• Ei tuloksia

Alkusanat näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Alkusanat näkymä"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

KOULUJA MENNEISYYS

IX

(2)

KOULU JA MENNEISYYS

SUOMEN KOULU HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIR] A 1951-1955

IX

HELSINKI1955

(3)

Vuosikirjaan Koulu ja menneisyys IX saaduista kirjoi- tuksista esittää Suomen Kouluhistoriallinen Seura parhaat kiitokset kirjoittajille. Seura esittää myös kunnioittavat kiitokset Opetusministeriölle, joka on myöntänyt varat tämän vuosikirjan julkaisemista varten.

Helsingissä maaliskuun 25 päivänä 1955.

SUOMEN KOULUHISTORIALLINEN SEURA

Toimituskunta:

Urho Somerkivi

Matti Koske11Jniemi Santeri Liikkanen

Eelis Aurola Eino Viitasaari

Forssa 1955 -Forssan Kirjapaino Oy:

(4)

SISÄLLYS:

Eino Viitasaari, Suomen Kouluhistoriallinen Seura 2a-V1UlOtias,.

Urho Somerkivi, Suomen .kansanopetinksen n!Oru,S'UJ1840-luV1UilJa.

E. O. Kuujo, Haminan kadettikotrlun pedagogisesta yhdistyksestä 1870,-'1'1l'V1UUa.

Aimo Halila, Miten Helsingistä tuli Suomen johtava koulu- kaupunki.

W. Rantoja, Isonkyrön kansanopetuksen alkuvaiheet.

Mikko Rusama, Helsingin vaatturiammattikoulun perustamis- vaiheita.

Nehemias Rautonen, Multian Kirkonkylän kansakoulun perus- taminen.

Aimo Halila, Bell-Lancasterin vuoro-opetusjärjestelmä Suomessa Eino Viitasaari, Katsaus,

LUETTELO EDELLISTEN VUOSIKIRJOJEN KIRJOITUKSISTA.

Vuosrkirja 1 (1935) Alkusanat.

A. R. Cederberg, Kounurieuvos Einar Fieandt.

Kurt H. Enwald, A. J. Me1a.

J. A. Wecksell, A. J. Mela.

Hanna Kallio, Vanhoja kculumuistoja,

Heikki Impivaara, Pari piirrettä Raahen koulusta.

Reino Rautavaara, Piiu-teitä Oulun triviaalikoulun histor ianope- tuiksesta viime vuosisadan alkupuole lla.

Juuso Mustonen, Inkerin vkansanopetuksen alkuvaiheita.

E. O. Stenij, Sata vuotta ammattiopetuksemrne vaiheita'.

Heikki Terho, Harn.imam saksanaisen alkeiskouhrn oppilasmatrik- keli.

Suomen Ikouluhis,to,ri'aUisen seuram säännöt.

VUOSIKIRJA II (1936)

R. A. Mäntylä, Kansenopetuksesta Tornion kaupungissa 1700- ja 1H00-lU!Vu~la.

V. R. Lehtonen, Alemman maanviljelysopetuksen ahkuvaiheista Suomessa.

Olga Moberg, Helsingin .kansakoulujen alkuajoidta 1.

Maiju Kantele, Helsimgin Jcansakoulujen aihkuajoidta II.

Impi Siukonen, Muistoja Amanda Paokalenista.

I. Wartiainen, Kyll iälam kasvatuslaitos 100-vuO'tias.

Juuso Mustonen, Sunmuntai- eli pyhäkoulut Inkerissä.

Uuno Pulkkila, Kristiimarskaupung sn pedagogio.

(5)

VUOSIKIRJA III (19,37)

A. R. Cederberg, Suomen kouluhistorian tärkein tehtävä.

A. J. Tarjanne, Koudurnuistoja kuuden vuosikymmenen takaa.

August Alho, Turun kaupungin koUJ1uja viime vuosisadalla, Väinö Vaara, Muuan poukkeukse llenen kansakoulun taloussuun-

nitelrna.

Matti Koskenniemi, Lukiolaiselämää Turussa I880-luvulla.

V. Aho'kanta, Muistelmia Lappeenrannan sunnuntaikoulusta ..

VUOStKIRJA IV (19:38)

Kustaa Hautala, Piirteutå Ouilum oppiikouluoloista I82·2~1843.

V. Ahokanta, Lappeenrannan :k.ärsiltyölä,iskoulun vaiheet.

Santeri Liikkanen, J. V. Snellman ja kansakoulu.

Kalervo Kaartinen, Ekater iiman e.li Hunitoikosken. koudu, Antti Inkinen, Suomalainen 'koululaitos Pietarissa.

Niilo Liakka, Mulsteloa Tornion ala-alkeiskoudusta 1870-1UlVUrlta.

VUOSIKIRJA V (1939)

J. H. OlLikainen, Leppävirran varihcmmas.ta kansakouluopetuk- sesta.

V. Ahokanta, Sortavalan vanhemmat arruma'ttukoulut.

Niilo Liakka, Oulun suomalainen yksityislyseo 1874-1'890.

M. O. Karttunen, Etelä-Pohjanmaan ensimmäisen kansakouäun perustaminen.

VUOSIKIRJA VI (1944)

J. H. OlLikainen, Leppävirran .kansakouluolojern kehitys 1800-

'luvun viimeisrllä 'Vuosikymmenillä.

Erkki Paasikallio, Ahåmanin pi.tajamkou lujen akkuvalheet.

ViLho H. Kivioja, Muistelmia Teuvo Pakkalasta opettajana.

Heikki Hosia, Punkalaitumen :koululai'boksen alkuvaiheet.

Aili Vallin, Kouduhistoria ja matrrkke lit kaupungeittain ja kum- nittai:n.

VUOSIKIRJA VII (1948)

OlLi Lokki, Piirteitä aritrne.tiikan opetuksesta Suomessa vuoteen 1841 astj.

H. K. Erviö, Narrvan suomalaisen kir-kkokoulun vaiheita, Jouko Palonen, Valtion oppbkoulujen opettajien padkikauksen pää-

kohdittainen kehitys 1800-luvulla.

ViLjam Ahokanta, Ammattiopetuksen vaiheita Joensuussa, VUOSIKIRJA VIII (19,50)

A ukusti Salo, Suomen kasvatushietorien harrastuksen. ja tutki- muksen elvyttäminen,

Urho Somerkivi, Sunrruntaikoudujen perustanndsesta.

Santeri Liikkanen, Piir.teitä Itä-Suomen kansanopetusoloista 170{)- luvulla.

Kustaa Hautala, Muuan ikoulur iita Oulussa 1860'-luvuHa.

Aarne B. J. Vartiainen, Ky llia'lam eli Uudenkartanon kasvatus- laitos 1829-1901.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vuoden 1908 vuosikokouksessa hän totesi, että Suomen Maantieteellinen Seura on alusta alkaen noudattanut Topeliuksen periaatteita ja juuri ne ovat johdattaneet seuran

”SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT” – SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA 165 SUOMEN SOTATIETEELLINEN

Suurta apua on ollut myös väitöskirjani ohjaajien professori Jukka Rantalan ja dosentti Najat Ouakrim-Soi- vion kommenteista sekä professori emerita Sirkka Ahosen ja

Seuran nettisivuille on seuran nykyinen toiminta kiteytetty muo- toon: ”Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura (entinen Suomen Kouluhistoriallinen Seura) edistää

Suomen Kouluhistoriallinen Seura kuuluu Tieteellisten seurain valtuuskuntaan ja Suomen Tiedekustantajien liittoon. Jukka Rantala edusti seuraa Tieteellisten seurain

Kasvatustieteellisen seuran kanssa on yhteistyö jatkunut 1970-luvun lopulta alkaen kasvatustieteen päivien puitteissa, joilla myös kasvatuksen historian tutkimus on ollut

Vuosikirjaan Koulu ja menneisyys X saaduista kirjoi- tuksista esittää Suomen Kouluhistoriallinen Seura parhaat kiitokset kirjoittajille.. Seura esittää myös kunnioittavat

Tämä on oleva hahmoitteLemani Suomen kouLuLaitoksen historian päätarkoituksena: selvii esitys siitä, mitä Suomen koulu on merkinnyt Suomen kansan kehitys- kulussa itsenäiseksi