• Ei tuloksia

Kuusela_Eeva-Laiduntaminen luonnonmukaisessa tuotannossa_Tietokortti_120111

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kuusela_Eeva-Laiduntaminen luonnonmukaisessa tuotannossa_Tietokortti_120111"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Laiduntamisen hyödyt

• Laiduntaminen vahvistaa luomun imagoa, koska se on luonnonmukaisinta märehti- jöiden ruokintaa, joka lisää eläinten hy- vinvointia ja terveyttä (lajinmukainen käyttäytyminen, jalat, vitamiinit laidunre- husta ja auringosta)

• Laidunrehun tuotantokustannus/ rehuyk- sikkö on säilörehua alhaisempi, sulavampi laidunrehu lypsättää ja kasvattaa säilöre- hua paremmin, lisäksi laitumella eläimet itse korjaavat rehun ja levittävät lannan (säästyy konetyötä ja öljyä)

• Laiduntaminen on tärkein maatalousym- päristöjen monimuotoisuutta lisäävä teki- jä (valikoiva ’sadonkorjuu’, varjostavan kerroksen poisto laikuittainen lannoitus, jne.), joka mahdollistaa elinympäristöjä monille lajeille.

Laiduntamisen haasteet

• Navetan sijainti laidunalaan nähden

• Kuljetukset ja aidat

• Aloitus ja lopetus

• Sopeutuminen sääoloihin

• Laidunrehun määrän hallinta

Luomulaidun eroaa tavanomaisesta Laidunrehu koostuu kolmesta kasvilajiryh- mästä: heinäkasvit, palkokasvit ja rikkakasvit.

Ne eroavat ruokinnalliselta laadultaan sekä tehtävältään.

Palkokasvien menestyminen on tarpeen sekä laidun-rehun laadun että laitumen typpihuol-

lon takia, mutta toisaalta niiden liian korkea osuus voi aiheuttaa ruokinnallisia ongelmia.

Seoksessa palkokasvien riittävä sato ja korkea valkuaispitoisuus kompensoi heinien satoa ja laatua.

Kuva 1. Kaikki tahtovat ulos ja laitumelle. Kuva: Eeva Kuusela

Laidun saa oman osansa lannasta

Valtaosa rehun ravinteista palautuu suoraan laitumelle sonnassa ja virtsasta ja lannoitus kattaa pitkällä aikavälillä laidunalat, joilla viljavuusarvot yleensä tilan parhaita, virtsaa tarvittaessa vähäapilaisille lohkoille.

Laiduntaminen luonnonmukaisessa

tuotannossa

(2)

2

Laitumen palkokasvit Monivuotisiin laitumiin:

• Valkoapila - laitumen peruspal- kokasvi, poudanarka

• Puna-apila - kestää kuivuutta, muttei tallaamista

• Alsikeapila - vaihteleviin kas- vuoloihin

• Keltamaite - estää puhaltumista, ohitusvalkuainen

• Vuohenherne - pitkäikäinen, missä viihtyy

Yksivuotisiin laitumiin:

• Persianapila - puhaltumisriski, ei katkaise apilanviljelyä

• Ruisvirna - kestää laiduntamista

• Rehuvirna - sopii paremmin niittonurmiin

Yksivuotiset laitumet korvaavat suhteelli- sen nopeasti heikon monivuotisen laitumen, pidentävät laidunkautta syksyllä ja tasaavat laidunrehun määrää keski- ja loppukesällä sekä sopivat karjanlannan sijoituspaikaksi.

Määrä ja laatu tasapainossa

• Riittävän tiheä laidunkierto sekä puhdis- tusniitot ylläpitävät laidunrehun laatua (kasvuaste)

• Hyvällä laitumella ei ole koskaan kovin paljon rehua, sillä laidunrehua korjataan 5-6 kertaa kesässä laadun ollessa par- haimmillaan

• Jos rehua on tarjolla pinta-alayksikköä kohti vähän, eivät runsastuottoiset leh- mät ennätä syödä harvaa rehua riittäväs- ti, vaikka alaa olisikin runsaasti

• Jos laidunrehu on kasvanut vanhaksi, ei määrä korvaa laatua, myös tallaantumis-

tappiot kasvavat, mutta voi sopia ummessa olevien, nuorkarjan tai emolehmien laiduntamiseen

• Jos laidunrehua on vähän, kannattaa antaa sen rauhassa kasvaa, eikä syöttää maata myö- ten, seuraava laidunkerta kannat- taa aloittaa vasta, kun rehua on vähintään 1500 – 2000 kg ka/ha

 Tarvitaan puskuriruokin- taa: säilörehua, niittorehua, väki- rehua, osittaislaidunnusta ym.

 Väkirehulisä tasaa laidun- rehun määrän ja laadun vaihtelui- ta sekä tasapainottaa kivennäis- ruokintaa

(3)

3

Kuva 2. Keltamaitteen hennohko verso, poudankestä- vä pääjuuri sekä typpeä ilmasta sitovat juurinystyrät.

Kuva: Eeva Kuusela

Kuva 3. Kaistasyöttö säästää laidunalaa. Kuva: Eeva Kuusela

Laiduntamisen aloitus ja lopetus

• Aikainen aloitus kuivimmilta ja kanta- vimmilta lohkoilta - eläimet (pötsit) so- peutuvat vähitellen laidunrehuun + as- teittain vähenevä säilörehu, samalla lai- tumen kasvu saadaan hallintaan

• Nuoret eläimet uusille, loisvapaille laitu- mille

Syksyllä ruokinnan siirtymävaihe laidunrehun vähetessä (lisärehua, lehmät yöt navetassa), viimeksi vähäapilaisilla päättyvillä nurmilla

Osittaislaiduntaminen on varteenotettava vaihtoehto maidontuotannossa, jos lai- dunala/rehu ei riitä, sillä se parantaa tuotosta sekä mahdollistaa laiduntamisen terveysvai- kutukset!

Laidunrehun kivennäistäydennys

• Laidunrehun kivennäiskoostumus vaihte- lee paljon maaperän, vuosien, laidunker- tojen sekä kasvikoostumuksen mukaan - eläinten tarpeeseen nähden laidunrehu sisältää liikaa kaliumia sekä liian vähän natriumia

• Palkokasvipitoisen rehunkalsium- ja mag- nesium-pitoisuudet ovat tavanomaiseen laidunrehuun verrattuna korkeampia, jo- ten kalsiumlisä on yleensä tarpeeton

Kokeissa luomulaidunrehun fosfori ja magne- sium-pitoisuudet olivat keskimäärin lähellä lehmien tarpeita, mutta rehun korkea ka- liumpitoisuus keväällä lisää luomussakin poi- kimahalvausriskiä, joten magnesiumlisä on tarpeen alkukesällä

LuomuTIETOverkon tietokortit Teksti ja kuvat:

© Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Eeva Kuusela

Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli Itä-Suomen yliopisto

puh (09) 1911

luomu-info@helsinki.fi Julkaistu: 01/2012

Tietokortit on tuotettu Luomu/TIETOverkko-hankkeessa http://www.luomu.fi/tietoverkko

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

(Kuvat: Eeva Kuusela ja Sari Kajava).. L AIDUNREHUN KÄYTTÖ VÄHENTYNYT..  Laiduntaminen on

luomulaitumella on tarpeen sekä laidunrehun laadun että laitumen typpihuollon takia, mutta toisaalta niiden liian korkea osuus voi. Kuva:

Lannoituksen tehtävänä luonnonmukaisessa viljelyssä on maan ravinnevarastojen täydentäminen ja kasvien ta- sapainoinen ravitseminen ensisijaisesti pieneliötoimin- nan

kuvataan korvaus- sekä asutuskysymysten vaiheita. Tämä osa koskette- lee siis sellaisia asioita, joista kuluneina vuosina on puhuttu ja kirjoi- tettu paljon, mutta

Tarkastele- malla vaikkapa näiden vuosien lukujen keskiarvoa voi päätyä siihen, että Suomen julkinen sektori on pienempi kuin muissa pohjoismaissa mutta useim- piin EU-maihin

Johnstone kyllä käsittelee aihetta, mutta hän käsitte- lee kovin paljon muutakin sosiolingvistiik- kaan liittyvää — ja moni hänen kvalitatii- vista tutkimusta koskeva

Laiduntamisesta seuraavan työajan muutokseen vaikuttaa eniten tilakohtaiset työtavat kuten kuinka aidat tehdään, kuinka, miten usein ja minne eläimiä siirretään ja miten

Laskennalliseen syöntiin perustuva (energianormit, MTT 2004) päivälaidunryhmän dieetin karkearehuosuuden D-arvo oli hieman yli yhden D-arvoyksikön verran sisäryhmää