parantamiseksi Rannikkovesien tila ja vesien-ja merenhoidon toimenpiteet tilan

Rannikkovesien tila ja vesien- ja merenhoidon toimenpiteet tilan

parantamiseksi

Marjo Tarvainen, Uudenmaan ELY-keskus (tila)

Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus (toimenpiteet)

Rannikkovesien tila

• Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on suurin rannikkovesien tilaa heikentävä paine

• Muita tärkeitä tilaan liittyviä aiheita: roskaantuminen, vieraslajit, vaaralliset ja haitalliset aineet, vedenalainen melu, meriluonnon monimuotoisuus jne.

• Rehevöityminen näkyy mm.

• Rantojen ruovikoitumisena

• Sinileväkukintoina

• Veden samentumisena, näkösyvyyden laskemisena

• Rihmalevän lisääntymisenä

• Rakkohaurun taantumisena

Rannikkovesien tila

• Pintavesien ekologisen tilan arviointi eli luokittelu tehdään biologisten, fysikaalis-kemiallisten ja hydrologis-morfologisten laatutekijöiden pohjalta

‒ biologisilla laatutekijöillä on suuri painoarvo (mm.

kasviplankton, pohjaeläimet), fysikaalis-kemialliset tekijät tukevat luokittelua

• Uusi luokitteluehdotus on toteutettu pääosin vuosien 2012–

2017 aineistoihin perustuen

• Vesimuodostumat jaetaan viiteen tilaluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono

• Vesienhoidon tavoitteena hyvä tila ja vesien tilan heikkenemisen estäminen

•

Muutos suhteessa edelliseen luokittelukauteen

• Suomenlahden rannikkovesien tila parantunut

• Merkittävä osuus luokkamuutoksista johtuu menetelmällisistä muutoksista ja uudesta seuranta-aineistosta

• Biologisen seuranta-aineiston määrä on lisääntynyt

• Itäisen Suomenlahden tila on noussut välttävästä tyydyttävään mm. Pietarin tehostuneen jätevesien puhdistuksen ansiosta

• Läntisellä Suomenlahdella pohjien happitilanne on parantunut hieman ja tila on noussut huonosta välttävään

Rehevöityminen - sinilevät

Selkämeri 1.8.2020

Lähde: SYKEn TARKKA –palvelu. Tosivärikuvat, ESA Copernicus Sentinel Data, SYKE (2020).

Rehevöityminen - pohjan hapettomuus

• Rannikolla laajoja hapettomia alueita

• Huonot happiolot aiheuttavat sisäistä ravinnekuormitusta

• Hapettomuusalueiden mallinnus

(Virtanen ym. 2019), hyödynnetty Veslan happituloksia (elo-syyskuu 2000-2016)

• Hapettomuudelle herkät alueet ovat suojaisia, veden vaihtuvuus heikko (matalat kynnykset, saaristoisuus) =>

Saaristo on herkkä ravinnekuormitukselle

• Tarvitaan lisää mitattua tietoa

hapettomien alueiden laajuudesta, hapettomuuden kestosta ja sisäisen kuormituksen määrästä

Hapekas sedimentti

Hapeton sedimentti

Lähde: Elina A. Virtanen ym. 2019. Identifying areas prone to coastal hypoxia–the role of topography. Biogeosciences, 16, 3183-3195.

PO

-P mittaukset Helsingin edustan merialueella 2020 (UUD ELY)

• THOË laite - 12 kpl DGT keräimiä, inkubointiaika 2,5 vrk. Lisäksi lämpötila, suolaisuus ja sameus tunnin resoluutiolla.

• Mittauspaikassa syvyyttä 15,7 m

• Myrskyt sekoittivat vettä, lisäsi sameutta ja näkyi laskevina PO₄-P pitoisuuksina

• Pitoisuuden dynamiikka voi THOË mittausten perusteella olla hyvinkin voimakasta

3 4 5 6 7 8 9 10

10 15 20 25 30 35 40

FNU

PO4-P

Turbidity [FNU]

Kuormitus

Lähde: VESIMITTARI Vedenlaatu Nyt (www.ymparisto.fi/vesimittari)

Kuormitus

Varsinais-Suomi 25.2.2020

Lähde: SYKEn TARKKA –palvelu. Tosivärikuvat, ESA Copernicus Sentinel Data, SYKE (2020).

Vantaanjoki 15.4.2021