• Ei tuloksia

Sosiologisia näkökulmia (hoiva)työhön näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Sosiologisia näkökulmia (hoiva)työhön näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

321

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 3/2010 (8. vsk.)

SOSIOLOGISIA NÄKÖKULMIA (HOIVA)TYÖHÖN

Merja Kinnunen & Janne Autto (toim.) Tänään töissä. Sosiologisia näkökulmia työhön.

Rovaniemi, Lapin yliopistokustannus 2009. 197 s.

kirjasto

Joukko Lapin yliopiston sosiologeja on koonnut tutkimustyönsä tuloksia yhteen Tänään töissä -artikkelikokoelmaksi.

Professori Asko Suikka- sen 60-vuotisjuhlan kun- niaksi tehty teos perus- tuu Lapin yliopiston so- siologian työntutkimus -ryhmän empiirisiin tut- kimuksiin, joissa muun muassa kysytään, mitä tarkoittaa työvoiman

liikkuvuus eurooppalaisilla työ- markkinoilla, millaisin neuvotte- luin työelämään rekrytoidutaan, minkälaista hoivatyön arki on sekä miten maatalousyrittäjyyden merkitykset ovat muuttuneet toisen maailmansodan jälkeen.

Merja Kinnunen ja Janne Autto, jotka ovat antologian koonneet, kertovat tutkimusryhmänsä olevan kiinnostunut erityisesti siitä, mitä työ tarkoittaa toimintana ja suh- teena, jossa luodaan ja toistetaan yhteiskunnallisia rakenteita, sään- töjä, organisaatioita, instituutioita, järjestelmiä, ajattelumalleja ja mer- kityksenantoja. Kirjan toimittajat perustelevatkin teoksensa tarpeel- lisuutta sillä, että julkinen visioita vilisevä keskustelu kaipaa vastapai- nokseen empiiriseen tutkimukseen pohjautuvia maltillisia näkemyksiä.

Ainakaan liikaa ”Tänään töissä”

-teoksen kaltaisia empiirisesti pai- nottuneita ”yleiskatsauksia” työ- elämän nykytilasta ei ole saatavana.

Teoksen aloittavassa artik- kelissa Saara Koikkalainen tar- kastelee työvoiman liikkuvuutta

Euroopassa. Analyysi osoittaa, että työvoiman liikkuvuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin työn ja paremman elintason etsiminen.

Pelkät taloudelliset kannustimet eivät riitä liikkuvuuden kasvatta- miseen, vaan käytännössä muutto- päätöksen tekeminen usein vaatii työelämän ulkopuolelta tulevan sysäyksen. Saman havainnon on tehnyt myös Heikki Huilaja tutki- essaan suomalaisten sairaanhoita- jien rekrytointia. Tilanteessa jossa työntekijällä on valinnan varaa, sosiaalinen pysyvyys korostuu ennemmin kuin liikkuvuus.

Asta Kietäväinen on tutkinut maatalousyrittäjyyttä. Artikkelis- saan hän tekee mielenkiintoisen havainnon, jonka mukaan viljeli- jöiden ammatti-identiteetin ke- hitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan kuin useimpien muiden työntekijäryhmien tilanteesta voisi päätellä. Siinä missä vielä 1960-lu- vulle saakka viljelijöiden identi- teetti rakentui ajatukselle työn ja muun elämän sulautumisesta toisiinsa, nykyisin maatalousyrit- täjiä luonnehtii halu erottaa työ ja

vapaa-aika toisistaan.

Teoksen loput neljä artikkelia käsittelevät hoivatyötä eri näkö- kulmista. Janne Autto kirjoittaa lasten kotihoi- dosta ja siitä kuinka sen arvostus on historialli- sesti muuttunut. Sirpa Mertala tarkastelee julkisen terveydenhuol- lon kompleksisuutta.

Mertalan havainto on valitettavan tutun kuu- loinen: vaikka pyrkimyksenä on standardoida terveyspalveluita ja saada kompleksisuus hallintaan, monesti näyttää käyvän juuri päinvastoin.

Tiina Notkon ja Jari Lindhin artikkelit käsittelevät kuntoutusta.

Notko nostaa esiin byrokratian kukkasen. Perinteisen kuntoutus- ohjauksen rinnalle on otettu käyt- töön niin sanottu palveluohjaus.

Käytännössä näissä toimintamal- leissa on kuitenkin kyse samasta asiasta. Kahden rinnakkaisen jär- jestelmän ylläpitäminen ei palvele erikoissairaanhoidon asiakkaita, vaan kallisarvoisia resursseja haas- kataan. Teoksen lopuksi Lindh tarkastalee niitä haasteita, joiden edessä ammatillinen kuntoutus nykyisessä jälkiteollisessa tietotyön yhteiskunnassa on.

Tänään töissä -artikkeliko- koelma käsittelee nykyistä työ- elämää konkreettisesti ja helposti lähestyttävällä otteella. Teos on selkeästi ja hyvin kirjoitettu ja se löytäneekin paikkansa ensisijaises- ti oppikirjana.

Pasi Pyöriä

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Boudin toteaa muun muassa, että vaik- ka jälkimodernistisessa yhteis- kunnassa työn ja oppimisen suh- de näyttää pirstaleiselta, on käynnissä työn ja oppimisen

Lokakuussa 60 vuotta täyttävä professori Outi Tuomi-Nikula tunnetaan muun muassa rakennetun kulttuuriperinnön, kulttuurien välisen kommunikaation ja saksankielisten

Aivan yhtä pessimistinen ei ollut Lapin yliopiston viestintäpäällikkö Markku Heik- kilä, joka löysi toivoa muun muassa alkuperäiskansojen asemasta mediassa ja Venäjän

Myös Itä-Suomen yliopiston professori ja rehtori Perttu Vartiainen on toiminut monipuoli- sesta aluepolitiikan kehittämisessä, äskettäin muun muassa kansallisen

Ei siten ole ihme, että luonnontieteen historiassa tutkijat voidaan jakaa kahteen luokkaan: niihin, jotka ovat perustaneet luonnon selittämisen havaittavaan

Kirjan kirjoittamiseen ovat osal- listuneet Turun kognitiivisen neurotieteen ryhmän jäsenten lisäksi muun muassa Hel- singin yliopiston psykologian laitoksen, Teknillisen

Tämä tapahtuma muistuttaa siitä, että Tuomo Tuomen osaan suomen kielen tutkimuksen työmaalla on ajoittain sisältynyt poik- keuksellista dramatiikkaa - samoin kuin hänen

11.9.2019 Omaa oppimista tukeva kulttuurien tutkimuksen täyteinen kevät — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen