Ooppera : 1873-1973 · DIGI

ioo vuotta

suomalaista

oopperatoimintaa

Suomen Kansallisooppera, musiik- kiteatterimme monivivahteisin ja pienuudestaan huolimatta suurin soitin ^kaikkine lukuisine eri kieli- neenja virityksineensoi tänä kau- tena juhlasävelin. Marraskuun 21.

päivänä on kulunut ¹⁰⁰ vuotta Kaarlo Bergbomin Suomalaisen Teatterin yhteyteen ^perustaman

oopperaosastonLucia di Lammer- moorensi-illasta,tapahtumasta, jo-

tapidetään oopperammesyntyhet- kenä. On valitettavaa, _{että näitä} juhliajoudutaan viettämään ilman

uutta oopperataloa. Toivottavasti kautena1978

—

_79,jolloin nykyinen aikanaan väliaikaisratkaisuksi ^luo-

vutettu venäläinen varuskuntateat- teri täyttää 100 vuotta,meillä on ajanmukainen musiikkiteatterira- kennus, jossa voitaisiin esittää oop- peraa tarvitsematta tinkiä taiteelli- sen _omantunnon vaatimuksista.

Tänä juhlakautena ohjelmistom-

mevaihtelutempoon tavallistakiih- keämpi. Toivomme että olemme osuneet oikeaan sijoittaessammc

tavallista runsaammin uusintaensi- iltoja, ylpeytemme, kahdeksan ensi-

illan sarjan väliin. Teokset elävät lyhyemmän ajan

—

sitä intensiivi- semmin

—

_vaihtelu virkistänee se- kä yleisöäettäesittäjiä.

Olemme virittäytyneet kapasi- teettimme äärirajoille ja ^toivomme, että tulokset herättävät yleisössäm- me ja yhteiskunnassamme positii- vista jälkikaiuntaa, jota ^tarvitsem- me pyrkiessämme luomaan talou- delliset olosuhteet,jotkamahdollis-

taisivat ^oopperamme kehityksen luonnollisella tavalla.

On lopullisesti päästävä irtiaja- tuksesta,että oopperaolisi paikka, johon ns. tavallisen ihmisen olisi vaikea mennä. Pyrimmekin avaa- maan Suomen Kansallisoopperan

ovetniin monille kuin mahdollista.

Järjestämme avoimia harjoituksia, jolloin yleisölläontilaisuus ^tutustua taloon,seurataeriteostenvalmistu- mista ja ^kurkistaa tekniikankin

puolelle. Ovien aukaisemiseen py- ritäänmyös lastenkonserteilla,oop- peran ja sinfonisen musiikin suo- sikkiteoksille rakentuvilla orkesteri- konserteilla, koululaisnäytäntötoi- minnan tehostamisella ja ^nuorten kykyjen erikoisproduktioilla. Sama tarkoitusaiheutti myösajankohtai- seen aiheeseen perustuvan ooppe- ran Resanin (Matka) valinnan.

Teoshan keräsi Tukholman menes- tyksellään täysinuuttayleisöäoop- peraan. Sen sankaritar Lili voisi olla kuka tahansa lähiökotirouva, joka kriisinsä selvittääkseen mat-

kustaa pariksi viikoksi Mallorcalle pakoontodellisuutta,manipulaatio-

ta ja aikataulujen ja ajan painetta.

Korostammekuitenkin vielä ker-

ran,että todellaoleellista kehitystä

ei Suomen Kansallisoopperassa ^ta- pahdu ilmanuutta taloa.Raken- nushankkeentoteutuminenonvähi- tellen, sadan vuoden kärsivällisen odotuksen kuluessa muodostumassa kysymykseksi elämästä ja kuolemas-

ta.Niinpä ensi-iltojemme sarjapäät- tyykin ehkä enteellisesti

Janäcekin

oopperaanKuolleesta talosta. ^Teos on säveltäjänsä viimeinen ooppera ja siten täynnä herkkää odotusta pian koittavasta vapautumisesta.

Toivomme, että jokaisesta esityk- sestämme välittyisi näitä toiveik- kaan odotuksen tuntoja niin että yleisömme voisi yhtyä meihin ja Mozartin Ryöstö Seraljista-ooppe- ranBelmonteen hänen laulaessaan:

"O wie ängstlich

—

O wie feurig

—

klopft mein liebevolles ^Herz, klopft mein liebevolles ^Herz."

("Kuinka tuskaisestija tulisesti sy- dämeni sykkiikään")

Leif

^Segerstam Juhani^Raiskinen

Ilmoitussivujenkuvituksenayksityiskohtia oopperatalosta.

KuvannutLehtikuva/EnsioIlmonen.

Kauneimmat Ruusuni Sinulle

Mens ^sanain corpere^sano Terveys& kauneus

jalkahoitola

MIRJAM

^RUTTMANN

Luotsikatu8,puh.

179846

uskollinen ihailijasi DAN kukkakauppias

G.^W.BERG &CO Oy Dan WardAb,E. Espl.22 toimittaa

VALAISTUSLAITTEITA

HELSINGIN SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI

Oopperan jälkeen illallinen ROYAL'issa Efter operan supe pa Royal P.Esplanadik.2

N.Esplanadgatan² Hovim. 12643, 12755 Hovm.

Veikaten voitat OKO-

OY VEIKKAUS AB osuuspankit

yhäsuuremmassaroolissa

HOK Hetki nautintoa.

Vähän vaihtelua Osta ohimennen R-KIOSKISTA SenHelsinki-hotels-ketjuun

kuuluvat:

VAAKUNA MERIHOTELLI HOTELLI HELSINKI

HESPERIA TORNI OLYMPIA

STOCKMANN

suurtenvalikoimien tavaratalo

POHJOLA-yhtiöt Vakuutusasiat

ovatpalveluasioita

VARUBODEN

HELSINGIN

JUHLAVIIKOT

VUOSITTAIN ELO-SYYSKUUN

VAIHTEESSA HELSINGINKESÄVIIKOT

KESÄKUUSTA ELOKUUN

PUOLIVÄLIIN

Helsinki-viikon säätiö

Unionink.28 00100Helsinki¹⁰ puh.

90-659

⁶⁸⁸

KANSAN UUTISET

Uutta kulttuuria

—

On hauskaa olla ^juhlien emäntä

...

^kun

Primulan juhlapalvelu huolehtii kaikesta Teollisuuskatu ₃b,puh.₇₁1622

SUPERTEKS OY miesten ja naisten muotikankaiden keskus

Helsinki12

Uudenmaankatu ⁷ PRIMULA

MERCEDES-BENZ johtotähtikaikilla teillä

OyVeho Ab

Miellyttävää oopperailtaa

ystävällisesti

KANSALLIS-OSAKE-PANKKI

ililnl»

ra ^W

^f£

^ri

¹

§11

m

2

EinojuhaniRautavaara:

Pohjalaisia

luonnon, ihmisen ja hengenykseys

Köyhänoululaispojan Matteenojan Leevin uraprofessori Madetojaksi R.SvR. ym. merkitseemyös^Limin- gansurullisensuonjalakeuden ääri- viivanpiirtymistä Suomen musiikin historiaan, suomalaisen oopperan historiaan

-

_mikseipämaailmanmu- siikin kuvastoonkin. Aivankuin Ne- limarkansivellin teki ^siitävisuaali- sen rikkauden,niinMadetojan sä- velet auditiivisen. Ja ^{aivan kuin}

tuo taustamaisema, niin on sen edessä seisovanMadetojanmuoto-

kuva sulkeutunut,kaikessa laajuu- dessaankin: draamajaunelma kät- ketään,jäyhäarkuus^estäätaiteelli-

sia "ekspansioita". Kun lopulliset portit alkavatavautuaElysiumille, valtaakin omituinen katkeransuloi- nen arktinen negaatio mielen ja niiltä käännytään pois, ironisesti viisaan-pettyneenä, itsetuho aseena tarkoituksettomuutta ^vastaan. Toi- sin sanoenresignaatio voimakkaan miehekkyydenalla(ehkäpäsenjoh- donmukaisena päätöksenä),sekä^vä- häeleisen syvähenkisyyden ohella.

Madetojanähdään tänäänajassa jokyllinetäältä,hänenmittansaalis- tuvat perspektiivin lakeihin. ^Ehkä olemme oikeudenmukaisimmatha- vaitessammehänet perisuomalaisek- si

-

_enemmänkuin Palmgren,enem- män kuin Kilpinen, joissa tapah-

tuusuomalaisuudentransponoimis-

takansainväliseensävellajiin.Luu- len,_ettäMadetoja,juurituonedellä vihjatuneräänlaisenitsekieltäytyvän

piirteen ansiosta, pysyy vaikeasti

avautuvanakansainvälisesti. ^Näke- mäni mukaan ulkomainen muu- sikko kokee suomalaisen Madetoja- fanin(joita onpaljon) intomielisen esittelynjälkeenantikliimaksinkuul- lessaan mestarin musiikkia. Hän kuuleepohjoismaisenväritteistäkan- sallisromanttista musiikkia, c'est tout.Ja^{jos metaas}kuulemme sula- vanLimingan^suon,sateenjalinnun

—

_{on se}ehkäpä lähinnä geografinen elämys.Oleellisinta, luulisin,onkin mitä alussa lueteltiin:kätkeminen-,

luonnonihmisenarkuus, mietteliäi- syys("isäntämiessaunanportailla")

,

syrjään-kääntyminen, kaaoksen lä- heisyysjasiksiturvaaminen lyyrilli-

syyteen;salaviisas Waldblick salon- ginnurkassa.(Sama katse^{oli Uuno} Klamilla,on jokatoisella nuorukai- sella Helsingin konserttisaleissa.)

Entäpä Pohjalaisia?Kansallisoop- pera,jolle 30-luvun idealismia vai- noava 70-luvun idealismi luulee keksineensä vastapoolinAarre Meri- kannon

Juhassa.

Mutta molemmat

ovat samaa tekoa:

Juhan

^alkukes-

kustelutuvanpenkeillä onsupisuo- malaistapitkäpiimäistä,salavihaista jankutusta

a

la Maiju Lassila.Ja hiprakkaisten ukkelien riitaPohja- laisissa menisi minunarvatenAar- rentiliin,ellentietäisi.

Että Pohjalaisiinsisältyykansan- lauluja,ei oleyksin"maakuntasävy- tystä". Häjy oli Eteläpohjanmaalla Käännä

Leevi Madeto ^■>.

4

Pohjalaisia (jatkoa)

"etableerattu" ^vasta kun hänestä oli tehty^laulu,taihän oli edes sivu- henkilönä laulussa. (Nämä kansan- laulutovatballadeja, eepillisiä,nii- den lyriikka ^onainasymbolistista, useinhämärää, monimielistä,_asso- sioivaa.) Pohjalaisissakysytään:

"Jo-

kosusta on tehtylaulu?" Tässä on siiskansaa,jokaelää oopperaa!

Jokai-

sella on mahdollisuusastuanäyttä- mölle,muuttaaelämänsäepiikaksi,

muuttaa elämänsä laulutaiteeksi

-

olla taidetta.Onkoilmeisempääoop- peranaihetta? Vai onko ehkä päin- vastoin ^mahdotontasiirtää ^näyttä- mölle valmista elämännäytelmää?

Ehkä jotain menetetäänkin^:arkki- veisunreaalisuus;naapuritodellisuu- desta tulee eksotiikkaa.

Jotain

^tu-

lee tietysti lisää: oopperanäyttämön kokopsykologistinenarsenaali,soin- nutus, orkesteri, tyylittely, raken-

teet.

Pohjalaisiaonperinteellinenoop- pera,mitäänoopperakehityksellises- tiuuttase tuskintuo.Aihe,libretto onupotettuperinteenmääräämään

muotoon ja tyyliin. Henkilötyyli

taas on Madetojan oma, pienem- missä teoksissajovalmiiksikehitetty ennenoopperaanryhtymistä.Rans- kalais-sympatiatkuuluvat,_muttaei epigonismeina vaan omaperäisenä sovellutuksena. Kansanlaulutmyös sävytetään Madetoja-harmonioilla: muunnesointuja, välidominantteja, noonisointuja, mediantiikkaa. Elä- mäkerrankirjoittaja sanoo: "Hän

ei luottanut kansanlaulun tehoon sinänsä ..." Kuulen lauseen jat- kuvan: "... kutentekiBartök

..

^."

ja sanoisin asian kohteliaammin ja luullakseni tarkemmin näin: Muu ratkaisu tuskin olisi ollut mahdolli- nenMadetojalle, joka ei halunnut kokeilla eikä tehdä vallankumouk- sia.^Olijohdonmukaista javarmaan tulokseen vievää noudattaa tyyliä ja perinnettä, omin modernein de- taljisovellutuksin (vapaatonaalisuut-

ta "katastrofikohtauksissa",impres- sionistiseksi ^sanottua harmoniaa)

.

Edelleen tehdä taidemusiikkia(run- saastipolyfoniaa, duettoja,aarioita, laulelma-aarioita etc).

Vaikuttavinta,suurinta,ooppera- sävellyksellisesti merkittävintäPoh- jalaisissa on sen tausta-atmosfääri, jokaonmukanakaikkialla,väreilee ilmassa joka hetki: lakeus. Samaan

tapaan toimii Brittenin ^Peter Gri- mes'issa meri tai Wagnerin Valkyy- rioissa germaaninen metsä.Pohja- laisienyksilödraamanivoutuutähän maisemaan,niinmyössen kansan- draama.Siksi se onmerkittävä^oop- pera.Senyhteistaideteos-ominaisuu- detovatharvinaisen^kiinteät,eivät- kä toimi vainpintatasossa (musii- kin, draaman,lavasteenymyhtey- tenä) vaankorkeammallaja syvem- mällä ^{tasolla:luonnon,}ihmisen ja hengenyhteytenä.

Meillä on edelleenkin täysi syy olla Pohjalaisista ylpeitä.

□

Pohjalaistenkantaesityksenohjelmalehti 5

GUÖ ^1OO6(27) 1924-1925 &Q

§ Suomalainen ^Ooppera §

§J§ Lauantaina 25

^{p. lokakuuta i}klo 28 ^i.p.

§"§

|| ^ENSI-ILTA ||

§§ Korotetuin hinnoin §|§

! Pohjalaisia!

VJ***I 3-näytöksinen ooppera. Artturi Järviluoman^{SäveltänytLeevi}näytelmän pohjalla laatimaansa librettoon.^{Madetoja. ryY"»}£**«%

&Ö ^HENKILÖT:

&Q

("JfgJ Karjanmaan Köysti,talokkaanpoika, .häjy. YrjöSomersalmi QTO

Q^JJ Kyläläisiä,.häjyjä, ja soittajia. QTO

C^O

Johtaja: KapellimestariTauno Hannikainen. ^Orkesteri:Helsingin Kaupunginorkesteri. ftp)

HENKILÖT: &Q

ErkkiHarri, talokas, vanginkulettaja Bruno Jorma Q"0

Antti Hanka, vanki,nuori talokas Alexis af^Enehjelm CTO

Kaappo, Harrin renki Emil Mantila rt*F\

Liisa, sukulainen,palvelijana Harrissa Lahja Linko Ö-O

SalttuI^{ltse SläHarrissa} jPaavo Costiander V,V<

Vallesmanni Thorild Bröderman ^(Ää)

Herastuomari SuloRäikkönen C©

Kriivan Eric AlruniWilkman GCQ

Herastuomari SuloRäikkönen

Siltavouti Sulo Halinen

Kriivan Eric AlruniVVilkman

Karjanmaan Köysti, talokkaanpoika,.häjy. YrjöSomersalmi

Karjanmaan Köysti, talokkaanpoika,.häjy. YrjöSomersalmi GTQ

l:nen paimen tyttö HelmiKerttu LehtiiSire"n vC#^<

Kyläläisiä,.häjyjä, ja soittajia.Tapahtuu noin1850. QTO?Cv£

QfO Näyttämölleasetus ja ohjaus: MaisteriJalmari Lahdensuo. QTO

QfO ^KoristeetMartti Tuukanpiirroksien mukaan maalannut:Ilmari^Mattson.

G^Q

QfO Ovet avataan klo 7. Näytäntöalkaa kloJ8^i.p. Huom.! Alkusoiton aikanapidetäänovetsuljettuina.

<~O Selostuksiamyytävänikassassaja yahtimestareilla. ?*J§

s,2 Korotetut hinnat veroineen: Cy^

X^T ^{Permanto I—l7B Smk40:}

—

Ensirivi Aitio1,2,3,8,9,10takapaikatSmk^2<:

—

OPO ^{t 179—311 >35:—} Toinen rivi^{1— 31}

.

^20:— icSfQTSD

<T.~J

.

^{312—367 .30:—}

.

^32—66

.

^{15.— >TC<}

CvO_£TV> ^Ensirivi" 32—66^I—3l

.

.35:—^40:—

. .

^{Aitio67—106}4,5,6,7 etupaikat

. .

^12:—20:— _Q~O^Va/5)

»M-G» _■

.

^{'—'»-1' takapaikat.. 30:—}

.

^{> '3,Vtakapaikat > 8:— VÄJJ'}

GfG) ^{> >} 1,2.3,8,9,10 etupaikat

.

^30:—

.

.1,2,9,10,11,12

.

^{6:— (3^o}

fe>Ö Lippuja myydään joka arkipäivä klo 10—2 Oy. Fazerin Musiikkikaupassa Aleksanterink. 11. Puh.119 02. GJÖ QfO Oopperatalolla myydäänlippuja näytäntöpäiuinäklos—>'£ sekä sunnuntaisinklo I—3 ja S—'Ui^{Puh. 6310.} {2"©

Korotetut hinnat veroineen:

, 67—108 »30:— " >

—

_{.— takapaikat....} " _12:

llifchM »H.anHHI. Kli*JLtaa nHtHni»Oj.

Pohjalaisia

Ensi-illat Suomen

Kansallisoopperassa

Pohjalaisiavuonna1924. Käännä

Pohjalaisia,Ensi-illat(jatkoa)

Pohjalaisiavuonna1953

Pohjalaisiavuonnaig6y

Ilkka Bäckman:

Vapaus väkivaltaan

Tämän illan oopperaonmeille^suo- malaisille muodostunut klassiseksi;

Pohjalaisia-oopperan viidenkymme- nenelinvuodenaikanasiitä on tehty nytjokuudes ensi-iltaKansallisoop- perassa. On klassisia teoksia,jotka ovatauttamattomastijääneet ajasta jälkeen ja elävät pelkästään musii- kin varassa.Näille tapahtumiltaan vanhentuneille oopperoille olisi löy- dettäväuusiailmaisumuotoja jasaa- tavane toimimaansiten,että katso- jat todella kiinnostuvatesityksestä.

Pohjalaisten teksti toimii aivan il-

meisestiedelleen,vaikka näytelmän Pohjalaisia tapahtumistaonkulunut jotoistasataa vuotta.Tällaisenoop- peran "modernisointi"eivaadi teks- tin muutoksia tai tapahtumien eri ympäristöönsijoittamista, vaan sel- keitäilmaisumuotoja, roolihenkilöi- den tarkkaa analysointia sekä^tilan-

teiden toiminnallisuutta ⁿⁱⁱⁿ pit- källe kuinMadetojanmusiikki an- taamyöten.Luonnollisesti säveltä- jäntempomerkinnöistävoipoiketa paljonkin,mikälijokinkohtaus vai- kuttaa laahaavalta tehtäessä esitys-

Ote^MadetojanPariisistaoopperanjohtajaEdvard Fazerillelähettämästä^kirjeestä.

11 tä 70-luvun katsojalle. Rakenteel-

taan tämä ooppera on kiitollista teatteria. Ihmiset todella puhuvat toinen toisilleen^jatapahtumatkul- kevateteenpäin.Parialyhyttä poik- keusta lukuunottamatta Madetoja ei ole pysäyttänyt toimintaa valta- ville ensembleille ^taikuoro-osuuk- sille.Siitä huolimatta hän on saa- vuttanutpysyvänasemanooppera- säveltäjänä.

Teoksenpääteemaksi nousee on- gelmavapaudesta ja vallasta. Poh- jalaisia on eräs ^mallisiitä, miten

väkivaltaan joudutaan, kenellä ^on oikeus ja vapaus toimia väkivaltai- sesti. Syytökset kohdistuvat pää- asiassa vallesmanniin, tuomariin, jonkavalta senajan yhteiskunnassa oli lähesrajaton.Antinrikos,josta tavallisesti olisi päässyt sakolla ^tai lyhyellä vankeustuomiolla, paheni vallesmannin törmättyä ihmisiin, jotka tiedostivat voimakkaastiomat

oikeutensaja velvollisuutensa. Antti joutuisijaiskärsijäksitaistelussa,jota kävivät valtaapitävä herra ja va- pauttarakastava talonpoika.Ei var- maankaanollut helppoa toimiata-

sapuolisena tuomarinaaikana,jol- loin talolliset ja häjyt olivat jatku- vissakahinoissa keskenään. ^Valles- manni valitsihäjyt suosikeikseen ja keskittyi oikeudentoimissaan ^häntä ärsyttäviin suoraselkäisiintalonpoi- kiin.Hänellä oli valta lukea lakia niinkuin tahtoi. Hänpystyi vangit- semaanvihamiehensä Jussin,vaik-

ka Harri virallisenavanginkuljetta- jana tosiasiassa olivastuussaAntin vartioinnista. Veriteoilta oltaisiin vieläepäoikeudenmukaisen vangit- semisen jälkeenkin säästytty, ellei vallesmanni olisi vallastaan huu- maantuneena intoutunut ruoski- maanvangittuamiestä.

Osasyyllisiä tähän veritekoonjoh- taneeseen tapahtumaan voi löytää monia. Maija turvautuukörttiläi- syyteenkun Antti vangittiin. Kun Antti kävi ensimmäisenkerran^van- gittuna Harrissa Maijan mielestä

Jumala ^vaati Anttia katumaan.

Mutta kunAnttioli^tuomittuSipe- riaan, Maija tulkitsiJumalan ^tah-

don niin,_että Antin tuli karata.

Kaappotaasoli sattumalta nähnyt

Jussin

^{Antin kanssa ennen Antin}

karkaamistaeikä voinut pitää tätä tietoa omanaan niin kuin Kaisa.

Tämä Pohjanmaan vallesmanni oneräsesimerkki vallankäyttäjästä.

Heitä olimyöskansan silmissä oi- keudenmukaisesti^{toimivia,niinkuin} Kaisaeräässärepliikissäänsanoo.

Jussin

^{ennustekansasta,jokakul-}

keevapaana eikä "sorruorjanruos- kaa tottelemaan",on toteutuessaan

ollut melkoinensaavutus.Muttami- ten on nykyään? Tuomitsevatko meidän ^omat tuomarimme ^nyt oi- keudenmukaisesti ja ^kaikkia tasa-

puolisesti? Tunnemmeko itsemme vapaiksi ja riippumattomiksi vai onkonytentistävaikeampihuomata vapauttarajoittaviatekijöitä?

□

FAZER

Aleksanterinkatu n Helsinki

PERUUKKILIIKE HANNES KUOKKANEN

It.Teatterikuja5B Puhelin657812,

626251

Vuokraa peruukkeja ym.

Kaikkia naamioimistarpeita

varastosta

RIIHIMÄEN LASI OY Lasi on

osakotia

—

osaelämää!

Luottamusosastojen osoite:

E-myymälät ja CENTRUM-tavaratalot

Pöytäänkevyttä ja raikasta Vippiä tai Vichyä SAVONLINNAN

OOPPERAJUHLAT

!

OY HARTWALL AB Olavink. 35

Savonlinna Puh.22

684

Harkitse

minkä ^yhtiönkoneella^lennät

Kulta Mokka

-

helmi kahvien joukossa

FINNAIR TUKO

MOKKAPAAHTIMOSTA

COLT EKBERG

iskee miehen makuun Bulevardin konditoria-kahvila

»par preference»

KEVEÄT

JA

^KULKEVAT

ASKELEET ELANTO CITY-CENTRUM

JALKINETALO

Keskuskatu8

Kaksi nautittavaa paikkaa Bulevardilla:

RAHA-ARVALLA SUURET SETELIT OOPPERA

JA

KLAUSKURKI Päävoitot:

Bulevardi²

—

4 250000,

—

60^000,

—

15000,

—

15^000,

—

15^000,

—

Joka

viides arpa voittaa!

Arvan hinta^20,—

Arvonta kuukauden ¹5

.

^päivänä

Asiantuntevat arvostelut taidetapahtumista

esittää johtava kulttuurilehti UUSI SUOMI

Eläkevakuutusasianne hoitaamaansuurin eläkevakuutusyhtiö

ILMARINEN

Eerikinkatu41, 00180,Hki 18 puh.

640921

BALLERINA SHOP Tanssijoidenomaerikoisliike Fredrikink. ₃₀ (läh.Oopperaa)

puh.

640

050 omist. Eva Hemming

Varvastossuja Harjoitustossuja

Varvassuojia Verkkotrikoita

Tukihousuja Strutsin sulkia Nauhoja,paljetteja

Kreppitrikoita Äänilevyjä (koulumusiikkia)

Harjoituspukuja Balettipukuja

Tutu-pukuja Paljettinauhaa Ommeltavia peilikiviä ym.

SÄÄSTÖPANKKIEN

KESKUS-OSAKE-PANKKI erilainen liikepankki Aleksin ja Mikon kulmassa

VAIN VIISIPIENTÄ MINUUTTIATÄÄLTÄ

MARSKIIN.

Ravintola auki klo 11.00

—

oi

M-Club klo ^21.00

—

03 Rattoisaaillanjatkoa!

Hotelli Marski Mannerheimintie 10

Puh.641717

RIVOLIIN,NAAPURIIN!

RIVOLI CHERI onranskalaisravintola, missäruoka tehdäänrakkaudella

ja viini virtaa iloisemmin kuin koskaanennen.

KALARIVOLI onravintola todelliselle

kalan ystävälle.

Kaikkea silakasta simpukkaan jamuikusta mustekalaan.

PIZZERIA RIVOLI tarjoaa tulisen kuumat pizzat

suoraanuunista.

Parempia etsaaItaliassakaan.

Albertinkatu38,puh.

643

455

SKKOy1973

ENSI-ILLAT

NÄYTÄNTÖKAUDELLA 1973—74

30. 8. Einojuhani Rautavaara:

Apollo ja

Marsyas Kantaesitys

11.

10. ^{Giuseppe Verdi:}

Trubaduuri

22. 11.

Leevi Madetoja:

Pohjalaisia 16.

1.

Lars-Johan ^Werle:

Resan (Matka) 6.

2.

Balettiensi-ilta:

Uusia suomalaisia koreo- grafioita elektroniseen

ja

kamarimusiikkiin

13. 3. Modest Mussorgski:

Sorotsintsin

markkinat 10.

4.

Balettiensi-ilta

Jean ^Sibelius

Myrsky ja

Scaramouche

17. 5.

^LeosJandcek

Aus dem Totenhaus (Kuolleesta talosta)

Taideasiantuntij^anne Oopperan.

Operetin.

Teatterin.

Musiikin.

Kirjallisuuden.

Maalaustaiteen.

Baletin.

Kuvanveiston.

Modernin tanssin.

Elokuvan.

Koko elävän taiteen.

HELSINGIN SANOMAT

POHJALAISIA

Kolminäytöksinenooppera

Säveltänyt ja Artturi

Järviluoman

näytelmän pohjaltalibreton laatinut Leevi Madetoja

MusiikinjohtoJorma^Panula,vier.

Ohjaus Ilkka Bäckman KuoronjohtoRaunoRännäli

Lavastus-ja pukuluonnokset Seppo Nurmimaa TanssitMarjoKuusela

Valaistus Gleb Schorin

Puvut valmistettuoopperan ompelimossaRitva Kokkosen johdolla Henkilöt:

Erkki^Harri,talollinen,vanginkuljettaja

.

^. Matti Lehtinen MaijaLokka

MaijaHarri )

.

^MaijaLokka

T .TT

.

) edellisen lapsia

Jussi^Harri Jorma ^Hynninen

Antti^Hanka,nuori talollinen vanki

....

^{Eero Erkkilä}

Kaappo, Harrin renki Kauko Väyrynen

Maiju Kuusoja

Kaisa ⁾

. ... ...

^TT

.

Maiju Kuusoia

,

_\itsellisiä Harrissa Tr .

Salttu I Kalevi Koskinen

Salttu |

Liisa,sukulainen,palvelijana Harrissa

....

^{Raita Karpo}

Vallesmanni HannuMalin

Herastuomari ^HannesKallio

Kriivari Vilho Vartiainen

Siltavouti Mikko ^Maijala

KarjanmaanKöystijtalollisenpoika,"häjy" Heikki Toivanen

1. Paimentytönääni Carola^Lindroos

2.Paimentytön ääni Margot Enström

1. Kylänpoika RaunoKeltanen

2. Kylänpoika Erkki Mertanen

3. Kylänpoika

Juha

^Eirto

Pikku-Häjy Väinö Mannonen

Kyläläisiä, "häjyjä", soittajia

LEEVI MADETOJAN POHJALAISIA

Oopperansynnynitalialaisuus ja^senjatkuvan kehityksenkan- sainvälisyys ei ole estänyt sellaisten oopperateostensyntyä, joita nimitetään kansallisoopperoiksi. Ajallinen perspektiivi^antaaerään selityksen: vuosisadan lopun kansallinen romantiikka toimonet

pienet kansakunnat mukaan eurooppalaiseen musiikinviljelyyn.

Oopperateostaeitietoisestiluoda ns.kansallisoopperaksi. Nimitys onkin epämääräinen jasovinnainen,aika ja käytäntö^sekä taiteel- lisetarvotluovat traditiot.

Suomenkielisenkansallisoopperan maineeseen^ontäydestä syystä kohonnut LeeviMadetojan (1887

—

1947) Pohjalaisia, jonkaensi- ilta oli Suomalaisessa Oopperassa syksyllä 1924.

—

_{Kun Leevi}

Madetoja 1920-luvun alussa oli saanut valmiiksi kansalaissodan kauhujen aikana luodun suuren ja vaikuttavan IIsinfoniansa, ryhtyi häntoteuttamaanjokauan hautomaansa ajatusta oopperan säveltämisestä.

Ja

^kutensäveltäjälleaina,sopivan tekstin löytämi- nen tuotti aluksi vaikeuksia. Hyljättyään useita suunnitelmia kiinnitti Madetoja huomionsa Artturi

Järviluoman

kansannäytel- määnPohjalaisia, joka jo puhenäyttämöllä,ainaseuranäyttämöitä myöten,olisaavuttanutmenestyksen vuodesta 1914lähtien. Tiet- tävästi myösToivo Kuula oli ^harkinnut näytelmän oopperaksi säveltämistä.

Sellaisenaan ei näytelmää tietysti voitu oopperalibrettona käyt- tää, tarvittiin tekstin uusi dramaturginen rakenne tiivistyksineen.

Mutta Madetoja pohjoispohjalaisenakin tunsi ^aiheenitselleen ^lä- heiseksi ja hänellä oli näyttämösäveltäjän vaistoa libreton laatimi- seen.Säveltäjähänonperusluonteeltaan lyyrikko,muttatarvitta- essahänelläonmyösdramaattista iskevyyttä,^voimaa, jopa jäyhää huumoriakin. Luonnonläheisyys ja luonnontunnelmien herkkä maalailu yhtyy ^hänelläkontemplatiivisella tavalla syväin sisäisiin tuntoihin. Pohjalaistenkolmannennäytöksenalkuun sijoittamansa Liisan ja

Jussin

^duetonsanatkirjoitti Madetoja itse.^Muttalyyri- nenaines ei ole oopperan todellisena^perustanaoleva tyylipiirre.

Varsinkinkolmas näytösonrealistisuudessaan^ns.kansallista väris- miä, edelleenkin elävää musiikkiteatteria. Kansansävelmien käy- töstäjohtoaiheinaonMadetojaa sekä kiitetty ettämoitittu.

Joskus

tuleeMadetojanomamelodiikka niin lähelläkansansävelmää,_että eroatuskin voi huomata. Toisen näytöksen "hypyissä"^onluonnol- lisestiomaaitoutensa,_{muttaoopperan}musiikin etnografinen^osuus onsittenkinenemmäntapahtumiin ja lavastukseen liittyvää ^taus- tatekijää, draaman kehittely ja henkilöiden psykologinen kuvaus onsäveltäjällä aina ensisijaisessa^asemassa.

Tauno Pylkkänen

POHJALAISIA

/ näytös.Maija on yksinään Harrin tuvassa.Hän ^ontullut herätyk- seen, "körttiläiseksi",surressaansulhastaan Hangan Anttia, joka ontut-

kintavankinaVaasan vankilassa. Anttionnäet tullutkiivastuksissaan puu- kottaneeksierästä pitäjäläistä.Harrin^talon tomera piikaKaisakeskeyttää Maijan mietiskelyt. Hän toteaa, että entisen vallesmannin aikana ei Anttia oltaisivietyvankilaan,uusi ei tunnepitäjän tapoja jatottumuksia,tahtoo vain ruoskalla pitää kuria.

Antti saapuu vanginpuvussa saattajineen.Jussi, talon nuori isäntä ei pidä siitä,että Maijanyt vältteleesulhastaan, ^vaan järjestää asiat niin, että Maija ja Anttisaavatkahden kesken kohdata toisensa. Antti järkyttyy kuullessaan,että Maija onkääntynyt "körttiläiseksi",mutta pysyy itse jyrkkänä jakatumattakannallaan. MuittenruokaillessaSalttujaKaappo käyttävät tilaisuutta hyväkseen jaottavat muutaman naukun Saltun viina- pullosta.Molemmathumaltuvat kerrassaan jaryhtyvät kehuskelemaan omia urotekojaan. Muutkin saapuvat tupaan ja vanha Harri saa edellisestä aiheentodeta,miten aikaonpahajuopotteluineen jatappeluineen.Uusi vallesmanni ei ruoskallapystypohjalaista mieltätaltuttamaan.

Vallesmanni saapuu yllättäen Harrin taloon. Hän haluaa Antin vanki- passin.KunJussi ^senhänelle ojentaa lakkipäässä,lyö vallesmanni ruos- kallaan lakin Jussin^päästä. Jussi^{tempaa ruoskan} vallesmannilta^{ja tait-}

taasen. Vallesmannista hän^onnytsaanut kohtalokkaan vihamiehen.

// näytös.Paimentyttöjen huhuilu ja kylän poikienlaulu kantautuvat kaukaa Harrin talonpihalle.Liisanja Kaisankeskustelusta^käyilmi, että Liisa ^onsalaisesti rakastunut Jussiin,mutta Kaisa suhtautuu epäröiden heidän yhteiseen tulevaisuuteensa sillä "susi koiran,renkipiian". Maija odottaa^{Anttia käräjiltä} saapuvaksi;hän ottaa esille Antin^kihlat, aikoo pukeaneyllensäilahduttaaksensaAnttia. Mutta samalla hänmuistaaole- vansa"herännyt" ja riisuu kihlat liian maailmallisina. TästäeiJussi^pidä, sillä odotetaan^Antin vapauttamistajailoistajuhlaa. Kun Liisa jaJussi

kohtaavat kahden keskentoisensa,herää heissä tietoiseksi molemmissa^sa- laisestikytenyttunne:he rakastavat toisiansa. Kun Antti saapuu käräjiltä, tuohänmukanaanpettymyksen viestin: hän joutuu uudestaan vankilaan.

Mutta kylän väkionkutsuttu tansseihinja niin tanssitaan polskaaja valssia, yhdytään laulamaan tunnelmallinen kansanlaulukin. Kun Maija onkuullut Antinkohtalosta,hänessä ^onkypsynytpäätös:Antin ^{on paet-}

tava.Anttiepäröi,muttalopultasuostuusiihen, että Maija^auttaa häntä pakenemaan.Harrin talossapidettävät "hypyt" keskeyttää "häjyjen" tulo Karjanmaan Kyöstin johdolla. Syntyy tappelu ja Jussi ^{voittaa painissa}

Kyöstin. Kyöstitoteaareilusti hävinneenä,ettäJussi^{on nyt}"maakunnan lukko"."Häjyt"poistuvat.Tällävälinonhuomattu, etteiAnttianäymis- säänja vihdoinselviääHarrin väelle totuus:Anttionkarannut.

///näytös.Anttia^onoltu etsimässä kokoyö.Jussi^{onsynkällämielellä}

ja Liisa koettaahäntälohduttaa. Muttaarmoton totuus onedessä: valles- manni tulee Harrin taloonpitämään kuulustelua.Viinaanmeneväkriivari onhänen miehiään,herastuomari ja siltavouti suoraselkäisiä pohjalaisia.

Kuulusteluapitäessään vallesmannilla onvainyksipäämäärä,hän tahtoo osoittaaJussinAntin karkuunauttajaksi.Jussi^{ei voi}tunnustaa auttaneen- saAnttiakarkaamaan,muttavallesmanni^{määräähänet}kuitenkin^vangitta- vaksija kuljetettavaksi sivukamariin. Siellä hänpiiskallauhaten aikoo^saa- daJussin tunnustamaan.Mutta kamarissa syntyykintappelu,vaikkaJussi

onkinkäsiraudoissa.Raivoisana^{hänsyöksyytupaan:}Vallesmannionhäntä piiskallalyönyt.Sitä eipohjalainen mies voi^sietää,Jussi^{murtaakahleen-}

saja kun vallesmanni uhkaa häntäpistoolilla,vetää Jussi^puukontupes-

taan.Vallesmanni ampuu kaksi kertaa^päin Jussia,mutta tällä onvielä voimaa surmatakseenpuukollaanvallesmannin,joka kohta kuolee.^Liian myöhään kiirehtää Maija tunnustamaan, että hän^onauttanutAntinpake- nemaan. Vallesmannin kuula ^onosunut Jussiin, eikä hänelläole enää

monta hetkeäjäljellä. Hän ehtii kuitenkinjättää jäähyväiset Liisalle ja näynomaisestitodeta:"Nään kansankulkevanvapaana, kirkkain otsin! Se kansa ei koskaan^nöyrryorjan ruoskaa tottelemahan!"

ÖSTERBOTTNINGAR

Akt I.Hangäs-Antti, en hetlevrad österbottning, har knivhuggit en

sockenbo ^och sitter ^{nu som} undersökningsfänge i Vasa fängelse. Hans fästmöMaijahari^sorghärövervänt sigtili^{pietismen.Byborna}ärupp- bragta överdennyalänsmannen, som utan attkanna tili folkets seder och bruk, mcd väld söker utövadisciplin. Iklädd fängdräkt anländer

Anttipäbesök.Gärdens unga husbonde Jussi ^{ordnar sä att Maija och}

Antti far träffas i^enrum.Under det^att de^övrigaäter, tar drängarna frambrännvinspluntan ochberusar^sig tilidengrad attden^gamleHarri fartillfälle^attkonstatera^hur tiden^ärfullavdryckenskap och slagsmäl.

Dennyalänsmannen har inte^ensmcdtillhjälp avpiskanförmätttämja österbottningarnas häftiga lynne. Överraskande anländer länsmannen tili Harrisgärd. Han fordrar att fä seAnttis fängpass. DaJussiutan att ta avsigmössanslängerpassetatmakthavaren,slär denne honommcd^piskan iansiktetsäattmössanfaller ^av.Jussi^svararmcdatt rycka tili sigpiskan som han bryter sönder. Den uppständna konflikten kommer att bli ödsediger för dem bägge.

Akt 11. Pä gärdsplanen yppar Liisa för Kaisa att hon ^{är hemligt} förälskadiJussi^{ochnärdetväungamöts,visar desigatthermeskänslor}

ärbesvarade.Maija väntarAntti^hemfrän ^{tinget,menhan}kommer mcd det träkliga budskapetatt hanmäste tillbaka tili fängelset igen. Inom Maijamognar ettbeslut^att Anttimäste fly. Han tvekarmensamtycker närhonerbjuder sigatthjälpa honom. Under tidenharbyborna samlats pägarden föratt dansa ochsjunga.Plötsligt avbryts dansen avettbyalag ungaman,vilka utmanartili slagsmäl. Förstnärbräkmakarna avlägsnat sig upptäckerde närvarande^attAntti under tiden harflytt.

Akt 111. Hela^bynhar värituteochsökt efterAnttimenutanresultat.

Länsmannen gör^{gällande att} Jussi ^{väritbehjälplig vid} flykten och ger order ^omatt han skall fängslas. Man sätter handklovarpä honomoch för in honom i^ensidokammare därlänsmannenför andra gängenan-

vänder^{piskan. Utomsigav} raseri^bryterJussisönder handklovarna och da länsmannen hotar mcd^pistolendrar den^ungaösterbottningenkniven.

Tväskott smäller^meninnan dendödligtsäradeJussi ^faller tili marken stöter han kniven ilänsmannens bröst.

SKK