13.08.2018 Julkinen
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 029 000
http://www.ely-keskus.fi/kaakkois- suomi
PL 1041
45101 KOUVOLA
Ruokolahden kunta Tekninen osasto Virastotie 3
56100 RUOKOLAHTI kirjaamo@ruokolahti.fi
Viite Lausuntopyyntö 21.6.2018
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Ruokolahden rantaosayleiskaavasta, I-osa-alue Saimaa, ehdotusvaihe
Lausunto koskee 11.6.2018 päivättyä kaavaehdotusaineistoa. ELY- keskus on antanut kaavaluonnoksesta lausunnon 18.1.2018, johon myös tässä lausunnossa viitataan.
Keskeisimmät maankäyttö- ja rakennuslain kohdat, joiden perusteella kaavaratkaisua arvioidaan, liittyvät yleiskaavan tarkoitukseen (MRL 35
§) sisältöön (MRL 39 §) ja vaikutusten selvittämiseen (MRL 9 §).
Yleiskaavan tulee myös toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) (MRL 24 §).
Yleiskaavan tarkoitus (MRL 35 §)
Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan
yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.
Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.
Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.
Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 §)
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen;
sekä
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 §)
Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.
Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
ELY-keskuksen lausunto
Yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen
Kaavamuutosten lähtökohtana ovat olleet mm. vyöhyketarkastelun avulla määritellyt vakituisen asumisen kriteerit. Valmisteluvaiheen kuluessa kunta on muuttanut kriteereitään, ja pysyvän asumisen kriteerit koskevat nyt lähinnä rakentamisen yleisiä edellytyksiä, jotka joka tapauksessa tulisivat selvitettäviksi rakennusluvan yhteydessä.
Tehdyn linjauksen ongelmana on, että yleiskaavan sisältövaatimuksiin (MRL 39 §) perustuvat suunnittelun kriteerit on kunnanhallituksen päätöksellä osittain sivuutettu. Kaavaratkaisun lähtökohta
käyttötarkoitusten muutosten osalta ei näin ollen vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia, yleiskaavan sisältövaatimuksista johdettavissa olevia maankäytön suunnittelulle asetettuja tavoitteita. Tästä seuraa, että kunnan muuttuneen tavoitteen perusteella kaavaehdotuksessa mahdollistetaan myös sellaisia käyttötarkoitusten muutoksia, jotka ovat
ristiriidassa MRL:n ja sen tulkinnasta vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa.
Kaavaselostuksen kuvauksessa kaavan suhdetta yleiskaavan
sisältövaatimuksiin on loma-asutuksen osalta kuvattu asianmukaisesti.
Nyt esitetyistä muutoksista noin 1/3 on käyttötarkoituksen muutoksia loma-asumisesta pysyvään asumiseen. Maankäytön muuttuminen loma-asutuksesta pysyvään asutukseen on linjaus, jolla on merkitystä kunnan yhdyskuntarakenteen kannalta. Yleiskaavan sisältövaatimusten toteutumista tulee vielä arvioida etenkin sellaisten
käyttötarkoitusmuutosten kohdalla, jotka eivät tukeudu jo olemassa olevaan pysyvään asutukseen.
Kaavaratkaisun osalta tulee arvioitavaksi myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen (Suomen perustuslaki 6 §). Loma- asumiseen tarkoitetun korttelin yksittäisen rakennuspaikan muuttaminen pysyvän asutuksen paikaksi maanomistajan toiveen perusteella
edellyttää myös muiden vastaavien muutosten toteutumismahdollisuutta ja kehityksen vaikutusten arviointia. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen tulee perustellusti ilmetä myös kaava- asiakirjoista.
Rakennuspaikan kokoon perustuva käyttötarkoituksen muutoksen hyväksyminen tai sen hyväksymättä jättäminen kaavassa on kyseenalaista maankäytön ohjausta, koska lisämaata hankkimalla useimmat rakennuspaikat täyttäisivät pinta-alakriteerin ja aiheuttaisivat jälleen yksittäisten kaavamuutosten toiveita. Mikäli alue täyttää muut MRL:n edellytykset pysyvän asutuksen kaavoittamiseen, voidaan kaavalla osoittaa kiinteistörajasta poiketen nykyistä laajempikin rakennuspaikka ja mahdollistaa rakentaminen vain sillä ehdolla, että rakennuspaikka täyttää sille määrätyn vähimmäiskoon.
ELY-keskus viittaa luonnosvaiheen lausuntoonsa ja kiinnittää edelleen huomiota kaavamuutoksen lähtökohtiin ja tehdystä linjauksesta
yhteiskunnalle ja yksityisille pidemmällä aikajänteellä toteutuvien kustannusten arviointiin ja hallintaan, sekä asukkaiden näkökulmasta arjen sujuvuuteen kaikkien väestöryhmien kannalta. Ajan kuluessa rakennuspaikkojen omistussuhteet ja asukkaiden tarpeet muuttuvat, siksi maaomistajan toive ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen peruste kaavan muuttamiseen tai poikkeamislupiin, elleivät muutoksen muut MRL:n mukaiset edellytykset täyty.
Osalliset Yksittäiset muutoskohteet yleiskaava-alueen sisällä eivät rajoitu
naapurikuntien rajaan, ja OAS:n mukaan niitä ei ole katsottu osallisiksi.
Mikäli kaavamuutoksella ollaan linjaamassa suhtautumista käyttötarkoituksen muutoksiin nykyisestä yleiskaavasta ja vakiintuneesta laintulkinnasta poikkeavalla tavalla, tulee harkita
kuuluvatko osallisiin myös yleiskaava-alueeseen rajautuvat
naapurikunnat, joilla on vastaavaa loma-asutusta Saimaan rannoilla.
Liikenne Palveluiden saatavuuden arvioimiseksi kaava-asiakirjoihin esitetään vielä täydennettäväksi nykyiset koulukuljetus- ja muut mahdolliset palveluliikennereitit ja kuvaus miten uudet pysyvän asutuksen
rakennuspaikat sijaitsevat suhteessa reitteihin, ja mitä vaikutusta loma- asuinalueen muuttuminen pysyvään asutuksen vaikuttaisi liikenteen varassa toimivien palveluiden järjestämiselle.
Alin rakentamiskorkeus ELY-keskus ehdottaa vielä tarkennettavaksi alimman
rakennuskorkeuden määräystä yhteneväisemmäksi Saimaan alueen tulvantorjuntasuunnitelman 2009 ohjeiden kanssa. Esim.:
Rakennukset tulee sijoittaa ja niiden tulvavedestä vaurioituvat rakennusosat tulee tehdä vähintään ylimmän tulvakorkeuden (HW 1/100) tasolle. Saimaan rantavyöhykkeellä rakennusten alin sallittu tulvasta vaurioituva taso on +78.00 metriä (N2000), mihin tulee vielä lisätä rakennuspaikan olosuhteista riippuen aaltoilusta aiheutuva lisäkorkeus.
Luonto ja vesistö, kulttuuriympäristö, vesihuolto ja pohjavesialueet
Kaava-asiakirjoissa on otettu riittävästi huomioon ELY-keskuksen luonnosvaiheessa esittämät asiat. Luontoselvitystä on täydennetty asianmukaisesti.
Kaavan eteneminen
Yleiskaavassa ilmenneiden virheiden ja jo lainvoiman saaneiden muutosten päivittäminen yleiskaavaan on perusteltua.
ELY-keskus suhtautuu edelleen kriittisesti yksittäisten toivottujen käyttötarkoitusmuutosten mahdollistamiseen yleiskaavalla ilman maankäytöllisiä perusteluja. ELY-keskus viittaa luonnosvaiheen
lausuntoonsa, ja toteaa, että vuoden 2017 maankäyttö- ja rakennuslain muutoksissa itse lain sisältö tai sen oikeudellinen tulkinta ei muuttunut alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden (MRL 5 §), yleiskaavan tarkoituksen (MRL 35 §) tai sisältövaatimusten (MRL 39 §) osalta.
Yleiskaavan tarkoitus (MRL 35 §) on yhdyskuntarakenteen ja
maankäytön suunnittelu ja toimintojen yhteen sovittaminen. ELY-keskus esittää vielä harkittavaksi edellytyksiä niille käyttötarkoitusten
muutoksille, jotka on tehty ilman yhdyskuntarakenteellista tarkastelua ja siihen perustuvaa tavoitteen asettelua. Ennen kaavan hyväksymistä on tarpeen tarkistaa nyt laadittua kaavamuutosehdotusta niiltä osin, missä käyttötarkoituksen muutosten perustelut ovat puutteelliset tai
vaikutukset ovat ristiriidassa yleiskaavan sisältövaatimusten (MRL 39 §) tai vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa. Kaavan hyväksymiselle ei ole MRL:n mukaisia edellytyksiä, elleivät mainitut yleiskaavan
sisältövaatimukset ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteudu.
Muilta osin kaavan valmistelu on ollut johdonmukaista ja kaava on laadittu ammattitaitoisesti.
Lopuksi
Luonnosvaiheen lausunnossaan 18.1.2018 ELY-keskus piti tärkeänä, että yleiskaavoja tarkasteltaisiin laajempina kokonaisuuksina
yksittäisten muutoskohtien sijaan. Rantaosayleiskaava kokonaisuutena on laadittu 1990-luvun lopulla, vanhentuneen rakennuslain aikana.
Silloiset kaavan tavoitteet tai sisältö eivät enää kaikin osin vastaa nykyisiä maankäytön suunnittelun ja kehittämisen tavoitteita.
Vastineessa mainittu kahden seuraavan valtuustokauden kuluessa tehtävä osayleiskaavojen ajantasaistaminen on erittäin kannatettavaa.
Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla (MRL 36 §).
ELY-keskus kannustaa edelleen kuntaa selvittämään
yleiskaavatasoisesti sellaiset mahdolliset ranta-alueet, joilla pysyvän asutuksen lisääminen, ja mahdollisesti mitoituksen uudelleen tarkastelu, tukisivat maaseutuasumista, kyläverkostoa, maaseutuelinkeinoja ja niiden monipuolistamista ja kunnan myönteistä kehitystä pitkällä aikajänteellä taloudellisesti kestävällä tavalla. Pysyvää asutusta puoltavia seikkoja ovat mm. sen tukeutuminen kyläasutukseen tai sijoittuminen useamman pysyvän asuinpaikan läheisyyteen ja saman tien varrelle, sijainti toimivien koulujen lähellä tai olemassa olevien koulukuljetus- tai linja-autoreitin vaikutuspiirissä. Tämän kaltaisen yleiskaavallisen tarkastelun perusteella olisi arvioitavissa Ruokolahdelta yhdyskuntarakenteen ja pidemmällä aikajänteellä myös
yhdyskuntatalouden kannalta parhaat ja aktiivisesti kehitettävät alueet, jotka olisivat tarkoituksenmukaisia ja vetovoimaisia vakituisen ranta- ja maaseutuasumisen alueita sekä nykyisille että tuleville asukkaille.
Kaavallisesti ratkaisu voisi olla esimerkiksi sellaisten alueiden
osoittaminen, jotka on tavoitteellisesti tarkoitettu sekä loma-asumiseen että pysyvään asumiseen. Kyläalueilla tai kylämäisiksi kehitettävillä alueilla kaavalla voitaisiin edistää myös monipuolisempaa, esimerkiksi matkailua ja maaseutuelinkeinoja edistävää maankäyttöä.
ELY-keskus viittaa lopuksi Etelä-Karjalan museon ja Museoviraston kaavaehdotuksesta antamiin lausuntoihin, ja toteaa muiden
ajantasaisten tietojen ohella myös Ruokolahden kulttuuriympäristön ja siihen sisältyvien rakennusperinnön ja muinaisjäännösten ajantasaisten inventointien olevan MRL:n edellyttämää tietopohjaa maankäytön suunnittelulle ja rakennusvalvonnalle. Viimeistään yleiskaavojen
tarkistuksen ohjelmoinnin ja tavoitteen asettelun yhteydessä on tarpeen arvioida myös suunnittelun edellyttämisen lähtötietojen ajantasaisuus ja riittävyys.
Tämä lausunto on hyväksytty sähköisesti, hyväksymismerkintä on asiakirjan lopussa.
Alueidenkäyttöpäällikön sijainen, ylitarkastaja Jukka Timperi Arkkitehti Annu Tulonen
TIEDOKSI Etelä-Karjalan liitto, aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan museo, rakennustutkija Sini Saarilahti
Esittelijä Tulonen Annu 13.08.2018 13:40 Ratkaisija Timperi Jukka 13.08.2018 13:42
