• Ei tuloksia

Alkusanat näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Alkusanat näkymä"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

KOULUJA MENNEISYYS

x

(2)

KOULU JA MENNEISYYS

SUOMEN KOULUHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIRJA 1956-1957

x

H E L S IN K1 19 5 7

(3)

Vuosikirjaan Koulu ja menneisyys X saaduista kirjoi- tuksista esittää Suomen Kouluhistoriallinen Seura parhaat kiitokset kirjoittajille. Seura esittää myös kunnioittavat kiitokset Opetusministeriölle, joka on myöntänyt varat tämän vuosikirjan julkaisemista varten.

Helsingissä maaliskuun 15 päivänä 1957.

SUOMEN KOULUHISTORIALLINEN SEURA

Toimituskunta:

Urho Somerkivi

E. o. Kuujo Santeri Liikkanen Eelis Aurola Eino Viitasaari

FORSSA 1957 - FORSSAN KIRJAPAINO OY

(4)

SISÄLLYS.

Eino Viitasaari, iKa,svatusUet-eellisen keskuslaitoksen perustamis- 'suunnitelmien historiaa.

Siniikka Lipponen, Suomen opettajakunta suuren pohjan sodan ailkana.

Erkki Lahdes, Ahlmanin koulujen ensimmäisten opettajain va- linta.

Akseli Salokannel, Piirteitä Vanajan kansanopetuksesta.

E. V. - Katsaus Suomen Kouluhistor iallisen Seuran toimintaan.

LUETTELO EDELLISTEN VUOSIKIRJOJEN

K IIRJ 0ITUKSIiS TA.

VUOS]KIRJ A I (193'5) Alkusanat.

A. R. Cederberg, Kouluneuvos Einar Fieandt.

Kurt H. Enwald, A. J. Mela.

J. A. WeckseII, A. J. Mela.

Hanna Kallio, Vanhoja koulumuistoja.

Heikki Impivaara, Pari piirrettä Raahen koulusta.

Reino Rautavaara, Piirteitä Oulun triviaalikoulun historianope- tuksesta viime vuosisadan alkupuolella.

Juuso Mustonen, Inkerin kansanopetuksen alkuvaiheita.

E. O. Stenij, Sata vuotta amrnattiopetuksernrne vaiheita.

Heikki Terho, Haminan saksalaisen alkeiskoulun oppilasmatrik- keli.

Suomen kouluhistoriallisen seuran säännöt.

VUOSIlKIiRlJA II (1,913,6)

R. A. Mäntylä, Kansanopetuksesta Tornion kaupungissa 1'700- ja 1800'-luvulla.

V. R. Lehtonen, Alemman maanviljelysopetuksen alkuvaiheista :Suomessa.

Olga Moberg, Helsingin kansakoulujen alkuajoilta 1.

Maiju Kantele, Helsingin kansatkoulujen alkuajoilta II.

Impi Si'UJkonen,Muistoja Amanda Packalenista.

I. Wartiainen, Kylliälän kasvatuslaitos 100-vuotias.

Juuso Mustonen, Sunnuntai- eli pyhäkoulut Inkerissä.

Uuno Pulkbla, Kristiinankaupungin pedagogio.

VUOSliKiIIRJA III (1'93'7)

A. R. Cederberg, Suomen kouluhistorian tärkein tehtävä.

A. J. Tarjanne, Koulumuistoja kuuden vuosikymmenen takaa.

August Alho, Turun kaupungin kouluja viime vuosisadalla.

Väinö Vaara, Muuan poikkeuksellinen kansakoulun talous suun- nitelma.

Matti Koskenniemi, Lukiolaiselämää Turussa :h8'8,0-luvulla.

V. Ahokanta, Muistelmia Lappeenrannan sunnuntaikoulusta.

VUOS!]K!IRJ'A

nv

(1'9318)

Kustaa Hautala, Piirteitä Oulun oppikouluoloista 181212'.---'1843.

V.Aholkanta, Lappeenrannan käsityöläiskoulun vaiheet.

(5)

Santeri Liikkanen, J. V. Snellman ja kansakoulu.

KaLervo Kaartinen, EliI:ateriinan eli Huutokosken koulu.

Antti Inkinen, Suomalainen koululaitos Pietarissa.

NiiLo Liakka, Muisteloa Tornion ala-a1keiskoulusta 1:8'70-luvulta.

ViUOS1IK!IHil A V ( 19319)

J. H. OLHkainen,Leppävirran vanhemmasta kansakouluopetuk- sesta.

V. Ahokanta, Sortavalan vanhemmat ammattikoulut.

NiiLo Liakka, Oulun suomalainen yksityislyseo '1\874L---1890.

M. O. Karttunen, Etelä-Pohjanmaan ensimmäisen kansakoulun perustaminen.

VtUOSIKjliRJlA ViI (19144)

J. H. OLlikainen, Leppävirran kansakouluolojen kehitys 1800- luvun viimeisillä vuosikymmenillä.

Erkki PaasikaLlio,Ahlmanin pitäjänkoulujen alkuvaiheet.

ViLho H. Kivioja, Muistelmia 'I'euvo Pakkalasta opettajana.

Heikki Hasia, Punkalaitumen koululaitoksen aLkuvaiheet.

AiLi VaLlin. Kouluhistoria ja matrikkelit kaupungeittain ja kun- nittain.

ViUOSlliK]IM A VII (l!948)

OLli Lokki, Piirteitä aritrnetiikan opetuksesta Suomessa vuoteen :1841 asti.

H. K. Erviö, Narvan suomalaisen kirkkokoulun vaiheita.

Jouko PaLonen,Valtion oppikoulujenopettarjien palkkauksen pää-

tkohdittainen kehitys 1800-lu'vulla.

ViLjam Ahokanta, Ammattiopetuksen vaiheita Joensuussa.

VUOSIKIRJIA

vn

(1960)

Au,kusti Salo, Suomen kasvatushistorian harrastuksen ja tutki- muksen elvyttäminen,

Urho Somerkivi, Sunnuntaikoulujen perustamisesta.

Santeri Liikkanen, Piirteitä Itä-rSuomen kansanopetusoloista 1700- luvulla.

Kustaa Hauiala, Muuan kouluriita Oulussa 11860-luvulla.

Aa7·neB. J. Vartiainen, Kylliälän eli Uudenkartanon kasvatus- lai tos 1.82i!);...j1901.

ViUOS]KIRJ'A IX (119'55)

Eino Viitasaari, Suomen Kouluhistoriallinen Seura 2'O-vuotias.

Urho Somerkivi, Suomen kansanopetuksen nousu 11840·-luvulla.

E.O. Kuujo, Haminan kadettikoulun pedagogisesta yhdistyksestä 1870-luvulla.

Aimo HaLiLa,Miten Helsingistä tuli Suomen 'johtava koulukau- punki.

W. Rantoja, Isonkyrön kansanopetuiksen alkuvaiheet.

Mikko Rusama, Helsingin rvaatturiammattikoulun perustamisvai- heita.

Nehemias Rautonen, Multian Kirkonkylän kansakoulun perusta- minen.

Aimo HaLiLa,Bell-Lancasterin vuoro-opetusjärjestelmä Suomessa.

Eino Viitasaari, Katsaus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vuoden 1908 vuosikokouksessa hän totesi, että Suomen Maantieteellinen Seura on alusta alkaen noudattanut Topeliuksen periaatteita ja juuri ne ovat johdattaneet seuran

”SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT” – SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA 165 SUOMEN SOTATIETEELLINEN

Suurta apua on ollut myös väitöskirjani ohjaajien professori Jukka Rantalan ja dosentti Najat Ouakrim-Soi- vion kommenteista sekä professori emerita Sirkka Ahosen ja

Seuran nettisivuille on seuran nykyinen toiminta kiteytetty muo- toon: ”Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura (entinen Suomen Kouluhistoriallinen Seura) edistää

Suomen Kouluhistoriallinen Seura kuuluu Tieteellisten seurain valtuuskuntaan ja Suomen Tiedekustantajien liittoon. Jukka Rantala edusti seuraa Tieteellisten seurain

Kasvatustieteellisen seuran kanssa on yhteistyö jatkunut 1970-luvun lopulta alkaen kasvatustieteen päivien puitteissa, joilla myös kasvatuksen historian tutkimus on ollut

Vuosikirjaan Koulu ja menneisyys IX saaduista kirjoi- tuksista esittää Suomen Kouluhistoriallinen Seura parhaat kiitokset kirjoittajille.. Seura esittää myös kunnioittavat

Tämä on oleva hahmoitteLemani Suomen kouLuLaitoksen historian päätarkoituksena: selvii esitys siitä, mitä Suomen koulu on merkinnyt Suomen kansan kehitys- kulussa itsenäiseksi