KÄSIKIRJA VOIMISTELIJAN VANHEMMILLE

KÄSIKIRJA VOIMISTELIJAN VANHEMMILLE

Päivitetty 12/2017

1

Sisällysluettelo

2. Joukkuevoimistelu (JV)... 5

2.1. Lajiesittely ... 5

2.2. Harjoittelu ... 5

2.3. Kilparyhmät ... 6

2.4. Harrasteryhmät ... 7

2.5. Oheisharjoittelu ... 7

2.6. Joukkuesopimus (alkaa 2018 keväällä) ... 7

Kilpaileminen ja esiintyminen ... 8

2.7. Sarjat ... 8

2.7.1. STARA... 8

2.7.2. Tyttösarjat ... 8

2.7.3. Naistensarjat ... 8

2.8. Tuomarointi ... 8

2.8.1. Arviointi ... 9

2.9. STARA ja kisapäivät ... 9

2.10. Seuran esiintymiset ja muut esiintymiset ... 10

3. Varusteet ... 11

3.1.1. Edustusvaatteet ... 11

3.1.2. Treenivarusteet ... 11

3.2. Voimisteluvälineet ... 12

3.3. Esiintymisasu ... 12

3.3.1. Esiintymisasun huolto ... 12

3.3.2. Koristelu ... 12

2

4. Vanhemman rooli ... 14

4.1. Joukkueenjohtaja ”jojo” ... 14

4.2. Kannustus ... 14

4.3. Vanhempien pelisäännöt ja valmentajan kanssa yhteistyö ... 14

4.4. Huoltaja... 14

4.5. Vanhempainillat ... 15

4.6. Varainkeruu ja sponsorointi... 15

4.7. Maksut ... 15

4.7.1. Maksuehdot ... 15

4.8. Poissaolot ja lomat ... 16

4.9. Harrastuksen lopettaminen ... 16

5. Seurassa toimiminen ... 18

5.1. Aktiivinen jäsen ... 18

5.2. Joukkuehenki ... 18

5.3. Meidän seura ... 18

5.4. Pelisäännöt ... 18

5.5. 3.4. Muu varainhankinta ... 19

5.5.1. OSTAJAN TÄYTYY TIETÄÄ TUKITOIMINNASTA ... 19

5.5.2. MYYNNIN TÄYTYY OLLA SATUNNAISTA ... 19

5.5.3. TÄRKEÄÄ MUISTAA MARKKINOINNISTA ... 20

5.5.4. RAHALIIKENNE ... 20

6. Ongelmanratkaisupolku ... 21

7. Terve Urheilija ja turvallisuus ... 22

7.1. Lisenssit ja vakuutukset ... 22

3

7.2. Harjoitukset intossa ... 22

7.3. Loukkaantumiset ... 23

7.4. Rasitusvammat ja niiden ennaltaehkäisy ... 23

7.5. Lihastasapainokartoitus ... 23

7.6. Ravinto ... 24

7.7. Turvallisuus harjoituksissa ... 24

7.8. Hoitopolku ... 24

7.9. Päihteet ... 24

8. Yhteistyökumppanit... 25

9. Yhteystiedot ... 25

4

Meidän KirkU

Kirkkonummen Urheilijat ry (KirkU) on v 1970 perustettu yleisseura. Seurassa on runsaasti lasten ja nuorten harrasteliikuntaa sekä aikuisten kuntoliikuntaa. KirkU:ssa on mahdollisuus harrastaa mm painia, yleisurheilua, telinevoimistelua, parkouria ja joukkuevoimistelua. KirkU on jäsenseura mm Voimisteluliitossa, TUL:ssa, Yleisurheiluliitossa, Painiliitossa, pesäpalloliitossa. KirkUssa on reilut 1200 jäsentä, joista n 160 tyttöä joukkuevoimistelussa. Joukkuevoimistelu kuuluu seuran liikunta- ja voimistelujaostoon (ent. kuntojaosto).

Seuratyöntekijän ja joukkuevoimistelun lajivastaavan lisäksi seurassa toimii n. 30 tuntiohjaajaa ja - valmentajaa ryhmätilanteesta riippuen sekä joukko vapaaehtoisia niin hallituksessa kuin

ryhmissäkin. Kaikki seurassa toimivat hoitavat vastuualueitaan sitoutuneesti, kehittämishaluisesti sekä ahkerasti. Kirkkonummen Urheilijoiden työntekijät ja hallitus arvioi seuran toimintaa jatkuvasti ja pyrkii pysymään ajan hermoilla. Seurassa kehitetään niin toimintaa kuin hallintoakin.

Joukkuevoimistelu on alkanut seurassa vuonna 2009 harrastetoimintana. Tällöin seuralla oli

vuoteen 2012 asti vain muutama joukkue ja noin 50 voimistelijaa, jotka harjoittelivat kerran viikossa ja esiintyvät asematapahtumissa (nyk. Stara). 2013 keväällä KirkU:lta osallistui ensimmäinen

joukkue kilpailuihin. Joukkue oli Kielot, jossa suurin osa nykyisistä valmentajista voimisteli. Joukkue päätti toiminnan samana vuonna vähäisen tyttömäärän vuoksi. Kielojen jalanjäljissä kilpailuihin lähti keväällä 2014 Pisarat (nyk. Celestia), joka oli lähtölaukaisu toiminnan laajentumiselle ja kilpapuolen kehittymiselle. 2015 keväällä perustettiin lisää kilparyhmiä, Claretit ja Perhoset (nyk. Coraliet).

Syksyllä 2015 saatiin seuralle oma kilpamatto, joka on nykyään sijoitettu Into clubiin seuran käytössä olevaan saliin. Tavoitteena on joka syksy aloittaa uusi esivalmennusryhmä 5-6-vuotiaille sekä järjestää jokaiseen ikäkauteen niin harraste- kuin kilparyhmiä. Toimintaa kehitettään ja vahvistetaan jatkuvasti sekä harraste- että kilpapuolella, jotta jokainen lajista kiinnostunut löytäisi oman ryhmänsä KirkU:sta.

5

2. Joukkuevoimistelu (JV)

2.1. Lajiesittely

Joukkuevoimistelu on kehittynyt suomalaisesta naisvoimistelusta kansainväliseksi

kilpaurheilulajiksi ja se on harrastajamäärältään Voimisteluliiton lajeista suurin. Laji vaatii voimistelijalta liikkuvuutta, tasapainoa, koordinaatiota ja rytmitajua ja siinä korostuvat vartalon liikkeiden virtaavuus, ilmaisullisuus ja esteettisyys. Hyvälle suoritukselle on ominaista yhtenäisyys ja yhtäaikaisuus. Suomi on lajissa kansainvälistä kärkikastia ja myös kotimainen kilpailu on kovatasoista.

Lajissa voi kilpailla, joko kilpa- tai SM-sarjoissa, tai harrastaa ja osallistua iästä riippuen erilaisiin tapahtumiin. JV on arvostelulaji, jossa korostuu liikkuvuus, sulavuus sekä musiikin ja liikkeen yhdistäminen. Joukkueessa on yleensä 7-10 voimistelijaa, joiden tulisi suoriutua koreografiasta mahdollisimman yhdennäköisesti ja -aikaisesti. Laji vaatii kilpatasolla paljon ohjelman hiomista ja yksityiskohtaista läpikäyntiä. Ohjelma kestää 2-2,5 minuuttia ja syksyisin tulee ottaa väline mukaan suoritukseen.

Kilpailla voi kahdeksan vuotiaasta ylöspäin aina aikuiseksi saakka. Alle 12 -vuotiaiden joukkueet pääsevät esiintymään Voimisteluliiton STARA-tapahtumiin. Yli 12 vuotiailla on harrastepuolella mahdollisuus esiintyä SHOW-tapahtumissa tai osallistua oman ikäkauden harrastesarjan kilpailuihin.

2.2. Harjoittelu

Joukkuevoimistelu on taitolaji ja taitolajin harjoittelu vie ajallisesti enemmän aikaa kuin fyysisemmän lajin. Harjoittelu koostuu lajitekniikan harjoittelun lisäksi baletista,

ponnistusharjoittelusta, jalkatekniikasta, lattiabaletista, ilmaisuharjoittelusta jne.

Treeneissä ohjelmaa hiotaan ja muokataan joukkueelle sopivaksi ja samanaikaiseksi.

Treeneissä painottuu myös fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen. Harjoittelumäärä

tulee liiton

urapolun

6

suosituksista, mutta on joukkuekohtainen ja siihen vaikuttaa joukkueen tavoitteet ja sitoutuneisuus.

Harjoittelu aloitetaan pohjan luomisesta. Pohja lajiharjoittelulle on perusvoimistelutaidot eli perusasennot, ojennukset, jalkatekniikka ja vartalonhallinta sekä liikkuvuus. Kun Perusvoimistelu ja -liikkuminen sujuu, voidaan aloittaa lajinomaisempi harjoittelu.

Painopisteissä otetaan huomioon herkkyyskaudet ja joukkueen voimistelijoiden henkilökohtaiset fyysiset ominaisuudet ja kehittyminen.

KirkU:ssa on tavoitteena tarjota lapselle mahdollisuus harjoitteluun eri taito- ja

tavoitetasoilla lapsen omaa toivetta kuunnellen. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori löytää sopivan ryhmän, jossa yksilöllinen kehittyminen on mahdollista.

2.3. Kilparyhmät

KirkU:ssa on kilparyhmiä yli 8- vuotiaille sekä tätä nuoremmille kilpasuuntautuneita joukkueita. Kilpatoiminta KirkU:ssa on aloitettu 2013 keväällä ja tänä aikana on edetty lajissa huimasti eteenpäin.

Kilparyhmiin valikoituu uusia tyttöjä aina kauden lopussa keväisin. Kilparyhmään tulevalta voimistelijalta vaaditaan muun joukkueen mukaista taitotasoa tai lähellä muun joukkueen taitotasolla voimistelemista. Alle 8 -vuotiaiden kilpasuuntautuneisiin ryhmiin pääsevät kaikki halukkaat mukaan.

Kilparyhmään osallistuminen vaatii sekä lapselta että lapsen perheeltä sitoutumista

toimintaan. Perheen on hyvä tiedostaa, että kilpatasolla harrastava lapsi tarvitsee perheen tukea paljon. Tuki tarkoittaa sitoutumista säännöllisesti harjoituksissa käymiseen, riittävän levon ja terveellisen ruokavalion mahdollistamista, kannustusta ja ymmärrystä,

osallistumista seuratoimintaan lajissa.

Kustannukset jaetaan tasan joukkueen kesken ja budjetti tehdään syksyllä vuodeksi kerrallaan ja tarkastetaan tammikuussa. Vanhemmat sitoutuvat budjettiin. Harjoitukset, leirit, kilpailut ja muut esiintymiset vaativat kaikkien osallistumista. Joukkueilla on vuosikalenteri, josta joukkueen kilpailukaudet ja harjoittelujaksot löytyvät. Kalenterin pohjalta voi esimerkiksi katsoa, milloin olisi paras aika lomailla lajin kannalta.

KirkU:n voimistelun kilparyhmien tavoitteena on oppia voimistelun lajitaitoja, päästä haastamaan itseään voimistelijana, kasvattamaan rohkeuttaan, näyttämään ja mittaamaan taitojaan sekä opettelemaan tunteiden käsittelemistä, oppia liikunnallista elämäntapaa.

Lajissa toimitaan ja liikutaan aina joukkueena ja tämä opettaa lapselle sosiaalisia taitoja sekä ryhmätyöskentelyä.

7

2.4. Harrasteryhmät

KirkU:ssa on mahdollista harrastaa 1-2krt viikossa voimistelua ilman kilpailullisia tavoitteita.

Harrastejoukkueet osallistuvat esiintymiseen ja tapahtumiin, jotka ovat seuran omat tilaisuudet sekä liiton järjestämät Staratapahtumat. Harrasteryhmään kaikkien

kiinnostuneiden on mahdollista päästä mukaan. Harrasteryhmässä voimisteleminen vaatii lapselta ja perheeltä sitoutumista myös oman joukkueensa toimintaa. Harjoituksissa käyminen, esityksiin ja joukkueen muuhun toimintaan osallistuminen kannustavat lasta harrastuksessaan. Perheen tulee sitoutua myös kustannuksiin, jotka ovat jaettu joukkueen tyttöjen kesken. Harrasteryhmät tekevät myös joukkuesopimuksen osoituksena

sitoutumisesta alkavalle kaudelle. Harrasteryhmässä voi käydä kokeilemassa kaksi kertaa ennen päätöstä aloittaa joukkueessa.

Harrastejoukkueissa on tavoitteena, että lajitaitojen oppimisen lisäksi lapsi saa kavereita, empatia- ja ryhmätyötaitoja sekä hyvän pohjan aikuisuudessa tapahtuvalle

liikuntaharrastamiselle. Lisäksi lapsi saa tuntumaa esiintymisiin ja itsensä haastamiseen.

Mikäli lapsella on kiinnostusta ja haluja kokeilla kilpatoimintaan osallistumista, on harrastejoukkueista mahdollista taitotason mahdollistaessa liittyä kilpatoimintaan.

2.5. Oheisharjoittelu

Haluamme lasten harjoittelevan monipuolisesti. Lajia tukee monet muut harrastusmuodot, kuten telinevoimistelu alle 10 vuotiaana ja 9 vuotiaasta ylöspäin baletin harjoittelu.

Pyrkimyksenä on ollut, että pienten JV ryhmillä on telinevoimistelua kerran viikossa, koska se kehittää voimaa, kehonhallintaa sekä ketteryyttä. Kilparyhmillä baletin tärkeys korostuu, sillä baletti opettaa voimistelijalle oikeita linjoja ja asentoja, parantaa jalkatekniikkaa ja vartalon kannattelua sekä baletista tulee lajiin monia liikkeitä. Pyrimme järjestämään baletti mahdollisuuksien mukaan kaikille yli 8 -vuotiaiden kilparyhmille jatkossa.

2.6. Joukkuesopimus (alkaa 2018 keväällä)

Kaikki joukkueet tekevät joka kaudelle joukkuesopimuksen, joka sitoo perheen aina kyseiseen kauteen eli 5 kuukaudeksi. Kilpa- sekä harrasteryhmässä on tärkeää sitoutua toimintaan siinä määrin kuin joukkueen toimintaa on. Budjetti jaetaan joukkueen kesken tasan ja jotta joukkueen talous ei jää miinukselle on tärkeää, että kaikki perheet sitoutuvat maksamaan maksut. Maksuilla tarkoitetaan seuran jäsenmaksua, kausimaksua sekä

varuste- ja välinekuluja, joista kauden alussa sovitaan. Joukkuesopimuksessa sidotaan myös valmentajat huolehtimaan joukkueen laadukkaasta valmennuksesta sekä vanhempia ja voimistelijoita noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä.

8

Kilpaileminen ja esiintyminen

2.7. Sarjat

Joukkuevoimistelussa esiinnytään ja kilpaillaan seuraavissa ikäsarjoissa: STARA 6-12v, 8- 10v, 10-12v, 12-14v, 14-16v, 16-18v ja yli 16v naisten sarja. Joukkueet voivat kilpailla yli 12 vuotiaina joko kilpa- tai mestaruussarjassa.

Alle 14--vuotiaiden sarjoja kutsutaan yhteisnimityksellä tyttösarjat ja yli 14--vuotiaiden sarjoja kutsutaan naisten sarjoiksi. Keväisin joukkueet kilpailevat vapaasarjassa ilman välinettä ja syksyisin mukana on väline.

2.7.1. STARA

Staratapahtuma on nuoren voimistelijan ensimmäisen esiintymiskokemus voimistelussa isolle yleisölle. Staratapahtumissa on useita kymmeniä ja usein jopa yli 100 joukkuetta eri puolilta Suomea. Yleisössä on heidän vanhempia, kannustajia ja voimistelunystäviä.

Joukkueiden suorituksia tarkastelee Arvit, jotka kirjoittavat palautteen valmentajille

luettavaksi. Palautelomake on tehty niin että siitä saa positiivisen ja rakentavan palautteen, jolla edistää joukkuetta. Starassa kaikki palkitaan suorituksen jälkeen.

2.7.2. Tyttösarjat

8-10v, 10-12v ja 12-14v joukkueet eivät saa kilpailuissa pisteitä vaan joukkueet jaetaan kategorioihin. Kategoriat ovat 1-10, josta ykkönen on paras. Yli 10 vuotiailla 1. ja 2.

kategorian saaneilta joukkueilta julkaistaan myös pisteet, joiden mukaan mitalit jaetaan. 8- 10v sarjassa kaikki saavat mitalin, mutta tuomaristo jakaa 2-4 erikoismainintaa joukkueille, esimerkiksi erinomaisesta vartalonhallinnasta. Joukkueet voivat saada suorituksistaan Bonus-pisteitä, jotka ilmoitetaan kategoriatulosten yhteydessä. Tuomarit kirjoittavat lyhyt sanaisen palautteen valmentajille suorituksesta. Syksyisin 8-10v on vapaavalintainen väline, 10-12v on naru tai pallo ja 12-14v voi olla naru, pallo tai vanne välineenä.

2.7.3. Naistensarjat

Yli 14 -vuotiaiden sarjoissa kaikki saavat pisteet suorituksesta. Ohjelmassa tulee näkyä jo lajinomainen jatkuminen liikkeestä toiseen ja keskusliiketekniikka, eli lantion käyttö ja virtaavuus liikkeestä toiseen. Syksyisin välinekilpailussa on vapaavalintainen väline, eli naru, pallo, vanne, keilat tai nauha.

2.8. Tuomarointi

Kilpailuissa tuomarit arvotaan 2-4 hengen tuomaripaneeleihin. Paneelit arvioivat

suoritusta, sommittelun teknistä tai sommittelun taiteellista osaa ja antavat siitä pisteet.

Joukkueet saavat kolmelta osa-alueelta pisteet ja niiden yhteenlaskettu summa on joukkueen kokonaispistemäärä. Kaksipäiväisissä kilpailuissa molempien päivien

9

kokonaispisteet lasketaan yhteen. 8-10 -vuotiaiden sarjassa on vain kaksi paneelia. Kaikkien sarjojen säännöt ovat luettavissa liiton sivuilla, jos haluaa tutustua sarjakohtaisiin

vaatimuksiin. http://www.voimistelu.fi/fi/Voimistelu/Joukkuevoimistelu/Kilpailu/Säännöt 2.8.1. Arviointi

Suoritustuomari (exe) katsoo joukkueen tekniikkaa, yhdenaikaisuutta, ryhtiä, ojennuksia jne. Lisäksi välinekilpailuissa suoritustuomari huomioi myös välinetekniikkaa ja pudotuksia tai nauhan solmuja. Tuomarilla on vähennystaulukko, jonka mukaan virheistä vähennetään suorituspisteitä.

Jokaiselle ikäsarjalle on erikseen säännöissä määritelty pakolliset vaikeusosat. Sommittelun tekninen tuomari (tv) merkitsee ohjelman vaadittavat liikkeet ja huomioi niiden

suorittamisen. Vain oikein tehtynä, liikkeestä voi saada sille nimetyn arvon.

Taiteellisen (av) osa-alueen tuomarit katsovat ohjelman taiteellista kokonaisuutta.

Ohjelmassa tulee olla tasovaihteluja, rytminvaihdoksia, erilaisia kuvioita, liikkumisia jne.

Lisäksi ohjelman tulee sisältää monipuolisesti eri liikesukuja (hyppyjä, vartalonliikkeitä, tasapainoja). Lisäksi taiteellisen tuomari huomioi ohjelman musiikkiin ja ilmaisuun liittyviä asioita.

2.9. STARA ja kisapäivät

Kilpailupäivien aamut ovat yleensä aikaisia ja paikan päälle kilpailupaikalle mennään 3-4 tuntia ennen suoritusta. Staratapahtumiin tullaan paikalle pari tuntia ennen suoritusta.

Ennen esiintymistä laitetaan hiukset, mahdolliset meikit, tarvittaessa syödään sekä tietenkin tsempataan ja lämmitellään.

Joissakin kilpailussa pääsee vielä tekemään ohjelman läpi matolla ennen varsinaista suoritusta, mutta tämä on poistumassa käytöstä.

Kotona tehtävistä valmisteluista valmentaja tiedottaa ennen kilpailuja, esim. hiusten laittamisesta. Varsinkin kilpailupäivän ruokailut tulee etukäteen suunnitella valmentajan ja huoltajan kanssa. Kaikkiin kilpailuihin ja Staroihin on hyvä ottaa mukaan omia eväitä esim.

hedelmiä sekä vesipullo. (Kilpailupäivän ruokailun suunnittelu ei yksin riitä, vaan

monipuolinen ja säännöllinen ruokailu tulee huomioida myös arkiharjoittelussa). Kilpailu- tai Stara päivän aikana joukkueen mukana kulkevat ainoastaan valmentajat ja erikseen tehtävään sovitut huoltajat sekä jojot. Vanhemmat ovat tervetulleita tervehtimään tyttöjä suorituksen jälkeen. Tällä pyrimme rauhoittamaan liikennettä ahtaissa pukutiloissa ja antamaan tytöille keskittymisrauhan. Vanhemmat voivat yhdessä valmentajien kanssa sopia joukkueen yhteisistä kilpailuihin/Staroihin liittyvistä käytänteistä.

Vanhempien on hyvä varautua ottamaan vastaan kilpailuista/Staratapahtumista kotiin onnistumisen ja epäonnistumisen tunteita. Kilpailuista ja esiintymisistä tulee kotona keskustella ja auttaa voimistelijaa purkamaan ajatuksiaan. Olennaista lapsen

kilpailemisessa on ilo, omaehtoisuus ja aikuisten vankkumaton tuki. Tämä tarkoittaa, että

10

lapsi saa kilpailla itsensä kanssa, että vanhempien hyväksyntä on ehdotonta, ei lapsen menestykseen perustuvaa, ja että voittamisen merkitys ei kasva aikuisten puheissa tai käytöksessä liian suureksi. Muistetaan tämä: jännitys kuuluu kilpailemiseen, ulkopuolelta asetettujen paineiden ja vaatimusten aiheuttama stressi ei.

Kilpailujen aikataulut julkaistaan yleensä 2 viikkoa ennen tapahtumaa ja päivän aikana saattaa tulla vielä muutoksia johtuen kilpailun etenemisestä.

2.10. Seuran esiintymiset ja muut esiintymiset

Kaikki esiintymässä käyvät joukkueet osallistuvat ennen esiintymiskauden alkua kisakatselmukseen, jossa saadaan ensiesiintyminen uudella ohjelmalla tehtyä ennen varsinaisia esiintymisiä seuran ulkopuolisissa tapahtumissa. Katselmuksessa yleisönä ovat vanhemmat, sukulaiset sekä muut seuran joukkueet. Kausi päättyy aina näytökseen, jossa esitetään kauden esiintymisohjelmia sekä mahdollisia näytösohjelmia. Joukkueet voivat käydä myös esiintymässä erilaisissa tapahtumissa.

11

3. Varusteet

Harjoituksissa kaikilla tulee olla juomapullo ja hiukset siististi kiinni. Hienointa olisi jos hiukset olisivat lettinutturalla tai perusnutturalla, jolloin hiukset eivät haittaa harjoittelua.

Alla on tietoa joukkueiden varustuksesta. Kauden alussa tiedotetaan vanhempia mitä varusteita tulisi harjoituksissa olla mukana. Varusteet hankitaan itse, pukuja ja

esiintymisvälineitä lukuun ottamatta.

3.1.1. Edustusvaatteet

JV:n kilpajoukkueiden edustusvaatetukseen kuuluu joukkuetoppi, harjoitustakki,

narupunttihousut, trikoot/shortsit (mustat sukkahousut shortsien alle) sekä suositeltava treenilaukku ja softshelltakki. Kilparyhmät käyttävät tapahtumissa, leireillä ja kilpailuissa edustusasua. Leireille ja kisoihin on hyvä olla jumppapussi, jossa kuljettaa mukana tarvittavia välineitä ja varusteita.

Harrasteryhmät voivat myös hankkia samoja varusteita. Harkkatopeissa pinkkejä toppia käyttää Coraliet ikäkausi. Turkoosia käyttää Claretit ja Simpukat.

Seuravaatteita voi ostaa vuodenympäri Teamplacen verkkokaupasta

(www.teamplace.fi/kirku). Narupunttihousuja sekä treenilaukkua saa Piruetista (www.piruetti.fi).

Painatetut vaatteet tulee aina pestä nurinpäin. Takista tulee muistaa laittaa vetoketju kiinni pesun ajaksi.

3.1.2. Treenivarusteet

1. Hyppynarut: ostetaan esiintymisiä varten joukkueelle piruetista n. 15e. Harkkakäyttöön voi valmentajilta ostaa Intolta oikean pituisen hyppynarun viidellä eurolla, joka tulee maksaa käteisellä. Hyppynarun oikea pituus mitataan tytön seistessä keskellä narua, jolloin narun päät tulisi ylettyä muutaman sentin kainaloiden yläpuolelle. Narun päissä tulee olla solmut. Kun naru on lyhennetty, tulee päät polttaa, purkautumisen

estämiseksi.

2. Puolitossut: Voimistelumatolla on suositeltavaa kaikkien käyttää puolitossuja

harjoittelussa. Mikäli joukkueen esiintymisasuun kuuluu puolitossut, tiedotetaan tästä kauden alussa. Piruetista

3. Treenikengät: kengillä on tarkoitus ehkäistä lattialla alastuloissa tärähdyksien

aiheuttamaa rasitusta. Sopivat kengät ovat joustavat, omaan jalkaan istuva kevyt malli (eli ei ns. jäykkää sisäpelikenkää). Kengissä tulisi olla vaalea pohja, jotta ei tee jälkiä alustaan.

4. Polvisuojat: Voimistelussa on paljon lattialle meneviä ja tehtäviä liikkeitä. harjoittelussa voi käyttää polvisuojia pehmentämään iskuja ja suojaamaan niveliä sekä ihoa.

Polvisuojia saa esim. Piruetista sekä kisojen myyntipisteiltä.

12

5. Vastuskuminauha: käytetään kilparyhmien kanssa jalkatekniikan edistämisessä sekä lihashuollossa. Vastuskuminauhan saa urheilukaupoista ja päivittäistavarataloista.

Vahvuus olisi Light ja pituus min 120cm.

6. Nilkkapainot 500g: Otetaan käyttöön, kun tytöt ovat n. 13 vuotiaita. Painoja saa päivittäistavarakauppojen urheiluosastolta sekä erikoisliikkeistä.

3.2. Voimisteluvälineet

Kilpailuissa ja staroissa voidaan ohjelma tehdä syksyisin välineen kanssa. Väline voi olla ikäkaudesta riippuen naru, pallo, vanne, keilat tai nauha. Joukkueella tulee olla identtiset välineet esiintyessä. Harjoittelua varten hankitaan vuosi tai puoli vuotta ennen

välineohjelmaa kyseinen väline koko joukkueelle, joko käytettynä tai uutena.

Esiintymisvälineet otetaan käyttöön sillä kaudella kun välineohjelma on. Esiintymisvälinettä ei saa käyttää ulkona, mutta harjoitteluvälinettä saa käyttää.

3.3. Esiintymisasu

Puvut tilataan aina joukkueelle yhteistilauksena elokuussa ja ne ovat käytössä vuoden verran pääsääntöisesti. Kilparyhmillä voi olla kaksi pukua vuoden aikana. Esiintymisasuja koristellaan aina enemmän tai vähemmän vanhempien tai voimistelijoiden toimesta samannäköisiksi. Pukuja sovitetaan harjoituksissa ennen tilausta. Kilparyhmien

esiintymisasun ovat yleisesti yksilöllisempiä ja tilataan mittatilauksena. Alle 10 vuotiaiden puvu pyritään hankkimaan n. 50-60€, johon saattaa tulla n. 5€ koristeita. Yli 10 vuotaiden kilpapukujen hinnat alkavat 80 eurosta ja koristeita hankitaan 10-50€ arvosta pukuun.

Harrasteryhmien puku pyritään hankkimaan mahdollisimman edullisesti alle 80 euron.

3.3.1. Esiintymisasun huolto

Esiintymisasuja käytetään vain esiintyessä, se ei siis ole harkkavaatetus. Esiintymisasu on käytössä pääasiassa vuoden kerrallaan, mutta joukkuekohtaisesti puku saattaa vaihtua myös puolen vuoden jälkeen. Puvulle tulee käyttökertoja vain muutamia, joten harvemmin sitä tulee tarpeeseen pestä. Koristeltua puku ei saa pestä kokonaan, varovasti voi

käsipesua tarvittaviin kohtiin tehdä. Koristelematon puku voidaan pestä hoito-ohjeiden mukaisesti, yleensä 30 hienopesussa, ilman huuhteluainetta.

3.3.2. Koristelu

Esiintymis- ja kilpa-asuja tulee koristella joukkueesta riippuen enemmän tai vähemmän.

Puvut eivät koskaa tule valmiina, sillä ne ovat arvokasta käsityötä. Jotta pukujen hinnat saadaa pidettyä maltillisina lisätään niihin itse kangaspaloja, strasseja sekä paljetteja.

Vanhemmat tytöt hoitavat koristelun jo itse mutta nuorempien tyttöjen joukkueissa vanhemmat koristelevat puvun. Valmentaja koristelee aina yhden puvun malliksi muille.

Koristeista, jotka usein valmentaja tai jojo hankkii, koituvat kulut jaetaan joukkueen kesken ja maksetaan ne takaisin ostajalle. Koristeita ei siis laskuteta seuran kautta.

Harrasteryhmien pukuihin ja alle 8v pukuihin voidaan laittaa muutamia kymmeniä strasseja tai paljetteja. Kilparyhmien yli 10 vuotiaiden puvuissa on satoja koristeita. Koristeet tulee

13

joko liimata tai ommella pukuun. Liimatessa käytetään erikoiskangasliimaa, esim

Gutermann HT2 -liima, Elegance-liima tai muu vastaava strasseille ja paljeteille soveltuva liima. Joukkueen sopiessa voidaan käyttää myös HotFix -strasseja, jotka kiinnitetään kuumentamalla strassi siihen tarkoitetulla laitteella.

14

4. Vanhemman rooli

4.1.

Jojo on joukkueen vanhempien keskuudesta valittu vanhempi, joka ottaa vastuun joukkueen valmennuksen ulkopuolisesta toiminnasta. Jojo tekee tiivistä yhteistyötä valmentajan kanssa ja tiedottaa vanhempia meneillään olevista asioista. Jojo koordinoi joukkueen toimintaa ja tarvitsee muita vanhempia toteuttamaan toimintaa joukkueen hyväksi. Jojon tehtävät ovat linjattu seurassa, mutta niitä voi räätälöidä joukkuekohtaisesti, jokaiselle sopivaksi.

4.2. Kannustus

Vanhemman tehtävä on kannustaa lasta liikkumaan. Keskustelkaa kotona harjoituksista, leireistä ja kilpailuista. Kannustakaa lasta monipuoliseen liikuntaan myös kotona. Koulu- ja treenimatkat on loistava mahdollisuus pyöräillä tai kävellä kavereiden kanssa ja jakaa kuulumisia. Jokaisen lapsen tulee liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä terveysliikunnan näkökulmasta. Liikuntasuoritukseksi voi laskea kaikki yli 10 minuuttia kestävän liikunnan.

Paljon urheilevan lapsen kohdalla tulisi muistaa tämä arkiliikunnan tärkeys lajiharjoittelun ohella. Lasta tulee kannustaa kotona myös venyttelemään sekä harjoittelemaan

valmentajan oheistuksen mukaan. Tässä voisi puhua myös muunlaisesta kannustamisesta, kannustaa puhumaan harjoituksista ja harrastuksesta ylipäätään, löysin tällaisen linkin jalkapallon puolelta, ei tätä kaikkea tietenkään, mutta joitakin ideoita.

4.3. Vanhempien pelisäännöt ja valmentajan kanssa yhteistyö

Jokaisen joukkueen vanhempien tulee joukkueenjohtajan kanssa luoda pelisäännöt, joilla kannustetaan hyvään positiiviseen ilmapiirin. Valmentajan ensisijainen tehtävä on

valmentaa joukkuetta ja huomioida joukkueen tarpeet koko joukkuetta silmällä pitäen.

Valmentaja vastaa mielellään vanhempien kysymyksiin ja keskustelee joukkueen toiminnasta yhdessä vanhempien kanssa. Toivomme, että vanhemmat kuitenkin ensisijaisesti ovat yhteydessä joukkueenjohtajaan, joka toimii linkkinä vanhempien ja valmentajan välillä. Kaikissa voimistelijan terveydentilaan liittyvissä asioissa on hyvä olla yhteydessä suoraan valmentajaan.

4.4. Huoltaja

Tapahtumissa tulee olla yksi nimetty huoltaja joukkueella, joka kulkee joukkueen mukana ja huolehtii esim. juomapulloista, vessakäynneistä, auttaa tarvittaessa ja neuvoo kuinka toimia.

15

4.5. Vanhempainillat

Joukkueilla on kauden alkupuolella aina vanhempainilta jojon ja valmentajien vetämänä.

Tällöin esitellään joukkueen budjetti, hankinnat, tapahtumat ja muu joukkueen toimintaa liittyvä. Vanhempien kesken tehdään tai tarkastetaan vanhempien pelisäännöt sekä allekirjoitetaan joukkuesopimus. Tällöin on mahdollista myös tutustua ja keskustella joukkueen muiden vanhempien kanssa.

Joukkueen oman tapaamisen lisäksi elokuussa pidetään yhteinen vanhempainilta kaikille joukkueille, jossa esitellään seuraa, toimintaa ja yhteisiä asioita.

Vanhempainilloissa tulee olla joka perheestä edustaja.

4.6. Varainkeruu ja sponsorointi

Vanhemmat voivat hankkia joukkueille sponsoreita. Sponsoriasioista voi olla yhteydessä joukkueenjohtajaan. Joukkueen edustusasuun voidaan laittaa yhteistyökumppaneiden logoja. Joukkueiden omista sponsorisopimuksista tulee informoida etukäteen seuran hallitusta. Joukkueet eivät voi sopia sponsorisopimuksia itsenäisesti ilman hallituksen suostumusta. Varainkeruuta voi tehdä monin eri tavoin ja siitä tulee ilmoittaa

lajivastaavalle.

4.7. Maksut

Voimistelijat maksavat seuran jäsenmaksun lisäksi kausimaksua, joka sisältää joukkueesta riippuen mm. perusharjoitukset, kilpailuihin osallistumismaksut, seuramaksut sekä salivuokran. Kausimaksuun pyritään laskemaan kaikki kauden aikana tulevat kulut, varusteita lukuunottamatta, jotta laskutus olisi selkeä Tämän lisäksi joukkueenjohtajat pitävät kululistaa, johon kirjataan kauden aikana tulevia kuluja esim. leireistä,

oheistoiminnasta ja välineistä. Budjetoimattomat kulut laskutetaan erikseen joukkueelta ja varusteet eivät yleisesti kuulu kausimaksuun.

4.7.1. Maksuehdot

Jos voimistelija joutuu jäämään pois toiminnasta kesken kauden sairastumisen tai

loukkaantumisen takia, on perhe lääkärintodistusta vastaan vapautettu osaksi maksuista alla olevien ohjeiden mukaisesti.

1. Ryhmissä, jossa on kausimaksu laskettu kolmeen tai useampaan erään. Perhe on velvoitettu maksamaan jo erääntyneet ja seuraavaksi erääntyvä maksu.

2. Ryhmissä, jossa kausimaksu on 1-2 erässä maksettava. Perhe sitoutunut

maksamaan koko kausimaksun, jos voimistelija jää pois 15.10. jälkeen syksyisin tai 15.3. jälkeen keväisin. Mikäli pois jääminen on ennen 15.10. syksyisin tai ennen 15.3. keväisin, on perhe velvoitettu maksamaan kausimaksusta 50% tai

ensimmäisen erän.

16

Mikäli voimistelija jää muusta syystä pois, on perhe sitoutunut maksamaan kauden maksut.

Mikäli perhe ei huolehdi maksujen maksamisesta eräpäivään mennessä, lähtee heille enintään kaksi muistutusta. Mikäli maksuja ei hoideta muistutuksista huolimatta on perheen jäätävä pois toiminnasta.

4.8. Poissaolot ja lomat

Poissaoloista tulee aina tiedottaa valmentajaa mahdollisimman ajoissa. Pidemmistä yli viikon lomista tai leireihin/tapahtumiin vaikuttavat poissaolot tulisi tietää kauden alkaessa, jotta valmennus voi ennakoida tämän ohjelman kokoonpanossa ja harjoittelussa.

Sairastuessa ilmoitus myös mahdollisimman nopeasti. Harjoituksiin tullaan ajoissa ja poissaoloista ilmoitetaan etukäteen valmentajan ohjeiden mukaisesti.

Kilpailuihin osallistuvissa joukkueissa voimistelijoiden tulee olla vähintään 2 vko ennen kilpailua joka harjoituksessa paikalla, sairastumisia lukuun ottamatta. Mikäli voimistelija joutuu olemaan pidempään pois kisojen lähestyessä, tulee valmentajan kanssa keskustella kisoihin osallistumisesta.

4.9. Harrastuksen lopettaminen

Jossain vaiheessa useimmalla voi käydä mielessä harrastuksen vaihtaminen tai

lopettaminen. Tällöin perheen tuki ja kannustus ovat tärkeässä roolissa, jotta lapsi tai nuori saadaan pysymään urheilun parissa. Varhaisnuoruudessa tulee lajin valitseminen monelle kilpaurheilijalle eteen, jolloin kannattaa keskustella myös avoimesti valmentajan kanssa nuoren odotuksista lajin parissa jatkamisesta.

Yläasteikäisten lopettamiselle löytyy termi, Dropout, jolla tarkoitetaan lajin kansallisesti isoa lopettamisprosenttia. Dropoutin voi aiheuttaa mm. intressien muuttuminen

murrosiässä sekä mahdollisesti uusi ympäristö yläasteelle siirtyessä. Nuori, joka päättää jatkaa lopettamisen ajatuksista huolimatta, pysyy usein pitkään aikuisiälle laji parissa.

Kun lapsi alkaa puhumaan lajin lopettamisesta kannattaa asia ottaa heti puheeksi kotona sekä yrittää selvittää mistä tämä ajatus on saanut alkunsa. Jos lopettamisen taustalla on esim. ikävä kokemus harjoituksissa tai huono ilmapiiri, niin olisi tärkeää yrittää ensiksi ratkaista ongelma joukkueenjohtajan tai/ja valmentajien kanssa.

Jos lapsi tai nuori päättää joka tapauksessa lopettaa olisi tärkeää, että hänellä olisi heti jokin toinen liikuntaharrastus mietitty, jotta liikunnanmäärä ei vähenny radikaalisesti hetkessä. Nuoren on helpompi jatkaa terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa, kun hänellä on säännöllinen ohjattu liikuntaharrastus viikossa.

17

Joukkueeseen sitoudutaan aina yhdeksi kaudeksi kerrallaan eli n. 4-6 kuukaudeksi.

Lopettamis keskustelua ei suosita aloitettavaksi kesken kauden tyttöjen kesken, koska tämä luo epävarmaa ilmapiiri joukkueeseen, jolla on helposti vaikutusta myös joukkueen

kilpailusuorituksiin sekä harjoittelu asenteisiin. Valmentajat kyselevät aina kauden loppu puolella vanhemmilta jatkosta ja ennen seuraavan kauden alkua tulee olla tiedossa kilparyhmissä ketkä ovat kokoonpanossa mukana.

18

5. Seurassa toimiminen

5.1. Aktiivinen jäsen

Seuran jäsenenä voit vaikuttaa seuran toimintaan. Seuran hallitukseen kuulumalla pääset vaikuttamaan päätöksiin ja seuran toimintaan tulevaisuudessa. Hallitukseen voi hakeutua mukaan olemalla yhteydessä seuran puheenjohtajaan ja osallistumalla syyskokoukseen, jonka ajankohdasta tiedotetaan seuran nettisivuilla ja paikallislehdessä. Seura toimii jäsenten toimesta ja tapahtumien mahdollistaminen tapahtuu talkoolaisten voimin.

5.2. Joukkuehenki

Joukkueen harjoitellessa paljon yhdessä ja pyrkiessään samoihin tavoitteisiin on tärkeää, että joukkueen jäsenet tulevat hyvin toimeen keskenään. Siksi joukkueen sisäinen

yhteishenki on tärkeää. Yhteisolo ja kokemukset tiivistävät joukkuetta. Tämänkin takia aina treeneihin osallistuminen ja tapahtumissa mukana oleminen on tärkeää. Joukkueiden yhteishenkeä pyritään parantamaan myös voimistelun ulkopuolella mm. joukkueiltojen avulla. Joukkueiltoja voi järjestetään vanhempien toimesta jojon koordinoimana. Mikäli teillä on mahdollisuus esim. kotona järjestää joukkueiltoja, olettehan yhteydessä

joukkueenjohtajiin. Myös joukkueen vanhempien välillä olisi tärkeää vallita positiivinen henki, kun toimitaan oman lapsen harrastuksen puolesta.

Usein omasta joukkueesta löytyy elinikäisiä ystäviä.

Kaikki kiusaamistilanteet käsitellään ja niihin suhtaudutaan vakavasti.

5.3. Meidän seura

On tärkeää, että seurassa ja joukkueiden välillä vallitsee yhteisöllisyys. Tätä pyritään parantamaan ja edistämään yhteisillä tapahtumilla. Tässä myös vanhemmilla on iso rooli mm. kun tapahtumissa pyritään kannustamaan kaikkia oman seuran joukkueita

railakkaasti. Esiintymisissä voimistelijat pystyvät antamaan vielä enemmän, kun astelevat kannustushuutojen saattelemana matolle ja saavat onnistuneista ohjelman osista aplodeja.

5.4. Pelisäännöt

Joukkueet tekevät omat pelisääntönsä, joita noudatetaan ja joista muistutellaan tarpeen mukaan. Myös vanhemmat tekevät omat pelisääntönsä kauden alussa. Kun kaikki toimivat yhteisten arvojen ja sääntöjen mukaan niin toiminta on miellyttävää ja sitouttaa.

Pelisäännöt opettavat myös lapsille ryhmässä toimimista sekä kehittää sosiaalisia taitoja.

19

5.5. 3.4. Muu varainhankinta

Jaosto voi kerätä varoja kalenteri- ja/tai kisajulkaisujen mainostuloilla sekä myyjäisillä.

Tavaranmyynnin tulee olla vähäistä. Erikseen voidaan käyttää niitä tahoja, jotka ovat hoitaneet maksut verottajan kanssa etukäteen. Kaikki talkootyöllä ja myynnillä hankitut varat tulee kohdentaa koko jaokselle/joukkueelle. Seura voi myydä palveluitaan ulospäin ja toiminta on verovapaata siihen asti kuin tuotto menee seuran toimintaan ja jää alle 10 000,00 euron. Alla on tarkempia ohjeita varojen keruuseen.

Verotusohjeessa yleishyödyllisille yhdistyksille on erikseen säädetty, mitä tuloja ei pidetä yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotuloina. Tällaisia tuloja ovat:

- yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä,

urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatu tulo

-jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatu tulo -adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin

muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatu tulo - bingopelin pitämisestä saatu tulo.

Se, ovatko toiminnot luonteeltaan säännöksessä tarkoitettuja toimintoja, on arvioitava tapauskohtaisesti. Esimerkiksi säännöksen 3 kohdassa mainittujen adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetun varojenkeräyksen osalta on todettu, että myynnin tulee olla vähäistä.

5.5.1. OSTAJAN TÄYTYY TIETÄÄ TUKITOIMINNASTA

”Yleishyödyllisen yhteisön harjoittama pienimuotoinen ja palkattomalla työvoimalla toteutettu hyödykemyynti voi olla sen verovapaata varainhankintaa.”_ Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ostajan täytyy hyödykettä hankkiessaan tietää, että osa myyntituotosta ohjautuu tukitoimintaan. Hyödykkeitä tulee siis myydä talkooperiaatteella, eli esimerkiksi seuran palkattu työntekijä ei verottajan ohjeen mukaan voi osallistua myyntitoimintaan.

Myyjinä voivat toimia vapaaehtoisesti seuran toiminnassa mukana olevat henkilöt.

5.5.2. MYYNNIN TÄYTYY OLLA SATUNNAISTA

Hyödykkeitä ei voi myydä pysyvästä myyntipaikasta. Pysyviksi myyntipaikoiksi katsotaan internet-kauppa tai kauppaliike. Toiminnan täytyy olla satunnaista, ei suunnitelmallista.

Verottajan ohjeen mukaan myyntitoimintaa ei siis kannata kirjata esimerkiksi osaksi seuran toimintasuunnitelmaa.

20 5.5.3. TÄRKEÄÄ MUISTAA MARKKINOINNISTA

Verottajan ohje ottaa kantaa myös markkinointiin. _”Myynti toteutetaan talkootyönä joukkueen jäsenten toimesta ja se kohdistuu lähes yksinomaan joukkueen jäseniin, heidän perheenjäseniinsä sekä tuttaviin ja naapureihin. Tuotteita ei muutoin markkinoida tai mainosteta.”_ Verottajan ohjeen mukaan ei siis kannata mainostaa tai markkinoida myytäviä tuotteita esimerkiksi seuran verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa.

5.5.4. RAHALIIKENNE

Kaikki varainkeruuseen liittyvät menot sekä tulot tulee kulkea seuran kautta, jotta toiminta on läpinäkyvää.

21

6. Ongelmanratkaisupolku

Mutkikasta tilannetta lähestyessä on hyvä olla yhteydessä soittamalla. Pyritään ottamaan asiat esille ajoissa, jotta tilanne ei pääse kärjistymään. Hoidetaan asiat aikuisten kesken, jos vain mahdollista. Tilanteet keskustellaan myös auki jossain muualla kuin treenisalilla.

1. Ongelma – jokin mietityttää vanhempaa tai lasta

2. Otetaan yhteys Jojoon ja mietitään ratkaisu tilanteeseen

3. Jojo ottaa tarvittaessa yhteyttä valmentajaan tai pyytää vanhempaa ottamaan yhteyttä sopivaan henkilöön > tarvittaessa puheenjohtajalle tai lajivastaavalle asiasta

tiedottaminen

4. Jojo keskustelee valmentajan kanssa a. Jojo vastaa vanhemmalle

b. valmentaja vastaa vanhemmalle

c. järjestetään tapaaminen vanhemman, valmentajan ja jojon kanssa d. laajempi asia voi vaatia koko joukkueen vanhempaintapaamisen

5. Mikäli tilanne ei ratkea joukkueen sisällä pyydetään tilanteeseen apua seuran johdolta

22

7. Terve Urheilija ja turvallisuus

7.1. Lisenssit ja vakuutukset

Kaikki KirkUn ryhmissä liikkuvilla alle 18 vuotiailla on vakuutus Lähi-Tapiolassa.

Joukkuevoimistelussa ostetaan myös liiton stara- tai kilpalisenssi, joka kattaa harjoittelun, kilpailemisen ja esiintymisen. Lisenssi ostetaan itse rekisteröitymällä/kirjautumalla

voimisteluliiton Hoika -palveluun. Lisenssi on voimassa aina vuoden kerrallaan (syys ja kevät) ja sen saa vakuutuksella tai ilman. Kun vahinko sattuu, lähdetään ensiksi hakemaan korvausta liiton vakutuuksen kautta. Vakuutuksissa on omavastuu. KirkUn vakuutus ei kata esiintymisissä sattuneita vahinkoja. Joukkuekohtaiset lisenssin osto-ohjeet annetaan aina syyskauden alussa. Jos joukkue esiintyy syksyllä starassa ja siirtyy keväällä kilpailemaan, niin tulee kilpalisenssi ostaa jo syksyllä, koska staralisenssiä ei voi korottaa.

Lisätietoa vakuutusehdoista voimisteluliiton sivuilta ja linkki Hoika-palveluun:

https://www.voimistelu.fi/fi/Tapahtumat-ja-kilpailut/Kilpailulisenssit-ja-vakuutukset

7.2. Harjoitukset intossa

Inton parkkipaikalla on iltapäivisin paljon liikennettä ja vanhempien tulee huomioida tämä viedessään ja hakiessaan lastaan. Lapset odottavat harjoitusten alkua vastaanotossa ja valmentaja saapuu aulaa n. 10 min ennen harjoitus alkamista, jolloin vanhemmat voivat jättää lapset odottamaan tunnin alkua valmentajan kanssa. Lasten tuominen harjoituksiin on myös hyvä hetki tavata muita vanhempia ja valmentajia (niissä puitteissa kun pystyvät salista irtautumaan).

23

7.3. Loukkaantumiset

Loukkaantumiset hoidetaan asianmukaisesti ensiaputaitoja käyttäen. Loukkaantumisesta riippuen pyydetään vanhempia hakemaan lapsi kotiin lepäämään, pyydetään vanhempia saapumaan paikalle ja toimittamaan jatkohoitoon tai toimitetaan lapsi jatkohoitoon. Jos harjoituksissa on loukkaannuttu ilman että asia on tullut harjoituksen aikana valmentajan tietoon tulisi siitä tiedottaa valmentajaa välittömästi.

7.4. Rasitusvammat ja niiden ennaltaehkäisy

Joukkuevoimistelua harjoitellaan lattialla paljain jaloin ja tehdään paljon alastuloja, joissa keho kuormittuu erityisesti, jos vartaloaan ei hallitse kunnolla. Voimistelun parissa on muutamia valitettavan yleisesti esiintyvinä kasvuiän vaivoja, jotka ovat vanhempana hyvä tiedostaa ja omalla toiminnalla myös pyrkiä ennaltaehkäistä.

Vammat liittyvät yleensä kasvuun ja helpottavat kasvupyrähdyksen jälkeen. Kaikkea ei voi edes estää, jos on esim. taipumusta suvussa polvi tai nilkkavaivoihin. Rasitukset

kohdistuvat useimmiten jalkoihin kuten akillesjänteen ja kantapään seudulla (Severin tauti) tai polvilumpion alapuolella esiintyvä kipu (hyppääjän polvi). Toki liikkumiseen ja kasvuun liittyy muutenkin kiputiloja jotka eivät ole vaarallisia tai mistä ei tarvitse vielä huolestua, mutta jos kipuja esiintyy pitkittyneemmin arkitoiminnoissa, kuten kouluun kävellessä tai aamuisin niin on syytä tutkituttaa asia lääkärillä.

Vanhempana voin ennaltaehkäistä näitä kehottamalla lasta venyttelemään kotona (erityisesti isoja lihasryhmiä etureidet, takareidet, pohkeet, jänteet pakarat) sekä kannustamalla liikkumaan monipuolisesti myös lajin ohella.

Kilparyhmillä tulee olla alkulämmittelyssä sekä hyppytreenissä treenikengät, joissa tulee huomioida, että kengät ovat tukevat ja vaimentavat iskuja. Harjoituksissa rasituksia

ehkäistään harjoittamalla oikeita asentoja ja kertomalla myös tytöille miksi tehdään mitäkin sekä tietysti huolehtimalla, että harjoitukset kehittävät tyttöjä eivätkä ole liian haasteellisia tai huolimattomasti suunniteltuja. Mikäli kotona ilmenee, että kipuja on jaloissa tai selässä jatkuvasti, niin tulee tiedottaa valmentajaa asiasta ja varata aika ammattilaiselle, joka pystyy todentamaan vaivan. Lääkärin tai fysioterapeutin lausunnoista ja harjoitteista tulisi tiedottaa valmentajaa.

7.5. Lihastasapainokartoitus

Kilpajoukkueen siirtyessä kilpailemaan 10-12 -vuotiaiden sarjaan tehdään heille fysioterapeutin toimesta lihastasapainokartoitus, jossa selviää mahdolliset liikkuvuus puolierot sekä asentovirheet. Kartoitus tehdään harjoituksen yhteydessä yhdelle voimistelijalle kerrallaan. Ennen kartoitusta perheiden tulee täyttää esitietolomake.

Kartoituksen tulokset kootaan valmentajille ja voimistelijat saavat henkilökohtaisia ohjeita.

Lihastasapainokartoituksesta laskutetaan kauden lopussa perheiltä.

24

7.6. Ravinto

Urheilevan, kasvavan lapsen ruokailua on hyvä kotona tarkkailla. Monipuolinen, riittävä ravinto ovat tukipilareina kasvulle ja myös voimistelijana kehittymiselle. Noin tuntia ennen harjoituksia on hyvä syödä sekä välittömästi harjoitusten jälkeen. Myös vettä tulee juoda päivän aikana riittävästi. Seura järjestää tarpeen mukaan ravintoluentoja ammattilaisten johdolla vanhemmille ja voimistelijoille.

7.7. Turvallisuus harjoituksissa

KirkU:n ryhmissä on aina täysi-ikäinen ohjaaja tai valmentaja mukana. Valmentajilla on ajantasaiset ensiaputaidot sekä ensiaputarvikkeet mukana harjoituksissa. Valmentajamme kouluttautuvat seuran kustantamana Voimisteluliiton koulutuspolkua pitkin. Haluamme panostaa valmentajien osaamiseen lasten ja nuorten turvallisuuden takia.

7.8. Hoitopolku

7.9. Päihteet

KirkU ei salli päihteiden käyttöä lainkaan. Tupakka, huumeet ja alkoholi eivät kuulu nuorille ja kilpailevan nuoren ura kärsii, jos hän käyttää näitä aineita. Mikäli ilmenee päihteiden käyttöä, niin asia otetaan heti käsittelyyn jojon, voimistelijan ja tämän vanhempien ja valmentajan kesken

25

8. Yhteistyökumppanit

Piruetti: Piruetissa saa seura-alennuksen -10% näyttämällä seuran jäsenkorttia (sähköinen Myclubissa) tai verkkokaupassa syöttämällä tilausvaiheessa alennuskenttään

”VOIMISTELU” ja lisätietoihin laittamalla seuran nimen.

www.Teamplace.fi/kirku: Teamplacesta saat tilattua edustusvaatteita.

Fysios: (ent. Fysigator) tarjoaa palveluistaa KirkUn jäsenille -15%. Fysioksen Kati Natunen hoitaa voimistelijoidemme lihastasapainokartoitukset ja tuntee lajin piirteet.

9. Yhteystiedot

Seuran toimisto: Munkinmäentie 19, 3.kerros 02410 Kirkkonummi Into Club: Munkinmäentie 7, 02410 Kirkkonummi

Joukkuevoimistelun lajivastaava Viveca Lindgren

040 7515476

kilpavalmennus.kirku@gmail.com Liikuntaryhmien vastaava (laskutus) Susanna Huusko

040 543 9069

kurssivastaava@kirkkonummenurheilijat.fi Puheenjohtaja vuonna 2018

Jorma Nygren

puheenjohtaja@kirkkonummenurheilijat.fi