• Ei tuloksia

Suomi lähettää joukkueen tyttöjen matematiikkakilpailuun

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suomi lähettää joukkueen tyttöjen matematiikkakilpailuun"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Solmu 3/2011 1

Suomi lähettää joukkueen tyttöjen matematiikkakilpailuun

Anne-Maria Ernvall-Hytönen Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto

Aloitetaan kolmella tosiasialla, joista osa liittyy kiin- teästi tähän tekstiin ja osa vain hieman tekstin aihepii- riin. Ensimmäiseksi iloinen uutinen, sitten muut:

1. Vuoden 2011 kansainväliset matematiikkaolympia- laiset voitti Saksan Lisa Sauermann.

2. Vuoden 2011 kansainvälisissä matematiikkaolym- pialaisissa kilpailijoista 10,1 % oli naisia.

3. Elo- ja syyskuun taitteessa Oberwolfachissa järjes- tetyssä lukuteorian workshopissa kymmenien osal- listujien joukossa oli kolme naista.

Vaikka on täysin ilmeistä, että tytöt ja naiset pärjää- vät matematiikassa, jokin pitää kuitenkin lajin lähin- nä miesten yksityisomaisuutena. Britannian ratkaisu on kehittää tytöille oma matematiikkakilpailu EGMO (European Girls’ Mathematical Olympiad), jonka tar- koitus ei ole korvata IMO:a (kansainvälisiä matematiik- kaolympialaisia), vaan toimia ponnahduslautana mui- hin kilpailuihin.

Kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa Britan- nian delegaatioon kuulunut EGMO:n pääjärjestäjä Ce- ri Fiddes mainosti kilpailua ahkerasti ja jakoi Euroo- pan maille kutsuja. Ajatus tyttöjen kilpailusta otettiin innostuksella vastaan, ja osin pienellä hämmennyksel- lä. Tämä ei Fiddesiä kuitenkaan yllättänyt, sillä hän kertoi itse alunperin kauhistuneensa kuultuaan tyttö- jen kilpailuista, mutta tutustuttuaan asiaan paremmin,

ja toimittuaan kerran Kiinan tyttöjen matematiikka- kilpailussa Britannian joukkueenjohtajana, hän oli to- dennut kilpailun olevan aivan erinomaisen. Britannian joukkue oli itse asiassa kilpailun jälkeen toivonut jotain vastaavaa Britanniaankin, ja tämä oli päätetty järjes- tää.

On helppo argumentoida kilpailua vastaan: Eikö tyt- töjen oma kilpailu viesti, että tytöissä on jotain vikaa, että heidät on pakko pistää omaan sarjaan, koska avoi- messa he eivät pärjää? Tämä ei kuitenkaan missään nimessä ole järjestäjien tai kenenkään muunkaan ajat- televan olennon käsitys, vaan kilpailussa on kyse tosi- asioiden tunnustamisesta: On olemassa valtaisa mää- rä lahjakkaita tyttöjä, jotka jostain syystä eivät iki- nä päädy kansainvälisiin matematiikkaolympialaisiin, vaikka he tasonsa puolesta sinne ehdottomasti kuuluisi- vat. Tämän kilpailun avulla pyritään tavoittamaan hei- dät. Lisäksi esimerkiksi Kiinan tyttöjen kilpailun teh- tävien vaikeusaste kertoo kyseessä olevan kovatasoisen kilpailun.

Euroopan naismatemaatikkojen järjestön (EWM – Eu- ropean Women in Mathematics) Suomen koordinaat- tori Anna Kairema kertoo kulttuurierojen olevan suuri tekijä: ”Latinalaisessa Amerikassa matematiikka liite- tään yhteen filosofian ja taiteiden kanssa, kun taas Eu- roopassa Saksan vaikutuksesta tekniikan ja luonnon- tieteiden yhteyteen. Tästä syystä matematiikka koe- taan enemmän poikien lajina.” Kairema muistuttaa, että vaikka tyttöjen matemaattiset kyvyt eivät ole hei-

(2)

2 Solmu 3/2011

kommat kuin poikien, itseluottamus jostain syystä on paljon huonompi. Hän vielä kertoo, että vaikka esi- merkiksi Helsingin yliopistolla noin puolet aloittavista matematiikan opiskelijoista on naisia, valmistuvat mo- net näistä matematiikan opettajiksi, ei tutkijoiksi. Tä- män vuoden kansainvälisissä matematiikkaolympialai- sissa Latinalaisesta Amerikasta tulevien tyttöjen osuus sikäläisistä kilpailijoista oli lähes 15 %, mikä on lähes 50 % enemmän kuin tyttöjen osuus kaikista kilpailijois- ta.

Kaikki ei tietenkään selity pelkästään kulttuurilla. Pal- jon on myös sattumaa, ja mahdollisesti useiden eri te- kijöiden yhteisvaikutusta. Suomen kansainvälisessä ma- tematiikkaolympiajoukkueessa oli vuodesta 1998 vuo-

teen 2003 joka vuosi vähintään yksi tyttö, vuonna 2000 peräti kolme. Toisaalta vuoden 2003 jälkeen ei Suo- men olympiajoukkueessa ole ollut yhtään tyttöä mi- nään vuonna. Tämän selittäminen on suuri avoin on- gelma, ja ratkaiseminen vielä toivottavampaa kuin vain selittäminen. Euroopan tyttöjen kilpailu tuntuu erin- omaiselta hankkeelta ongelman ratkaisuun. Jotta tämä olisi mahdollista, on kilpailusta kerrottava matematii- kasta kiinnostuneille tytöille. Suomi lähettää joukkueen kilpailuun, joka järjestetään 10.-16.4.2012 Cambridges- sa. Joukkue valitaan Suomen matematiikan olympia- valmennuksen piiristä. Olympiavalmennukseen kutsu- taan MAOL:n kansallisen kilpailun menestyksen perus- teella.

Diplomitehtävien oheislukemistoa

Osoitteessa http://solmu.math.helsinki.fi/diplomi.html on diplomitehtäville oheislukemistoa, joka var- maan kiinnostaa muitakin kuin diplomien tekijöitä:

Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat?

Murtolukujen laskutoimituksia Negatiivisista luvuista

Hiukan osittelulaista

Lausekkeet, kaavat ja yhtälöt Äärettömistä joukoista

Erkki Luoma-aho: Matematiikan peruskäsitteiden historia Gaussin jalanjäljissä

K. Väisälä: Algebra Yläkoulun geometriaa

Geometrisen todistamisen harjoitus K. Väisälä: Geometria

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Liikunta- aktiivisuuden vähenemistä tapahtuu sekä tyttöjen ja että poikien osalta, vaikka poikien on havaittu liikkuvan yleisesti tyttöjä enemmän ja harrastavan

 Tyttöjen  ja  poikien  oikeellisuusprosentti  eri  tehtävissä  toisen  kouluvuoden  aikana...  Sujumattomimman  10  persentiilin  sekä  loppujen  90

Rahapelaamisen on todettu olevan yleisempää poikien kuin tyttöjen kohdalla ja pojat pelaavat myös määrällisesti tyttöjä enemmän rahapelejä.. Nuorten kohdalla myös iällä

Sekä tyttöjen että poikien asenne mittaamiseen yleisurheilutunneilla oli melko neutraali, mutta tyttöjen asenne mittaamiseen oli tilastollisesti merkitsevästi positiivisempi kuin

Volkersin ja kumppaneiden (2007) tutkimuksessa, jossa esiintyvyys pieneni tutkimusjakson aikana, poikien masennuslääkkeiden käyttö väheni enemmän kuin tyttöjen..

Koska PISAssa on havaittu tyttöjen osaavan luonnontieteitä poikia paremmin, on mielekästä tarkastella tyttöjen ja poikien osaamisen eroja myös luonnontieteellisen

Panostamista nimenomaan tyttöjen matematiikkakuvan kohentamiseen voidaan perustella myös sillä, että useammat tutkimukset viittaavat siihen, että vaikka tyttöjen ja

Tyttöjen lukuno- peus oli kasvanut enemmän kuin poikien, koska tytöt olivat vielä toisella luokalla varsin hitaita lukijoita.. Kolmannella luokalla kielikylpytyttöjen lukunopeus