym yk sest ä .
P ost m oder n ist it elä vä t m oder n in per u st a n a la isu u dessa , m u t t a eivä t en ä ä u sko siih en kon st it u t ion a a liseen su oja a n , jon k a se sa a t t a isi t a r jot a . La t ou r pit ä ä post m oder n ist eja t oivot t om in a t a pa u k sin a , sillä h e eivä t edes lu pa a t oivoa m oder n ist ien t a pa a n , va a n ova t va jon n eet syn k k yyt een ja m en et t ä n eet illu u sion sa t u leva isu u dest a . Tä t ä La t ou r ei voi h yvä k syä :
“I h a ve n ot fou n d wor ds u gly en ou gh t o design a t e t h is in t ellect u a l m ovem en t – or r a t h er , t h is in t ellect u a l im - m obilit y t h r ou gh wh ich h u m a n s a n d n on -h u m a n s a r e left t o dr ift ” (La t ou r 1993, 61).
Yh t ä vä h ä n ku in post m oder n ist ien sa la ist a ka ih oa , La t ou r ei m yöskä ä n h yvä ksy sem ioot t isia r a t ka isu yr it yksiä pu r ka a m oder n in per u st a n on gelm ia , sillä h ä n k a t soo t u olla isen a ja t t elu su u n t a u k sen a n t a va n liik a a m er k it yst ä t ek st ille itselleen. Lingvistisesti orientoitunut filosofia (esim. Barthes ja Gr eim a s) t u ot t a a La t ou r in m ielest ä t u r h ia on gelm ia m in - kä lisä ksi se implisiittisesti sitoutuu modernin dikotomiseen per u st a a n . Lu on t o vs. yh t eisku n t a ja ot t elu pu et a a n lin gvis- t isessä a ja t t elu ssa m u ot oon su bjekt i/yh t eisku n t a vs. objekt i/
lu on t o. N ä in m oder n in per u st a a r a vist eleva h ybr idien li- sä ä n t ym isen on gelm a ja sen va a t im a u u den per u st a n lu o- m in en ei on n ist u .
La t ou r ka t soo r iit t ä m ä t t öm ä ksi m yös H eidegger in pr ojek- t in Sein in löyt ä m iseksi, m ikä li t a voit t een a on lu oda a ja t t e- lu llem m e k ok on a a n u u si per u st a . Kva si-objek t eille on löy- det t ä vä kokon a a n u u si kot i, sillä m oder n in ka u n is per u st a kä r sii kva si-objekt ien lisä ä n t ym isest ä . Siksi La t ou r pu h u u ja k ir joit t a a k oper n ik a a n isest a va st a va lla n k u m ou k sest a .5
Kopernikaaninen vastavallankumous
Ka n t ila isen a ja t t elu n m u ka a n lu on t o a set t u u h ist or ia llisen u lk opu olelle. Lu on n on u lk opu olisu u s h ist or ia llisest a m er - k it see sa m a lla sit ä , et t ä se on m yös k a ik en la ist en a r vo- su h t eiden u lkopu olella . Sa m a ka n t ila in en on t ologia leim a a m yös peh m en n yt t ä a n a lyyt t ist ä filosofia a , jon ka edu st a jist a P et er Win ch (1979) koh ot t a a sä ä n n öt lu on n on ja in h im illi- sen a lu een vä lille. Win ch ille lu on t o on h ist or ia t on t a ja ei- m er kit yksellist ä , sillä t ä m ä n a ja t t elu t a va n m u ka a n m er ki- t yk sellin en k ä yt t ä yt ym in en voi olla va in sosia a list a (em t . 114). La t ou r k u it en k in k a t soo, et t ä m yös lu on t o voida a n n ä h dä h ist or ia llisest i. Va in n ä in voida a n selit t ä ä k va si- objek t it ja u n oh t a a t a r peet t om a t dik ot om ia t .
Dik ot om ia t m u u t t u va t La t ou r illa a in oa st a a n selit yst en su h t eellisiksi ä ä r ipä iksi, jolloin pu h t a a t lu oka t ova t t a r peet - t om ia ja oliot sekä a sia t n ä h dä ä n er i ka t egor ioiden jou st a - vin a ja va ih t elevin a a su k k a in a . La t ou r in joh t opä ä t ök sen m u k a a n lu on t oa ja yh t eisk u n t a a ei voida pit ä ä t oist en sa va st a k oh t in a , va a n pik em m in k in yh den a in oa n ja sa m a n olem isen per u slu ok a n er ila isin a jä sen in ä , joiden vä lillä ei va llit se ylit t ä m ä t ön t ä k u ilu a .
N yt La t ou r in om a n pr ojek t in ä ä r iviiva t a lk a va t n ä k yä ; h ä n ei h yvä k sy esim oder n ia , m oder n ia t a i post m oder n ia , va a n pit ä ä n iit ä on t ologisen kysym yksen a set t elu n ka n n a lt a kein ot ekoisin a er it t elyin ä . H ä n en t a voit t een a a n on kin ylit - t ä ä n u o kä sit t eellist ykset u u den sym m et r ia n per ia a t t eella . Sym m et r ia n per ia a t e t a r k oit t a a a ja t u st a , jon k a m u k a a n luontoa ja yhteiskuntaa on selitettävä samasta ontologisesta lä h t ökoh da st a kä sin (ks. m yös Ra iski 1991). Tä m ä t a r koit - taa sitä, että kategoriat on nähtävä aktiivisina luokituksina, jot ka t oim ija t ova t it se lu on eet . Tä lla isin a n iit ä t u lee m yös t u t k ia .
Tieteen antropologia – Latourin uusi epäjumala?
La t ou r n ost a a t iet een a n t r opologia n k esk eiseen a sem a a n yr it t ä essä ä n lopet t a a epä sym m et r ia n , joka per u st u u epä on - n ist u n eeseen yr it ykseen r a ken t a a lu on n on ja yh t eisku n n a n vä lille ylittä mä tön ontologinen kuilu. Luonnon ja yhteiskun-
n a n m u odost a m a k ok on a isu u s on se, joka va a t ii La t ou r in m ielest ä h u om io- ta. Tuohon kokonaisuuteen voivat m yös a la t i lisä ä n t yvä t h ybr idit ja k va si-ob- jek t it sijoit t u a ilm a n , et t ä n iit ä vä k i- p a k olla t u n get t a is iin jom p a a n k u m - pa a n pu h t a a seen k a t egor ia a n . La t o- u r ille (1993, 95) “[N]a t u r e a n d Societ y a r e pa r t of t h e pr oblem , n ot pa r t of t h e solu t ion ”.
On k u it en k in selvä ä , et t ä La t ou r h a lu a a sijoit t a a m yös kva si-objekt it jon n ekin eikä h ä n elle kelpa a r a t ka isu ksi esi- m er kiksi F eyer a ben dila in en a n a r kism i. La t ou r ka t soo F ey- era bendin tehneen tieteentutkimukselle ka rhunpa lveluksen an yth in g goes-t eesillä ä n , sillä n ä in on it se a sia ssa t u lt u t a - k a oven k a u t t a t u k en eek si u sk om u st a , jon k a m u k a a n t ä r - keä t ä on pyr kiä löyt ä m ä ä n Oikea Met odi. (Cr a wfor d 1993, 254-255.) Tä m ä La t ou r in F eyer a ben d -t u lkin t a ei t osin ole vailla ongelmia, mutta ehkä näiden kahden ajattelijan “anti- r a t ion a lism ien ” t iet t y likeisyys t ekee su ku la isu u den ju lki- sest a t u n n u st a m isest a va st en m ielisen a ja t u k sen .
Latourin näkemys tieteen antropologiasta on varsin lavea.
H ä n ei t yydy sijoit t a m a a n vä it t ä m iä ä n va in t iet een a n t r o- pologia n pu it t eisiin , va a n la a jen t a a a ja t t elu n sa ka t t a m a a n m yös m u it a k ysym yk siä . Yr it t ä essä ä n pu r k a a dik ot om ia a lu on n on ja yh t eisku n n a n vä lillä La t ou r h a lu a a m yös h ylä t ä su u r en er on (Great Divid e) m eidä n lä n sim a ist en ja h eidä n eli k a ik k ien m u iden vä lillä .
Lä n sim a isen k u lt t u u r in ja m a a ilm a n m u iden k u lt t u u r i- en vä lillä va llit see er o, jon k a a lk u per ä n La t ou r pa ik a n t a a r a t ion a a liseen t iet een h a r joit t a m iseen ja lä n sim a isen filoso- fia n h ybr ik seen . Mik si lä n sim a in en ih m in en a ja t t elee it se m u odost a va n sa m it t a pu u n k a ik elle m u u lle, k ysyy La t ou r . Yk si m ielek ä s t a pa pu r k a a om a a lä n sim a ist a a ja t t elu - t a pa a m m e on t eh dä ver t a ileva a a n t r opologist a t u t kim u st a . An t r opologisella m et odilla on m a h dollisu u s osoit t a a om a n elä m ä n t a pa m m e h eim om a in en lu on n e ja se, ku in ka yh t eis- ku n t a -ka t egor ia m m e on kin t osia sia ssa va in lu on n on ka t e- gor ia n n ega t iivin en pr ojek t io. Voim m e La t ou r in m ielest ä lu opu a kokon a a n m e ja m u u t er ot t elu st a ja sa m a n t ien er ot - t elu st a m oder n in ja esim oder n in vä lillä . La t ou r in m ielest ä olem m e a in a t osia sia ssa r a ken t a n eet yh t eisöm m e lu on n on ja yh t eisk u n n a n k a t egor ioist a . La t ou r pä ä t yy va a t im a a n su u r t en ku lt t u u r ist en er ojen – jot ka eivä t siis ole t odellisia – k ä sit t eellist ä la k k a u t t a m ist a ja om a n er ik oisla a t u isu u - t em m e k u vit elm a n t ipu t t a m ist a vih doin m a a n t a sa lle.
Ku h n (1994, 23) kä yt t i “n or m a a lit iede” t er m iä t a r koit t a - essa a n a iem pa a n t u t k im u k seen per u st u va a t u t k im u st a , jon ka sa a vu t u st en va r a a n t u t kijoiden m u odost a m a yh t eisö per u st a a om a n t u t kim u st oim in t a n sa . Ku n pa r a digm a t liik- k u va t ja elä vä t it se n or m a a lit iet een olem u s ei m u u t u . La - t ou r in koh da lla kyse on siit ä , et t ä h ä n kyseen a la ist a a n or - m a a lion t ologia n m ielekkyyden . J o osin u n oh du ksiin pa in u - n u t t iet o siit ä , et t ä on t ologia on k on ven tio n ou see n yt n ä ky- viin . La t ou r eh dot t a a solm it t a va k si u u t t a k on ven t iot a sa - m oist a per u sa in eksist a , m u t t a u u sva n h oin sopim u seh doin . On t u llu t a ik a k ys yä lä n s im a is en on t ologia n ja ep is t e- m ologia n m a r k k in oim ien joh da n n a is- t en k u lu t t a ja n su oja n per ä ä n .
Krapulaa Latourista?
Latour on intellektuelli, joka tekee per- soon a llisia t u lkin t oja ja kiist a n a la isia joh t op ä ä t ök s iä . H ä n ei t yyd y t a va n - om a isen sosia a lit iet eilijä n t a voin esit -
t elem ä ä n m it ä ä n er it yisiä a in eist oja , va a n h ä n esit t ä ä vä it - t een sä t eor eet t isest i ja josk u s h yvin k in er it yist en ja k on k - r eet t ist en esim er kkien va lossa . Kir joit u ksessa a n h ä n t a voit - t elee vä liin r u n ollist a ilm a isu a ja t yyli on isk evä ä .
Om a per ä isyys ja kyky la a joih in syn t eeseih in on La t ou r in va h vu u s. Sen sija a n m on ia h ä n en t u lkin t oja a n voida a n va r - m a st i epä illä ja esit t ä ä per u st elt u a kr it iikkiä . Tä st ä h u oli- m a t t a La t ou r in pyr kim ys on ka n n a t et t a va , yr it t ä ä h ä n h ä n luovia konstruktionistisesta peruslähtökohdasta kohti uutta per u st a a . Tä ssä yr it yk sessä ä n h ä n ei h a lu a n oja t a m oder - n in per u st a a n , m u t t ei m yöskä ä n post m oder n ist eih in . P yr - kiessä ä n ylit t ä m ä ä n edellä m a in it u t ka h t ia ja ot La t ou r ku u - lu u u t opist isen a ja t t elu n per in t eeseen .
La t ou r in t yylillin en ja in t ellek t u a a lin en it ser iit t oisu u s sa a t t a a sen sija a n joit a k in ä r syt t ä ä . H ä n ei n im it t ä in ju u - r ik a a n viit t a a sella isiin filosofeih in , joist a h ä n olisi voin u t it s ek in h yöt yä . Tä llöin h ä n t u lee es it t ä n eek s i r a t k a is u - eh dot u k sen sa va r sin ju u r et t om in a . Kyse ei ole siit ä , et t ä a in a olisi va a dit t a va m a ssiivist a viit t eist öä osoit t a m a a n t r a dit ion t u n t em u s – m ik ä sen t ylsem pä ä ! – ja pa k ollist a keskustelua kaikkien asiasta jotain sanoneiden kanssa. Silti er ä ä t a ja t u s s u u n t a u k s et ja om a n a r gu m en t a a t ion t er ä - vöit t ä m in en n iih in n ä h den olisi pa r a n t a n u t m yös WN M- t eost a .
P els (1995, 132-134) m oit t ii kr it iikissä ä n La t ou r in dia lek- t ist a m ieliku vit u st a ja osu u – eh kä t iet ä m ä t t ä ä n – yleisem - m in kin a r ka a n koh t a a n . E sim er kiksi Ma r xin H egelilä iseen dia lekt iikka a n per u st u va r a t ka isu eh dot u s su bjekt in ja ob- jekt in vä liseen r ist ir iit a a n jä ä n yt kokon a a n va ille t ä ssä yh - t eydessä a n sa it sem a a n sa h u om iot a . Ma r x n ä ki a ist im u ksen t a i h a va in n on su bjek t in ja objek t in vä lisen ä vu or ova ik u - t u k sen a ilm a n , et t ä n ä m ä er i k a t egor ia t su lk isiva t t oisen - sa dik ot om isest i pois. Ma r xin m u k a a n oliot t u li h a va it a osa n a n iih in koh dist u va a t oim in n a llist a t a pa h t u m a a . Voi- da a n siis sa n oa , et t ä Ma r x oli dia lekt in en eikä dikot om in en a ja t t elija (H ä n n in en 1986, 157), ja La t ou r t ä ssä m ielessä hänen heimolaisensa. Vaikka Latour tuomitseekin aiemman filosofisen per u st a n la sk en n a n h ä n yr it t ä ä k u it en k in H u s- ser lin ja H eidegger in t a voin it sek in la sk ea u u sva n h a a pe- r u st a a . Nä in t eh dessä ä n La t ou r a st u u osa ksi pit kä ä lä n si- m a ist a a a t eh ist or ia llist a ja t k u m oa om ist a r im pu ilu st a a n h u olim a t t a .
Am m a t t ifilosofit sa a t t a va t pit ä ä La t ou r in a ja t t elu n h eik- kou t en a h ä n en a r gu m en t a a t iot a pa a n sa , jossa kä sit t eist ö ei n ou da t a a n a lyyt t isen filosofia n pelisä ä n t öjä ja jossa lu ovu u s n ä yt t elee su u r t a osa a . Tä st ä h u olim a t t a La t ou r on r a n ska - la isek si t eor eet ik ok si k oh t u u llisen syst em a a t t in en a ja t t e- lija . Tosin jo yksist ä ä n WNM-t eoksen filosofiseksi lä h t ökoh - da ksi ot et t u Sh a pin in ja Sch a ffer in (1985) t u lkin t a Boylen ilm a pu m pu st a ja H obbesin Levia t h a n ist a in h im illisen ja ei- in h im illisen k a t egor ioiden r a k en t a jin a h er ä t t ä ä – ja on jo h er ä t t ä n yt k in – va st a vä it t eit ä .6
Ku n k ok o m oder n in per u st a a k osk eva t u lk in t a k oost u u vain kahdesta teoksesta jää väistämättä paljon huomaamat- ta . Tä mä ei silti vä lttä mättä vä hennä La tourin aja tusten a r- voa , m ikä li La t ou r in WNM-t eoksen viest in ym m ä r t ä ä n iin , et t ä Boyles ja H obbes ova t edu st a va esim er kki kokon a isen a ja t t elu t a va n m u u t ok sest a . La t ou r it se pit ä ä Sh a pin in ja Sch a ffer in t eost a m a lliesim er kkin ä t iet een a n t r opologisest a t u t k im u k sest a , jossa pyst yt ä ä n osoit t a m a a n t iet een ja po- lit iik a n a lu eiden yh t een k iet ou t u n eisu u s.
Filosofiaa vai mitä?
Rea list it ova t k r it isoin eet La t ou r ia ja h ä n en k a lt a isia a n
a ja t t elijoit a , jot ka pyr kivä t ylit t ä m ä ä n per in t eisiä filosofisia k ysym yk siä t a i k ok on a a n er ot t a u t u m a a n filosofisest a dis- k u r ssist a . Mit ä k ä y “oik ea n ja k or r ek t in filosofia n ” peli- sä ä n n öille, eivä t k ö n iit ä n ou da t a en ä ä m u u t k u in filosofi- a n oppit u oleih in kivet t yn eet m u u m iot ? Tä ssä m ielessä Nii- n ilu odon (Vu or io & Lim n ell 1996, 108) a n t ir ea list eist a ka n - t a m a h u oli on ym m ä r r et t ä vä :
“Ror t yssa , La t ou r issa ja ku m ppa n eissa on pet ollist a se, et t ä h e sa n ova t et t eivä t ole filosofeja ja lu opu va t filoso- fia st a , m u t t a sit t en h e t a a s t u leva t esiin ja esit t ä vä t fi- losofisia vä it t eit ä . ... J os La t ou r sa n oisi, et t ä h ä n lu opu u filosofia st a ja ryht yy viljelemä ä n ka a lia , n iin okei. Mu t t a jos h ä n silt i a st u u a r een a lle ja esit t ä ä edelleen filosofi- sia vä it t eit ä , n iin t ä llöin va st a -a r gu m en t t i ku u lu u : “kos- ka ker r a n ja t ka t kesku st elu a filosofia st a , n iin olet yksi t ä m ä n k iist a n osa pu olist a ja sin u a voida a n k ä sit ellä filosofisin t er m ein . N iiden t er m ien m u k a a n sin ä olet a n t ir ea list i, et kä t ä t en ole a n t ir ea lism i-r ea lism i -deba t in u lk opu olella .”
Lu k ija n en n a k k oa sen t eest a t iet en k in pa ljolt i r iippu u , h a - lu a a ko h ä n ym m ä r t ä ä m it ä La t ou r sa n oo va i yr it t ä ä kö h ä n et siä m a h dollisim m a n m on t a vir h et t ä ja h eikkou t t a La t ou - r in a ja t t elu st a – ja pu h u a lopu lt a om ia a n . N iin ilu odon sa - n a t ker t ova t h yvin n iist ä a sen t eist a , joit a La t ou r in a ja t t elu h er ä t t ä ä . La t ou r in esit t ä m ä t idea t eivä t vä kiva lla t t a sovit u siih en k ielipeliin , jot a pit k ä ä n on pidet t y a in oa n a oik ea n a filosofia n a . La t ou r in a ja t t elu n m yöt ä pa lja st u va t en t ist ä selvem m in sekä filosofisen disku r ssin et t ä disku r ssin sisä l- t öjen lä pikon st r u oit u n eisu u s. Sa m a lla La t ou r n ä yt t ä ä a ika pelkist et yst i sen r ea list isen filosofia n u m piku ja n , joh on se k a ik essa it seen sä viit t a a vu u dessa a n on a ja u t u n u t .
E r it yisen on gelm a n r ea list ien kr it iikissä m u odost a a a n t i- r ea lism in kä sit e, jot a kä yt et ä ä n kim pu t t a m a a n yh t een m el- kola illa er ila isia a ja t t elijoit a . E sim . Ror t yn M irror-t eokses- sa a n a u kipu r ka m a m in din ja w orldin r eflekt iivin en su h de ei t a r koit a pelkä st ä ä n m ielen ja m a a ilm a n epist em ologist a er oa , va a n osoit t a a m yös ih m isen ja lu on n on er ot t elu u n . E i lien e yllä t ys, et t ä Ror t y n ä kee La t ou r in t yön Niin ilu odost a poik k ea va ssa va lossa . Ar vioidessa a n A ram is t eost a Voice Lit er a r y Su pplem en t issa (1996) Ror t y sa n oo La t ou r in r ela - t ion a a lisest a lä h est ym ist a va st a m m . seu r a a va a :
“Rela t ion a list s h a ve t o in sist t h a t m a de-fou n d is a s du - biou s a s t h e va lu e-fa ct a n d su bject -object dist in ct ion s.
Th is cla im is n ot ea sy t o m a k e pla u sible, bu t La t ou r is ver y good a t doin g so. H e is per h a ps t h e best con t em - por a r y expon en t of t h e ph ilosoph y of in t er ch a n ges, of con t in u ou s pa ssa ges a cr oss t r a dit ion a l du a lism s a n d t r a dit ion a l disciplin a r y bor der s. Th is is beca u se h e com - bin es ph ilosoph ica l soph ist ica t ion wit h gen u in e deligh t in em pir ica l fieldwor k , a flu en t a n d flexible st yle, a n d a m a zin gly wide r a n ge of r efer en ce, a n d wit .”
Ror t yn ja La t ou r in yr it yk sissä vä h en t ä ä lä n sim a isen t ek - n isen r a t ion a a lisu u den h ybr ist ä voi n ä h dä pa ljon sa m a a , va ik k a pa in ot u ser ot m u u t en ova t k in ilm eisiä . La t ou r ia ei h a it t a a a n t ir ea list in viit t a , jok a t ä t ä n yk yä ei en ä ä edes sovit u h ä n en h a r t eilleen . WNM-t eoksen per u st eella h ä n en yleisön sä on filosofilu k en eist oa la a jem pi ja pit ä ä sisä llä ä n er it yisest i m on it iet eisist ä kysym yksist ä kiin n ost u n eit a lu - k ijoit a .
La t ou r in pr ojekt i r a ken t a a m oder n in lä n sim a isen a ja t t e- lu n per u st a u u delleen kysyy m yös filosofia n olem u ksen pe- r ä ä n . P er im m ä lt ä ä n s e k ys yy, m it ä filos ofia on ? J ot k u t
r ea list it t u n t u va t a joit t a in a ja t t eleva n ylt ä k yllä isyydessä ä n , et t ä filosofia – sen sa n a st o, m et odi, lä h t ökoh da t – oli- si jot en k in en n a lt a va lm iiksi a set et t u filosofoivien eteen. Ikään kuin filosofiaa ei voisi a ja t ella m u ist a k u in en n a lt a t iedet yist ä ja a r va t t a vist a lä h t ökoh dis- t a . La t ou r in n ä kem yst ä filosofia st a voi
lu on n eh t ia – k a ik es s a on gelm a llis u u d es s a a n k in – Deleu zen ja Gu a t t a r in (1993, 16-17) t a pa a n n im en om a a n u u sien k ä sit t eiden lu om isek si – k ä sit t eiden , jot k a
“eivä t odot a m eit ä va lm iin a n iin ku in t a iva a n ka ppa leet . E i ole olem a ssa k ä sit t eiden t a iva st a . Kä sit t eet on k ek - sit t ä vä , va lm ist et t a va t a i pik em m in k in lu ot a va , eivä t - k ä n e olisi m it ä ä n ilm a n n e lu on eiden a llek ir joit u st a .”
Viitteet
1. P opper in t a r koit t a m a t m a a ilm a 3:n objekt it ova t kyllä kin ole- massaolevaa todellisuutta. “One of m y m ain theses is that World 3 objects can be real...not only in their World 1 m aterializations or em bodim ents, but also in their World 3 aspects.” (Popper - Ec- cles 1995, 39).
2. Kym m en ku n t a vu ot t a sit t en a loit et t iin a la n leh dist össä , et en - kin S ocial S tu d ies of S cien cessä va r sin a n ka r a deba t t i t iet eel- lisen t iedon ja t ot u u den lu on t eest a , r ea lism ist a vs. kon st r u k- t ion ism ist a , t ot u u dest a u lkopu olella m m e vs. t ot u u dest a t eke- mänämme. Ks. esim. Collins 1981 & 1982; Laudan 1982; Knorr- Cet in a 1982; Ch u bin 1982; Woolga r 1982; Gilber t & Mu lka y 1982; H a lfpen n y 1988 & 1989; P ot t er & McKin la y 1989.
3. Latourin käyttämä termi Constitution on tässä yhteydessä mie- len kiin t oin en , sillä m oder n issa m er kit yksessä ä n se t a r koit t a a valtiosääntöä. Alunperin Ciceron esittämä käsite constitutio oli kir kollisessa kä yt össä a in a keskia ja lle sa a kka m u t t a u u della a ja lla sen seku la a r i kä yt t öa lu e la a jen i. Mu u n m u a ssa Da vid H u m en sekä Ch a r les Mon t esqu eiu n a ja t t elu ssa t er m i t a r koit - t i va lt iosä ä n t öä ja /per u st u sla kia . Ks. t a r kem m in Ka u ppin en 1992, erit. 208-209. Käytämme selvyyden vuoksi omassa kirjoi- t u ksessa m m e t er m iä per u st a .
4. On jossa in m ä ä r in yllä t t ä vä ä , et t ei La t ou r viit t a a la in k a a n Kuhniin, sillä hybridit ja anomaliat ovat toisiaan muistuttavia entiteettejä. Kuhn (1994, 88) kirjoittaa mm. seuraavasti: “Uusien työk alu jen asen tam in en on tu h lau sta sek ä tieteessä että tu o- tannossa ja sitä vältetään niin kauan kuin voidaan. Kriisien m er- kitys on siinä, että ne osoittavat uusien työkalujen käyttöönoton ajan tulleen.” Anomalioiden lisääntyminen johtaa kriisiin, krii- siin josta Latour koettaa etsiä ulospääsytietä hahmottelemalla pa lu u t a ei-m oder n iin per u st a a n .
5. Asiaa käsittelevä WNM:n 2. luku muodostuu suurelta osin La- tourin aiemman artikkelin (Latour 1990) pohjalle vaikka sisäl- t ä ä kin er ä it ä u u sia keh it elm iä ja lisä yksiä .
6. Kyse on oikea st a a n ollu t siit ä , on ko La t ou r t u lkin n u t “oikein ” omalle työlleen tärkeää S hapinin ja S chafferin teoksen sisältöä.
Kirjallisuus
Michel Callon & Bruno Latour 1981, Unscrewing the big Leviathans:
how do a ct or s ma crostr u ct u re r ea lity? Teoksessa K. Knor r a nd A. Cocourel (toim.) Advances in S ocial T heory and Methodology:
T ow ard an in tegration of m icro an d m acro sociologies. Rou t ledge, Lon don 1981, s. 277-303.
Mich el Ca llon & Br u n o La t ou r , Don ’t t h r ow t h e ba by ou t wit h t h e Ba t h sch ool! A reply to Collins and Yearley. Teoksessa A. Pickering (toim.) S cience as Practice and Culture. Chicago, University of Chi- ca go P r ess 1992, s. 343-368.
Da r yl Ch u bin , Collin s’s pr ogr a m m e a n d t h e
‘hardest possible case’. S ocial S tudies of S cien ce 12, 1982, 136-139.
Elämäkerrallista taustaa
E lia s Ca n et t i (1905–94) k u va a va lt a t u t k im u k sen sa a lk u - h ist or ia a seu r a a va st i. Sit a a t t i on per ä isin h ä n en m u ist el- m a t r ilogia n sa keskim m ä isest ä osa st a , ja t ä st ä löyt yy ka ikki olen n a in en :
“Aloit t a essa n i oli ih m een k ir k a s, viileä a a m u . – – a va - sin tuon kirjan, joka herätti minussa vastustusta heti en- sim m ä isest ä sa n a st a lä h t ien ja h er ä t t ä ä yh t ä pa ljon vielä n yt k in , 55 vu ot t a m yöh em m in : Sigm u n d F r eu din M assen psych ologie u n d Ich -A n alyse.1
Löysin siit ä – – en sin la in a u ksia kir ja ilijoilt a , jot ka oliva t k ä sit elleet sa m a a a ih et t a ; n ä iden k ir joit t a ja oli u seim m it en Gu st a ve Le Bon .2 J o t a pa jolla a sia a lä h es- t yt t iin ä r syt t i m in u a . Melk ein k a ik k i n ä m ä k ir ja ilija t oliva t su lk en eet it sen sä jou k on u lk opu olelle; jou k k o oli h eille vier a s t a i h e t u n t u iva t pelkä ä vä n sit ä , ja r yh t yes- s ä ä n s it ä t u t k im a a n h e viit t ilöivä t : p ys y k ym m en en m et r in pä ä ssä m in u st a ! J ou k k o n ä yt t i oleva n h eille jo- t a in pit a a list a ; se oli er ä ä n la in en t a u t i, ja oli löydet t ä - vä sen oir eet ja ku va t t a va n e. H eille oli r a t ka iseva a , et t ä h e pysyivä t selvä pä isin ä jou t u essa a n va st a kka in t ä m ä n ilm iön k a n ssa , et t eivä t a n t a n eet viet ellä it seä ä n , eivä t h u k k u n eet jou k k oon . – – F r eu d oli k ok en u t sot a in n os- t u ksen Wien issä lä h es 60-vu ot ia a n a kypsä n ä m ieh en ä . Oli ym m ä r r et t ä vä ä , et t ä h ä n a set t u i t or ju m a a n t ä lla ist a joukkoa, jonka minäkin olin lapsena tuntenut. Mutta yri-
Väkivallan ruumiin-
avaus
Markus Lång
Suomentajan jälkisanat teokseen Joukko ja Valta
Ei ole mikään konsti sanoa:
“Minä olen huolissani.” Täytyy olla
. S. J. Lecin mukaan.
Tämän vuosisadan suuret villitykset natsismi ja psykoanalyysi antoivat Elias Canettille aiheen kirjaan Joukko ja valta. Syntyi laaja tutkielma vallan ja käskyn luonteesta. Canetti pyrkii asettamaan kansallissosialismin vaiheet oikeisiin yhteyksiinsä hakemalla vastaavuuksia hyvin monenlaisista kulttuureista.
Kaikkialla ongelmaksi osoittautuu eloonjääjä: se joka käyttää toisia hyväkseen niin että itse jää viimeiseksi jäljelle. Canetti haluaa meidän miettivän, miten voisimme selvitä eloon- jääjästä.
H . M. Collin s, In t r odu ct ion : st a ges in t h e em pir ica l pr ogr a m m e of r ela t ivism . S ocial S tu d ies of S cien ce 11, 1981, 7.
H . M. Collin s, H . M. Specia l r ela t ivism - t h e n a t u r a l a t t it u de. S ocial S tu d ies of S cien ce 12, 1982, 139-143.
Hugh Cra wford, An Interview with Bruno La tour. Configurations 2, 1993, 247-268.
Gilles Deleu ze & F élix Gu a t t a r i M itä filosofia on ? Su om . Leevi Leh - t o. Ga u dea m u s, H elsin ki 1993.
Nigel Gilbert & Michael Mulkay, Warranting scientific belief. S ocial S tu d ies of S cien ce 12, 1982, 383-408.
P et er H a lfpen n y, Ta lkin g of t a lkin g, wr it in g on wr it in g: som e r ef- lections on Gilbert and Mulkay’s discourse analysis. S ocial S tu- d ies of S cien ce 18, 1988, 169-182.
P et er H a lfpen n y, Reply t o P ot t er a n d McKin la y. S ocial S tu d ies of S cien ce 19, 1989, 145-152.
Sa ka r i H ä n n in en , Valtiosta valtaan. Tu t kija liit t o, J yvä skylä 1986.
Markku J outsenoja, A Calling of S ociology. Early T alcott Parsons and the Construction of a Disciplinary S hip. Acta Universitatis Lap- pon ien sis 11. La pin yliopist opa in o, Rova n iem i 1996.
Im m a n u el Ka n t , Critiqu e of Pu re R eason (a lu n p. 1781). Kä ä n t ä n yt Nor m a n Kem p Sm it h . McMilla n , Lon don , 1928.
P a a vo Ka u ppin en , S u om en valtiosään töjen aate- ja k äsiteh istorial- lisesta taustasta. Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 337, Ta m per e 1992.
Karin Knorr-Cetina, Relativism - what now? S ocial S tudies of S cience 12, 1982, 133-136.
Th om a s S. Ku h n , T ieteellisten vallan k u m ou sten rak en n e (su om . K.
P iet ilä in en ). Ar t h ou se, J u va 1994.
Ma r t in Ku sch , T ied on k en tät ja k errostu m at. P oh join en , Ou lu 1993.
Bruno Latour, S cience in Action. Harvard University Press Cambridge, Ma ssa ch u set s 1987.
Bruno Latour, The Pasteurization of France. Harvard University Press Ca m br idge, Ma ssa ch u set s 1988.
Br u n o La t ou r , P ost m oder n ? No, sim ply a m oder n : st eps t owa r ds a n a nthropology of Science. S tudies in the History and Philosophy of S cien ce 1, 1990, 145-71.
Br u n o La t ou r , We H ave N ever B een M od ern. Tr a n sl. Ca t h er in e P or - ter. Harvard University Press Cambridge, Massachusets, 1993.
Br un o La t our , Aram is, or th e love of techn ology. Ha rva r d Universit y P r ess Ca m br idge, Ma ssa ch u set s 1996.
Bruno Latour & Steven Woolgar, Laboratory Life: T he construction of scien tific facts (2. u u sit t u pa in os, 1. 1979). P r in cet on Un iver si- t y P r ess, P r in cet on 1986.
La rry La uda n, Note on Collins’s blend of rela tivism a nd empiricism.
S ocial S tu d ies of S cien ce 12, 1982, 131-132.
Ilkka Niin ilu ot o, M aailm a, m in ä ja k u lttu u ri. Ot a va , Keu r u u 1990.
Ilkka Niin ilu ot o, An t ir ea lism in u u det va a t t eet — eli Br u n o La t ou r laboratorion ihmemaassa. Teoksessa Malmberg, T. & Mehtonen, L. (toim.) Kanssakäym isiä: juhlakirja Veikko Pietilälle. Tampe- r een yliopist on yh t eisku n t a t iet eiden t u t kim u sla it oksen ju lka i- su ja 3, 1992, 45-53.
Dick P els, H a ve We Never Been Moder n ? Towa r ds a dem on t a ge of Latours modern constitution. History of the Hum an S ciences 3, 1995, 129-141.
Ilkka P ir t t ilä , M e ja m aailm an m allit. J oen su u n yliopist on yh t eis- ku n t a t iet eellisiä ju lka isu ja 18, J oen su u 1993.
Ka r l P opper & J oh n E ccles, T h e S elf an d Its B rain (1. pa in os 1977).
Rou t ledge, Lon don 1995.
J on a t h a n P ot t er & An dy McKin la y, Discou r se - ph ilosoph y - r eflexi- vity: comment on Halfpenny. S ocial S tudies of S cience 19, 1989, 137-145.
Seppo Ra iski, La t ou r ia n con st r u ct ivism u n folded in t o epist em ic h is- t or y. S cien ce S tu d ies 1, 1991, 33-52.
Mich el Ser r es & Br u n o La t ou r , E claircissem en ts. E n tretien s avec B ru n o L atou r. Bou r in , P a r is 1992.
Mich el Ser r es, L u on tosopim u s (su om . A. Vir t a n en ja J . Vä h ä m ä ki).
Va st a pa in o, Ta m per e 1994.
Steven Shapin & Simon Schaffer, Leviathan and the Air-Pum p: Hob- bes, Boyle and the Experim ental Life. Princeton University Press, P r in cet on 1985.
Ba r ba r a Tu ch a n ska , Book Review: La t ou r s We H a ve Never Been Moder n . Ph ilosoph y of S cien ce 2, 1995, 350-351.
Tim o Vu or io & P et t er i Lim n ell, Ilkka Niin ilu ot o. Diplom a a t t in en realisti kahden kulttuurin rajalla. Königsberg 1, 1996, 104-127.
Peter Winch, Y hteiskuntatieteet ja filosofia (suom. I. Malinen). Gum- m er u s, J yvä skylä 1979.
Steve Woolgar, Laboratory studies. A comment on the state of the art.
S ocial S tu d ies of S cien ce 12, 1982, 481-498.
