19 Keskeiset sisällöt

(1)

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ... 5

SUOMI TOISENA KIELENÄ ... 14

RUOTSI A-KIELENÄ ... 16

Arviointikriteerit arvosanalle 5 ... 18

Vuosiluokka 9 ... 19

Keskeiset sisällöt ... 19

Tilanteet ja aihepiirit ... 19

Edellisillä luokilla esiin tulleiden lisäksi ... 19

vapaa-ajan vietto ja harrastukset ... 19

tunne-elämä ... 19

nuorisokulttuuri, viihde ... 20

opiskelu, työ ja elinkeinot ... 20

kestävä kehitys ... 20

terveys ja hyvinvointi ... 20

tiedotusvälineet, viestintä, mainonta ... 20

Rakenteet ... 20

Edellisillä luokilla esiin tulleiden rakenteiden lisäksi ... 20

sanajärjestys ... 20

aikamuodot ... 20

s-passiivi ... 20

partisiipin preesens ja perfekti ... 20

lisää verbejä ... 20

lisää pronomineja ... 20

prepositioita ... 20

kansallisuuksia ... 20

maantieteellisiä nimiä ... 20

Viestintästrategiat ... 20

Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. ... 20

Aihekokonaisuudet ... 20

Kielissä aihekokonaisuudet ovat kasvatusta ja opetusta tukevia teemoja. Aihekokonaisuudet toteutuvat vieraissa kielissä ja ruotsin kielessä oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Kielissä painottuvat erityisesti kultuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä- ja mediataito sekä ihminen ja teknologia. ... 20

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 ... 20

Kielitaito ... 20

Kielen osaamisen taso 9. Luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: ... 20

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen ... 20

A1.3 Toimiva A1.2 Kehittyvä A1.3 Toimiva A1.2 Kehittyvä ... 20

alkeiskielitaito alkeiskielitaito alkeiskielitaito alkeiskielitaito ... 20

Kulttuuritaidot ... 20

Oppilas tuntee joitakin asioita Pohjoismaisesta kulttuurista ja osaa verrata sitä omaan kulttuuriinsa sekä tuntee jonkin verran pohjoismaista historiaa. ... 20

Opiskelustrategiat ... 20

Oppilas osallistuu kykyjensä mukaan tuntityöskentelyyn erilaisia työtapoja käyttäen ja yrittää tehdä kotitehtävät. ... 20

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ... 20

Kielitaito ... 21

Kielen osaamisen taso 9. Luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: ... 21

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen ... 21

A2.2 Kehittyvä A2.1 Peruskielitaidon A2.2 Kehittyvä A2.1 Peruskieli- ... 21

peruskielitaito alkuvaihe peruskielitaito taidon alkuvaihe ... 21

(2)

Kulttuuritaidot ... 21

Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. ... 21

Opiskelustrategiat ... 21

Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. .... 21

A2-kielessä saavutetaan samat valmiudet kuin A1-kielessä 9. luokan päättyessä. ... 21

Arviointi ... 21

Arviointi perustuu kaikilla luokka-asteilla sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, jonka pohjana ovat tunnilla tehdyt tehtävät, kotitehtävät, tuntiaktiivisuus ja kokeet. Oppilasta ohjataan itsearviointiin sekä pari- ja ryhmäarviointiin. Arvioinnissa huomioidaan kielten opetukselle määritellyt taitotasot. ... 21

RUOTSI B-KIELENÄ ... 21

ENGLANTI A1 JA A2 KIELENÄ ... 26

SAKSA A2 KIELENÄ ... 31

MATEMATIIKKA ... 35

BIOLOGIA ... 40

Yhteinen ympäristö. ... 41

ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet ... 41

Työmenetelmät ... 41

Tehtävät vaihtelevat yksinkertaisista täydennys-, kirjoitus- ja piirrostehtävistä, vaativaan tutkimiseen ja johtopäätösten tekoon, jolloin erilaisilla oppijoilla on onnistumisen edellytyksiä. Oppimisessa käytetään kaikkia aisteja hyväksi. Töitä tehdään yksin, kaksin tai suuremmissa ryhmissä .Tuloksia esitellään kirjallisesti tai suullisesti. ... 41

Arvioinnin periaatteet ... 41

Arvioinnin tarkoituksena on olla kannustava ja antaa oppilaille realistinen kuva saavutetuista tiedoista ja taidoista. Päättöluokalla noudatetaan annettuja päättöarvioinnin kriteerejä arvosanalle 8. ... 41

Arvioinnissa otetaan huomioon saavutetut tiedot ja taidot. Arvioinnissa huomioidaan koetulokset, läksyjen osaaminen, kotitehtävien ja tuntitehtävien asiallinen tekeminen ja lopputulokset sekä aktiivisuus oppitunneilla. ... 41

MAANTIETO ... 43

Tavoitteet ... 43

Yhteinen ympäristö ... 46

Oppilas osaa ... 46

FYSIIKKA JA KEMIA ... 46

(3)

tuntea luonnon lainalaisuuksia ja ymmärtää niiden merkityksen sekä oman elämänsä että

ympäristön kannalta ... 46

oppia hahmottamaan myös oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia, kuten energian käyttöä, ympäristökysymyksiä ja viestintää ... 46

tunnistaa ihmisiä, yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevien asenteiden merkityksen ... 46

ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen laajemmin kuin yhden yksilön kannalta ... 46

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: kemian ja fysiikan opiskelussa ja korostetaan työ- ja ympäristöturvallisuus ja huomioidaan sen tärkeys kaikessa toiminnassa. Esim. alkoholia opiskeltaessa käydään läpi alkoholin yksittäiselle ihmiselle ja yhteiskunnalle aiheuttamat haitat ... 47

Ihminen ja teknologia: kemian ja fysiikan teknologian merkitys arkielämässä otetaan esimerkein mukaan kaikissa mahdollisissa käsiteltävissä tilanteissa ... 47

Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttöä harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan kun etsitään tietoa eri tavoin ja viestintätaitoja pyritään kehittämään pari- ja ryhmätyöskentelyssä ... 47

Ihmisenä kasvaminen edellyttää myös fysiikassa ja kemiassa opiskelutaitojen kehittämistä. Pitkäjänteisyyteen pyrkimistä korostetaan (opetetaan) jokaisella tunnilla, samoin toisen huomioonottamista ja eri kulttuureista tulevien suvaitsemista. ... 47

FYSIIKKA ... 47

työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa ... 47

luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen .... 47

havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tietoja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen ... 47

suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia ... 47

muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta ... 47

käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita ... 47

arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta ... 47

käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa ... 47

tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy- seuraussuhteita. ... 48

vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä ... 48

liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit ... 48

voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho ... 48

erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait ... 48

äänen ja valon merkitys ja sovellukset ... 48

optisten laitteiden toimintaperiaatteita ... 48

kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset ... 48

energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona ... 48

kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat ... 48

(4)

tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti

jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa ... 48

sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona 48

luonnon rakenteet ja mittasuhteet ... 48

rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa ... 48

radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen ... 48

osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä ... 50

KEMIA ... 52

työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen ... 52

käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tietoja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä ... 52

tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia ... 52

aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle ... 52

tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä ... 52

aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja ... 52

kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla ... 52

soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa ... 52

tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. ... 52

ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle ... 52

vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys ... 52

aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä ... 52

tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys ... 52

sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset ... 52

alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu ... 52

reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen ... 53

alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla ... 53

fotosynteesi ja palaminen, energialähteet ... 53

orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö ... 53

hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita ... 53

hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina ... 53

pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit ... 53

TERVEYSTIETO ... 56

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ... 59

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ... 64

HISTORIA ... 68

YHTEISKUNTAOPPI ... 74 Oppiaineen arviointi perustuu jatkuvaan tuntiaktiivisuuteen, vähintään kerran

lukukaudessa pidettävään kirjalliseen kokeeseen, ryhmä- ja muissa vastaavissa töissä osoitettuun ahkeruuteen ja tuloksellisuuteen sekä kirjallisiin ja/tai suullisiin

(5)

läksynkuulusteluihin. Myös oppiaineeseen liittyvä harrastuneisuus vaikuttaa oppilaan arviointiin. Saamansa palautteen perusteella oppilas oppii arvioimaan myös omaa työskentelyään ja asettamaan siten itselleen omat tavoitteensa. Yhteiskuntaopin

numeroarviointia annettaessa voidaan myös ottaa huomioon oppilaan yhteiskunnallinen aktiivisuus esim. koulun yhteisissä projekteissa ja oppilaskunnan toiminnassa.

Oppiaineeseen liittyvillä erikoiskursseilla voidaan korottaa arvosanaa. ... 78

MUSIIKKI ... 79

KUVATAIDE ... 80

KÄSITYÖ ... 83

Rieskalähteen koulun teknisen työn opetuksen tavoitteena on, että oppilas ... 84

oppii omatoimiseen, itsenäiseen ja vastuuntuntoiseen työskentelyyn ... 84

kehittyy suunnittelu- ja ongelmaratkaisutaidoissa ... 84

kartuttaa käsityötaitojaan ja -tietojaan ... 84

Oppimis- ja opetustilanteissa työskennellään sekä yksin että ryhmissä. Ryhmätöillä pyritään sosiaalistamaan oppilaat myönteiseen ja oikeudenmukaiseen toimintaan. Ryhmä vastaa työtilan, materiaalivaraston, koneiden siisteydestä ja yleisestä hyvästä järjestyksestä. Työtilassa, työtilanteissa ja työstökoneilla noudatetaan työturvallisuus- määräyksiä ja perustellaan niiden tarpeellisuus ja merkitys. Jokaiselle oppilaalle annetaan oma vastuualueensa työtilassa ja työtilanteessa. ... 84

LIIKUNTA ... 88

KOTITALOUS ... 91

OPPILAANOHJAUS ... 94

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen

näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii

käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan.

Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös

mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin.

Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taitoja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys:

tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja.

Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa.

(6)

Opetuksessa hyödynnetään aktiivisesti Turun kaupungin kirjastoverkkoa ja

kulttuuritarjontaa. Turkulainen Kulttuuripolku luo minimipuitteet kirjasto-, teatteri- ja elokuvakäynneille.

Koululaitoksen oppimateriaalikeskusta kehitetään vastaamaan uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Koska äidinkielen ja kirjallisuuden opetus on jatkuvassa muutoksessa

ympäröivän kulttuurin mukana, turkulaisten opettajien ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään suunnitelmallisella täydennyskoulutuksella.

Vuosiluokat 6–9

Vuosiluokilla 6–9 opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaiden kielen ja tekstin hallintaa.

Oppilaiden kokemuksia erilaisista teksteistä laajennetaan ja syvennetään, ja he oppivat kehittämään kielenkäyttöään vastaamaan yleiskielen edellyttämiä vaatimuksia.

Tämän jakson aikana oppilaat tulevat yhä tietoisemmiksi itsestään lukijoina, puhujina, kuuntelijoina ja kirjoittajina. Opetuksen tavoitteena on innostaa oppilaita lukemaan

kirjallisuutta ja mediatekstejä sekä pohtimaan niiden sisältöä. Kirjallisuuden avulla oppilaat kohtaavat eri kulttuureja ja saavat myös tietoa. Oppilaiden kyky tulkita, analysoida ja tuottaa tekstejä kehittyy, heistä tulee yhä tietoisempia kielenkäyttäjiä, ja he kokeilevat monipuolisesti eri sanojen ja kielimuotojen käyttöä.

Oppilaalle tarjotaan erilaisia teatteri- ja elokuvaelämyksiä. Oppilas tutustuu Kulttuuripolulla kaupungin kulttuuritarjontaan. Kulttuuripolku määrittää kulttuuriyhteistyön

vähimmäismäärän. Oppimateriaalikeskus tarjoaa monipuolisen valikoiman elokuvia ja kirjallisuutta.

Kirjasto ja tietoverkot muuttuvat oppimisen kohteista oppimisen välineiksi. Oppilaalla on mahdollisuus opetuksessa lukea ja arvioida paikallista kirjallisuutta ja mediatekstejä.

7.luokan tavoitteet

Turun koululaitoksen TVT-strategiassa vuosiluokkien 7 − 9 tavoitteena on, että oppilas käyttää tietotekniikkaa oppimisen välineenä sekä tietokonetta tiedonhankinnan,

muokkaamisen ja julkaisun välineenä.

Oppilas ymmärtää paikallismurteen merkityksen osana suomen kieltä ja sen vaihtelua.

Hän hahmottaa oman kielellisen taustansa suhteessa muihin kieliin.

Aktiivisen kirjasto-opetuksen ja säännöllisten kirjastovierailujen avulla oppilaan

lukuharrastus monipuolistuu. Oppilas tutustuu paikallisiin medioihin. Oppimateriaalikeskus tukee lainapalveluillaan koulujen kirjallisuus- ja mediaopetusta.

Oppilas ymmärtää eron oman tekstin ja lähdetekstin välillä ja tiedostaa lisäksi vastuunsa lähteiden käytössä. Oppilas osaa suhtautua kriittisesti löytämiinsä lähteisiin. Hän osaa merkitä käyttämänsä lähteet.

• Oppilas kartuttaa vuorovaikutustaitojaan.

• Oppilas oppii toimimaan ryhmässä.

• Oppilas harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti.

1. Lukeminen ja puhetaito

(7)

• varmennetaan ja syvennetään lukuprosessin hallintaa

• vahvistetaan viestintärohkeutta ja -varmuutta sekä tilannetajua

• kehitetään ryhmäviestintätaitoja

• esitellään mielikirjoja ja -kirjailijoita

• harjoitellaan kuvan lukemista

• tutustutaan sarjakuvien ilmaisutapoihin

• kirjoitetaan tekstien ja kuvien pohjalta

Työtavat: Vahvistetaan rohkeutta puhua. Korostetaan kuuntelutaidon merkitystä.

Keskusteluharjoituksia: opetellaan pyytämään ja käyttämään puheenvuoroja, tehdään kirja- tai kirjailijaesitelmä. Totutaan esiintymään yleisön edessä.

2. Tekstien tekeminen

• vakiinnutetaan tekstintekoprosessia

• tuotetaan monenlaisia tekstejä eri tarkoituksiin

• kerrataan ja syvennetään kirjoitetun kielen perussääntöjä (alkukirjain ja yhdyssanat)

• kerrataan sanaluokkia

• syvennetään nominien ja verbien taivutusmuotojen hallintaa

• luetaan sekä runoja että nuortenkirjoja ja keskustellaan niistä

Työtavat: Opitaan tekstinkäsittelytaitoa ja tietotekniikan hyväksikäyttöä

tekstinmuokkauksessa. Kirjoittamisen prosessiluonne korostuu. Omaksutaan kieliopin keskeisiä käsitteitä ja niiden soveltamista todelliseen kielenkäyttöön.

3. Kertomusten maailma

• eritellään fiktiota keskeisiä käsitteitä käyttäen

• luetaan, analysoidaan ja kirjoitetaan kertomuksia

• varmennetaan välimerkkien käyttöä

• syvennetään lausetajua

• perehdytään keskeisiin lauseenjäseniin (subjekti, predikaatti ja objekti)

• käydään teatterissa

Työtavat: Kirjoitetaan mm. kertomuksia, kuvauksia, selostuksia ja uutisia sekä

analysoidaan niitä. Harjaannutetaan oikeinkirjoitussääntöjä ja lausetajua sekä pyritään soveltamaan niitä kirjoittamisprosessissa. Pyritään hyödyntämään Kulttuuripolun tarjontaa: esim. teatterissa tai elokuvissa käynti.

8. luokan tavoitteet

• Oppilas kehittää taitoaan tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä.

• Oppilas syventää tekstilajien tuntemustaan.

• Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi.

• Oppilas rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään.

1. Mielipiteen ilmaisu ja perustelu

- perehdytään monipuolisesti kielen vaikutuskeinoihin

• harjoitellaan muiden ajatusten kommentointia ja palautteenantoa

• tuotetaan vaikuttavia kirjoituksia ja puheenvuoroja

• opiskellaan tapaluokat

• käsitellään kirjallisuutta aihepiireittäin (esim. fantasia-, scifi-, kauhu-, jännitys- ja dekkarikirjallisuus)

(8)

Työtavat: Tarkastellaan verbimuotojen runsautta ja käyttöä (esim. moduksia), mm.

suostuttelukielen, mainonnan kielen ja propagandakielen keinoja. Lauserakenteiden analysointia. Lukunäytteitä mm. edellä mainituista kirjallisuuden lajeista.

2. Teksteihin tutustuminen

• tunnistetaan, eritellään ja tuotetaan keskeisiä tekstilajeja

• syvennetään tiedonhankintataitoja ja arvioidaan lähteiden luotettavuutta

• harjoitellaan aineistosta kirjoittamista

• käsitellään asiatyylin piirteitä

• opiskellaan lauseenjäsenistä adverbiaali, predikatiivi ja attribuutti

• käsitellään sanataiteen päälajeja (lyriikkaa, epiikkaa ja draamaa)

Työtavat: Opitaan asiakirjoittamisen ja aineistoon pohjautuvan kirjoittamisen perusteita. Tiedonhankintaharjoituksia eri lähteistä ja niiden kriittistä analysointia.

Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin: mm. näytelmä, novelli ja runous.

• perehdytään erilaisiin mediateksteihin ja laaditaan niitä

• tutkitaan eri viestimiä vaikuttajina

• perehdytään kirjallisuuteen vaikuttajana

• käydään elokuvissa tai teatterissa

Työtavat: Käytetään yhä enemmän hyväksi sanoma- ja aikakauslehtiä

ajankohtaistiedon hankinnassa. Tarkastellaan myös sähköisen viestinnän kuvaamaa todellisuutta. Syvennetään kulttuurituntemusta Kulttuuripolun avulla.

9. luokan tavoitteet

• Oppilas syventää suhdettaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin.

1. Kotimaisten kirjojen maailma

• tutustutaan kotimaisen kirjallisuuden vaiheisiin

• luetaan ja käsitellään kotimaisia merkkiteoksia

• perehdytään kielen alueelliseen ja sosiaaliseen vaihteluun ja tehokeinoihin

• harjoitellaan oman asiatekstin suunnittelua ja rakentamista 2. Suuret tarinat

• perehdytään Kalevalaan

• tutustutaan kansanperinteeseen ja sen keräämiseen

• luetaan ja käsitellään maailman kirjallisuuden klassikoita

• syvennetään aineistopohjaisen kirjoittamisen taitoja 3. Oma kieli ja sen juuret

• tutustutaan suomen kielen sukuun, erityispiirteisiin ja asemaan kieliyhteisössä

• kerrataan ja syvennetään kirjoitetun kielen perussääntöjä

• luetaan ja käsitellään nykysuomalaista kirjallisuutta

• harjoitellaan novellin ja runon erittelyä ja tulkintaa Keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot

(9)

• Perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen

• tehtävän mukaisen etenemisen ja puheenvuorolajien monipuolistamisen harjoittelua erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä

• puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely

ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen

• viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistamista, omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoittelua sekä ilmaisutapojen kehittämistä.

Työtavat: Paneelikeskustelu ja joukkueväittely.

Tiedonhankintataidot

• Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia

• muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi.

• Työtavat: Suomen kirjallisuuteen liittyvän harjoitustyön tekeminen. Edelliseen liittyvä tiedon hankinta hakuverkoista, tiedon kriittinen erittely ja loogisesti rakennetun esityksen luominen.

Aktiivinen ja kriittinen kuunteleminen ja lukeminen

• Ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua

• silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua, lukuprosessien hallinnan varmentamista, siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, oman tekstin vastaanoton tarkastelua ja perustelua tekstistä käsin, luetun

ohjattua analysointia ja lukukokemusten jakamista

• tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen

tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista

• puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia.

Työtavat: Oman tekstin tuottaminen, sen muokkaaminen ja esittäminen sekä analysointi pienryhmissä.

Tekstitieto

• Selostavien, kuvailevien, ohjaavien, kertovien, pohtivien ja kantaa ottavien tekstityyppien tarkastelua asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä

• kulttuurissa keskeisten tekstilajien tunnistamista ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina

• tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina

• tekstiyhteydessä olevien lauseiden tarkastelua sananvalinnan ja kieliopillisten keinojen käytön näkökulmasta.

Työtavat: Erilaisten tekstilajien tarkastelua ja tuottamista.

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen

• Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista

• tekstien sisällön, kielen ja muodon tarkastelua ja suunnitelmallista kehittelyä

(10)

• tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista

• tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin

• puhe-esityksiä koulussa ja mahdollisuuksien mukaan muuallakin

• kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen.

Työtavat: Kirjoitelman muokkaaminen prosessiluonteisesti. Vaikuttavan puheenvuoron kirjoittaminen ja esittäminen koko luokalle.

Yleiskielen käyttö

• Suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa

• yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan harjoittelua

• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista.

Työtavat: Yleiskielisen tekstin suunnittelu ja toteutus sekä suullisesti että kirjallisesti.

Oikeinkirjoitussääntöjen soveltaminen käytännön tekstin tuottamisprosessissa.

Yleissivistävä kielitieto

• Perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä

• suomen kielen vaiheisiin ja vaihteluun tutustumista

• suomen kielen rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelua.

Työtavat: Suomen kielen erilaisuuden ja ainutlaatuisuuden korostaminen. Vertailut maailman kielikartalla. Harjoituksia pienryhmissä.

Kirjallisuustieto

• Kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä kirjailijoista ja tutustumista heidän teoksiinsa sekä Kalevalaan, kansanperinteeseen ja Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin

• yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja runsaasti lyhyitä tekstejä

• kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin

• tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernien tekstien tuntomerkkejä

• fiktion rakenteiden erittelyä keskeisiä käsitteitä käyttäen.

Työtavat: Suomen kirjallisuuden historiaan perehdyttäminen. Kalevalan juonen ja henkilöiden käsitteleminen pienryhmissä. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä –teoksen esittely. Harjoitustöitä.

Suhde yhteisön kulttuuriin

• Omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä –taitojen kehittymisen seuraamista sekä arviointia

• kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä; omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista

• teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista.

Työtavat: Mediakasvatusta: elokuvissa ja teatterissa käynti. Kokemusten analysointia.

(11)

Lähteitä käytettäessä opetellaan suodattamaan hankittua tietoa siten, että se muuttuu omaääniseksi esitykseksi.

Turkulainen oppilas käy vuosiluokilla 6 – 9 vähintään kaksi kertaa elokuvissa ja kaksi kertaa teatterissa. Käyntien jälkeen kokemuksia analysoidaan.

Aihekokonaisuudet toteutuvat äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa seuraavalla tavalla:

Ihmisenä kasvaminen –aihekokonaisuus tulee esille oppilaan kirjallisessa ja suullisessa kommunikoinnissa muiden oppilaiden ja opettajan kanssa. Oppilas kykenee ilmaisemaan ajatuksiaan, tunteitaan ja mielipiteitään ottaen samalla toiset ihmiset huomioon. Oppilas uskaltaa ilmaista itseään ja toimia yksin sekä ryhmän jäsenenä.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys –aihekokonaisuutta painotetaan erityisesti kirjallisuuden opetuksessa. Oppilas tutustuu oman kotiseutunsa kirjailijoihin ja heidän tuotantoonsa sekä ymmärtää suomalaisen kirjallisuuden merkityksen suhteessa muun maailman kirjallisuuteen. Oppilas tutustuu mahdollisuuksien mukaan erilaiseen

kulttuuritarjontaan, esimerkiksi teatteriin ja elokuvaan.

Viestintä ja mediataito –aihekokonaisuus sisältyy tavoitteeseen opettaa oppilas kriittiseksi medioiden käyttäjäksi. Oppilas tutustuu eri medioihin ja oppii erittelemään niiden

sisältämiä viestejä ja tekstejä. Oppilas ymmärtää viestinnän merkityksen ja tavoitteet ja osaa myös itse toimia median kriittisenä käyttäjänä.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys –aihekokonaisuus tulee esille kielen hallinnassa.

Oppilas hallitsee kielen käytön niin, että hän saavuttaa tavoitteensa. Oppilas pystyy hyödyntämään vaikuttavan kielen keinoja arkielämässä ja ymmärtää perustelun merkityksen.

Ihminen ja teknologia- aihekokonaisuus ilmenee tietotekniikan hyödyntämisenä opetuksessa erityisesti kirjallisten töiden yhteydessä.

7. ja 8. luokan arvioinnin kriteerit arvosanalle 5

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas on läsnä opetustilanteessa. Lisäksi oppilaan on osallistuttava työskentelyyn ja oppimisprosessiin. Oppilasta ohjataan

itsearviointiin sekä riittävään palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen. Arvioinnin kriteerit selvitetään oppilaalle. Numeroarvioinnin lisäksi annetaan jatkuvaa sanallista palautetta. Tuki- tai erityisopetusta pyritään antamaan ajoissa, jos havaitaan vaikeuksia saada arvosana 5.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

A. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään

• osoittaa kuuntelemisen taitoa

(12)

• osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa

ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

• edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä

• tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon

viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieliseksi

• pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa

palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa

• tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä

• lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen

• tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet ja erottaa niitä tekstikokonaisuuksista

• tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja

• osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen perustelut

• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia, seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä sekä osaa luonnehtia kertojaa ja kerrontaa

• osaa etsiä runosta merkityksiä

• tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun

• pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista

• pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

• pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan ja kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

• osaa käyttää tiedon lähteenä kirjastoa, tietoja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisesti välitettyä tietoa; hän osaa valita tietolähteensä ja myös ymmärtää ilmoittaa ne

• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan

• kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata

• pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia,

yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

(13)

• osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään

• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

• on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös pitkien tekstien lukemiseen

• löytää itseään kiinnostavaa tietoja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella valintojaan

• on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

• pystyy jakamaan katselukokemuksensa muiden kanssa

• on oppinut metatietoa kielen rakenteesta ja sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja lauseenjäsenistä ja niiden määrittelyongelmista

• tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

• ymmärtää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan

• ymmärtää kielen muuttumista ja äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

Arvosanan 5 saaminen edellyttää, että oppilas saa aikaan, vaikka ohjatusti, näyttöjä, jotka osoittavat, että hän osaa lukea, kirjoittaa ja puhua niin, että hän tulee toimeen

arkielämässä. Lukutaidon tulee olla sellainen, että oppilas pystyy lukemaan helppoja tekstikokonaisuuksia, poimimaan niistä asioita ja kertomaan mielipiteitään. Kirjoitustaidon tulee olla sellainen, että lukija voi ymmärtää kirjoittajan ajatukset. Kielentuntemuksen osalta edellytetään, että oppilas kykenee tunnistamaan eri tekstilajeja ja lausetyyppejä.

Oppilas pystyy myös löytämään prototyyppisestä lauseesta tekemistä ja tekijää ilmaisevat sanat. Mikäli oppilas on saamassa arvosanan 4, on tarjottava tukiopetusta. Jos havaitaan jo ennen päättövaihetta, että oppilaalla on vaikeuksia saavuttaa arvosana 5, oppilas olisi syytä ohjata laaja-alaiseen erityisopetukseen.

Oppilaan itsearviointi

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.

Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja.

Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Oppilas oppii

- tiedostamaan asetetut tavoitteet - asettamaan opiskelulleen tavoitteita

- tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan

- asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja yhdessä toimimiselle - tunnistamaan omaa edistymistään.

(14)

Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta itsearvioinnista.

Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin.

Arviointikeinoina käytetään:

-Arviointikeskusteluja

Opettaja suorittaa arviontikeskustelun oppilaan kanssa tai yhdessä oppilaan ja tämän vanhempien kanssa. Tarvittaessa pidetään opetusryhmän työn arviointituokio. Siihen voi sisältyä myös oppilaskohtainen osuus.

-Tuntityöskentelyn ja aktiivisuuden arviointia

Jokainen oppilas suorittaa muutaman kerran lukuvuodessa itsearvioinnin, jossa arvioi tuntityöskentelyään. Opettaja laittaa oman arvionsa oppilaan arvion viereen ja ne menevät kotiin tiedoksi.

SUOMI TOISENA KIELENÄ

Rieskalähteen koulussa suomi toisena kielenä –opetuksesta vastaa suomi toisena kielenä –opettaja. Oppilaat, joiden suomen kielen taitoa ei voida arvioida kaikilla kielen osa-alueilla äidinkielen tasoiseksi, opiskelevat suomi toisena kielenä –oppimäärän mukaan. Arvioinnin ja päätöksen tästä tekevät oppilaan äidinkielen opettaja ja suomi toisena kielenä –opettaja.

Lähtökohtana opetukselle on, että oppilaat ovat saaneet perusopetukseen valmistavaa opetusta.

Oppitunnit pyritään järjestämään samanaikaisesti oppilaan luokan äidinkielen tuntien kanssa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, sovitaan tuntien ajankohdista kunkin oppilaan kohdalla erikseen suomi toisena kielenä –opettajan, rehtorin ja aineenopettajien kesken.

Tavoitteet ovat jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliset ja siksi jokaiselle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Suunnitelman tekee suomi toisena kielenä – opettaja.

Työmenetelminä käytetään monipuolisia kirjoittamisen, lukemisen, puhumisen ja kuuntelemisen menetelmiä. Opetus tapahtuu pienryhmässä. Yksilöllinen opetus mahdollistaa erilaisten oppimistyylien huomioon ottamisen. Tieto- ja viestintätaitoja kehitetään koko ajan kehittyvän kielitaidon tukena.

Oppilaan arvioinnista vastaa suomi toisena kielenä –opettaja. Mikäli oppilas osallistuu myös äidinkielen tunneille, arvioinnin tekevät äidinkielen ja suomi toisena kielenä –opettaja yhdessä. Opetus ja oppiminen eroavat tavoitteiltaan, sisällöiltään ja menetelmiltään niin äidinkielen kuin vieraiden kielten opetuksesta. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys.

Taustojen erilaisuuden sekä kielen hallinnan ja aiempien opiskelujen erojen vuoksi oppilaiden vahvuudet ja puutteet voivat olla hyvin erilaisia. Siksi oppilaan osaamisprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Arvosana merkitään todistukseen suomi toisena kielenä – kohtaan.

(15)

• Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet ja se, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen.

• Oppilaan osallistuminen oppitunneilla on välinpitämätöntä. Hänellä on

asennoitumis- ja motivaatio-ongelmia. Oppilas tekee tehtävät tasoonsa nähden välttävästi.

Kielitaito Oppilas

• osaa arkielämän perussanastoa ja joitakin suomen kielen perusrakenteita selviytyäkseen jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa

• hallitsee joitakin opiskeluympäristössään välttämättömiä käsitteitä ja haluaa laajentaa sanavarastoaan

Kulttuuritaidot Oppilas

• tunnistaa joitakin suomalaisia tapoja ja tietää perusasiat suomalaisesta yhteiskunnasta

• tunnistaa jonkin merkittävän eron oman äidinkielensä ja suomen kielen välillä Oppilas arvioi myös itse itseään jokaisen lukukauden alussa ja lopussa sekä omien että opettajan luomien tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Arvioinnissa huomioidaan kaikkia kielen osa-alueita.

• Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen.

Kielitaito

Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

B1.1–B1.2 Kulttuuritaidot Oppilas

• tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja

• ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä

• ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa.

Kielenopiskelutaidot Oppilas

• on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja.

RUOTSI A-KIELENÄ

(16)

A1- ja A2- ruotsi Vuosiluokka 7 Tavoitteet Kielitaito

Oppilas oppii luokilla 3-6 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi

- ymmärtämään yksinkertaista jokapäiväiseen elämään liittyvää selkeää puhetta ja tekstiä

- seuraamaan selkeää omaan elämään ja omiin kokemuksiin liittyvää keskustelua - selviytymään vastaavia aiheita koskevista keskusteluista, kun puhekumppani vie

keskustelua eteenpäin

- kirjoittamaan arkisista tapahtumista lyhyitä viestejä Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

- tuntemaan omaa ja suomenruotsalaista kulttuuria sekä pohjoismaisia kulttuureja - tuntemaan perusasioita Pohjoismaiden maantieteestä

- viestimään arkipäivän tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

- käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja ryhmätyöskentely - huolehtimaan kotitehtävistään

- käyttämään sanastoa tekstin ymmärtämiseksi

- hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa sekä kielistudiotyöskentelyä opiskelussaan - arvioimaan jossain määrin työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa

annettuihin tavoitteisiin Keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiirit

Luokilla 3-6 esiin tulleen lisäksi - vapaa-ajan vietto

- harrastukset ja lemmikit - ostokset

- koti, perhe, lähiympäristö

- asuminen maalla ja kaupungissa - koulunkäynti

- ystävät Rakenteet

Luokilla 3-6 opittujen rakenteiden lisäksi

- aikamuodot: imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti - substantiivien taivutus

- pronomineja

- päälauseen sanajärjestys - kysymyssanoja ja –lauseita - prepositioita

(17)

- adjektiivin taivutus ja vertailu

- ajanilmaukset ja määreellä alkavat lauseet - päiväykset, kuukaudet, järjestysluvut Viestintästrategiat

Oppilas oppii kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kielitaito

Kuullun ymmärtäminen

- ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja arkisissa yhteyksissä. Tarvitsee paljon apua: toistoa ja osoittamista.

Puhuminen

- Osaa vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein ja muutamin sanoin. Osaa vähän yleisintä perussanastoa. Ääntäminen aiheuttaa

ymmärtämisongelmia.

Tekstin ymmärtäminen

- Ymmärtää joitakin lyhyitä ja yksinkertaisia omaan ikäkauteen liittyviä tekstejä.

Kirjoittaminen

- Osaa kirjoittaa muutamia yksinkertaisia ilmauksia itselleen tutuista asioista.

Alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon virheitä.

Kulttuuritaidot

- Oppilas tietää joitakin pääasioita omasta ja kohdekulttuurista ja sen maantiedosta.

Opiskelustrategiat

- Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja, kuten osallistua tunnilla parityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät.

Vuosiluokka 8 Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii

- ymmärtämään omaan elämäänsä liittyvän selkeän yleiskielisen puheen ja tekstin lisäksi myös yleistietoa sisältävää kuultua ja luettua, kun se on selkeästi jäsennelty - selviytymään yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista

- kirjoittamaan omaan elämään ja konkreettisiin tarpeisiin liittyviä viestejä ja lyhyitä kuvauksia

Kulttuuritaidot

Edellisillä luokilla esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas

- oppii tuntemaan syvemmin omaa kulttuuriaan ja suomenruotsalaista kulttuuria tutustuu laajemmin eri Pohjoismaiden kulttuureihin ja jonkin verran niiden historiaan - oppii viestimään kohdemaan kulttuurille tyypillisellä tavalla arvostamaan omaa ja

kohdekulttuuria

(18)

Opiskelustrategiat Oppilas oppii

- käyttämään lisää erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa

- hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa sekä kielistudiotyöskentelyä opiskelussaan korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja

viestintästrategioita ymmärtämään kielen opiskelussa jatkuvan harjoittelun merkityksen - arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa osa-alueita suhteessa annettuihin

tavoitteisiin Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit

Edellisillä luokilla esiin tulleiden lisäksi - julkiset palvelut

- asiointi kaupassa, postissa, pankissa, ravintolassa, lääkärissä - nuorten ja aikuisten suhteet

- terveet elämäntavat, toisten ihmisten huomioon ottaminen - tiedotusvälineet: tv, radio, lehdet, internet

- vapaa-ajan vietto ja harrastukset - matkustaminen

Rakenteet

Edellisillä luokilla esiin tulleiden rakenteiden lisäksi

- substantiivin ja adjektiivin määräinen ja epämääräinen muoto syventäen - apuverbit

- imperatiivi - man-rakenne - refleksiiviverbit - konditionaali

- sivulauseen sanajärjestys - lisää pronomineja

- ainesanat - prepositioita Viestintästrategiat

Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat työskentelymenetelmät.

Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kielitaito

- ymmärtää lyhyitä lauseita ja kysymyksiä, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin.

Tarvitsee puheen hidastamista ja toistoa.

Puhuminen

- selviytyy tavallisimmista arkitilanteista. Ääntäminen aiheuttaa ymmärtämisongelmia Tekstin ymmärtäminen

- pystyy lukemaan arkipäivän tilanteista kertovia lyhyitä yksinkertaisia tekstejä. Ei pysty ymmärtämään tekstin yksityiskohtia.

(19)

Kirjoittaminen

- Osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita itsestään apuvälineitä käyttäen. Osaa kirjoittaa joukon erillisiä sanoja ja ilmauksia.

Kulttuuritaidot

- Oppilas tietää joitakin asioita Pohjoismaiden kulttuureista.

- Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tunnilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn sekä tehdä kotitehtävät.

Vuosiluokka 9 Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii

- ymmärtämään tarpeeksi kieltä selviytyäkseen arkipäivän tilanteista - ymmärtämään tavallista sanastoa tutuista aiheista

- selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista

- kirjoittamaan lyhyitä yksinkertaisia viestejä ja lyhyitä kirjoitelmia - käyttämään perustarpeisiin liittyvää konkreettista sanastoa Kulttuuritaidot

Edellisillä luokilla esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

- tuntemaan syvemmin omaa kulttuuriaan suhteessa muihin Pohjoismaisiin kulttuureihin - tutustuu laajemmin eri Pohjoismaiden historiaan

- viestimään kohdemaan kulttuurille tyypillisellä tavalla Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

- käyttämään lisää erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita - hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa sekä kielistudiotyöskentelyä opiskelussaan - tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita

selittämällä asian toisin

- ymmärtämään oman vastuunsa ja sinnikkään harjoittelun merkityksen kielen opiskelussa

- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin

Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit

Edellisillä luokilla esiin tulleiden lisäksi - vapaa-ajan vietto ja harrastukset - tunne-elämä

- nuorisokulttuuri, viihde - opiskelu, työ ja elinkeinot - kestävä kehitys

- terveys ja hyvinvointi

(20)

- tiedotusvälineet, viestintä, mainonta Rakenteet

Edellisillä luokilla esiin tulleiden rakenteiden lisäksi - sanajärjestys

- aikamuodot - s-passiivi

- partisiipin preesens ja perfekti - lisää verbejä

- lisää pronomineja - prepositioita - kansallisuuksia

- maantieteellisiä nimiä Viestintästrategiat

Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

Aihekokonaisuudet

Kielissä aihekokonaisuudet ovat kasvatusta ja opetusta tukevia teemoja.

Aihekokonaisuudet toteutuvat vieraissa kielissä ja ruotsin kielessä oppilaan

kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Kielissä painottuvat erityisesti kultuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä- ja mediataito sekä ihminen ja teknologia.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. Luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A1.3 Toimiva A1.2 Kehittyvä A1.3 Toimiva A1.2 Kehittyvä

alkeiskielitaito alkeiskielitaito alkeiskielitaito alkeiskielitaito

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee joitakin asioita Pohjoismaisesta kulttuurista ja osaa verrata sitä omaan kulttuuriinsa sekä tuntee jonkin verran pohjoismaista historiaa.

Oppilas osallistuu kykyjensä mukaan tuntityöskentelyyn erilaisia työtapoja käyttäen ja yrittää tehdä kotitehtävät.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. Luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:

(21)

A2.2 Kehittyvä A2.1 Peruskielitaidon A2.2 Kehittyvä A2.1 Peruskieli-

peruskielitaito alkuvaihe peruskielitaito taidon alkuvaihe

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.

Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

A2-kielessä saavutetaan samat valmiudet kuin A1-kielessä 9. luokan päättyessä.

Arviointi

Arviointi perustuu kaikilla luokka-asteilla sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon.

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, jonka pohjana ovat tunnilla tehdyt tehtävät, kotitehtävät, tuntiaktiivisuus ja kokeet. Oppilasta ohjataan itsearviointiin sekä pari- ja ryhmäarviointiin. Arvioinnissa huomioidaan kielten opetukselle määritellyt taitotasot.

RUOTSI B-KIELENÄ Vuosiluokka 7 Tavoitteet Kieli

Oppilas oppii

-kommunikoimaan ruotsiksi kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, jotka koskevat häntä itseään ja hänen lähipiiriään

- ymmärtämään jokapäiväisen elämän aiheita käsittelevän tekstin ja puheen keskeisimmän sisällön

- kirjoittamaan itseään koskevista asioista lyhyitä lauseita ja viestejä Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

- Pohjoismaiden nimet ja liput - pääkaupunkien nimet

- tunnistamaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja - yleistä kulttuuritietoa Ruotsista

Oppimaan oppiminen Oppilas oppii

- käyttämään kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten itsenäinen työskentely, parityöskentely ja ryhmätyö

- hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa sekä kielistudiotyöskentelyä opiskelussaan - arvioimaan työskentelyään

Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Oppilas oppii

(22)

- tervehtiminen, hyvästely ja kuulumisten vaihto - nimen ja iän tiedustelu

- itsestä kertominen

- harrastuksista kertominen - perheestä ja kodista kertominen - koulusta kertominen

- vapaa-ajasta ja kavereista kertominen

- lyhyen viestin jättäminen ja siihen vastaaminen

Rakenteet

- substantiivien yksikkö ja monikko - adjektiivien taivutus

- pronomineja - lukusanoja

- verbit: preesens ja apuverbit - yleisimmät prepositiot

- päälauseen ja kysymyslauseen sanajärjestys - kielteinen lause

Arviointikriteerit arvosanalle 5

Kieli

Kuullun ymmärtäminen Oppilas

- ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ( tervehdyksiä, nimiä, lukuja) - tarvitsee erittäin paljon apua

Puhuminen Oppilas

- osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin yksittäisiä sanoja käyttäen

- selviytyy muutamista sosiaalisista ja palvelutilanteista, joissa puhekumppani auttaa ja vastaukseksi riittää sana tai ele

- ääntää virheellisesti, mikä voi estää viestin perillemenon Luetun ymmärtäminen

Oppilas

- tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja osaa yhdistää niitä kuviin Kirjoittaminen

Oppilas

- osaa henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja Kulttuuritaidot

Oppilas

- tuntee vähän kohdekulttuurista Oppimaan oppiminen

Oppilas

- osallistuu tunnilla työskentelyyn ja tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan

Vuosiluokka 8

(23)

Tavoitteet Kieli

Oppilas oppii

- kommunikoimaan ruotsiksi tavallisimmissa arkipäivään liittyvissä tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa

- kertomaan itsestään ja lähiympäristöstään itselleen läheisiä asioita

- ymmärtämään edellisiä aiheita käsittelevän tekstin ja puheen keskeisimmän sisällön

- kirjoittamaan itsestään, ystäväpiiristään ja vapaa-aikaa koskevista asioista lyhyen viestin

Kulttuuritaidot Oppilas oppii

- Ruotsin keskeisiä kulttuurisisältöjä, kuten henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja - yleistä kulttuuritietoa Norjasta

Oppimaan oppiminen

Oppilas oppii 7. luokan tavoitteiden lisäksi

- käyttämään erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja - ottamaan vastuuta omasta työskentelystään

- hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa sekä kielistudiotyöskentelyä opiskelussaan

- arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita Keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiirit Oppilas oppii

- voinnista kertominen

- ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö - kutsun ja kortin kirjoittaminen

- lomasuunnitelmista kertominen - tien kysyminen ja neuvominen - omasta asuinpaikasta kertominen Rakenteet

Oppilas oppii jo 7. luokalla esille tulleiden rakenteiden lisäksi - koko substantiivin taivutus

- lisää pronomineja ( den/det/de här, den/det/de där) - lukusanat (suuria lukuja)

- järjestysluvut - lisää prepositioita

- verbien taivutus (imperfekti, imperatiivi, perfekti) - man-lause

- adjektiivien vertailu

Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kieli

Kuullun ymmärtäminen Oppilas

(24)

- ymmärtää rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ( tervehdyksiä, nimiä,lukuja) - tarvitsee erittäin paljon apua

Puhuminen Oppilas

- osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin yksittäisiä sanoja käyttäen

- selviytyy muutamista sosiaalisista ja palvelutilanteista puhekumppanin avulla ja vastaukseksi riittää sana tai ele

- ääntää virheellisesti, mikä voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia Luetun ymmärtäminen

Oppilas

- tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin Kirjoittaminen

Oppilas

- osaa henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja Kulttuuritaidot

Oppilas

- tuntee joitakin asioita kohdekulttuurista ja maantieteestä Oppimaan oppiminen

Oppilas

- osallistuu tunnilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn sekä tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan

Vuosiluokka 9 Tavoitteet Kieli

Oppilas oppii

- kommunikoimaan tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa - ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön

- kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii 7. ja 8. luokan tavoitteiden lisäksi - yleistä kulttuuritietoa Tanskasta ja Islannista Oppimaan oppiminen

Oppilas oppii 7. ja 8. luokan tavoitteiden lisäksi

- käyttämään erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja

- työskentelemään säännöllisesti ja ottamaan vastuuta opiskelustaan - tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa - puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita

- arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin

Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Oppilas oppii

(25)

- kahvilassa ja elokuvissa käynti - rahankäytöstä keskusteleminen

- matkapuhelimen käytöstä keskusteleminen - tekstiviestin kirjoittaminen

- arkipäivästä ja ongelmista kertominen

- peruskoulun jälkeisistä opinnoista kertominen - työharjoittelusta kertominen

- ekologisesta elämäntavasta kertominen Rakenteet

Oppilas oppii 7. ja 8. luokalla esille tulleiden rakenteiden lisäksi - verbit: koko verbin taivutus, futuuri, att-infinitiivi, konditionaali - lisää prepositioita

- sivulauseen ja jälkilauseen sanajärjestys - epäsuora kysymyslause

- s-passiivi Viestintästrategiat

- Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

Aihekokonaisuudet

Kielissä aihekokonaisuudet ovat kasvatusta ja opetusta tukevia teemoja.

Aihekokonaisuudet toteutuvat vieraissa kielissä ja ruotsin kielessä oppilaan

kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Kielissä painottuvat erityisesti kultuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä- ja mediataito sekä ihminen ja teknologia.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Kieli

Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.2. A1.1.-1.2. A1.2. A1.1.-1.2.

Kulttuuritaidot

Oppilas osallistuu kykyjensä mukaan tuntityöskentelyyn erilaisia työtapoja käyttäen sekä pyrkii tekemään kotitehtävänsä.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kieli

Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:

(26)

A2.1 A1.3 A2.1 A1.3 Kulttuuritaidot

Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

Arviointi

Arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon.

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, jonka pohjana ovat tunnilla tehdyt tehtävät, kotitehtävät, tuntiaktiivisuus ja kokeet. Oppilasta ohjataan itsearviointiin sekä pari- ja ryhmäarvioiniin. Arvioinnissa huomioidaan kielten opetukselle määritellyt

taitotasot.

ENGLANTI A1 JA A2 KIELENÄ Vuosiluokka 7

Oppilas oppii

- ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta, joka käsittelee hänen ikäisensä nuoren elämää

- selviytymään vastaavia aiheita koskevista keskusteluista, kun puhekumppani vie keskustelua eteenpäin

- kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti.

- vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria

- viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksytyllä tavalla niissä arkipäivän tilanteissa, jotka kuuluvat kyseisen luokkatason opetukseen.

- käyttämään säännöllisesti opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistumaan pari- ja ryhmätyöskentelyyn ja tekemään tunnille vaaditut kotitehtävät

- hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa esimerkiksi valmisohjelmien avulla

- arvioimaan jossain määrin omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa- alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin

Keskeiset sisällöt

(27)

Aihepiirit

- harrastukset, lemmikit - rahankäyttö ja ostokset

- asuminen maalla ja kaupungissa - ruoka ja ruokailu

- koti, perhe, lähiympäristö - vaatteet ja pukeutuminen - koulunkäynti

- ystävät ja ystävyys Rakenteet

Luokilla 3-6 tulleiden rakenteiden lisäksi

- aikamuodot: yleispreesens, yleisimperfekti, perfekti, pluskvamperfekti - futuuri, konditionaali

- adjektiivien vertailu, adverbit

- keskeisimmät prepositiot ja konjunktiot - sanajärjestys

Viestintästrategiat

Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis- tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kieli

- ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee kuulijan ikäkauden elämää tai aiheeltaan tuttua yleistietoa

Puhuminen

- osaa kertoa jotakin ikäisensä nuoren elämästä. Selviytyy tavallisimmista palvelutilanteista, joissa tarvitsee reagoida vain muutamalla sanalla.

Tavallisimpien sanojen ääntäminen on ymmärrettävää, ääntämisvirheitä on kuitenkin paljon ja ne estävät viestin välittymisen. Osaa vähän yleisintä perussanastoa. voi osata muutamia kaavamaisia lauseita ulkoa.

- pystyy ymmärtämään jotakin lukemastaan tekstistä, joka liittyy lukijan ikäkauteen tai sisältää selkeää faktatietoa.

Kirjoittaminen

- Osaa kirjoittaa muutamia irrallisia lauseita itselleen tutuista asioista. Osaa vähän yksinkertaisinta sanastoa. Osaa tarkistaa ja korjata sanan mallista.

Tekstin itsenäinen tuottaminen ei onnistu.

Kulttuuritiedot

Oppilas tietää jotakin omasta ja kohdekulttuurista.

Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tunnilla parityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät.

Vuosiluokka 8

(28)

Oppilas oppii

- ymmärtämään pääkohtia syntyperäisten keskustelusta

- osallistumaan aktiivisesti käytännöllisiin ja sosiaalisiin keskusteluihin - lukemaan itsenäisesti pitkiä ja vaikeitakin tekstejä.

Kulttuuritaidot

- oppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria

- viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa

- arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria.

- käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja

opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa

- korvaamaan kielitaitonsa puutteita selittämällä asian toisin sanoin - hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa

- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin

- ymmärtää kielenopiskelussa jatkuvan harjoittelun merkityksen.

Keskeiset sisällöt Aihepiirit

- matkustaminen, lomailu - nuorten ja aikuisten suhteet - oman ja vieraan kulttuurin vertailu - terveet elämäntavat

- Euroopan maiden ominaispiirteitä

- Yhdysvallat: historiaa, merkkihenkilöitä, - Suomi: perustiedot , ruoka

Rakenteet

- verbimuotojen kertaus - artikkelin käyttö

- ehtolause - liitekysymykset - pronomineja Viestintästrategiat

Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat työskentelymenetelmät Arviointikriteerit arvosanalle 5

Kieli

Kuullun ymmärtäminen ja puhuminen

- pystyy seuraamaan kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta.

Hän selviytyy tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista.

(29)

- pystyy lukemaan monenlaisia lyhyehköjä tekstejä tutusta aiheesta.

Kirjoittaminen

- osaa kirjoittaa ymmärrettävän, lyhyen tekstin itselleen tärkeistä asioista.

- osaa käyttää muutamia työtapoja ja hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa opinnoissaan.

Vuosiluokka 9 Tavoitteet Kieli

Oppilas oppii

- ymmärtämään elävää ja tallennettua selkeää yleiskieltä eri tilanteissa - käyttämään monipuolisesti kielen rakenteita ja sanastoa

- löytämään käsitteellisiä tietoja monomutkaisistakin teksteistä ja tiivistämään pääkohdat

- kirjoittamaan selkeitä tekstejä käyttäen hyväkseen vaativiakin lauserakenteita

- vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria

- viestimään hyväksytyllä tavalla tavanomaisissa tilanteissa - ilmaisemaan kirjoittamalla tietojaan ja näkemyksiään Oppimaan oppiminen

Oppilas oppii

- käyttämään erilaisia opiskelustrategioita

- korvaamaan kielitaidon puutteita selittämällä asian toisin - hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa

- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin

- ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen kielen opiskelussa Keskeiset sisällöt

Aihepiirit

- ihmissuhteet - tunne-elämä

- terveys ja hyvinvointi - opiskelu, työ ja elinkeinot

- tiedotusvälineet, viestintä, mainonta - nuorisokulttuuri, taide, viihde

Rakenteet

- passiivi - - ing- muoto - 2. konditionaali - epäsuora esitys - monipuolinen kertaus